Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

kotte

Hyperaktiivi
Niin, samalla tavalla menee viroon, mutta ajatus oli, että Ruotsi nyt ohittaa omat "flaskhalssinsa" Suomen kautta.
Muistelisin, että tuohon etelän tehokkaampaan kaapeliin olisi aikoinaan saatu EU-rahaa juurikin perusteella, että se palvelee ajoittain myös sähkön siirtoa Pohjois-Ruotsista etelämmäs Ruotsiin ja tarjoaa samalla mahdollisuuden kompensoida pitkän siirtoyhteyden aiheuttamaa vaihesiirtoa, mikä puolestaan rajoitti muiden siirtoyhteyksien kuormitettavuutta.
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Eräällä ruotsalaisella foorumilla törmäsin väitteeseen, että suomi olisi aikaisemmin tuonut 50% sähköstään venäjältä. Sieltä blueskylinkki:
🪖MilitaryNewsUA🇺🇦
‪@militarynewsua.bsky.social‬

❗️Previously, Finland imported almost 50% of its electricity from Russia, now this figure has dropped to almost zero - DW

Alkuperäinen lähde DW kertoi kuitenkin puolet energiasta tuodun Venäjältä
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Jännästi kiertää tuo sähkö Ruotsin sisäisten pullonkaulojen takia.
1763798874722.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Bengt J. Olsson kirjoituksessa on huomannut myös SE3:lla sisäisen pullonkaulan.
Ruotsissa olikin meneillään projekteja pullokaulujen poistamiseksi. Chatgtp antoi tälläisiä vastauksia.
  • Svenska kraftnätillä on investointisuunnitelma vuosille 2026–2028, jossa on varattu lähes 57 miljardia kruunua verkkokapasiteetin vahvistamiseen, mukaan lukien pullonkaulojen purkaminen. svk.se
  • Yksi merkittävä hanke on “NordSyd”-ohjelma, jossa vahvistetaan SE 2–SE 3 -siirtolinjoja, koska ne muodostavat pullonkauloja. svk.se+2svk.se+2
  • Lisäksi Svenska kraftnät tekee järjestelmätutkimusta SE3-alueella (eli siellä, missä mainitsit pullonkaulan), selvittääkseen tarvetta lisäinvestoinneille. svk.se
  • On myös suunnitelmia asentaa sarjakompensointia (seriekompensering) tärkeille siirtolinkeille, mikä voi lisätä yli 800 MW siirtokapasiteettia. svk.se
  • Svenska kraftnät käyttää ns. flaskhalsinkomster (pullonkaulatuloja) rahoittamaan näitä vahvistuksia: tuloja saadaan prisskillnaderista eri sähköalueiden välillä ja ne suunnataan kapasitetsparannuksiin. svk.se+1
  • Myös ylläpitotoimia on: vanhoja johtoja, jotka lähestyvät teknistä elinkaartaan, korvataan uusilla, jotta siirtokyky pysyy hyvänä. svk.se
  • Samaan aikaan Svenska kraftnät korostaa, että vaikka nämä investoinnit ovat tärkeitä, ne eivät yksin riitä poistamaan kaikkia epätasapainoja sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä. svk.se
  • Lisäksi yhtiö on hakenut oikeutta käyttää osan pullonkaulatuloista kulutuksen joustavuuden tukemiseen (esim. kannustamalla kulutusta pienentymään kuormahuippujen aikaan). ei.se
  • Pitkän aikavälin suunnitelmassa Svenska kraftnät pyrkii rakentamaan uusia voimajohdotuksia ja asemia, ja myös alueellisia kehityssuunnitelmia on käynnissä. svk.se+1
  • Yksi haaste on, että sisäinen pullonkaula SE3:ssa (kuten SE3a vs SE3b) ei välttämättä ratkea pelkällä etelä-pohjois-siirtokapasiteetin lisäämisellä — tarvitaan myös “sisäisiä” vahvistuksia tai muita ratkaisuja.

Norjassa tapahtui myös syksyn lopussa jonkun maan sisäisen yhteyden käyttöönotto, joka koski NO3 ja NO5 alueiden välistä siirtoa.
  • Statnett on rakentanut uuden 420 kV voimajohdon Aurlandin ja Sogndalin välille, joka kulkee myös Sognefjorden yli. Statnett+2Statnett+2
  • Sen myötä vanha 300 kV-linja puretaan ja korvataan tehokkaammalla yhteydellä. Statnett+1
  • Uusi linja lisää sähköverkon kapasiteettia etelä-suuntaan yli Sognefjorden; kapasiteetinlisäys on arvioitu 250–500 MW välillä. Statnett+1
  • Tämä poistaa osan pullonkaulasta, joka aiemmin esti virtojen sujuvan kulun NO3-alueelta (Keski-Norja) NO5-alueelle (Länsi-Norja) Wattn+2VG+2
  • Ensimmäisten kuulemisten mukaan uuden linjan tultua käyttöön sähköspot-hinta Keski-Norjassa (NO3) nousi merkittävästi — samaan aikaan on ennustettu, että vähäisempi kapasiteetti aiemmin on pitänyt hinnat siellä alhaisina. Tu.no+1
  • Analyytikoiden mukaan hinnan nousu tulee erityisesti talvikuukausina, kun kulutus kasvaa ja virtoja kulkee enemmän. VG
  • Samalla tämä uusi yhteys yhdistää Norjan kantaverkon kokonaan “pohjoisesta Finnmarkista aina Agderiin asti” 420 kV-tasolla, mikä parantaa järjestelmän luotettavuutta. Statnett
  • Vaikka pullonkaula Sognefjorden yli häviää, Statnett huomauttaa, että vielä on muita rajoituksia muualla verkossa, esim. termisiä rajoitteita muissa linjoissa. Statnett
  • Tämä investointi voi pitkällä aikavälillä johtaa tasaisempiin sähköhintoihin Norjassa, kun virtoja voi ohjata joustavammin eri alueiden välillä. Wattn
  • Kuitenkin markkinoilla nähdään myös riski: hinnoissa voi olla tilapäisiä piikkejä, kun uusi kapasiteetti otetaan käyttöön ja virtojen uudelleenorganisointi tapahtuu. VG
 

-Teme-

Vakionaama
Tätä ei tainnut olla vielä täällä
Suomen ja Ruotsin tarjousalueiden rajalla ei ole tällä hetkellä riittäviä sähkön johdannaismarkkinoiden hintasuojausmahdollisuuksia. Tämä heikentää markkinaosapuolten mahdollisuuksia hallita aluehintariskiä ja käydä tehokasta pitkän aikavälin sähkökauppaa.

Markkinadataan perustuvan arvioinnin ja kuulemisten perusteella Energiavirasto katsoo, että suojausmahdollisuudet ovat jatkaneet heikentymistään vuonna 2020 tehdystä arvioinnista, eivätkä ole riittävällä tasolla. Virasto on velvoittanut kantaverkkoyhtiö Fingridin esittämään tarvittavat järjestelyt uusien alueiden välisten pitkän aikavälin suojausinstrumenttien tuomiseksi markkinoille.

Energiaviraston tavoitteena on turvata toimijoille riittävät ja tehokkaat välineet aluehintariskin hallintaan sekä edistää tehokasta pitkän aikavälin kauppaa Suomen ja Ruotsin tarjousalueiden rajalla.

 
Back
Ylös Bottom