VILP ja öljykattila

[latausmies]

Pumpussa olevat mittarit näyttää nyt molemmat lähes samaa, joten toiminee molemmat kompurat.... silloin kun pysyy päällä
Kompressori, jossa ei ollut propaania ei ole käynyt vaan vikakoodi on estänyt käynnin, joten pitäisi ola kunnossa.
Kun pumpun vikakoodin ID 204 resetoi SmartLife APPS kautta, niin pumppu alkaa lämmittämään ja pumpulta tuleva vesi lämpenee seuraavasti:

Reset ID 204
0 min, vesi 29,8 astetta
1 min 31 astetta
2 min 35 astetta
3 min 35 astetta
5 min 41 astetta ==> Otettu APPS kuvat
7 min 44 astetta, pumppu pysägtyy ja virhekoodi IP204 tulee, VILP ei pyydä kiertovesipumppua enää päälle
VILPiltä tuleva lämpötila alkaa laskea... laskee lähtötilanteeseen
10 min 30 astetta, pumpulta lähtevä lämpötila palautunut alkuperäiseen,VILP pyyttää hetken kiertovesipumppua
11 min 30 astetta, VILP pyyttää kiertovesipumppua päälle
13 min 30 astetta, VILP pyyttää kiertovesipumppua päälle ja sammuttaa välillä.... seuraavaksi tulee ID182, joka on liian hidas veden kierto. Toimi taas 4-5 päivää toimi kiertovesipumpun teholla 85%, mutta nyt herjaa veden kierrosta (ID17 ja pumppu ei nyt lähde sen vuoksai käyntiin.
Lisätään pumppuun tehoa huomenna 100% (täytyy olla paikan päällä)


APPS tiedot 5 min kohdalla:

 

[Amigo]

Hieno homma jos kompressori toimii! Nopeasti katsottuna en maallikkona näe arvoissa mitään poikkeuksellista. Yksi asia mikä nyt tuli mieleen että jos se antaa vikakoodin sulatuksen aikana jos vesi menee liian kylmäksi? Tuliko tuota oireilua kun yöt kylmenivät?

 

[Amigo]

Tai sitten yksikertaisesti mutasihti vain tukossa?

 

[Arisoft]

Siis tuo vesi lämpenee tosi paljon.

Koko järjestelmä lämmittää vettä yli 13,8 astetta!
Module 1 lämmittää 9,9 astetta
Module 2 ei näy kuvassa mutta sen pitää lämmittää vielä enemmän kuin 13,8.

En tiedä onko nuo rinnakkain vain peräkkäin. Manuaalikansiossa ei ollut enää jaettuja dokumentteja.

Mieitn että eikö pumppu saa tarpeeksi vettä? Pysähtyy koska vesi lämpenee epäilyttävän paljon?

Katsopas vielä sen Module 2:n veden lämmöt samaan kuvaan seuraavalla kerralla.

 

[Amigo]

En tiedä mikä tuo sys.out.temp on mutta korkeapaine on linjassa 40 asteisen veden kanssa. 1#out temp vaikuttaa järkevältä. Rinnakkain ne kompurat siellä touhuavat ja isolla teholla kuvasta päätellen. Mutta kuten sanoin niin voi sen mutasihdin katsoa tai jotain muuta jos keksii mistä häiriöilmoitukset voisi tulla/ johtua.

 

[Arisoft]

Voisi kokeilla pienemmällä teholla jos siinä on quiet mode tai joku muu säätötapa.

Onko kiertovesipumppu sellaista mallia että siitä saa jotain tietoa. Edes tehonkulutuksen jos ei tuottoa?

 

[Amigo]

Lisätään pumppuun tehoa huomenna 100% (täytyy olla paikan päällä)

Näetkö jostain pumpun ilmoittaman veden virtauksen? Tuo asetushan kertoo vain pyynnin pumpulle.

Edit: No tuossahan @Arisoft kysyikin jo samaa...

 

[jannekoiv]

Mites tuo vilpin ja öljykattilan yhteiskäyttö toimisi ihan niin, että normaalitilanteessa vilp lämmittää kattilaa ja poltin on tauolla. Jos vilpin teho ei riitä ja veden lämpötila putoaa alle pyynnin, poltin käynnistyisi hetkeksi ja lämmittäisi veden vaikka 43 -> 55 asteiseksi ja vilp pysyisi jatkuvasti toiminnassa. Polttimen sammuttua vilp jatkaisi lämmittämistä yksinään, kunnes lämpö taas jossain vaiheessa putoaa ja poltin tarvittavan boostin.

Yleensä näitä kai käytetään joko/tai -periaatteessa mutta kai se noinkin toimii, ellei vilpin ohjaus jotenkin sekoa kun lämpöä tulee järjestelmään ulkopuolelta? Cop tietysti hieman putoaa, kun on yritettävä tehdä kuumempaa vettä kuin lämmitykseen tarvittaisiin ja kattilan shuntin pitää olla käytössä.

 

[Arisoft]

poltin käynnistyisi hetkeksi ja lämmittäisi veden vaikka 43 -> 55 asteiseksi ja vilp pysyisi jatkuvasti toiminnassa.

Kattila ruostuu kun palokaasujen höyry tiivistyy tulipinnoille kun mennään noin kylmällä pannulla.

 

[Mekaniker]

Kattila ruostuu kun palokaasujen höyry tiivistyy tulipinnoille kun mennään noin kylmällä pannulla.

Piippu kärsii myöskin, jos teräsputkitettu kondenssi menee viemäriin mutta tiili jää kosteaksi
Suurin hyöty saa varaajatilavuuden kasvattamisella

 

[jannekoiv]

Hmm joo, voisihan välillä ajaa kuivatusajon kuumemmaksi. Nykyinen kaksoispesä-miniter on säädetty ~60-70 asteen välille, sekin kai aika vähän.

 

[Arisoft]

Hmm joo, voisihan välillä ajaa kuivatusajon kuumemmaksi. Nykyinen kaksoispesä-miniter on säädetty ~60-70 asteen välille, sekin kai aika vähän.

Kaipa se jo riittää. Itse lämmitän jonnenkin vajaaseen 80 asteeseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kattila ruostuu kun palokaasujen höyry tiivistyy tulipinnoille kun mennään noin kylmällä pannulla.

Joo, parempi olisi että kattila on omana yksikkönään siinä kattilan omassa parhaassa lämmössään. Ideaalitilanteessa kattila voisi antaa lisälämpöä VILPin puolelle varaajaan ja kattila sekä VILP toimisivat näin yhdessä. Savukaasujen kastepiste öljykattilalla taitaa olla siinä jotain 50 asteen luokkaa, että alle sen ei saisi koskaan mennä. Käynnistys 60 °C:ssa ja pysähdys jossakkin ~70°C:ssa alkaa olla jo aika normaali käyttölämpötila mutta joku noin 40 ... 50 °C on liian vähän. Kattilan hyötysuhteeseen tuolla lämpötilatasolla ei ole kovin suurta vaikutusta mutta kuumempi kattila haihduttaa selvästi enemmän lämmintä pannuhuoneeseen.

 

[kotte]

Sinällään kattilan ja piipunkin esilämmitys vilpin tuottamalla verrattain lämpimällä vedellä varmaankin vähentäisi veden tiivistymistä tulipintoihin ja savukanavaan polttimen käynnistysvaiheessa ja tovin sen jälkeen. Etenkin kattilan esilämmittäminen tulee pääosin hyödyksikin. Nykyiset öljypolttimet kuristavat luonnollista vetoakin aika hyvin ja kattilan mahdollisten rakojen tiivistyksellä voi myös vähentää lämpöhäviöitä edelleen. Lämmityskierron paluukin on yleensä riittävän lämmintä kattilan esilämmitykseen, joten kytkentävaihtoehtoja on monia kattilan pitämiseksi ympäristöä lämpimämpänä.

 

[Arisoft]

Sinällään kattilan ja piipunkin esilämmitys vilpin tuottamalla verrattain lämpimällä vedellä varmaankin vähentäisi veden tiivistymistä tulipintoihin ja savukanavaan polttimen käynnistysvaiheessa ja tovin sen jälkeen.

Jos vettä ei lämmitetä öljyllä riittävän kuumaksi niin kosteus tiivistyy koko sen palamisen ajan - ei pelkästään alussa.

 

[kotte]

Jos vettä ei lämmitetä öljyllä riittävän kuumaksi niin kosteus tiivistyy koko sen palamisen ajan - ei pelkästään alussa.

Öljykattilan lämmittämä vesi täytyy yleensä muutenkin shuntata ennen sen johtamista lämmönjakoverkkoon. Shunttia sopivasti ohjaamalla voi ristiriitaisia vaateita säädellä aika hyväksi kompromissiksi, jossa kattilan saa pysymään kauttaaltaan ja keskimäärin lähes yhtä lämpimänä kuin pelkästään öljylämmitystä käytettäessä. Kattilan käydessä "katkokäyntiä" öljylämmityksellä on sitä turha jäähdyttää alaosastaan yhtään enempää kuin tapahtuu luonnostaankin käyntijaksojen välillä, mutta shuntin ohituskierron ja kattilaan palaavan veden lämmittäminen vilpillä ei ainakaan lisää moista jäähdytysvaikutusta samalla kun antaa rinnalle halvempaa lämpöä öljylämmön ohelle (jos siis öljyä käytetään lämmön riittävyyden takia vilpin ohella eikä poikkeuksellisen korkean sähkön hinnan takia vilppiä sammuttamalla).

 

[Arisoft]

Öljykattilan lämmittämä vesi täytyy yleensä muutenkin shuntata ennen sen johtamista lämmönjakoverkkoon.

Tässä kyseisessä tapauksessa nähtävästi oli juurikin tavoitteena välttää tämä.

 

[kotte]

Tässä kyseisessä tapauksessa nähtävästi oli juurikin tavoitteena välttää tämä.

Itse en nähnyt aloittajalla moista tavoitetta. Ajatus lämmittää lattialämmityksen kiertoa öljykattilalla ilman shunttausta tai sitä emuloivaa portaattomasti ohjattavaa kiertopumppuyhdistelmää on niin hölmö ajatus, että moista järjestelmää on kukaan tuskin rakentanut tarkoituksella (vahingossa voi ymmärtämättömälle syntyä, mutta tuo on joka tapauksessa kattilan surma ja käytössä äärimmäisen epämukava -- jollainen olisi korjattava asialliseksi mitä pikimmiten).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ajatus lämmittää lattialämmityksen kiertoa öljykattilalla ilman shunttausta tai sitä emuloivaa portaattomasti ohjattavaa kiertopumppuyhdistelmää on niin hölmö ajatus, että moista järjestelmää on kukaan tuskin rakentanut tarkoituksella

Tämmöisessä tulisi muitakin ongelmia kuin kattila. Jos joku vääntäisi kattilan termostaatin normaaliasentoon vaikkapa saadakseen lämpimän suihkun, kuuma kiertovesi (betoniin valetussa) lattialämmityksessä todennäköisesti rikkoisi lattiat ja ehkä ne putketkin. Tiedän tapauksen, kun kiehuvaa puukattilaa oli jäähdytetty päästämällä ne kiehuvat vedet lattialämmitykseen ja se koitui siellä pesuhuoneen lattilalämmityksen surmaksi. Itselläni on tätä varten Tiimi lämmönsäätimet. Eli kun VILP lämmitys voi muuttua pakkasen kiristyessä öljylämmitykseksi niin Tiimi säätimet sitten pitävät kiertovesien lämmöt järkevissä lukemissa. Lisäksi on vielä varatermostaatti, joka katkaisee koko kierron jos lämpötila ylittää raja-arvon, joka on lattioille 37 astetta.

 

[jannekoiv]

Itse en nähnyt aloittajalla moista tavoitetta. Ajatus lämmittää lattialämmityksen kiertoa öljykattilalla ilman shunttausta tai sitä emuloivaa portaattomasti ohjattavaa kiertopumppuyhdistelmää on niin hölmö ajatus, että moista järjestelmää on kukaan tuskin rakentanut tarkoituksella (vahingossa voi ymmärtämättömälle syntyä, mutta tuo on joka tapauksessa kattilan surma ja käytössä äärimmäisen epämukava -- jollainen olisi korjattava asialliseksi mitä pikimmiten).

Minulla oli ihan vaan ajatuksena, että jos laittaa kattilan rinnalle vilpin mikä ei kovimmilla pakkasilla ihan riitä, niin ajaisi lisäksi öljypolttimella lyhyinä pätkinä lisää lämpöä sisään ja antaisi sitten pumpun jarruttaa kattilan viilenemistä kunnes poltin taas käynnistyy. Eli ajaa hybridinä ilman erillistä vilpin lämmittämää varaajaa ja sekoitusventtiiliä sen ja kattilan välillä, kattilan suntin pitäisi tietty säätää verkkoon menevää lämpöä.

Tosin yleensä jos sähkön hinta on sellaisella tasolla että ylipäätään kannattaa lämmittää sähköllä, niin voi varmaan lisälämmittää vastuksillakin ja kyllähän tuossa cop laskee jos noin ajetaan.

 

[Arisoft]

Lämmitysjärjestelmästä palaava vesi ohjataan vilpille ja sieltä tuleva vesi sitten kattilan shuntin kautta takaisin kiertoon. Näin vilp lämmittää viileämpää vettä ja kattila säätelee shuntilla lisää lämpöä tarpeen mukaan. Kattilan voi kuumetaa vastuksilla tai öljyllä tilanteen mukaan. Ja kun lisälämpöä ei tarvita shuntti menee kiinni kokonaan. Riskinä tässä on se, että jos shuntista laskee tarpeeksi kuumaa kiertoon niin vilp sammuu kun menee yli tavoitelämmön ja kattila jää ainoaksi lämmönlähteeksi. VILP pitää siis säätää maksimipyynnille tässä tilanteessa.

 

[jannekoiv]

Yksi mahdollisuus apulämmöksi mitä olen myös miettinyt olisi vesikiertoinen ~10kW kiinawebasto, minkä voisi kytkeä vilpin kanssa ihan varaajaa syöttämään. Pieni, ei erillistä lämmitettävää vesitilaa ja hyötysuhdekin varmaan ok jos pakoputkesta ottaisi hukkalämmön talteen kellariin.

Luotettavuus sitten eri asia, kyllähän noilla autotalleja lämmitellään muttei ehkä niinkään taloja..

 

[Amigo]

Lämmitysjärjestelmästä palaava vesi ohjataan vilpille ja sieltä tuleva vesi sitten kattilan shuntin kautta takaisin kiertoon. Näin vilp lämmittää viileämpää vettä ja kattila säätelee shuntilla lisää lämpöä tarpeen mukaan.

Minulla patteripiiri on käytännössä toteutettu juuri noin. Ainoa ero on, että VILP lämmittää 500 litran varaajaa, josta lähtee shunttien kautta toinen piiri pattereille ja toinen lattialämmitykseen. Pattereille lähtevä putki kulkee vielä öljykattilan shuntin läpi, joten kovilla pakkasilla patterikiertoon saa lisää tehoa. Normaalisti öljykattila on kylmänä ja lämmin käyttövesi tulee varaajasta. Sulun avaamalla lämmintä käyttövettä voi tehdä myös öljyllä.

Säiliössä on vielä vanhaa, edullisempaa öljyä. Lisäksi varaajassa on 9 kW:n vastus. Patteripiirin kaksi peräkkäistä shunttia mahdollistavat ajamisen pelkällä pumpulla, hybridinä tai kokonaan öljyllä.

 

[jannekoiv]

^ Tuohan voisi olla toimiva systeemi. Löytyisi valmiiksi vanha ~200l varaajakin, mikä tällä hetkellä vapaakierrolla kattilan rinnalla, tosin hanat kiinni.

Olen näillä näkymin päätymässä 12kw pumppuun mikä menee nollakelillä alimmillaan noin 4 kilowattiin, pitäisi riittää pienemmänkin puskurin.

Vielä jos pumpun käyrän ja oumanin saa sovitettua yhteen niin, että pakkasen kiristyessä pumppu työntää lämmintä täysillä ja kattilan suntti alkaa aukeamaan eikä sisälämpö heilu eikä pumpun teho ala taas laskea, kun öljykattila alkaa avustamaan. Poltin päälle kun ulkolämpötila laskee sopivan rajan alle.

 

[kotte]

Riskinä tässä on se, että jos shuntista laskee tarpeeksi kuumaa kiertoon niin vilp sammuu kun menee yli tavoitelämmön ja kattila jää ainoaksi lämmönlähteeksi. VILP pitää siis säätää maksimipyynnille tässä tilanteessa.

Normaalisti riittää, että vilp säädetään lämmitystarpeen mukaiselle käyrälle (tyypillisestihän monoblockkeihinkin sisältyy jokin mukaan rakennettu ohjain, joka pyrkii ajamaan kompressoria lämmitystarvetta vastaavalla teholla). Jos vilppi kytketään lämmitysverkon paluuseen näin, lämmitysverkoston veden kiertonopeus on syytä säätää mahdollisimman suureksi, jotta peruslämmitysverkon shuntin säätäjälle voidaan säätää mahdollisimman matala lämmityskäyrä (vilpin oma lataus-/kiertopumppu saattaa riittää).

Jos verkostoon ei saada riittävää virtausta, lähtökohta on joka tapauksessa huono vilpin liittämiseksi näin (eikä mikään muukaan kytkentä todellisuudessa pysty hyödyntämään vilpin tarjoamaa tehoa kunnolla, eli lähtökohta on huono ja edellyttäisi radikaalimpia muutoksia lämmitysverkostoon). Jos talon lämpimänä pysyminen johtaa liian kuumaan paluuveteen näiden säätöjen jälkeenkin, tilanne on sikäli lohduton, että vilp sammuu kovimman lämmitystarpeen aikana liian kuuman tuloveden takia, koska talon lämmitysverkosto nyt vain sattuu olemaan lämmönluovutusominaisuuksiltaan riittämätön hyödyntämään vilpin mahdollisuuksia täysimääräisesti (eli lämmitysverkoston rajoitteet estävät täyden hyötymisen saamisen vilpistä riippumatta vilpin kytkentätavasta).

 

[kotte]

Ainoa ero on, että VILP lämmittää 500 litran varaajaa, josta lähtee shunttien kautta toinen piiri pattereille ja toinen lattialämmitykseen.

Vilpin optimaalisen toiminnan kannalta puskurivaraajan ja vilpin voisi kytkeä niin, että vilpille syötettävän ja siltä lähtevä vesi sekoittuvat mahdollisimman vähän. Eli kytkentä olisi seuraavan kaltainen

paluu lämmitysverkostosta --> vilpin (3-tie) imuhaara --> varaajan alaosa ... varaajan yläosa --> vilpin (3-tie) lähtöhaara --> kattilan paluu/kattilan shuntin ohitushaara .

Tässä "-->" kuvaa palaa kiertoputkistoa. Verkoston kiertopumppu voisi olla joko lämmitysverkon paluussa taikka shuntin jälkeen (kummallakin vaihtoehdolla pienet etunsa tai haittansa).

Eli vilppiä ei kytketä suoraan varaajaan, vaan varaajan tuloputkeen ja lähtöputkeen. Riippuen siitä, onko vilpin latauspumpun käynnissä, virtaus puskurisäiliön tulon ja lähdön putkissa muuttaa suuntaansa.

 

[Arisoft]

Normaalisti riittää, että vilp säädetään lämmitystarpeen mukaiselle käyrälle

Juuri tässä kytkennässä se ei toimi mainitusta syystä. Molemmat säätimet pyrkivät samaan tulokseen mutta eivät kommunikoi keskenään.

 

[pökö]

Jos vettä ei lämmitetä öljyllä riittävän kuumaksi niin kosteus tiivistyy koko sen palamisen ajan - ei pelkästään alussa

Minulla öljyaikana Arimax 17 valutti luukun reunan välistä kondenssivettä jos vähänkään alle 80 piti kattilan lämpönä. Se ei oikein alaosaa pystynyt pitämään kuumana jos kaiikki turbulenssilevyt oli paikoillaan

 

[jannekoiv]

Jos vilpin säädön ja oumanin lisäksi olisi kolmas ”osapuoli” mikä esim. -20 asteen ulkolämpötilassa kytkee kattilan päälle ja pakottaa vilpin tuoton jatkuvasti täysille.

Tosin ha tms. hienostuneempi kuten uudemmat oumanit osaisi varmaan ohjata molempia.

 

[Tifo]

Vilpin optimaalisen toiminnan kannalta puskurivaraajan ja vilpin voisi kytkeä niin, että vilpille syötettävän ja siltä lähtevä vesi sekoittuvat mahdollisimman vähän. Eli kytkentä olisi seuraavan kaltainen

paluu lämmitysverkostosta --> vilpin (3-tie) imuhaara --> varaajan alaosa ... varaajan yläosa --> vilpin (3-tie) lähtöhaara --> kattilan paluu/kattilan shuntin ohitushaara .

Tässä "-->" kuvaa palaa kiertoputkistoa. Verkoston kiertopumppu voisi olla joko lämmitysverkon paluussa taikka shuntin jälkeen (kummallakin vaihtoehdolla pienet etunsa tai haittansa).

Eli vilppiä ei kytketä suoraan varaajaan, vaan varaajan tuloputkeen ja lähtöputkeen. Riippuen siitä, onko vilpin latauspumpun käynnissä, virtaus puskurisäiliön tulon ja lähdön putkissa muuttaa suuntaansa.

Pyysin tekoälyä piirtämään kuvan tuosta sinun kytkennästä, ei tainnut onnistua?

 

[kotte]

Molemmat säätimet pyrkivät samaan tulokseen mutta eivät kommunikoi keskenään.

Kyllähän ne "kommunikoivat" kattilan shuntiltä lähtevän veden lämpötila-anturin ja vilpiltä lähtevän (tai sille tulevan) lämpötilanturin mittaaman absoluuttisen lämpötilan perusteella. Edellytyksenä siis sitenkin, että verkostosta ei palaa liian lämmintä vettä, mutta tuotahan ei tapahdu, jos järjestelmän perussäädöt on tehty oikein, ellei sitten lämmönjakoverkoston lämmönluovutusteho per lämmityskierron lämpötila ole toivottaman huono (eli ei sovi vilp-käyttöön ilman päivityksiä).

 

[kotte]

ei tainnut onnistua?

Ei todellakaan ole sinne päinkään, mitä tarkoitin. Ohessa sketshi kytkennästä, mihin viittasin.

 

[Arisoft]

Tosin ha tms. hienostuneempi kuten uudemmat oumanit osaisi varmaan ohjata molempia.

Logiikka menisi niin, että shuntin säädin pakottaa vilpin täysille aina kun shuntti on vähänkään auki.

 

[Arisoft]

Edellytyksenä siis sitenkin, että verkostosta ei palaa liian lämmintä vettä

Vilpeillä on ongelmana se hystereesi ja kaiken kaikkiaan aivan erilainen tapa säätää lämmitystä. Kun ne kerrankin saavat edes hetkellisesti mielestään riittävän lämmintä, ne yleensä sammuvat kunnes vesi menee huomattavasti vileämmäksi. Shuntti taas reguloi vakaasti niin että paluuvesi on koko ajan saman lämpöistä riippumatta siitä mitä vilp tekee. Systeemin säätäminen menee sellaiseksi ettei ainakaan kaupallisella asentajalla taida olla sellaiseen aikaa.

 

[kotte]

Vilpeillä on ongelmana se hystereesi ja kaiken kaikkiaan aivan erilainen tapa säätää lämmitystä. Kun ne kerrankin saavat edes hetkellisesti mielestään riittävän lämmintä, ne yleensä sammuvat kunnes vesi menee huomattavasti vileämmäksi. Shuntti taas reguloi vakaasti niin että paluuvesi on koko ajan saman lämpöistä riippumatta siitä mitä vilp tekee.

Vilpin pitäisi todellakin mitata lähtevää lämpötilaa ja mieluiten puskurin jälkeen. Ehdottamassani kytkennässä oikea paikka anturille olisi puskurivaraajan keskivaiheilla, alaosassa tai jopa alahaarassa (jonka lämpötila vastaa verkosta palaava lämpöä vilpin seistessä ja puskurin alaosan lämpötilaa vilpin latauspumpun pyöriessä).

 

[Arisoft]

Vilpin pitäisi todellakin mitata lähtevää lämpötilaa ja mieluiten puskurin jälkeen.

Lähtevä lämpö on vakio, joten siitä ei saa tarvittavaa informaatiota. Mutta jos vilp huomaisi että systeemin lähtevä lämpö on suurempi kuin sen oma lähtevä lämpö, niin se voisi käynnistyä.

Lisämutkan tuo se, jos vilp on tilanteeseen ylitehokas ja lämmittää pätkissä. Shuntti ei tiedä miksi lämmitys loppui ja korjaa "virheen" lämmittämällä vettä liikaa. Shuntin pitäisi saada vilpiltä tieto siitä, milloin lisälämmitystarve on olemassa. (Yleensä nuo säätimet eivät huomioi menneitä tehopiikkejä vaan säätävät vain nykyistä lämpötilaa vakioksi)

 

[kotte]

Lähtevä lämpö on vakio, joten siitä ei saa tarvittavaa informaatiota. Mutta jos vilp huomaisi että systeemin lähtevä lämpö on suurempi kuin sen oma lähtevä lämpö, niin se voisi käynnistyä.

Lisämutkan tuo se, jos vilp on tilanteeseen ylitehokas ja lämmittää pätkissä. Shuntti ei tiedä miksi lämmitys loppui ja korjaa "virheen" lämmittämällä vettä liikaa. Shuntin pitäisi saada vilpiltä tieto siitä, milloin lisälämmitystarve on olemassa. (Yleensä nuo säätimet eivät huomioi menneitä tehopiikkejä vaan säätävät vain nykyistä lämpötilaa vakioksi)

Vilppihän ei ehdottamassani kytkennässä tiedä mitään kattilan shuntistä lähtevän veden lämpötilasta. On aivan totta, että vilpin omaa säätelyä on jokseenkin mahdotonta saada stabiilksi ilman puskurivaraajaa ja puskurivaraajaan kertyvän hitaasti kertyvän lämpötilan mittaamista paikasta, jonne lämpö kertyy mahdollisimman hitaasti. Tässä tapauksessa tuollainen paikka on puskurivaraajan alaosassa, jos vilpin latauspumpun virtaama ylittää lämmityskierron virtaaman (mikä on tyypillisesti hyödyllistä vilpin tuottosuhteen kannalta). Olisi myös hyödyllistä, jos latauspumppua säädettäisiin vilpin invertterin asetuksen perusteella (mikä ei aina ole mahdollista). Jos latauspumpun virtaama on lämmitysverkon kiertoa pienempi, mittausanturi tulisi sijoittaa lähemmäs varaajan lähtöä (jolloin vilpin säätö tapahtuisi verkosta palaavan veden lämpötilan perusteella).

Kommunikaatio vilpiltä kattilashuntin säätökäyrän säätöön tapahtuu edellisessä tapauksessa sitä kautta, että vilpin lähtölämpötila välittyy varaajalta lähtevän veden osavirtauksen mukana suoraan kattilashuntin ohitushaaralle (vilpin lähtölämpötila siis saadaan mitatuksi sellaisenaan). Jälkimmäisessä tapauksessa taas vilpin lähdön ja verkosta palaavan veden lämpötila välittyy virtausten suhteessa kattilashuntin ohjauksen lämpötila-anturille.

 

[Amigo]

Vilpin optimaalisen toiminnan kannalta puskurivaraajan ja vilpin voisi kytkeä niin, että vilpille syötettävän ja siltä lähtevä vesi sekoittuvat mahdollisimman vähän. Eli kytkentä olisi seuraavan kaltainen

paluu lämmitysverkostosta --> vilpin (3-tie) imuhaara --> varaajan alaosa ... varaajan yläosa --> vilpin (3-tie) lähtöhaara --> kattilan paluu/kattilan shuntin ohitushaara .

Tässä "-->" kuvaa palaa kiertoputkistoa. Verkoston kiertopumppu voisi olla joko lämmitysverkon paluussa taikka shuntin jälkeen (kummallakin vaihtoehdolla pienet etunsa tai haittansa).

Eli vilppiä ei kytketä suoraan varaajaan, vaan varaajan tuloputkeen ja lähtöputkeen. Riippuen siitä, onko vilpin latauspumpun käynnissä, virtaus puskurisäiliön tulon ja lähdön putkissa muuttaa suuntaansa.

Minulla “T-haarat” ovat varaajan sisällä. VILP:n meno tulee varaajan yläreunaan lähelle shunttien yläottoa, ja lämmitysverkoston paluu menee varaajan sisäisellä putkella pohjalle, josta VILP myös ottaa vetensä. VILP:n ylimääräinen vesi menee varaajaan, ja seisonta-aikana verkosto purkaa varaajaa. Shuntit ovat viisiyhteisiä ja ottavat veden asentonsa mukaan joko yläosasta tai keskeltä. Kiertovesipumput ovat patteri ja lattiashunttien jälkeen menopuolella ja ne eivät aiheuta mitään virtauksia VILPille.