Miksi PILP menee pakkaselle leutona syyspäivänä?

Nystad

Jäsen
Otsikko on provokatiivinen. Nibe 470 asennettu syyskuussa 26 ja nyt askarruttaa hänen sielunelämä ja hyötysuhde. Mistä syntyvät jäätävät lämpötilat kun ulkolämpötila on +7 astetta: höyrystin -6.3 poistoilma 18.4 jäteilma -8.1 tuloilma 20.6 kompressorin ant 29 s.vastusanturi 36
Kysymys on myös siitä, mitä tuo laite tekee pakkasella jos se nyt pystyy jo jäätämään höyrystimen ja jäteilmakin on noin paljon pakkasella? Mikä ihme hyötysuhde tässäkin on? Kauhea suhina ja pöhinä kuului sieltä laitteen alavasemmalta ja lirutteli vettä alleen. Kompura kävi koko ajan. Mitä tapahtui?
 
Ilmamäärästähän tuo johtuu. Meillä tuo S735 pisteli jäteilmansa jopa -20 pakkaselle kun poistoilmapuhallin oli vain 25% nopeudellaan ja tuossa kohdin ulkona oli lämpötilat vielä reippaasti plussan puolella. Nostin sitten ilmamäärän aina kompressorin käydessä 50% ja nyt ei enää mene jäteilma edes -5 pakkaselle, vaikka ulkona jo pikkupakkasiakin pitelee.
 
Piti sanomani että ilmamäärät on asetettu: poisto/tulo 60 / 45. Pystyykö ilmamäärää säätelemään "aina kompressorin käydessä" siis laitteessa 470, ei sama kuin vastaajalla.
 
Otsikko on provokatiivinen. Nibe 470 asennettu syyskuussa 26 ja nyt askarruttaa hänen sielunelämä ja hyötysuhde. Mistä syntyvät jäätävät lämpötilat kun ulkolämpötila on +7 astetta: höyrystin -6.3 poistoilma 18.4 jäteilma -8.1 tuloilma 20.6 kompressorin ant 29 s.vastusanturi 36
Kysymys on myös siitä, mitä tuo laite tekee pakkasella jos se nyt pystyy jo jäätämään höyrystimen ja jäteilmakin on noin paljon pakkasella? Mikä ihme hyötysuhde tässäkin on? Kauhea suhina ja pöhinä kuului sieltä laitteen alavasemmalta ja lirutteli vettä alleen. Kompura kävi koko ajan. Mitä tapahtui?
Epäilen hetkellisiä lukuja juuri ennen sulatusta!
Kylmät yöt voi saada asteminuutit laukalle , joten hetkellinen ulkolämpötila ei kerro koko totuutta.
Huomioitavaa pilpille tärkeän poistoilman suht alhainen lämpötila , tuloilman lämpötila taas turhankin korkea , ilmassa on vielä paljon kosteutta mikä lisää pilpin sulatustarvetta , sekä että pieni kompurainen pilppi ei ole mikään ihmeiden tekijä :)
 
Otsikko on provokatiivinen. Nibe 470 asennettu syyskuussa 26 ja nyt askarruttaa hänen sielunelämä ja hyötysuhde. Mistä syntyvät jäätävät lämpötilat kun ulkolämpötila on +7 astetta
PILPin talvi alkaa aikaisin ja päättyy myöhän. Se on pitkä ja kylmä vaikka olisi kuinka vähäluminen.

Kun se vetää jäteilman reilusti alle ulkoilman lämpötilan, siitä saa tietysti ihan nettona kerättyä lämpöä lämmitykseen ja lisäksi sen kuluttama sähkö muuttuu lämmöksi. ILPillä ja VILPillä sen saman lämmön saisi vähän helpommalla ulkoilmasta vaikka tuulettaisikin suoraan harakoille. Tieysti PILP nyt saa sen lämmön kerättyä melko hyvin talteen myös pakkasella, vaikka ei saisikaan poistoa ehkä jäähdytettyä enää edes ulkoilman lämpötilaan. LTO kone tekee melkein saman, ei kauheasti kulu käytössä ja pyörii hyvin vähällä sähköllä.
 
Tätä juuri uutta Pilp:iä asennettaessa epäilinkin, ilmaa saisi ulkoakin helpommin ja noilla Vilp:eillä sitten painaa menemään kellä semmonen on. LTO olisi kyllä erikseen ollut ihan hyvä mutta eivät suostuneet miettimään vaan kaikki-yhdessä kaappi sitten tuli.
 
No meillä on menty 16v tuollaisella Ilto Comfort PILP:llä ja nyt loppukesästä tilalle tuli tämä Nibe S735. Moni epäilee tuon toimintaa ja useilla on PILP:eistä huonojakin kokemuksia, mutta tässä kohtaa korostaisin että edullisemmat on/off laitteet on ihan toiselta planeetalta näihin inverttereihin vrt. ja siksi meille myös tämä uusi on invertteri-kone, siitä ei ollut kahta sanaa. Tekniikka on luonnollisestikin harpannut aivan huikeasti eteenpäin tämän 16v aikana ja monessa kohtaa tämä Nibe hakkaa aikalailla 6-0 tuon edellisen Ilton, vaikka todella hyvä kone se oli jo sekin. Lämpöä riittää niin mökissä kuin käyttövedessäkin, kompura säätää itseään 15...75Hz välillä lähes portaattomasti, laite on hiljainen ja todella monipuolisesti säädettävissä myös etäohjauksella...
 
Tätä juuri uutta Pilp:iä asennettaessa epäilinkin, ilmaa saisi ulkoakin helpommin ja noilla Vilp:eillä sitten painaa menemään kellä semmonen on. LTO olisi kyllä erikseen ollut ihan hyvä mutta eivät suostuneet miettimään vaan kaikki-yhdessä kaappi sitten tuli.
No laittaa sitten lämmitysveden paluuseen semmoisen vilpin kiinni jos senmoista kaipaa.
Moni pärjää ilpillä / takalla ja pilpillä ihan ok kulutuksella
Mutta säädä nyt ensiksi sitä tuloilmaa kylmemmäksi ja huomioi tuo poistoilman lämpötila, siitä poistoilmastahan se pilppi energiansa saa
 
Tuloilma pitäisi siis olla kuinka kylmä? Ja poistoilman lämpö, onko se nyt liikaa vai liian vähän? Miten sitä säädellään jos sitä tarkoitat?
 
Tuloilma pitäisi siis olla kuinka kylmä? Ja poistoilman lämpö, onko se nyt liikaa vai liian vähän? Miten sitä säädellään jos sitä tarkoitat?
Tuloilman lämmitykseen menee pilpiltä paljon energiaa , se olisi hyvä pitää niin kylmänä kuin mahdollista jotta pilpille jäisi energiaa lämmittää lattioita ja käyttövettä.
Sulla on poistoilma 18.4 astetta ja tuloilma 20.6 astetta ja se kertoo että pilpin energiaa menee aivan liikaa tuon tuloilman lämmitykseen.
Pilppi saa energiansa poistoilmasta sen määrästä ja lämpötilasta. 18.4 astetta kertoo että teillä on suht kylmä sisälämpötila tai huonosti eristetty poistoilmakanavisto
 
Otsikko on provokatiivinen. Nibe 470 asennettu syyskuussa 26 ja nyt askarruttaa hänen sielunelämä ja hyötysuhde. Mistä syntyvät jäätävät lämpötilat kun ulkolämpötila on +7 astetta: höyrystin -6.3 poistoilma 18.4 jäteilma -8.1 tuloilma 20.6 kompressorin ant 29 s.vastusanturi 36
Kysymys on myös siitä, mitä tuo laite tekee pakkasella jos se nyt pystyy jo jäätämään höyrystimen ja jäteilmakin on noin paljon pakkasella? Mikä ihme hyötysuhde tässäkin on? Kauhea suhina ja pöhinä kuului sieltä laitteen alavasemmalta ja lirutteli vettä alleen. Kompura kävi koko ajan. Mitä tapahtui?
Mun mielestä nuo ovat ihan hyvät lukemat tuollaiselle pilpille. Toki tuossa on nyt selvästi anturivirhe joko höyrystimessä tai jäteilmassa, mutta ei tuollainen pikkukompura jaksa sitä tuon enempää pakkaselle vetää. Tuosta nyt voidaan kuitenkin päätellä että laite on perinteistä LTO konetta energiatehokkaampi johonkin -7...-10˚C lämpötilaan asti.

Tuo 18,4C poistoilma kertoo että hieman katoaa lämpöä putkistosta (ellei asunto ole poikkeuksellisen viileä, tai osa ilmasta tulee tlsata joka on puolilämmin), tuo on sinänsä ihan normaalia, vaikka sitä paksummalla eristeella voikin parantaa.

Tuo 20,6C tuloilmaan on vähän makuasia, se sama ruuvi jolla tuloilman lämmitys suljetaan kesäkaudeksi toimii myös säätönä, eli sitä hieman kiristämällä saa viileämpää tuloilmaa, mutta kiinni sitä ei saa laittaa, jottein kenno jäädy.

Sillähän ei ole puhtaasti energiatehokkuuden kannalta mitään merkitystä miten se lämpö asuntoon tulee, eli sähkölaskua ei saa pienemmäksi vaikka tuloilman lämpöä rajoittaisikin, mutta henkilökohtainen mieltymys voi vaikuttaa.

Se että laite laskee vettä viemäriin on ihan normaalia, kosteus tiivistyy väistämättä höyrystimeen, niin kauan kun sen lämpötila on alle kastepisteen.
 
Tuo 18,4C poistoilma kertoo että hieman katoaa lämpöä putkistosta (ellei asunto ole poikkeuksellisen viileä, tai osa ilmasta tulee tlsata joka on puolilämmin), tuo on sinänsä ihan normaalia, vaikka sitä paksummalla eristeella voikin parantaa.
Myös pienemmällä ilmavirralla poistoilman saa jäähtymään puolilämpimässä tilassa enemmän. Tai todellisuudessa sinne tilaan luovutettu lämpö voi pienemmällä ilmavirralla olla jopa pienempi, mutta siis se näkyy enemmän tuon poistoilman lämpötilan pudotuksena.
 
Kiitos opettavaisista pohdinnoista. Edelleen ihmeteltävää riittää, muun muassa sekin että nuo miinusmerkkiset lukemat olisivat selvästi anturivirhe. 2 kuukautta vanha laite sentään! Varmasti siellä jäätä ja kylmää myös oli, missä lie höyrystimessä tai jäteilmassa. Laite ponnisteli ihan äärirajoilla äänestä päätellen.

Poistoilman lämpötilan kertomat tiedot askarruttavat myös. Kun laite asennettiin, oli vielä lämmin syksy, ulkolämpö monesti yli +17 jolloin laite lopetti lämmittämisen. Poistoilman lämpö oli sarjana 18 / 20 / 19 / 17 / 18 luokkaa. Huoneissa oli kuitenkin lämpöä aina yli 20 astetta, saunaakin välillä lämmitettiin niin että siellä ainakin lämmintä riitti. Eikä poistoa ole puolilämpimässä tilassa.

Entäs se tuloilma? Alkuun RN1 ruuvi oli kokonaan kiinni, kesäasennossa siis, odotettiin että avataan ja säädetään "kun tulee kylmä". No kun ulkolämpö alkoi olla lähellä +6 ja +7 astetta ja tuloilma oli äskeiseen sarjaan verrattuna 10 / 14 / 11 / 8 / 10 Eli katonrajassa puhalsi kylmät tuulet, mikä myös tuntui. (Säädettiin ilmamääriä sittemmin kohtuulliseksi)

Onko mahdollista että jos tuloilma on kylmää, silloin on poistoilmakin kylmää? Ettei poistoilman talteenotossa lämpö katoa putkistoissa jonnekin, nimittäin yläpohja on aika hyvin eristetty. Ihmettelen tätä tuloilman ottoa yleensäkin, sehän on iso venttiili pohjoispuolen seinässä josta tehopuhallin haukkaa sitä kauhistuttavan määrän, puhaltaakseen sen sitten tuon pikku venttiilin kautta lämmitettynä huoneilmaan. Vielä tosiaan näillä lämpöasteilla pärjää mutta sitten kun tulee se -20 astetta ja tuloilma lämmitetään? Energiahukkahan on valtava.
 
Kiitos opettavaisista pohdinnoista. Edelleen ihmeteltävää riittää, muun muassa sekin että nuo miinusmerkkiset lukemat olisivat selvästi anturivirhe. 2 kuukautta vanha laite sentään! Varmasti siellä jäätä ja kylmää myös oli, missä lie höyrystimessä tai jäteilmassa. Laite ponnisteli ihan äärirajoilla äänestä päätellen.

Poistoilman lämpötilan kertomat tiedot askarruttavat myös. Kun laite asennettiin, oli vielä lämmin syksy, ulkolämpö monesti yli +17 jolloin laite lopetti lämmittämisen. Poistoilman lämpö oli sarjana 18 / 20 / 19 / 17 / 18 luokkaa. Huoneissa oli kuitenkin lämpöä aina yli 20 astetta, saunaakin välillä lämmitettiin niin että siellä ainakin lämmintä riitti. Eikä poistoa ole puolilämpimässä tilassa.

Entäs se tuloilma? Alkuun RN1 ruuvi oli kokonaan kiinni, kesäasennossa siis, odotettiin että avataan ja säädetään "kun tulee kylmä". No kun ulkolämpö alkoi olla lähellä +6 ja +7 astetta ja tuloilma oli äskeiseen sarjaan verrattuna 10 / 14 / 11 / 8 / 10 Eli katonrajassa puhalsi kylmät tuulet, mikä myös tuntui. (Säädettiin ilmamääriä sittemmin kohtuulliseksi)

Onko mahdollista että jos tuloilma on kylmää, silloin on poistoilmakin kylmää? Ettei poistoilman talteenotossa lämpö katoa putkistoissa jonnekin, nimittäin yläpohja on aika hyvin eristetty. Ihmettelen tätä tuloilman ottoa yleensäkin, sehän on iso venttiili pohjoispuolen seinässä josta tehopuhallin haukkaa sitä kauhistuttavan määrän, puhaltaakseen sen sitten tuon pikku venttiilin kautta lämmitettynä huoneilmaan. Vielä tosiaan näillä lämpöasteilla pärjää mutta sitten kun tulee se -20 astetta ja tuloilma lämmitetään? Energiahukkahan on valtava.

2kk vanha kone!
Onko ilmamäärät mitattu asennuksen yhteydessä kunnolla? Pöytäkirja mittauksista löytyy ym ?
Ilmamäärät pitää olla kunnolla mitattu ja kone säädetty oikein !!
Hieman vaan epäilyttää kun Mainitsit aiemmin että poisto/60 ja tulo/45...niistä karkeesti päätellen samantehoisilla puhaltimilla ilmanvaihto olisi voimakkaasti alipaineinen!!
Se Poistoilman lämpötila pitäisi näillä ulkolämpötiloilla olla kohtuu lähellä talon sisälämpötilaa. Esim jos sisälämpötila on 21 astetta niin poistoilma 20 asteen luokkaa
 
Ilmamäärät on mitattu varmaan kahteen kertaan ja molemmilla kerroilla jotenkin omituisesti. Ns korvakuulolta tehty. Alkuperäiset mittauspöytäkirjat talon rakentamisen ajalta olivat kehnonlaiset, mittaukset kesken ja tehty käytännössä eri tavalla kuin suunnitelmat. Esim kierresaumakanavat olivat muoviset eikä läpimitta vastannut suunnitelmaa, mitä muuta oli eri tavalla, tarina ei kerro. Niillä kuitenkin mentiin Nibe 410 laitteella kokonaista 22 vuotta, ei mainittavaa ongelmaa edes! Tämän uuden laitteen kanssa epäilen itsekin että ilmamäärät on pielessä monella tavalla, alipaineisuutta on ja koneen säädöistä ei mitään tietoa. Pudotettiin syyskuussa asennuksen jälkeen tilapäisesti ilmamääriä (liian voimakas tuloilman puhallus syynä) ja kun droppi oli 30/20 siinä poistoilma oli 20.3 asteista. Entä riittääkö yleensä poistoilmaa tämän kokoisessa talossa, asuinpinta-ala 90 m2 ja til 340m3? Ei ole loppuun saakka ajateltua.
 
- tilaa ammattilaiselta ilmamäärien mittaus ja laita pöytäkirja tänne nähtäväksi. Tuo ilmoittamasi 40/60 on todennäköisesti ihan väärin.
- kun ilmamäärät on väärin, niin jäteilmakin on mitä sattuu.
- tuloilma ei mene sen RN1 venttiilin kautta, vaan sillå RN1 venttiilillä säädetään tuloilmapatterille lenevån lämmitysveden määrää. Mitä enemmän venttiilinon auki, sitä enemmän tuloilmapatterille menee vettä ja sitä enemmän tuloilma lämpenee. Ja sama toisinpäin.
- poistoilman lämpötila n. 18C on todella alhainen. Laitten kompressori sammuu kun poistoilma on noin 17C ja laite siirtyy vastuskäytölle. Siellä on kyt joko liian vähän poistoa, liian alhainen sisäilman lämpötila tai todella huonosti eristetyt poistoilmakanavat. Säädätä se ilmanvaihto ensin, sitten selviää muut.
 
Entä riittääkö yleensä poistoilmaa tämän kokoisessa talossa, asuinpinta-ala 90 m2 ja til 340m3?
Toki meillä on eri Nibe, mutta asentajan jäljiltä tuokin oli laitettu 60% poistolle, lienee aikalailla joku hanskavakio tms. Meillä siis 176m2 ja 422m3. IV-kanavien puhdistuksen yhteydessä kaveri sitten mittasi ja sääti Nibenkin kohdilleen todeten että 50% poisto riittää vallan mainiosti. Korvausilmahan meille tulee seinäräppänöistä, joten tuloilman säätöä ei silleen ole.

Eli tätä vasten jos tuo teidänkin kone on yhtä tehokas IV, niin aika reipas ilmamäärähän tuo on - kuten sanoin, hihavakio 60% 😜
 
Viimeksi muokattu:
Toki meillä on eri Nibe, mutta asentajan jäljiltä tuokin oli laitettu 60% poistolle, lienee aikalailla joku hanskavakio tms. Meillä siis 176m2 ja 244m3. IV-kanavien puhdistuksen yhteydessä kaveri sitten mittasi ja sääti Nibenkin kohdilleen todeten että 50% poisto riittää vallan mainiosti. Korvausilmahan meille tulee seinäräppänöistä, joten tuloilman säätöä ei silleen ole.

Eli tätä vasten jos tuo teidänkin kone on yhtä tehokas IV, niin aika reipas ilmamäärähän tuo on - kuten sanoin, hihavakio 60% 😜
Niben pilpeissä iv:n tehdasasetus taitaa olla juurikin tuo 60%. Eli asentaja ei ole edes viitsinyt tehdä sille mitään.
 
Niben pilpeissä iv:n tehdasasetus taitaa olla juurikin tuo 60%. Eli asentaja ei ole edes viitsinyt tehdä sille mitään.
No mitäpä sille tekisi jos ei ole dataa sen säätämiseksi. Tosin ammattilaisella pitäisi olla mittari joka tarvittavan datan tuottaa. Korvakuulolta ei kukaan kuitenkaan pysty IV laitteistoa säätämään.

Sinänsä tuo nibe itsessään vaikuttaisi toimivan ihan oikein, mutta toki jos se ei saa riittävästi poistoilmaa niin sen hyötysuhde kärsii.
 
Edelleen ihmeteltävää riittää, muun muassa sekin että nuo miinusmerkkiset lukemat olisivat selvästi anturivirhe.

Ei miinusmerkkiset lukemat sinänsä ole selvä anturivirhe, vaan se, että jäteilma on kylmempää kuin höyrystin. Höyrystin se lävitseen virtaavan ilman jäähdyttää, joten jäteilma ei voi olla kylmempää kuin höyrystin.
 
Ilmamäärät on mitattu varmaan kahteen kertaan ja molemmilla kerroilla jotenkin omituisesti. Ns korvakuulolta tehty. Alkuperäiset mittauspöytäkirjat talon rakentamisen ajalta olivat kehnonlaiset, mittaukset kesken ja tehty käytännössä eri tavalla kuin suunnitelmat. Esim kierresaumakanavat olivat muoviset eikä läpimitta vastannut suunnitelmaa, mitä muuta oli eri tavalla, tarina ei kerro. Niillä kuitenkin mentiin Nibe 410 laitteella kokonaista 22 vuotta, ei mainittavaa ongelmaa edes! Tämän uuden laitteen kanssa epäilen itsekin että ilmamäärät on pielessä monella tavalla, alipaineisuutta on ja koneen säädöistä ei mitään tietoa. Pudotettiin syyskuussa asennuksen jälkeen tilapäisesti ilmamääriä (liian voimakas tuloilman puhallus syynä) ja kun droppi oli 30/20 siinä poistoilma oli 20.3 asteista. Entä riittääkö yleensä poistoilmaa tämän kokoisessa talossa, asuinpinta-ala 90 m2 ja til 340m3? Ei ole loppuun saakka ajateltua.
Asennukseen kuuluu ilmamäärien mittaus ja pöytäkirja. Ainakin sen pitäisi kuulua. Toki, varminta on varmistaa tilausta tehtäessä että mittaus kuuluu urakkaan.

- tilaa ammattilaiselta ilmamäärien mittaus ja laita pöytäkirja tänne nähtäväksi. Tuo ilmoittamasi 40/60 on todennäköisesti ihan väärin.
Tai vuokraa mittari ja mittaa itse. Torissa taitaa olla useampi mittari vuokralla. Jos on epävarma omasta osaamisesta niin mitausten oikeellisuus voidaan tarkistaa paine-eromittauksella vaipan yli jos talo on kohtuullisen uusi tai muuten kohtuullisen tiivis.
 
Viimeksi muokattu:
Asennukseen kuuluu ilmamäärien mittaus ja pöytäkirja. Ainakin sen pitäisi kuulua. Toki, varminta on varmistaa tilausta tehtäessä että mittaus kuuluu urakkaan.
Fiksuintahan se on ottaa tuohon samaan myös IV-putkien puhdistus ja vasta sen jälkeen mittailla nuo säädöt kohdilleen.
 
Ja lämmitysputkien huuhtelu ;) joka pitäisi tehdä aina kun uusi lämminvaihdin asennetaan.
Heh heh, vaan kyllä tuon Niben filsu oli meilläkin ihan täysin tukkeessa jo parissa päivässä, mitä tuohon jäi väliä asennuksen ja putkien puhdistuksen välillä. Ja IV-puhdistaja kun laittoi sen imurinsa tuonne pihamaalle, niin jo ekan pätkän jälkeen oli nurmikko aivan harmaana siltä kohdin, eikä muutkaan pätkät olleet yhtään sen puhtaampia. En kuitenkaan vaihtanut tuota Niben filsua, vaan puhaltelin sen puhtaaksi paineilmalla ja siellä se on nyt jo muutaman kk pelannut. Kohtahan on sen vaihtoaika jo muutenkin (4x vuodessa), niin katsotaan onko pysynyt vielä kuinka puhtosena, riittäisikö joka toiseen vain puhdistus ja toiseen sitten se vaihto kuten riitti edellisellä Ilto Comfortilla.

Niin ja tuleehan tuossa PILP vaihdossa tosiaan se uusi lämminvesivaraajakin, joten... :p
 
Tai vuokraa mittari ja mittaa itse. Torissa taitaa olla useampi mittari vuokralla. Jos on epävarma omasta osaamisesta niin mitausten oikeellisuus voidaan tarkistaa paine-eromittauksella vaipan yli jos talo on kohtuullisen uusi tai muuten kohtuullisen tiivis.
Jos talo on tiivis, niin venttiilikohtaiset säädöt ensin, ja sitten puhlatimien nopeutta säätämällä paine-ero vaipan yli nollan ja parin pascalin alipaineen välille.

Käytännössä pelkillä tyypillisillä suunnitelman mukaisilla venttiilisäädöillä talosta tulee ihan valtavan alipaineinen, koska A suunnitelma tehdään alipaineiseksi B mittareiden tarkkuus ei oikeasti ole riittävän tarkka tuohon.

Toki aika usein talot vuotavat niin paljon että mitään merkittävää alipainetta ei muodostu.
 
Jos talo on tiivis, niin venttiilikohtaiset säädöt ensin, ja sitten puhlatimien nopeutta säätämällä paine-ero vaipan yli nollan ja parin pascalin alipaineen välille.
Tavoiteltu alipaine kaiketi riippuu kokonaisuudeta, onko esim takkaa tai takalla oma korvausilma. Itsellä alipaine on pari pascalia eikä huonekohtaista säätöä ole tehty. Tai on mutta ei sitä ole noudatteu justiinsa.

Käytännössä pelkillä tyypillisillä suunnitelman mukaisilla venttiilisäädöillä talosta tulee ihan valtavan alipaineinen, koska A suunnitelma tehdään alipaineiseksi B mittareiden tarkkuus ei oikeasti ole riittävän tarkka tuohon.
Suurempi virhe tulee mittasutapahtumasta. Itse mittaan nykyään suoraan kanavista ja paine-eron vaipan yli. Sekä lasken hyötysuhteen ja vertailen kokonaisuutta. Ja nyt katson saanko automatioitua sen mutta se on toinen tarina.
Toki aika usein talot vuotavat niin paljon että mitään merkittävää alipainetta ei muodostu.
No enpä tiedä. Oma talo@2008 ei ole mikään tiiveyden esikuva ja kyllä puhaltimien säädöllä saa mittarin liikkumaan.

Mutta tekee ton miten tahansa tulos on itsetehtynä parempi kuin ammatilaisen korvakuulolla tekemä säätö.
 
Viimeksi muokattu:
Aika matalaa tilaa, vai mitä nuo neliöt kattaa?
Nämä Älvsby talot on sitä lain sallimaa min. 2.4m korkeaa sisätilaa - ja just huomasin että tuossahan oli mennyt numerot väärinpäin 🫣
176m2 * 2.4m = 422m3 eikä suinkaan 2443 - korjattu
 
Ei miinusmerkkiset lukemat sinänsä ole selvä anturivirhe, vaan se, että jäteilma on kylmempää kuin höyrystin. Höyrystin se lävitseen virtaavan ilman jäähdyttää, joten jäteilma ei voi olla kylmempää kuin höyrystin.
Enimmän osan ajasta meilläki jäteilma kylmempää ko höyrystin, tuo että ne lukemat ottaa satunnaisesta kohtaa näytöltä ei kerro oikeastaan mitään
 
No mitäpä sille tekisi jos ei ole dataa sen säätämiseksi. Tosin ammattilaisella pitäisi olla mittari joka tarvittavan datan tuottaa. Korvakuulolta ei kukaan kuitenkaan pysty IV laitteistoa säätämään.

Sinänsä tuo nibe itsessään vaikuttaisi toimivan ihan oikein, mutta toki jos se ei saa riittävästi poistoilmaa niin sen hyötysuhde kärsii.
Eihän sille kannatakaan tehdä mitään kun a) asiakas ei osaa sitä pyytää, b) se vie vain turhaa aikaa, c) oma voitto jää pienemmäksi ja lopulta d) kun ei välitä tippaakaan. Näitä samoja juttuja tällä foorumilla puidaan vuodesta toiseen. Ja vuodesta toiseen soitellaan sille laiskalle urakan tekijälle perään ja se ajelee hyvää hyvyyttään takaisin työmaalle tekenään hommat hammasta purren loppuun. Ahkerimmat jopa pariin kertaan.
 
Eihän sille kannatakaan tehdä mitään kun a) asiakas ei osaa sitä pyytää, b) se vie vain turhaa aikaa, c) oma voitto jää pienemmäksi ja lopulta d) kun ei välitä tippaakaan. Näitä samoja juttuja tällä foorumilla puidaan vuodesta toiseen. Ja vuodesta toiseen soitellaan sille laiskalle urakan tekijälle perään ja se ajelee hyvää hyvyyttään takaisin työmaalle tekenään hommat hammasta purren loppuun. Ahkerimmat jopa pariin kertaan.
Ehkä se on vaan parempi että ei ole niitä niben asetuksia mennyt ronkkimaan jos on "korvakuulolla" säätänyt venttiilit.
 
Ehkä se on vaan parempi että ei ole niitä niben asetuksia mennyt ronkkimaan jos on "korvakuulolla" säätänyt venttiilit.
En nyt kyllå allekirjoita tuota. Jos on yhtään asiaa omaava asentaja, niin kyllähän siitä talosta löytyy todennäköisesti edes jonkinlainen pöytäkirja tai suunnitelma iv:n ilmamääristä ja venttiilien asennoista. Jos ei muuten, niin ainakin todennäköisesti vähän osviittaa edellisen koneen asetuksista. Kyllå niistä pystyy edes vähän päättelemään ollaanko täysin metsässä vai edes jotenkin kartalla. Jos röörit on täynnä sitä itteään, niin kyllä rehellisen asentajan kannattaisi suositella asiakasta tilaamaan iv:n nuohouksen ja sen tarkemman säädön ja tasapainotuksen. Ei nämä nyt niin vaikeita asioita ammattimiehelle ole.
 
Jos ei muuten, niin ainakin todennäköisesti vähän osviittaa edellisen koneen asetuksista.
Ja onhan iso osa OK-taloistakin jonkin toimittajan valmiita talopaketteja, jolloin se oma kokemus aikaisemmista samanlaisista tai edes vastaavista OK-taloista antaa myös vahvaa pohjaa asetella se Nibe edes about oikeaan asentoonsa ja se tarkempi hienosäätö mittauksineen jätetään sitten sille IV-kanavien putsaajalle.
 
Oikaisempahan sen käsityksen ettei IV-kanavia olisi laitteen asennuksen yhteydessä putsattu. On ne putsattu, asennusta tilattaessa sovittu että tehdään kanavien puhdistus.
Mittauspöytäkirjan muodosta en tiedä enempää kuin että ilmamäärät on merkitty kunkin huoneen tulo/poistokanavien yhteyteen tyyliin huoneZ +7 l/s tai huone Y -8 l/s näistä yhteensä muodostuu huoneiden poisto/tulo ilmamäärät. Onko tämä se kyseinen pöytäkirja?
Ja vielä asentajan puolustukseksi, Niben tehdasasetuksia on muutettu mittausten perusteella kun on haettu sitä oikeaa ilmamäärää. Meillä laitteen käyttöohjekirjan mukaan tehdasasetukset on: poisto 65% tulo 45% normaalinopeuksilla.
 
Ei noista puhallinprosenteista voi mitään sanoa alipaineisuudesta. Riippuu niin paljon kanavistosta ja tietysti itse laitteesta.

Mulla LTO:ssa tulo 48% ja poisto 34% identtisillä puhaltimilla. On silti lievästi alipaineinen. Tulopuolella on normaalistikin paljon enemmän suodattimia, mutta tuossa on lisäksi vielä esilämmityspatteri suodattimineen.
 
Takaisin
Ylös Bottom