Datakeskukset

[Hempuli]

Vaikea sanoa varavoimasta eikä muusta, kun ei tiedä, millaisia sopimuksia datakeskukset tekevät sähkönmyyjien kanssa. Edelleen olen sitä mieltä, että kaikki yleisessä siirtoverkossa kulkeva sähkö pitäisi hinnoitella pörssisähkön mukaan, koska jokainen watti on samanarvoinen kunakin hetkenä.

 

[Arisoft]

Edelleen olen sitä mieltä, että kaikki yleisessä siirtoverkossa kulkeva sähkö pitäisi hinnoitella pörssisähkön mukaan, koska jokainen watti on samanarvoinen kunakin hetkenä.

Tämä ei estäisi voimalaa A ja käyttäjää B sopimasta siitä, että käyttäjä maksaa voimalalle kiinteää hintaa. Pörssin suhteen tulee nollasummapeli kun osapuolet tasaavat laskut omalla tavallaan. Toimii niin kauan kuin A pystyy tuottamaan energiaa sovitusti ja B kuluttamaan sitä.

 

[fraatti]

Suitsia viritellään vähän siellä ja täällä Euroopassa.

 

[jsalmika]

Puolan keväisistä muutoksista mm.

The Amendment introduces firm deadlines tied to building permits. Once a connection agreement is signed for an installation above 1 kV, the developer must demonstrate project progress or the agreement expires automatically, by operation of law.
The deadlines differ by technology. A solar developer must obtain a building permit covering at least 80 % of installed capacity within 24 months. A hyperscaler planning a 50 MW data centre must cover at least 50 % of planned capacity in the same window. For onshore wind, biogas and transformer stations, the deadline extends to 36 months.

Lähde: https://www.schoenherr.eu/content/p...m-a-necessary-reset-for-the-energy-transition

Pikkuhiljaa alkaa aueta se, miksi Suomeen on oltu viime aikoina niin hanakkaita ryntäämään... Täällä on levitetty datakeskuksille punainen matto kun muualla ollaan jo aiemmin alettu hankaliksi. Kyse onkin paljosta muustakin kuin pelkästään harvaan asutusta maasta ja edullisesta sähköstä. Onkohan Orpo kavereineen seurannut lainkaan mitä muualla Euroopassa tapahtuu?

Lakiesitys sähköliittymien priorisoinnista ei ole ehtinyt käsiteltäväksi eduskuntaan ainakaan vielä, arvioitu ajankohta oli viime viikolla. Siitä on annettu yli 200 lausuntoa. Lähteet:

Eduskunta

www.eduskunta.fi

Hallituksen esitys laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta - Työ- ja elinkeinoministeriö

tem.fi

Sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä annettiin yli 200 lausuntoa – lainsäädäntövalmistelu jatkuu

Sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelyä koskevaan lakiluonnokseen saapui määräaikaan mennessä yli 200 lausuntoa. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa lakiluonnoksen valmistelua lausuntopalautteen pohjalta. Valmistelussa olevan lain lisäksi tulevia lainsäädäntötarpeita arvioimaan on asetettu...

valtioneuvosto.fi

 

[fraatti]

Pikkuhiljaa alkaa aueta se, miksi Suomeen on oltu viime aikoina niin hanakkaita ryntäämään... Täällä on levitetty datakeskuksille punainen matto kun muualla ollaan jo aiemmin alettu hankaliksi. Kyse onkin paljosta muustakin kuin pelkästään harvaan asutusta maasta ja edullisesta sähköstä. Onkohan Orpo kavereineen seurannut lainkaan mitä muualla Euroopassa tapahtuu?

Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pistin tuon mallin pöyhimään ja katsomaan mikä on tilanne euroopassa.

Spoileri: Rajoituksia euroopassa

Datakeskusrajoitukset Euroopassa: mitä eri maat tekevät (tilanne 11.11.2026)

Datakeskusten liittymähakemuksia on monessa maassa enemmän kuin koko maan huippukulutus. Siksi yhä useampi maa rajoittaa niiden pääsyä verkkoon tai asettaa niille ehtoja. Linjoja on kaksi. Etelä-Euroopassa ja Irlannissa datakeskuksilta vaaditaan uutta uusiutuvaa sähköä. Pohjois- ja Keski-Euroopassa rajoitetaan verkkoon pääsyä, ja jonoja karsitaan maksuilla ja etusijajärjestyksillä. Samaan aikaan EU, Italia ja Iso-Britannia keventävät lupamenettelyjä ja tarjoavat datakeskuksille etuja.

Pohjoismaat

• Norja: liittymätauko ja tuleva toimilupa. Kantaverkkoyhtiö Statnett lopetti 9.11.2026 uusien kapasiteettivarausten myöntämisen datakeskuksille viimeistään 1.8.2027 asti. Sinä aikana laaditaan tekniset vaatimukset, kuten miten datakeskuksen on pysyttävä verkossa vikojen aikana ja kuinka nopeasti sen kuorma saa muuttua. Jo liitetyt ja hyväksytyt hankkeet eivät muutu. Datakeskuksia on liitetty noin 800 MW, varauksia on 4 200 MW ja jonossa 9 100 MW. Hallitus ilmoitti samalla konsessiojärjestelmästä eli toimiluvasta, joka koskisi sekä uusia että nykyisiä datakeskuksia. Harkittavia ehtoja ovat varautuminen ja se, tarvitaanko keskuksen laskentaa Norjassa tai Euroopassa [1][2]. Voimassa (tauko) / valmistelussa (lupa).
• Tanska: datakeskukset jonon viimeisiksi. Laki "Akutplan for elnettet" (L 23) poisti ensin tullut ensin palveltu -periaatteen 12.10.2026 alkaen. Liittymät jaetaan neljään etusijaluokkaan. Kotitaloudet, pienyritykset ja kriittinen infrastruktuuri ovat ensimmäisinä. Suuret, paikkaan sitomattomat datakeskukset ovat viimeisinä, ja niiden liittymä voidaan evätä [3]. Voimassa.
• Suomi: etusijamenettely. TEM:n luonnoksessa kulutusliittymät jaettaisiin etusijaryhmiin. Ruuhka-alueilla suuri kuluttaja voisi parantaa asemaansa sitoutumalla joustoon tai tuomalla uutta paikallista tuotantoa. Tarkoitus on, että laki tulee voimaan 1.1.2027 [4]. Luonnos.
• Ruotsi: harkinnassa. Svenska kraftnät selvittää väliaikaista rajoitusta hyvin suurten liittymien käsittelyyn, kunnes sillä on uusi koko järjestelmää koskeva arviointitapa. Hankkeet, jotka tuovat mukanaan omaa tuotantoa, voisivat päästä verkkoon nopeammin. MW-rajaa tai aikataulua ei ole kerrottu [5]. Harkinnassa.

Muu Eurooppa: rajoitukset ja ehdot

• Irlanti: tiukin malli. Sähkömarkkinaviranomainen CRU päätti 12.12.2025, että uuden datakeskuksen on tuotava mukanaan ohjattavaa tuotantoa tai sähkövarasto, joka vastaa 100 %:a sen liittymätehosta. Lisäksi 80 % vuosikulutuksesta on katettava uudella irlantilaisella uusiutuvalla sähköllä kuuden vuoden siirtymäajalla. Suur-Dublin on käytännössä suljettu uusilta datakeskuksilta [6][7]. Voimassa.
• Espanja: uusiutuvaa tunneittain. Elokuun 2026 asetusluonnos olisi vaatinut, että 80 % kulutuksesta katetaan joka tunti uudella uusiutuvalla sähköllä. Lievennetty luonnos 26.10.2026 alkaa 60 %:sta kalleimmilla tunneilla ja nousee 70 %:iin vuonna 2029 ja 80 %:iin vuonna 2032. Soveltamisraja nousi 1 MW:sta 10 MW:iin. Jo maaliskuussa 2026 käyttöön tuli kuukausittainen kapasiteetin varausmaksu, ja liittymälupa raukeaa, jos hanke ei etene [8][9][10]. Asetus luonnos, varausmaksu voimassa.
• Portugali: uusiutuvaa ja vedetön jäähdytys. Hallitus ilmoitti 3.11.2026, että datakeskusten on käytettävä uusiutuvaa sähköä, jonka voi ostaa myös sähköyhtiöltä. Jäähdytys on hoidettava ilman vettä tai vaihtoehtoisilla vesilähteillä. Asetusta ei ole vielä julkaistu [11]. Ilmoitettu.
• Kreikka: 60 % uusiutuvaa ja kova takuu. Lakiluonnoksessa (kuuleminen päättyi 24.10.2026) uuden datakeskuksen on katettava vähintään 60 % vuosikulutuksestaan uusiutuvalla sähköllä. Hakijan on asetettava 200 000 €/MW pankkitakaus, ja investoija maksaa liittymän ja verkon vahvistukset kokonaan. Yli 200 MW:n hankkeet pääsisivät kuitenkin jonon kärkeen. Hakemuksia on yli 12 GW, sopimuksia vain 517 MW [12][13]. Luonnos.
• Puola: maksut karsivat jonon. Energialain muutoksella liittymähakemuksesta tuli maksullinen (1 zł/kW, enintään noin 23 000 €, ei palauteta). Liittymismaksun ennakko nousi 60 zł/kW:iin (noin 14 000 €/MW). Liittymisehdot ovat voimassa enää vuoden, ja hankkeelle asetetaan välitavoitteet. Datakeskushakemuksia oli 150–200 GW, ja nyt kantaverkkoyhtiöllä on niitä enää kymmenkunta. Ehdot on annettu yli 6 GW:lle [14][15]. Säännöt koskevat kaikkia liittyjiä, eivät vain datakeskuksia. Voimassa.
• Saksa: tehokkuus, uusiutuva ja jonon järjestys. Energiatehokkuuslain mukaan datakeskusten sähkön on oltava 100 % uusiutuvaa 1.1.2027 alkaen. Hallitus esittää siirtoa vuoteen 2030, mutta liittopäivät ei ole vielä äänestänyt. Kantaverkossa on 1.4.2026 alkaen ollut kypsyysmenettely: hakemusmaksu 50 000 € ja talletus 1 500 €/MW. Liittymäpaketin lakiesitys antaisi verkkoyhtiöille oikeuden siirtää liittymiä jonossa eteen tai taakse. Kriteereitä ovat esimerkiksi toimitusvarmuus, kaavoitus ja se, onko hankkeen oltava juuri tietyssä paikassa. Datakeskuksia voitaisiin siirtää taaksepäin, kun alueen datakeskuskiintiö on täynnä [16][17][18]. Frankfurtissa virallista moratoriota ei ole, mutta kantakaupungin verkko on täynnä 2030-luvulle, ja yksi hanke sai liitäntäajan aikaisintaan vuodelle 2037 [19].
• Alankomaat ja Amsterdam. Sääntelyviranomainen ACM:n etusijakehikko on ollut voimassa 1.1.2026 alkaen. Ruuhka-alueilla etusijalla ovat ruuhkaa keventävät hankkeet, turvallisuus ja perustarpeet, ja datakeskukset jonottavat muiden mukana. Hyperskaalakeskukset (≥70 MW ja ≥10 ha) on rajattu kansallisesti nimetyille alueille. Amsterdam ei hyväksy uusia datakeskuksia eikä laajennuksia ainakaan vuoteen 2030 [20][21]. Voimassa.
• Belgia: datakeskuksille oma kiintiö. Kantaverkkoyhtiö Elia on luonut datakeskuksille oman kapasiteettiluokan, jolla on enimmäisraja. Se on jo käytössä väliaikaisena, ja virallinen hyväksyntä tulee aikaisintaan vuoden 2026 lopulla. Datakeskuksille on tarjolla joustavia liittymiä, joita voidaan rajoittaa ruuhka-aikoina. Datakeskuksille varattu kapasiteetti vuodelle 2034 on jo yli kaksinkertainen verkkosuunnitelman 8 TWh:iin nähden [22][23]. Väliaikainen / valmistelussa.
• Iso-Britannia ja Skotlanti. Sääntelyviranomainen Ofgem ehdottaa yli 40 MW:n datakeskuksille sitoumusmaksua, joka on 237 500–712 500 £/MW ja menetetään, jos hanke peruuntuu. Päätöstä ei ole vielä tehty [24]. Skotlannin parlamentti päätti 16.9.2026, että hyperskaala-datakeskusten lupapäätökset jäädytetään, kunnes kansallinen ohje on valmis (enintään 12 kk). Päätös ei ole sitova [25].
• Ranska: nopea reitti ja jonouudistus. Kantaverkkoyhtiö RTE avaa ennen vuoden 2026 loppua pikamenettelyn viidelle 700–2 000 MW:n hankkeelle. Samalla jonopaikat jaetaan jatkossa hankkeen kypsyyden mukaan. Datakeskuksia on jonossa noin 11 GW. RTE:n mukaan jo liitetyt datakeskukset käyttävät keskimäärin vain noin 20 % varaamastaan tehosta [26].

Toiseen suuntaan: datakeskuksia houkutellaan

• EU: Cloud and AI Development Act -ehdotus (kesäkuu 2026) tavoittelee EU:n datakeskuskapasiteetin kolminkertaistamista. Jokaisen jäsenmaan on nimettävä vähintään yksi kiihdytysvyöhyke, jossa lupa myönnetään enintään 12 kuukaudessa [27]. Toisaalta komissio valmistelee datakeskuksille A–G-energialuokitusta ja vähimmäisvaatimuksia [28].
• Italia: yksi kansallinen lupamenettely datakeskukselle ja sen verkkoliittymälle, kesto 10–13 kuukautta (voimassa 4/2026). Kantaverkkoyhtiö Ternan jonossa on yli 50 GW datakeskuksia [29].
• Iso-Britannia: AI Growth Zones -alueilla datakeskukset saavat sähköalennusta ja etusijan liittymiin [30].

Omat arviot
[Oma arvio] Pohjoismaista vain Tanska on jo laissa siirtänyt datakeskukset jonon viimeisiksi. Suomen luonnos on lähellä Tanskan mallia, mutta Pohjoismaissa ei ole Irlannin, Espanjan tai Kreikan kaltaista vaatimusta uudesta uusiutuvasta sähköstä eikä Puolan tai Kreikan kaltaisia MW-kohtaisia jonomaksuja.
[Oma arvio] Norjan tauko ei pienennä Norjan datakeskuskulutusta vuoteen 2030 mennessä, koska jo varattu 4,2 GW riittää. Projektin mallissa Norjan datakeskukset kuluttavat 2030 noin 7,4 TWh eli keskimäärin noin 0,85 GW. Sama koskee Ruotsia, jossa varattua on 3,4 GW ja mallin kulutus noin 0,8 GW. Tauot ja luvat hillitsevät kasvua vasta 2030-luvulla, joten tämän projektin vuoden 2030 hinta-arviot eivät muutu.
[Oma arvio] Puolan kokemus osoittaa, että jo pieni palauttamaton maksu karsii jonosta suurimman osan paperihankkeista. Paljon tehoa varaavat mutta vähän käyttävät hankkeet ovat ongelma myös Suomessa.

Lähteet
[1] CMS: Statnett halts new grid reservations for data centres and the government plans a licensing regime, 11/2026. https://cms.law/en/nor/publication/...s-and-the-government-plans-a-licensing-regime
[2] DatacenterDynamics: Norway halts grid connection applications for new data centers, 11/2026. https://www.datacenterdynamics.com/...connection-applications-for-new-data-centers/
[3] Kromann Reumert: Akutplan for elnettet – bred politisk forståelse om prioritering af nettilslutninger, 2026; Information 1.10.2026. https://kromannreumert.com/nyheder/...-forstaaelse-om-prioritering-nettilslutninger
[4] Valtioneuvosto: Proposal on priority procedure for electricity network connections circulated for review, 18.9.2026. https://valtioneuvosto.fi/en/-/1410...ity-network-connections-circulated-for-review
[5] Svenska kraftnät: Svenska kraftnät utreder effektivare hantering av stora elanslutningar, 3.11.2026. https://www.svk.se/press-och-nyhete...ffektivare-hantering-av-stora-elanslutningar/
[6] DLA Piper: New Irish large energy users connection policy, 1/2026. https://www.dlapiper.com/en/insight...ew-irish-large-energy-users-connection-policy
[7] EirGrid: Data Centre Constrained Area Overview, 5/2026. https://cms.eirgrid.ie/sites/defaul...Centre-Constrained-Area-Overview-May-2026.pdf
[8] Energy Connects / Bloomberg: Spain eases data center energy rules in win for big tech, 10/2026. https://www.energyconnects.com/news...data-center-energy-rules-in-win-for-big-tech/
[9] Baxtel: Spain raises data center threshold to 10MW in revised renewables decree, 10/2026. https://baxtel.com/news/spain-raises-data-center-threshold-to-10mw-in-revised-renewables-decree
[10] Latham & Watkins: New grid access rules in Spain: key takeaways, 2026. https://www.lw.com/en/insights/new-grid-access-rules-in-spain-key-takeaways
[11] DatacenterDynamics: Portuguese govt drafts new rules requiring data centers to be powered via renewable energy, 11/2026. https://www.datacenterdynamics.com/...a-centers-to-be-powered-via-renewable-energy/
[12] Balkan Green Energy News: Greece establishes new rules for data center connections, 10/2026. https://balkangreenenergynews.com/greece-proposes-rules-for-connecting-data-centers-to-power-grid/
[13] Greek City Times: Data Centre Investors Seek 12 GW From Greece's Power Grid, 2.11.2026. https://greekcitytimes.com/2026/11/02/data-centres-greece/
[14] Gramwzielone: Prawdziwych chętnych na centra danych w Polsce jest kilkanaście, nie setki, 2026. https://www.gramwzielone.pl/?p=20373693
[15] Schönherr: Poland's grid connection reform: a necessary reset for the energy transition, 28.4.2026. https://schoenherr.eu/content/polan...m-a-necessary-reset-for-the-energy-transition
[16] ecorpit: EnEfG 100% renewable data centre rule: 1 Jan 2027 stands, 2030 delay pending, 1.11.2026. https://ecorpit.com/germany-data-centre-renewable-energy-rule-2027/
[17] Freshfields: Powering the AI boom: Germany's Reifegradverfahren and the shift from first come, first served, 2026. https://www.freshfields.com/en/our-...rfahren-and-the-shift-from-first-come-102o0b0
[18] Deutscher Bundestag: Drucksache 21/7866 (Netzanschlusspaket), 7.9.2026. https://dserver.bundestag.de/btd/21/078/2107866.pdf
[19] W.Media / CBRE: FLAP-D markets plagued by grid constraints and moratoriums, 2026. https://w.media/special-feature-flap-d-markets-plagued-by-grid-constraints-and-moratoriums-cbre/
[20] ACM: Voorrang maatschappelijke projecten blijft mogelijk met nieuw prioriteringskader, 12.12.2025. https://www.acm.nl/nl/publicaties/a...-blijft-mogelijk-met-nieuw-prioriteringskader
[21] Reuters (Express Tribune): Authorities tighten restrictions on data centres amid AI boom, 5.11.2026. https://tribune.com.pk/story/2638824/authorities-tighten-restrictions-on-data-centres-amid-ai-boom
[22] A&O Shearman: Navigating the legal framework for data centre development in Belgium, 4/2026. https://www.aoshearman.com/en/insig...mework-for-data-centre-development-in-belgium
[23] VRT NWS: Datacenters meer stroom tegen 2034 (Elia), 18.9.2026. https://www.vrt.be/vrtnws/nl/2026/09/18/datacenters-meer-stroom-tegen-2034-elia/
[24] Ofgem: Ofgem acts to free up grid capacity by tackling speculative data centre projects, 7/2026. https://ofgem.gov.uk/press-release/...ity-tackling-speculative-data-centre-projects
[25] The Scotsman: MSPs back AI data centre planning decision pause ahead of new guidance, 9/2026. https://www.scotsman.com/news/polit...-decision-pause-ahead-of-new-guidance-9068970
[26] Orrick: Grid connection of data centers in France, 9/2026. https://www.orrick.com/en/News/2026/09/Grid-connection-of-data-centers-in-France
[27] Euroopan komissio: Proposal for the Cloud and AI Development Act (CADA), COM(2026) 502, 6/2026. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/proposal-cloud-and-ai-development-act-cada
[28] Beveridge & Diamond: European Commission advances data center sustainability ratings and consults on minimum performance standards, 2026. https://www.bdlaw.com/publications/...nd-consults-on-minimum-performance-standards/
[29] Latham & Watkins: Italy passes new data center regulations, 2/2026. https://www.lw.com/en/insights/italy-passes-new-data-center-regulations
[30] Baker McKenzie: UK government policy paper: delivering AI Growth Zones, 1/2026. https://www.bakermckenzie.com/en/in...nment-policy-paper-delivering-ai-growth-zones

 

[jsalmika]

Orpo tilasi nopean tiekartan tekoälyyn – tulikin murska-arvio, jota ei ole julkistettu​

Miten Suomi voi tekoälyn avulla tarjota parempia julkisia palveluja ihmisille konkreettisesti ja nopeasti?

Pääministeri Petteri Orpo (kok) halusi, että asia selvitetään. Huhtikuussa hän nimitti pitkän linjan yritysjohtajan Arto Tenhusen laatimaan tiekarttaa, jonka avulla tekoälyn käyttöönottoa voitaisiin Suomessa nopeuttaa ja lisätä. Aikaa tiekartan laatimiseen annettiin lokakuun loppuun asti.

Nyt työ on valmis, ja raportti on luovutettu jo pari viikkoa sitten valtioneuvoston kanslialle (VNK). Sitä ei kuitenkaan jostain syystä ole julkistettu.

HS on hankkinut Orpon tilaaman tekoälyraportin haltuunsa omista lähteistään. Se osoittaa, että tekoälyn käyttöönotossa ja julkisissa digihankkeissa on ollut mittavia ongelmia.

Lähde (maksumuurin takana): https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012401358.html
Nyt on siis tiekartat sekä datakeskuksista että tekoälystä olemassa. Paljonko lienevät maksaneet veronmaksajille...

 

[tet]

Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pistin tuon mallin pöyhimään ja katsomaan mikä on tilanne euroopassa.

Poimin tuolta pullasta tämmöisen rusinan:

Puolan kokemus osoittaa, että jo pieni palauttamaton maksu karsii jonosta suurimman osan paperihankkeista. Paljon tehoa varaavat mutta vähän käyttävät hankkeet ovat ongelma myös Suomessa.

Jos oikein ymmärrän, niin ongelma meillä on siis se, että liittymät loppuvat, kun datakeskukset varaavat järjettömän kokoisia liittymiä itselleen, varmistelleen joskus hamassa tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia laajennuksia. Todellisuudessa rakentavat suuren liittymän päähän pikkuruisen keskuksen?

Ei tuo kuulosta kovin vakavalta näin kuluttajan sähkölaskun näkökulmasta. Muiden teollisuudenalojen investointitarpeita silmällä pitäen voi sitten olla isokin ongelma.

 

[fraatti]

Poimin tuolta pullasta tämmöisen rusinan:



Jos oikein ymmärrän, niin ongelma meillä on siis se, että liittymät loppuvat, kun datakeskukset varaavat järjettömän kokoisia liittymiä itselleen, varmistelleen joskus hamassa tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia laajennuksia. Todellisuudessa rakentavat suuren liittymän päähän pikkuruisen keskuksen?

Ei tuo kuulosta kovin vakavalta näin kuluttajan sähkölaskun näkökulmasta. Muiden teollisuudenalojen investointitarpeita silmällä pitäen voi sitten olla isokin ongelma.

Mallinnuksissa mitä on tehty(minun ja muiden toimesta), on otettu huomioon tuo ylimääräinen tehontarve mitä on varattu. Hinta nousee silti. Verkon kannalta tuollainen on ongelmallista monessa suhteessa.

Spoileri: mallin vastaus

Osittain noin, mutta asiassa on kaksi eri puolta.

1. Varaukset eivät itsessään nosta sähkön hintaa
Pörssihinta määräytyy siitä, paljonko sähköä oikeasti kulutetaan, ei siitä, paljonko liittymäkapasiteettia on varattu. Ylisuuret varaukset ovat kyllä todellisuutta. Liittymissopimuksen tehneiden datakeskusten nimellisteho on lähes 5 GW, mikä tarkoittaisi täydellä käytöllä noin 28 TWh vuodessa. Fingridin oma ennuste datakeskusten kulutukseksi vuonna 2030 on kuitenkin 9–18 TWh [1]. Alan oma selvitys olettaa, että rakennusluvan saaneesta kapasiteetista toteutuu vuoteen 2030 mennessä vain 36–70 % [2]. Haminassa Googlen suunniteltu kapasiteetti on noin 384 MW, mutta keskikulutus oli 2025 arviolta 110–185 MW [3].

2. Toteutuva kulutuskin kasvaa paljon
Vaikka suuri osa varauksista jäisi käyttämättä, Fingridin alarajakin (9 TWh) on moninkertainen nykyiseen, noin 2 TWh:n kulutukseen nähden. Kuluttajan lasku nousee juuri tästä toteutuvasta kulutuksesta. Oma mallilaskelmani olettaa Suomeen noin 10,7 TWh vuonna 2030 eli lähellä Fingridin alarajaa. Sillä sähkölämmitteisen omakotitalon lasku nousee noin 415–425 € ja kerrostaloasunnon noin 40 € vuodessa [4]. Varausten karsiminen ei siis poista hintavaikutusta. Se vain kertoo, ettei pahin skenaario todennäköisesti toteudu.

3. Tilanne Suomessa ja mitä Fingrid sanoo
Fingridin mukaan kulutuksen liittymistiedusteluja on 12 kuukauden ajalta noin 68 GW, kun Suomen huippukulutus on noin 15 GW. Datakeskukset ovat tiedustelujen suurin yksittäinen ryhmä [5]. Fingrid on reagoinut tähän monella tavalla:

• Liittymisrajoitus Etelä-Suomessa. Uutta yli 10 MW:n kulutusta ei ole liitetty Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen eikä Hämeeseen vuoden 2025 alusta, ja rajoitus kestää vuoden 2027 alkuun, ellei liittymäsopimusta ollut jo tehty [6].
• Kypsyysehdot ja tasajako. Fingridin uusien liittämisperiaatteiden mukaan liittymäsopimuksen saa vain hanke, jolla on muun muassa lainvoimainen kaava ja rakentamislupa. Jos kapasiteetti ei riitä kaikille, se jaetaan tasan kahden kuukauden aikana saapuneiden hakemusten kesken. Ensin tullut ei siis enää voita. Periaatteet odottavat Energiaviraston vahvistusta, ja käyttöönotto on suunniteltu alkuvuoteen 2027 [7][8].
• Olemassa olevien liittymien tehot todellisen käytön mukaan. Luonnoksen mukaan nykyisten kulutusliittymien liittymäteho määritettäisiin sen mukaan, paljonko tehoa on oikeasti käytetty. Uusille asiakkaille sovittaisiin teho verkon todellisen kapasiteetin ja tarpeen mukaan [9]. Tämä puuttuu suoraan siihen, mistä kirjoitit.
• Ehdollinen liittymäsopimus. Liittymän on oltava käytössä viimeistään neljän vuoden kuluttua allekirjoituksesta. Fingrid toteaa itse, että datakeskusten kulutus kasvaa liittymän jälkeen vaiheittain useiden vuosien aikana [9].
• Tuki etusijamenettelylle. Fingridin lausunnon (9.10.2026) mukaan TEM:n esitys on "kokonaisuutena tarpeellinen ja kannatettava". Eräkäsittelyä Fingrid haluaa koko maahan, koska "yksikin suuritehoinen hanke voi muuttaa aiemmin ruuhkattoman alueen liittämisrajoitteiseksi". Fingrid haluaa myös tiukentaa ehtoa, jolla suuri kuluttaja pääsee jonossa edemmäs: joustoksi kelpaisi vain uusi säätövoima, ei vanha kapasiteetti [10].

MW-kohtaista palauttamatonta jonomaksua, kuten Puolassa tai Kreikan ehdotuksessa, Suomessa ei ole eikä ole ehdotettu.

4. Varaukset maksavat kuluttajalle kahta kautta

• Muut jäävät jonoon. Teollisuus ja sähköistyshankkeet joutuvat jonoon, jonka on osin täyttänyt kapasiteetti, joka ehkä jää käyttämättä. Tässä olet oikeassa: tämä on ensisijaisesti teollisuuden ongelma.
• Verkko rakennetaan varausten mukaan. Liittyjä maksaa Suomessa vain oman liittymänsä. Kantaverkon vahvistukset maksetaan kaikkien sähkönkäyttäjien siirtomaksuista [11]. Jos verkkoa rakennetaan datakeskuksille, jotka eivät toteudu tai jäävät pieniksi, lasku jää muille.

Lyhyesti: ylisuuret varaukset ovat ennen kaikkea verkko- ja teollisuusongelma, ja Fingrid on jo ryhtynyt karsimaan niitä. Kuluttajan sähkölaskun kannalta ratkaisevaa on se, paljonko datakeskuksia oikeasti käynnistyy, ja Fingridin varovaisinkin arvio on moninkertainen nykyiseen.

Lähteet
[1] Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, ennuste Q3/2026, 30.9.2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...nnon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-q3-2026.pdf
[2] Datakeskusteollisuus ry (FDCA) / VTT: Datakeskusteollisuus tänään, 10/2026: 4 188 MW rakennusluvallisia, toteutuma 36 % / 70 %.
[3] Oma laskelma Googlen julkaisemasta tuntitason CFE-osuudesta (75 % Suomessa 2025) ja Googlen 629 MW:n tuulisalkun toteutuneesta tuotannosta. Suuruusluokka, ei mittaus.
[4] Oma tuntitason sähkömarkkinamalli (PyPSA), datakeskusten kulutus 2030 FI 10,7 / SE 7,1 / NO 7,4 / DK 4,55 TWh, ilman joustoa [oma laskelma].
[5] Fingrid: puolivuosikatsaus 1–6/2026 (kulutuksen liittymistiedustelut 12 kk).
[6] Vantaan Energia Sähköverkot: Fingrid rajoittaa yli 10 MW kulutuksen liittymistä kanta- ja jakeluverkkoihin, 1/2025. https://www.vantaanenergiasahkoverk...ja-jakeluverkkoihin-vaikuttaa-myos-vantaalla/
[7] Fingrid / STT: Kantaverkon liittämisperiaatteet kommenteilla 2.9.2026 asti, 7/2026. https://www.sttinfo.fi/tiedote/7218...speriaatteet-kommenteilla-292026-asti?lang=fi
[8] Fingrid: Webinaari liittämisen periaatteista, 13.8.2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...naari-liittamisen-periaatteista-13.8.2026.pdf
[9] Fingrid: Kantaverkkotoimikunnan kokous 2/2026, materiaalit, 2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...rkkotoimikunnan-kokous-2-2026-materiaalit.pdf
[10] Fingrid Oyj: lausunto TEM:n luonnoksesta sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä, 9.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...b5d8-94706a07abbf/LAUSUNTO_20261009075244.PDF
[11] Oma kooste kantaverkon liittymismaksuista: liittymismaksu kattaa liityntäkohtaiset kulut, verkon vahvistukset jaetaan kaikkien tariffeihin.

 

[jsalmika]

Lakiesitys sähköliittymien priorisoinnista ei ole ehtinyt käsiteltäväksi eduskuntaan ainakaan vielä, arvioitu ajankohta oli viime viikolla. Siitä on annettu yli 200 lausuntoa.

Jos lausuntojen sisältö kiinnostaa niin täältä voi lukea kunhan napsauttaa sivun alaosasta avaa kaikki väliotsikot:

Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta

www.lausuntopalvelu.fi

 

[Mase]

Talouselämä-lehdessä oli epäilevä kirjoitus datakeskusten invaasioon Suomessa ja maailmalla. Onko tosiaan kaikelle tulevalle tiedonkäsittelylle tarvetta ja maksajia? Kasvaako talous vastaavasti ja mistä siihen löytyy resurssit?

 

[Mikkolan]

Talouselämä-lehdessä oli epäilevä kirjoitus datakeskusten invaasioon Suomessa ja maailmalla. Onko tosiaan kaikelle tulevalle tiedonkäsittelylle tarvetta ja maksajia? Kasvaako talous vastaavasti ja mistä siihen löytyy resurssit?

Jospa vaan vanhoille backuppia?

Tämä kaikki ei nyt toimi – Microsoftilla on todellinen perjantai 13. päivä

Tärkeiden viestien perillemeno kannattaa ehdottomasti varmistaa erikseen.

www.is.fi

 

[kotte]

Jos lausuntojen sisältö kiinnostaa niin täältä voi lukea kunhan napsauttaa sivun alaosasta avaa kaikki väliotsikot:

Mielenkiintoisia ovat nuo kommentit. Erityisesti pisti silmään, että asiasta erityisen paljon tietävät ja kokeneet asian kanssa kaikkein läheisimmän tekemisissä olevat valtiohallinnon ovat melko kriittisiä ja perustelevat kritiikkiään hyvin yksityiskohtaisesti.

Tuon perusteella koko lakialoite alkaa erille tuodussa muodossaan asiasta aika heikosti perillä olevien poliitikkojen harjoitelmalta, josta lopputuloksena on lähinnä byrokratian kohdistaminen vääriin kohteisiin ja tästä seuraava mahdollisuus mielivallan käyttämiseen tavalla, joka ei ole elinkeinoelämän eikä kansatalouden etujen mukaista. Tarvetta ei ole kehittää pysyvää nokkimisjärjestystä verkkoliittymäoikeuksille, vaan hallita väliaikaisten paikallisten kapasiteettiongelmien hallintaa tavalla, joka kannustaa samalla etsimään toimivia ratkaisuja näiden aiheuttamilla reunaehdoilla niukkuusjaksojen aikana. Voisi olla parempi ottaa aikalisä ja valmistella lakihanke kunnolla ennen sen tuomista eduskuntaan.

 

[Espejot]

Kyllähän datakeskukset kuumentaa työmarkkinoita kun viikon aikana pari kyselyä maakuntiin töihin.

 

[fraatti]

Tutkijan mukaan datakeskusten melua ei selvitetä riittävästi suomessa.

Datakeskusten sirisevä melu voi tunkeutua koteihin – tutkija: ”Korva ei totu siihen”

Tutkijan mukaan todellinen melu selviää, kun laitos käynnistetään. Datakeskusteollisuus toteaa, että Suomessa lainsäädäntö suojaa kansalaisia hyvin.

yle.fi

 

[jsalmika]

Datakeskuksia on jo olemassa ympäri maailman, joten ei ehkä tarvitse odotella aina erikseen kunkin käynnistymistä tietääkseen mitä on odotettavissa. Tässä esimerkki Yhdysvaltain pohjoisosista, jossa olosuhteet, siis mm. jäähdytystarpeet lienevät melko samantyyppiset kuin meillä:

Data Center Noise: What It Is and Why the Standard Does Not Capture It

TL;DR Data centers emit constant low-frequency noise that is structurally different from other industrial sources — tonal, continuous, and resistant to conventional barrier mitigation. Minnesota’s applicable noise standard measures sound in a way that systematically underweights the frequency...

elkriverdatacenter.com

Olisi epätodennäköistä että täällä tutkimuksiin laitettu raha tuottaisi täysin eri tyyppisiä meluprofiileita ja näin ollen olisi ehdottoman välttämätöntä muuta kuin korkeintaan talouden pyörien pitämiseksi pyörimässä.

Ensi kesänä tehdään Datakeskusteollisuuden selvitys, jossa käsitellään myös melua.

Jälleen pukki kaalimaan vartijana-nollatutkimus, sopivasti valitut lähteet ja lobbaavasti muotoiltu raportti?

Asiaan liittyen tuli myös mieleen että onkohan siellä missä on keksitty ottaa vanhoja lentokoneiden suihkuturbiineja (vara)voimanlähteeksi toteutettu vastaavia melutason tutkimuksia...

 

[tet]

Datakeskuksia on jo olemassa ympäri maailman, joten ei ehkä tarvitse odotella aina erikseen kunkin käynnistymistä tietääkseen mitä on odotettavissa.

On niitä olemassa ihan Suomessakin. Löytyisiköhän kotimaisista keskuksista vastaavia melumittauksia?