Muistelisin, että tuohon etelän tehokkaampaan kaapeliin olisi aikoinaan saatu EU-rahaa juurikin perusteella, että se palvelee ajoittain myös sähkön siirtoa Pohjois-Ruotsista etelämmäs Ruotsiin ja tarjoaa samalla mahdollisuuden kompensoida pitkän siirtoyhteyden aiheuttamaa vaihesiirtoa, mikä puolestaan rajoitti muiden siirtoyhteyksien kuormitettavuutta.
Sähkön siirtoyhteyksistä juttua
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Eräällä ruotsalaisella foorumilla törmäsin väitteeseen, että suomi olisi aikaisemmin tuonut 50% sähköstään venäjältä. Sieltä blueskylinkki:
MilitaryNewsUA
@militarynewsua.bsky.social
️Previously, Finland imported almost 50% of its electricity from Russia, now this figure has dropped to almost zero - DW
Alkuperäinen lähde DW kertoi kuitenkin puolet energiasta tuodun Venäjältä
www.dw.com
MilitaryNewsUA@militarynewsua.bsky.social
️Previously, Finland imported almost 50% of its electricity from Russia, now this figure has dropped to almost zero - DWAlkuperäinen lähde DW kertoi kuitenkin puolet energiasta tuodun Venäjältä
How nuclear power aims to wean Finland off Russian energy
As Finland is striving to free itself from Russian energy imports, the country remains crucially dependent on its neighbor for fueling the transition.
www.dw.com
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Bengt J. Olsson kirjoituksessa on huomannut myös SE3:lla sisäisen pullonkaulan.
- Keskustelun aloittaja
- #765
Ruotsissa olikin meneillään projekteja pullokaulujen poistamiseksi. Chatgtp antoi tälläisiä vastauksia.Bengt J. Olsson kirjoituksessa on huomannut myös SE3:lla sisäisen pullonkaulan.
- Svenska kraftnätillä on investointisuunnitelma vuosille 2026–2028, jossa on varattu lähes 57 miljardia kruunua verkkokapasiteetin vahvistamiseen, mukaan lukien pullonkaulojen purkaminen. svk.se
- Yksi merkittävä hanke on “NordSyd”-ohjelma, jossa vahvistetaan SE 2–SE 3 -siirtolinjoja, koska ne muodostavat pullonkauloja. svk.se+2svk.se+2
- Lisäksi Svenska kraftnät tekee järjestelmätutkimusta SE3-alueella (eli siellä, missä mainitsit pullonkaulan), selvittääkseen tarvetta lisäinvestoinneille. svk.se
- On myös suunnitelmia asentaa sarjakompensointia (seriekompensering) tärkeille siirtolinkeille, mikä voi lisätä yli 800 MW siirtokapasiteettia. svk.se
- Svenska kraftnät käyttää ns. flaskhalsinkomster (pullonkaulatuloja) rahoittamaan näitä vahvistuksia: tuloja saadaan prisskillnaderista eri sähköalueiden välillä ja ne suunnataan kapasitetsparannuksiin. svk.se+1
- Myös ylläpitotoimia on: vanhoja johtoja, jotka lähestyvät teknistä elinkaartaan, korvataan uusilla, jotta siirtokyky pysyy hyvänä. svk.se
- Samaan aikaan Svenska kraftnät korostaa, että vaikka nämä investoinnit ovat tärkeitä, ne eivät yksin riitä poistamaan kaikkia epätasapainoja sähkön tuotannon ja kulutuksen välillä. svk.se
- Lisäksi yhtiö on hakenut oikeutta käyttää osan pullonkaulatuloista kulutuksen joustavuuden tukemiseen (esim. kannustamalla kulutusta pienentymään kuormahuippujen aikaan). ei.se
- Pitkän aikavälin suunnitelmassa Svenska kraftnät pyrkii rakentamaan uusia voimajohdotuksia ja asemia, ja myös alueellisia kehityssuunnitelmia on käynnissä. svk.se+1
- Yksi haaste on, että sisäinen pullonkaula SE3:ssa (kuten SE3a vs SE3b) ei välttämättä ratkea pelkällä etelä-pohjois-siirtokapasiteetin lisäämisellä — tarvitaan myös “sisäisiä” vahvistuksia tai muita ratkaisuja.
Norjassa tapahtui myös syksyn lopussa jonkun maan sisäisen yhteyden käyttöönotto, joka koski NO3 ja NO5 alueiden välistä siirtoa.
- Statnett on rakentanut uuden 420 kV voimajohdon Aurlandin ja Sogndalin välille, joka kulkee myös Sognefjorden yli. Statnett+2Statnett+2
- Sen myötä vanha 300 kV-linja puretaan ja korvataan tehokkaammalla yhteydellä. Statnett+1
- Uusi linja lisää sähköverkon kapasiteettia etelä-suuntaan yli Sognefjorden; kapasiteetinlisäys on arvioitu 250–500 MW välillä. Statnett+1
- Tämä poistaa osan pullonkaulasta, joka aiemmin esti virtojen sujuvan kulun NO3-alueelta (Keski-Norja) NO5-alueelle (Länsi-Norja) Wattn+2VG+2
- Ensimmäisten kuulemisten mukaan uuden linjan tultua käyttöön sähköspot-hinta Keski-Norjassa (NO3) nousi merkittävästi — samaan aikaan on ennustettu, että vähäisempi kapasiteetti aiemmin on pitänyt hinnat siellä alhaisina. Tu.no+1
- Analyytikoiden mukaan hinnan nousu tulee erityisesti talvikuukausina, kun kulutus kasvaa ja virtoja kulkee enemmän. VG
- Samalla tämä uusi yhteys yhdistää Norjan kantaverkon kokonaan “pohjoisesta Finnmarkista aina Agderiin asti” 420 kV-tasolla, mikä parantaa järjestelmän luotettavuutta. Statnett
- Vaikka pullonkaula Sognefjorden yli häviää, Statnett huomauttaa, että vielä on muita rajoituksia muualla verkossa, esim. termisiä rajoitteita muissa linjoissa. Statnett
- Tämä investointi voi pitkällä aikavälillä johtaa tasaisempiin sähköhintoihin Norjassa, kun virtoja voi ohjata joustavammin eri alueiden välillä. Wattn
- Kuitenkin markkinoilla nähdään myös riski: hinnoissa voi olla tilapäisiä piikkejä, kun uusi kapasiteetti otetaan käyttöön ja virtojen uudelleenorganisointi tapahtuu. VG
- Keskustelun aloittaja
- #766
Kantaverkon kehittämissuunnitelma -> 2035
Estlink 3:sta ei näy tuossa... Aurora 2 sensijaan näkyy...
Estlink 3:sta ei näy tuossa... Aurora 2 sensijaan näkyy...
Tätä ei tainnut olla vielä täällä
Taas yksi aloite, joka toteutuessaan nostaa sähkön kuluttajahintoja enemmän tai vähemmän?Tätä ei tainnut olla vielä täällä
- Keskustelun aloittaja
- #769
Fingridin kolme rajasiirtohankeetta saanut PCI- ja PMI-statukset. Näistä Estlink 3 ja Aurora Line 2 kaavailtu vuodelle 2034 ja Fenno-Skan 3 vuodelle 2038.
- Keskustelun aloittaja
- #770
Täytyi vielä kurkata että onko tuolla mitään muuta mielenkiintoista Pohjoismaiden tai Baltian alueelle. Tuossa oli kaikki mitä sattui silmiin. Kemijoen pumppuvoimala näyttää olevan listalla.
Edelleen toistan aiemman ihmetyksen aiheen. Miksi ihmeessä ei nykyistä Aurora Line kaapelointia rakennettu valmiiksi 2GW tai 3GW tasoiseksi? Lisäämällä rautaa päihin olisi samaa yhteyttä myöden saatu kasvatettua kapaa.
AL2 viereen ja saadaan kaksinkertaistettua siirtokapa, mutta isommalla hintalapulla kun koko yhteys pitää rakentaa alusta asti
AL2 viereen ja saadaan kaksinkertaistettua siirtokapa, mutta isommalla hintalapulla kun koko yhteys pitää rakentaa alusta asti
Aika monta Suomeen ja vetyputkiin liittyvää juttua tuolla oli mainittu.
Asia ei ole noin yksinkertainen, eli voimajohto ja päässä olevat kalut eivät riitä mihinkään, vaan linjat täytyy integroida molemmista päistään olemassa oleviin voimayhteyksiin. Tuo on se kallis ja hankala osa projektia. Jo Auroraa varten vedettiin sekä Suomessa että Ruotsissa pitkiä matkoja maiden sisäisiä yhteyksiä ja päivitettiin kytkinasemia ym. jotta itse johdpn teho saatiin kulkemaan. Aurora 2 saattaa jopa sijaita ihan toisessa paikassa kuin ykkönen, jotta tarvittavat tehot saadaan harsituksia kasaan.
- Keskustelun aloittaja
- #774
Jep, poimin ainaostaan nuo kuvat näkyville, josta kaikki saa lukea haluamansa. Aikaisempien lisäksi mielenkiintoiseimmalta vaikutti tuo pumppuvoimala jonka mainitsin erikseen.
Vety on ollut vähän alamaissa. Tuossa eräs tuore juttu aiheesta.
Polar Energy: Pohjoismaiden sähköjärjestelmä muuttumassa liian kalliiksi vedylle – investoinnit valuvat muualle
Polar Energyn toimitusjohtaja Per Langer varoittaa, että Pohjoismaat ovat rakentamassa keskitettyä ja kallista sähköjärjestelmää, mikä heikentää alueen vetovoimaa vedyn ja muiden sähköintensiivisten investointien kohdemaana. Samaan aikaan aurinkovoima ja energian varastointi halpenevat nopeasti muualla maailmassa.
Langer huomauttaa, että useita Pohjoismaihin suunniteltuja vetyhankkeita on jo peruttu tai lykätty, ja yritykset katsovat nyt maita, joissa sähkön hinnan odotetaan pysyvän matalampana. Ruotsissa sähkönkulutuksen ennusteita on jouduttu laskemaan, ja esimerkiksi Power 2 Earth on vetäytynyt lannoitetehdashankkeesta Luleåssa, vaikka Pohjois-Ruotsin sähkön spot-hinta on ollut erittäin alhainen.
Hänen mukaansa ongelmana on oletus, että valtava määrä uutta teollisuutta voidaan ruokkia uudella keskitetysti tuotetulla sähköllä ja voimakkaasti laajenevalla sähköverkolla. Tämä kaksinkertaistaisi sähkönkulutuksen ja nostaisi sekä sähkön että verkon kustannuksia merkittävästi. Jo nyt jakeluverkkoyhtiöt korottavat siirtomaksuja jyrkästi.
Langerin mukaan Pohjoismaissa odotetaan sähkön hintojen nousevan rajusti 2030-luvulla, kun taas ns. aurinkovyöhykkeen maat lähestyvät aiempaa selvästi halvempaa aurinko- ja varastointipohjaista sähköä. Esimerkiksi CATL arvioi natriumioniakkujen hinnan putoavan noin viidennekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, mikä voisi laskea näiden alueiden sähkön hinnan 30–35 €/MWh tasolle.
Aurinkovyöhykkeiden maissa sähköintensiivinen teollisuus voidaan rakentaa suoraan aurinkovoiman yhteyteen, jolloin myös siirtokulut pysyvät pieninä. Pohjoismaissa suunta on päinvastainen.
Datakeskuksille sähkön hinta ei ole yhtä kriittinen, koska niille tärkeintä on verkkoon pääsy, mutta teollisuudelle kustannustaso on ratkaiseva. Langerin mukaan Pohjoismaat eivät todennäköisesti pysty täysin kilpailemaan aurinkovyöhykkeen sähkönhinnoilla, mutta juuri siksi niiden tulisi rakentaa sähköjärjestelmänsä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisesti.
Polar Energy: Nordens elsystem blir för dyrt för vätgas
– Medan solkraft och energilager blir allt billigare, så är Norden på väg att bygga ett centraliserat elsystem med dyr produktion och skyhöga nätkostnader. Vi måste våga prata om att vårt vägval inte är konkurrenskraftigt, säger han. Per Langer pekar på att en mängd vätgasprojekt i Norden lagts...
montelnews.com
Tuossa on kyllä totta toinen puoli. Eli keskitetyn sähkönsiirtojärjestelmän kehittäminen on tavattoman kallista. Vety onkin kiinnostava sikäli, että energiaa voi pitkin vetyputkistoa periaateessa ja maakaasuputkista saatujen kokemusten perusteella huomattavasti taloudellisemmin kuin sähköä etenkin pitkiä matkoja. Vetyä kannattaisi mahdollisesti tuottaa Suomessa täysin verkosta irti olevalla tai vain osittaisella teholla verkossa kiinni olevalla tuulivoimalla ja kesäisin aurinkovoimalla (jolloin kustannukset ovat ennakoitavissa tarkkaan, jos ja kun ei olla riippuvaisia sähkön vaihtelevasta markkinahinnasta). Putki-infrastruktuuri tarjoaa myös sinälläänkin varastokapasiteettia ja vetyä voidaan jalostaa jatkotuotteiksi tasaisesti, jolloin mahdollisen lisävarastokapasiteetin tarpeet eivät ole vastaavan suuruiset kun sähköverkolle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vanjahan on tämän todennut jo vuosikymmeniä sitten, että parempi siirtää sitä kaasua kuin sähköä. Vesivoimaa ei voi siirtää toiseen paikkaan vaan on keksittävä käyttöä sinne missä sitä on tai rakennettava massiiviset siirtoyhteydet ja kärsittävä niiden kustannukset ja tappiot.
- Keskustelun aloittaja
- #777
Hiukan asiaa liipaten verkkoinvestoinneista, tehomaksusta ja sähköistymisestä ylipäätään
www.linkedin.com
Linkki Yle areenaan (6:50 ->)
areena.yle.fi
-"Mä olisi sitten yksittäisen kuluttajan näkökulmasta kuitenkin aika varovainen kun miettisin tälläistä kotitalousmittakaavan sähköakkua ja laskisin todella huolellisesti että millainen takaisinmaksuaika sille tulee".
-"Kuitenkaan historia ei ole tae tulevasta"
Riittääkö Suomessa sähköä? | Ykkösaamu | Kosti Rautiainen
Ykkösaamussa ajankohtaista energia-asiaa teemalla "Riittääkö Suomessa sähköä?" Kiitos Sanna Syri ja Mikko Kuivaniemi hyvistä näkökulmista. Suomen sähköjärjestelmä on rajussa muutoksessa ja ymmärryksen lisäämiseksi nykytilanteesta ja tulevaisuuden tahtotilasta tulisi käydä enemmän...
www.linkedin.com
Riittääkö Suomessa sähköä? | Ykkösaamu
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapaa Moskovassa tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin. Mitä tapaamiselta odotetaan, siitä kertoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen...
-"Mä olisi sitten yksittäisen kuluttajan näkökulmasta kuitenkin aika varovainen kun miettisin tälläistä kotitalousmittakaavan sähköakkua ja laskisin todella huolellisesti että millainen takaisinmaksuaika sille tulee".
-"Kuitenkaan historia ei ole tae tulevasta"
Viimeksi muokattu:
Ei tässä enää pysy perässä mitä pitäisi tehdä. Kulutusta pitäisi vähentää kun sähköstä on pulaa ja se on kallista. Mutta nyt pitäisi vähentää jos sähkö on halpaakin.
Ja akkua ei kannata ostaa, mutta eikai sitä kannatakkaan ostaa, kun ei sitä saa ladata milloinkaan jos asiantuntijoita kuuntelee. Paneelitkaan ei kai enää kannata.
Mitäs jos Suomen sähköntuotanto olisi VAIN ydinvoimaa. Ei tarvitsisi säätää käytännössä mitään muuta kuin tehoa säätösauvoilla. Ja hukkalämmöllä voisi kasvattaa ruuat puolelle Suomelle ilmaisella lämmöllä.
Ja akkua ei kannata ostaa, mutta eikai sitä kannatakkaan ostaa, kun ei sitä saa ladata milloinkaan jos asiantuntijoita kuuntelee. Paneelitkaan ei kai enää kannata.
Mitäs jos Suomen sähköntuotanto olisi VAIN ydinvoimaa. Ei tarvitsisi säätää käytännössä mitään muuta kuin tehoa säätösauvoilla. Ja hukkalämmöllä voisi kasvattaa ruuat puolelle Suomelle ilmaisella lämmöllä.
Eihän kukaan ole vaatinut vähentämään. vaan pitämään joku tolkku, eli tarvittaessa rajoittamaan ja hyväksymään, että jako parhaimman ja toiseksi parhaimman kesken voi olla parempi kuin keskittyä vain parhaimpaan.
Olisi jouduttu jo aikoja sitten rakentamaan useita suuria pumppuvoimaloita suurille järville ja laajoja lämmönjakoputkistoja. Sellaisia ydinvoimaloita ei ole ollut saatavilla, joilla voisi käytännössä säätää sähköverkkoa riittävästi ilman tukea. Ilmaista hukkalämpöäkään ei ydinvoimaloista ole saatavilla, vaan joko niin, että niitä olisi pitänyt rakentaa enemmän, jolloin jäähdytysvesistä olisi voinut lämpöpumpuilla tuottaa lämmitykseen soveltuvaa låmpimämpää vettä tai sitten (paremmalla hyötysuhteella) niin, että turbiinien väliotosta tai suoraan höyrystimistä otetaan höyryä lämmittämään lämmitysvettä verkostoihin. Kumpikin vähentää merkittävästi laitoksen sähkön tuotantoa, edellinen enemmän, jälkimmäinen vähemmän. Systeemi sinällään olisi laajan kaukolämpöputkiston kanssa aivan toimiva, kunhan tukena olisi merkittäviä lämpövarastoja kapasiteetiltaan luokkaa Vantaalle rakenteilla oleva Varanto. Lievästi rikastettu uraanihan on tätä nykyä melko edullinen polttoaine tarvittavaan määrään nähden.
5kW..... Siinäpä on tolkun raja vai. Kyllä tuo ajateltu tehomaksuraja tarkoittaa ettei sähköä tule käyttää koskaan ilman rankaisua.
Taitaa olla että vanhat äijät nostaa öljykattilat takaisin pannuhuoneeseen;-=
EIkös tuo ehdotettu tehomaksu ollut jotakin pari euroa per kk per ylittävä kW? Kun vertaa sähkön siirron muihin kustannuksiin, ei tuo 5kW raja voi olla mikään todellinen este sähkön käytölle, vaan samaa suuruusluokkaa per ylitetty kW kuin kiinteiden kuukausimaksujen korotus on tavannut olla. Päälle sitten ovat tulleet siirtolaskussa energiamaksu ja energiaan verrannollinen sähköveron osuus.
Mikä ihme siinä on, että tehomaksu aiheuttaa niin valtavaa allergisuutta, kun siirtoon uppoaa useimmilla moninkertainen tai monikymmenkertainen summa kuukaudessa? Samanlainen kulutuksesta määräytyvä laskun osuushan tuokin on.
Se ihme, että minä olen maksanut 3x35A liirtymästä, enkä 3x7A liittymästä.
Samat ajatukset itsellä. Suomalaiset vaan jostain kummam syystä edelleen saavat aina perusteltua itselleen, että on oikein ja kohtuullista maksaa vaan lisää joka asiasta täällä periferiassa.
Husky
Hyperaktiivi
Huomaa nyt hyvä ihminen, että tottakai sähköstä pitää lisää maksaa! Olet palstalla paitsiossa muuten.
Ja sama jos kostoverotusta arvostelet. Pitää vain hykerrellä jos valtiosta löytyy yksikin, joka maksaa enemmän veroja kuin sinä, niin kaikki on hyvin
Saatat luulla noin. Keskimääräinen asiakas kuitenkin käyttää korkeintaan tuon 3x7A eli joutuu subventoimaan tuollaisia rohmuja, jotka nappaavat koko sulakkeen edestä. Monet sähköyhtiöt ovat asentaneet samalla hinnalla 3x63A liittymiä yhdenmukaisuuden vuoksi ja laskuttavat rationaalisuuden vuoksi saman hinnan tuoltakin kuin pienemmältä. Jos noitakin muutettaisiin aina sen mukaan, miten kulloinkin ollaan halukkaita sähkötehosta maksamaan, kalliiksi tulisi. Vain maaseutuyhtiöt yleensä kiskovat aina eri hintaa riippuen siitä, mitä tiheää sulakekoon kampaa kussakin taloudessa sovelletaan. Tehomaksulla koko homma voitaisiin hoitaa paljon rationaalisemmin ja kuluttaja voi määrätä tehomaksun käyttötavallaan sen sijaan että tilaisi eri kokoaisia liittymiä ja maksettaisiin aina muutoksista useampi satanen. Jos pelkää, että tehomaksu vahingossa pomppaa, ruuvaa sitten tauluun pienemmät nallit, jos on vanhanaikainen keskus. Uuteenkiin saisi vaihdatetuksi joko tulppamalliset pääsulakkeet tai sitten vain tilaa pienemmät johdonsuojakytkimet tai jonkin aseteltavan suojalaitteen pääsulakkeiden perään.
Sinällään olen sitä mieltä, että varttitunnin mittausjakso on tehomaksun pohajasi aivan turhan lyhyt. Tuntikin olisi lyhyt. Jokin kolmen tunnin keskiteho tai mediaaniteho, mitä on laajalti sovellettukin, vastaisi paremmin tarkoitustaan. Mutta mitä herkemmin iskee, sitä halvempi tehomaksun taso riittää siirtoyhtiön sallitun maksituoton saavuttamiseen ja sitä vähemmän on painetta energiapohjaisen laskuosuuden kasvattamiseen jatkossa (voi jopa laskeakin selvästi, kuten täällä pari vuotta sitten).
Siltä osin olen samaa yllä olevan tekstin kanssa, että pääsulake kokoon perustuva perusmaksu joutaisi romukoppaan ja olisi kevyt ylläpitomaksu mikä on sama 1x16A ... 3x63A liittymille. Tähän päälle sitten käytettyyn tehoon perustuva maksu, minkä portaat voisi olla tiheämmät kuin perinteiset 3x25A, 3x35A, 3x50A ja 3x63A, mutta nykyisten pääsulakkeiden kokoon perustuvat kk-maksut olisi se totaali maksu mikä voisi käytetystä tehosta muodostua. jos käyttänyt kuukaudessa 20300W huipputehoa 3 korkeimman tunnin keskiarvona päivällä (22-07 ja viikonloppuisin vain 80% lasketaan) Voidaan laskuttaa ylläpitomaksu+tehomaksu (3x30A=20700W) väliportaan mukaan, mikä LandeCarunan alueella nykyisten 3x25A ja 3x35A välistä. Samalla pääsulakkeet voi nostattaa keskuksen antamaan maksimiin.
Ei kuitenkaan nykymalliin jossa raippamaksua ollaan lyömässä edellisten maksujen päälle, vaan koko ratkaisu pitää uudistaa samalla, sekä poistaa se tuhasien eurojen lisämaksut joita joutuu maksamaan jos pääsulakekokoa kasvattaa ja jso päättää pienentää niin voi voi rahat meni, mutta jos uusiksi nostaa taas pitää maksaa...
Ei kuitenkaan nykymalliin jossa raippamaksua ollaan lyömässä edellisten maksujen päälle, vaan koko ratkaisu pitää uudistaa samalla, sekä poistaa se tuhasien eurojen lisämaksut joita joutuu maksamaan jos pääsulakekokoa kasvattaa ja jso päättää pienentää niin voi voi rahat meni, mutta jos uusiksi nostaa taas pitää maksaa...
Harrastelija
Vakionaama
Kyllä täällä kaupunkialueella kk maksu menee pääsulakkeen koon mukaan (paitsi ei yleissähkössä).
Ja tuo tehomaksu on tulossa juuri noihin liittymiin joissa maksu muutenkin on porrastettu sulakkeen koon mukaan eli jossain mielessä isommat kuluttajat jo maksaa enemmän. Toki maksu ei perustu todelliseen kulutukseen.
Pitääkö tuo paikkansa vedyn kanssa kun energiatiheys vedyllä on 1/5 maakaasuun verraten samassa paineessa? Käytetäänkö 5-kertaista painetta vai 5-kertaista nopeutta vai 5-kertaa isompaa putkea?
Täällä elenian verkossa perusmaksut on myös porrastettu sulakkeen koon mukaan. Itse koen että olen tehomaksun jo siinä muodossa maksanut. Ihottumaa ja parranpärinää aiheuttaa moinen lisäkustannus!
25 A sulakkeiden kanssa tehomaksu realisoituu kun kuormaa lipsahtaa 25 kW ja joutuu maksamaan uuden sulakkeen, rautalankaa en ole vielä käyttänyt.
10 000 kWh:n vuosikulutus voisi tietysti mennä jatkuvalla 1,2 kW kulutuksella ilman tehopiikkejä mutta....
Hempuli
Töllintunaaja
Tässäpä tämä, mikä kiikastaa! Lyhyt käytännössä siirtoverkon kuormitukseen vaikuttamaton mittausjakso perusteena ja matala aloitusporras, jolla silläkään ei vaikutusta, niin närkästys rahastuksesta on valmis.
Vaan onhan tämä win-win: siirtoyhtiö rahastaa sillä, ettei sen tarvitse investoida sähköverkkoon.
Siellä voi olla. Esimerkiksi Helsingissä ei eroa 3x63A saakka. Tehomaksua sisältävät tariffit erikseen, mutta niillä saa alemman energiaperustaisen maksun (suunnilleen niin, että kaksinkertaisella tehomaksulla energiaperustainen tariffiosuus puolittuu).
Olen muistaakseni nähnyt lukuja, että maakaasun siirtokapsiteetti olisi luokkaa kolminkertainen vetyyn nähden. Vety on metaania herkkäliikkeisempää eli voidaan siirtää suuremmalla nopeudella samoilla virtaushäviöillä, mutta painetaso kaiketi olisi vertailussa sama ja vety lisäksi vaatii teräksen laadulta enemmän, koska 100% vety altistaa seoksia pahemmin vetyhauraudelle.
Maakaasusiirron edullisuus sähkön siirtoon verrattuna on peräti toista kertaluokkaa, kun aletaan olla lähellä 1000 km putkistopituutta suurilla tehoilla. Muutamankertainen ero vetyyn nähden ei muuta kuviota toisin päin vertailussa sähkönsiirtoon.
Toisaalta paine pudottaa energiaperustaista siirtomaksuosuutta kasvanee liian suureksi moista toteuttamatta muutaman vuoden perspektiivillä, kun regulaattorin hyväksymä voittotaso ei nouse tuossa tapauksessa yhtään ja jopa kasvaa hitaammin kuin ilman tehomaksutariffia.
Toisaalta täällä esimerkiksi ottivat melkein sentin pois kilowattitunnin siirtohinnasta vuosi, pari sitten huomioiden ALV. Eivät taatusti olisi tehneet tuota, ellei olisi ollut pakko regulaattorin takia.Kyyninen vanha pieru lähtee siitä oletuksesta, että rikolliset, kirjanpitokikkailijat ja sikailijat löytävät aina possun mentävän reiän kaikista yhteiskunnan asettamista säännöistä, jos raha polttaa taskuissa.
Espejot
Hyperaktiivi
Aikankin konsernilainan mahdolistama verokikkailu on loppunut eli niitä ei saa enään vähentää verotuksessa kuin poikkeustapauksissa. Ainakin Carunan maksamat verot on lakimuutoksen jälkeen tuplaantuneet. Elenian harrastama verokikkailu oli luonteeltaan erilaista ja korkotuotot kanavaitiin holding yhtiöden kautta mutta sen porsaan reiän tukki EU. Mutta, Caruna verokertymä on taas lähtenyt laskuun jos vertaa vuotta 2024 vuoteen 2023. Ainakin Elenia teki konsernirakenteeseen joitakin muutoksia. Finnwatchista löytyy juttua ja tekee mieli kysyä miksi porsaanreiän tukkimiseen tarvittiin naista, miksi hyvä veli ei tukkinut reikää aikaisemmin. Voi olla että tarvitaan taas naisen kättä jotta loputkin porsaan reiät tukitaan.Kyyninen vanha pieru lähtee siitä oletuksesta, että rikolliset, kirjanpitokikkailijat ja sikailijat löytävät aina possun mentävän reiän kaikista yhteiskunnan asettamista säännöistä, jos raha polttaa taskuissa.
- Keskustelun aloittaja
- #800
Euroopan komissio on julkaissut energiaverkkopaketin, joka lisää EU:n valtaa jäsenvaltioiden rajat ylittävien siirtoyhteyksien osalta.
Paketin tavoitteena on kirittää energiaverkkoinvestointeja vastauksena nopean energiamurroksen tuottamiin haasteisiin. Paikallisten jakeluverkkojen osalta kehittämisen haaste jää kansalliselle tasolle.
”Maiden sisäisten sähköverkkojen kehittämisen vauhdittamisessa vastuu jää kotimaan päätöksentekijöille, ja päätöksiä todella tarvittaisiin, että sekä jakeluverkkoyhtiöille että kantaverkkoyhtiölle varmistetaan riittävät resurssit tarvittaviin investointeihin. Nyt niitä ei ole, ja se hidastaa kasvua”, sähköverkoista vastaava asiantuntija Ina Lehto kommentoi
energia.fi
Paketin tavoitteena on kirittää energiaverkkoinvestointeja vastauksena nopean energiamurroksen tuottamiin haasteisiin. Paikallisten jakeluverkkojen osalta kehittämisen haaste jää kansalliselle tasolle.
”Maiden sisäisten sähköverkkojen kehittämisen vauhdittamisessa vastuu jää kotimaan päätöksentekijöille, ja päätöksiä todella tarvittaisiin, että sekä jakeluverkkoyhtiöille että kantaverkkoyhtiölle varmistetaan riittävät resurssit tarvittaviin investointeihin. Nyt niitä ei ole, ja se hidastaa kasvua”, sähköverkoista vastaava asiantuntija Ina Lehto kommentoi
Komission verkkopaketin tavoitteena on kirittää energiaverkkoinvestointeja - Energiateollisuus
Euroopan komission julkaisema energiaverkkopaketti lisää EU:n valtaa jäsenvaltioiden rajat ylittävien siirtoyhteyksien osalta.
energia.fi