Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vaikea sanoa varavoimasta eikä muusta, kun ei tiedä, millaisia sopimuksia datakeskukset tekevät sähkönmyyjien kanssa. Edelleen olen sitä mieltä, että kaikki yleisessä siirtoverkossa kulkeva sähkö pitäisi hinnoitella pörssisähkön mukaan, koska jokainen watti on samanarvoinen kunakin hetkenä.
 
Edelleen olen sitä mieltä, että kaikki yleisessä siirtoverkossa kulkeva sähkö pitäisi hinnoitella pörssisähkön mukaan, koska jokainen watti on samanarvoinen kunakin hetkenä.

Tämä ei estäisi voimalaa A ja käyttäjää B sopimasta siitä, että käyttäjä maksaa voimalalle kiinteää hintaa. Pörssin suhteen tulee nollasummapeli kun osapuolet tasaavat laskut omalla tavallaan. Toimii niin kauan kuin A pystyy tuottamaan energiaa sovitusti ja B kuluttamaan sitä.
 
Suitsia viritellään vähän siellä ja täällä Euroopassa.
1794425929223.webp
 
Puolan keväisistä muutoksista mm.
The Amendment introduces firm deadlines tied to building permits. Once a connection agreement is signed for an installation above 1 kV, the developer must demonstrate project progress or the agreement expires automatically, by operation of law.
The deadlines differ by technology. A solar developer must obtain a building permit covering at least 80 % of installed capacity within 24 months. A hyperscaler planning a 50 MW data centre must cover at least 50 % of planned capacity in the same window. For onshore wind, biogas and transformer stations, the deadline extends to 36 months.
Lähde: https://www.schoenherr.eu/content/p...m-a-necessary-reset-for-the-energy-transition

Pikkuhiljaa alkaa aueta se, miksi Suomeen on oltu viime aikoina niin hanakkaita ryntäämään... Täällä on levitetty datakeskuksille punainen matto kun muualla ollaan jo aiemmin alettu hankaliksi. Kyse onkin paljosta muustakin kuin pelkästään harvaan asutusta maasta ja edullisesta sähköstä. Onkohan Orpo kavereineen seurannut lainkaan mitä muualla Euroopassa tapahtuu?

Lakiesitys sähköliittymien priorisoinnista ei ole ehtinyt käsiteltäväksi eduskuntaan ainakaan vielä, arvioitu ajankohta oli viime viikolla. Siitä on annettu yli 200 lausuntoa. Lähteet:
 
Pikkuhiljaa alkaa aueta se, miksi Suomeen on oltu viime aikoina niin hanakkaita ryntäämään... Täällä on levitetty datakeskuksille punainen matto kun muualla ollaan jo aiemmin alettu hankaliksi. Kyse onkin paljosta muustakin kuin pelkästään harvaan asutusta maasta ja edullisesta sähköstä. Onkohan Orpo kavereineen seurannut lainkaan mitä muualla Euroopassa tapahtuu?
Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pistin tuon mallin pöyhimään ja katsomaan mikä on tilanne euroopassa.

Datakeskusrajoitukset Euroopassa: mitä eri maat tekevät (tilanne 11.11.2026)

Datakeskusten liittymähakemuksia on monessa maassa enemmän kuin koko maan huippukulutus. Siksi yhä useampi maa rajoittaa niiden pääsyä verkkoon tai asettaa niille ehtoja. Linjoja on kaksi. Etelä-Euroopassa ja Irlannissa datakeskuksilta vaaditaan uutta uusiutuvaa sähköä. Pohjois- ja Keski-Euroopassa rajoitetaan verkkoon pääsyä, ja jonoja karsitaan maksuilla ja etusijajärjestyksillä. Samaan aikaan EU, Italia ja Iso-Britannia keventävät lupamenettelyjä ja tarjoavat datakeskuksille etuja.

Pohjoismaat
  • Norja: liittymätauko ja tuleva toimilupa. Kantaverkkoyhtiö Statnett lopetti 9.11.2026 uusien kapasiteettivarausten myöntämisen datakeskuksille viimeistään 1.8.2027 asti. Sinä aikana laaditaan tekniset vaatimukset, kuten miten datakeskuksen on pysyttävä verkossa vikojen aikana ja kuinka nopeasti sen kuorma saa muuttua. Jo liitetyt ja hyväksytyt hankkeet eivät muutu. Datakeskuksia on liitetty noin 800 MW, varauksia on 4 200 MW ja jonossa 9 100 MW. Hallitus ilmoitti samalla konsessiojärjestelmästä eli toimiluvasta, joka koskisi sekä uusia että nykyisiä datakeskuksia. Harkittavia ehtoja ovat varautuminen ja se, tarvitaanko keskuksen laskentaa Norjassa tai Euroopassa [1][2]. Voimassa (tauko) / valmistelussa (lupa).
  • Tanska: datakeskukset jonon viimeisiksi. Laki "Akutplan for elnettet" (L 23) poisti ensin tullut ensin palveltu -periaatteen 12.10.2026 alkaen. Liittymät jaetaan neljään etusijaluokkaan. Kotitaloudet, pienyritykset ja kriittinen infrastruktuuri ovat ensimmäisinä. Suuret, paikkaan sitomattomat datakeskukset ovat viimeisinä, ja niiden liittymä voidaan evätä [3]. Voimassa.
  • Suomi: etusijamenettely. TEM:n luonnoksessa kulutusliittymät jaettaisiin etusijaryhmiin. Ruuhka-alueilla suuri kuluttaja voisi parantaa asemaansa sitoutumalla joustoon tai tuomalla uutta paikallista tuotantoa. Tarkoitus on, että laki tulee voimaan 1.1.2027 [4]. Luonnos.
  • Ruotsi: harkinnassa. Svenska kraftnät selvittää väliaikaista rajoitusta hyvin suurten liittymien käsittelyyn, kunnes sillä on uusi koko järjestelmää koskeva arviointitapa. Hankkeet, jotka tuovat mukanaan omaa tuotantoa, voisivat päästä verkkoon nopeammin. MW-rajaa tai aikataulua ei ole kerrottu [5]. Harkinnassa.

Muu Eurooppa: rajoitukset ja ehdot
  • Irlanti: tiukin malli. Sähkömarkkinaviranomainen CRU päätti 12.12.2025, että uuden datakeskuksen on tuotava mukanaan ohjattavaa tuotantoa tai sähkövarasto, joka vastaa 100 %:a sen liittymätehosta. Lisäksi 80 % vuosikulutuksesta on katettava uudella irlantilaisella uusiutuvalla sähköllä kuuden vuoden siirtymäajalla. Suur-Dublin on käytännössä suljettu uusilta datakeskuksilta [6][7]. Voimassa.
  • Espanja: uusiutuvaa tunneittain. Elokuun 2026 asetusluonnos olisi vaatinut, että 80 % kulutuksesta katetaan joka tunti uudella uusiutuvalla sähköllä. Lievennetty luonnos 26.10.2026 alkaa 60 %:sta kalleimmilla tunneilla ja nousee 70 %:iin vuonna 2029 ja 80 %:iin vuonna 2032. Soveltamisraja nousi 1 MW:sta 10 MW:iin. Jo maaliskuussa 2026 käyttöön tuli kuukausittainen kapasiteetin varausmaksu, ja liittymälupa raukeaa, jos hanke ei etene [8][9][10]. Asetus luonnos, varausmaksu voimassa.
  • Portugali: uusiutuvaa ja vedetön jäähdytys. Hallitus ilmoitti 3.11.2026, että datakeskusten on käytettävä uusiutuvaa sähköä, jonka voi ostaa myös sähköyhtiöltä. Jäähdytys on hoidettava ilman vettä tai vaihtoehtoisilla vesilähteillä. Asetusta ei ole vielä julkaistu [11]. Ilmoitettu.
  • Kreikka: 60 % uusiutuvaa ja kova takuu. Lakiluonnoksessa (kuuleminen päättyi 24.10.2026) uuden datakeskuksen on katettava vähintään 60 % vuosikulutuksestaan uusiutuvalla sähköllä. Hakijan on asetettava 200 000 €/MW pankkitakaus, ja investoija maksaa liittymän ja verkon vahvistukset kokonaan. Yli 200 MW:n hankkeet pääsisivät kuitenkin jonon kärkeen. Hakemuksia on yli 12 GW, sopimuksia vain 517 MW [12][13]. Luonnos.
  • Puola: maksut karsivat jonon. Energialain muutoksella liittymähakemuksesta tuli maksullinen (1 zł/kW, enintään noin 23 000 €, ei palauteta). Liittymismaksun ennakko nousi 60 zł/kW:iin (noin 14 000 €/MW). Liittymisehdot ovat voimassa enää vuoden, ja hankkeelle asetetaan välitavoitteet. Datakeskushakemuksia oli 150–200 GW, ja nyt kantaverkkoyhtiöllä on niitä enää kymmenkunta. Ehdot on annettu yli 6 GW:lle [14][15]. Säännöt koskevat kaikkia liittyjiä, eivät vain datakeskuksia. Voimassa.
  • Saksa: tehokkuus, uusiutuva ja jonon järjestys. Energiatehokkuuslain mukaan datakeskusten sähkön on oltava 100 % uusiutuvaa 1.1.2027 alkaen. Hallitus esittää siirtoa vuoteen 2030, mutta liittopäivät ei ole vielä äänestänyt. Kantaverkossa on 1.4.2026 alkaen ollut kypsyysmenettely: hakemusmaksu 50 000 € ja talletus 1 500 €/MW. Liittymäpaketin lakiesitys antaisi verkkoyhtiöille oikeuden siirtää liittymiä jonossa eteen tai taakse. Kriteereitä ovat esimerkiksi toimitusvarmuus, kaavoitus ja se, onko hankkeen oltava juuri tietyssä paikassa. Datakeskuksia voitaisiin siirtää taaksepäin, kun alueen datakeskuskiintiö on täynnä [16][17][18]. Frankfurtissa virallista moratoriota ei ole, mutta kantakaupungin verkko on täynnä 2030-luvulle, ja yksi hanke sai liitäntäajan aikaisintaan vuodelle 2037 [19].
  • Alankomaat ja Amsterdam. Sääntelyviranomainen ACM:n etusijakehikko on ollut voimassa 1.1.2026 alkaen. Ruuhka-alueilla etusijalla ovat ruuhkaa keventävät hankkeet, turvallisuus ja perustarpeet, ja datakeskukset jonottavat muiden mukana. Hyperskaalakeskukset (≥70 MW ja ≥10 ha) on rajattu kansallisesti nimetyille alueille. Amsterdam ei hyväksy uusia datakeskuksia eikä laajennuksia ainakaan vuoteen 2030 [20][21]. Voimassa.
  • Belgia: datakeskuksille oma kiintiö. Kantaverkkoyhtiö Elia on luonut datakeskuksille oman kapasiteettiluokan, jolla on enimmäisraja. Se on jo käytössä väliaikaisena, ja virallinen hyväksyntä tulee aikaisintaan vuoden 2026 lopulla. Datakeskuksille on tarjolla joustavia liittymiä, joita voidaan rajoittaa ruuhka-aikoina. Datakeskuksille varattu kapasiteetti vuodelle 2034 on jo yli kaksinkertainen verkkosuunnitelman 8 TWh:iin nähden [22][23]. Väliaikainen / valmistelussa.
  • Iso-Britannia ja Skotlanti. Sääntelyviranomainen Ofgem ehdottaa yli 40 MW:n datakeskuksille sitoumusmaksua, joka on 237 500–712 500 £/MW ja menetetään, jos hanke peruuntuu. Päätöstä ei ole vielä tehty [24]. Skotlannin parlamentti päätti 16.9.2026, että hyperskaala-datakeskusten lupapäätökset jäädytetään, kunnes kansallinen ohje on valmis (enintään 12 kk). Päätös ei ole sitova [25].
  • Ranska: nopea reitti ja jonouudistus. Kantaverkkoyhtiö RTE avaa ennen vuoden 2026 loppua pikamenettelyn viidelle 700–2 000 MW:n hankkeelle. Samalla jonopaikat jaetaan jatkossa hankkeen kypsyyden mukaan. Datakeskuksia on jonossa noin 11 GW. RTE:n mukaan jo liitetyt datakeskukset käyttävät keskimäärin vain noin 20 % varaamastaan tehosta [26].

Toiseen suuntaan: datakeskuksia houkutellaan
  • EU: Cloud and AI Development Act -ehdotus (kesäkuu 2026) tavoittelee EU:n datakeskuskapasiteetin kolminkertaistamista. Jokaisen jäsenmaan on nimettävä vähintään yksi kiihdytysvyöhyke, jossa lupa myönnetään enintään 12 kuukaudessa [27]. Toisaalta komissio valmistelee datakeskuksille A–G-energialuokitusta ja vähimmäisvaatimuksia [28].
  • Italia: yksi kansallinen lupamenettely datakeskukselle ja sen verkkoliittymälle, kesto 10–13 kuukautta (voimassa 4/2026). Kantaverkkoyhtiö Ternan jonossa on yli 50 GW datakeskuksia [29].
  • Iso-Britannia: AI Growth Zones -alueilla datakeskukset saavat sähköalennusta ja etusijan liittymiin [30].

Omat arviot
[Oma arvio] Pohjoismaista vain Tanska on jo laissa siirtänyt datakeskukset jonon viimeisiksi. Suomen luonnos on lähellä Tanskan mallia, mutta Pohjoismaissa ei ole Irlannin, Espanjan tai Kreikan kaltaista vaatimusta uudesta uusiutuvasta sähköstä eikä Puolan tai Kreikan kaltaisia MW-kohtaisia jonomaksuja.
[Oma arvio] Norjan tauko ei pienennä Norjan datakeskuskulutusta vuoteen 2030 mennessä, koska jo varattu 4,2 GW riittää. Projektin mallissa Norjan datakeskukset kuluttavat 2030 noin 7,4 TWh eli keskimäärin noin 0,85 GW. Sama koskee Ruotsia, jossa varattua on 3,4 GW ja mallin kulutus noin 0,8 GW. Tauot ja luvat hillitsevät kasvua vasta 2030-luvulla, joten tämän projektin vuoden 2030 hinta-arviot eivät muutu.
[Oma arvio] Puolan kokemus osoittaa, että jo pieni palauttamaton maksu karsii jonosta suurimman osan paperihankkeista. Paljon tehoa varaavat mutta vähän käyttävät hankkeet ovat ongelma myös Suomessa.

Lähteet
[1] CMS: Statnett halts new grid reservations for data centres and the government plans a licensing regime, 11/2026. https://cms.law/en/nor/publication/...s-and-the-government-plans-a-licensing-regime
[2] DatacenterDynamics: Norway halts grid connection applications for new data centers, 11/2026. https://www.datacenterdynamics.com/...connection-applications-for-new-data-centers/
[3] Kromann Reumert: Akutplan for elnettet – bred politisk forståelse om prioritering af nettilslutninger, 2026; Information 1.10.2026. https://kromannreumert.com/nyheder/...-forstaaelse-om-prioritering-nettilslutninger
[4] Valtioneuvosto: Proposal on priority procedure for electricity network connections circulated for review, 18.9.2026. https://valtioneuvosto.fi/en/-/1410...ity-network-connections-circulated-for-review
[5] Svenska kraftnät: Svenska kraftnät utreder effektivare hantering av stora elanslutningar, 3.11.2026. https://www.svk.se/press-och-nyhete...ffektivare-hantering-av-stora-elanslutningar/
[6] DLA Piper: New Irish large energy users connection policy, 1/2026. https://www.dlapiper.com/en/insight...ew-irish-large-energy-users-connection-policy
[7] EirGrid: Data Centre Constrained Area Overview, 5/2026. https://cms.eirgrid.ie/sites/defaul...Centre-Constrained-Area-Overview-May-2026.pdf
[8] Energy Connects / Bloomberg: Spain eases data center energy rules in win for big tech, 10/2026. https://www.energyconnects.com/news...data-center-energy-rules-in-win-for-big-tech/
[9] Baxtel: Spain raises data center threshold to 10MW in revised renewables decree, 10/2026. https://baxtel.com/news/spain-raises-data-center-threshold-to-10mw-in-revised-renewables-decree
[10] Latham & Watkins: New grid access rules in Spain: key takeaways, 2026. https://www.lw.com/en/insights/new-grid-access-rules-in-spain-key-takeaways
[11] DatacenterDynamics: Portuguese govt drafts new rules requiring data centers to be powered via renewable energy, 11/2026. https://www.datacenterdynamics.com/...a-centers-to-be-powered-via-renewable-energy/
[12] Balkan Green Energy News: Greece establishes new rules for data center connections, 10/2026. https://balkangreenenergynews.com/greece-proposes-rules-for-connecting-data-centers-to-power-grid/
[13] Greek City Times: Data Centre Investors Seek 12 GW From Greece's Power Grid, 2.11.2026. https://greekcitytimes.com/2026/11/02/data-centres-greece/
[14] Gramwzielone: Prawdziwych chętnych na centra danych w Polsce jest kilkanaście, nie setki, 2026. https://www.gramwzielone.pl/?p=20373693
[15] Schönherr: Poland's grid connection reform: a necessary reset for the energy transition, 28.4.2026. https://schoenherr.eu/content/polan...m-a-necessary-reset-for-the-energy-transition
[16] ecorpit: EnEfG 100% renewable data centre rule: 1 Jan 2027 stands, 2030 delay pending, 1.11.2026. https://ecorpit.com/germany-data-centre-renewable-energy-rule-2027/
[17] Freshfields: Powering the AI boom: Germany's Reifegradverfahren and the shift from first come, first served, 2026. https://www.freshfields.com/en/our-...rfahren-and-the-shift-from-first-come-102o0b0
[18] Deutscher Bundestag: Drucksache 21/7866 (Netzanschlusspaket), 7.9.2026. https://dserver.bundestag.de/btd/21/078/2107866.pdf
[19] W.Media / CBRE: FLAP-D markets plagued by grid constraints and moratoriums, 2026. https://w.media/special-feature-flap-d-markets-plagued-by-grid-constraints-and-moratoriums-cbre/
[20] ACM: Voorrang maatschappelijke projecten blijft mogelijk met nieuw prioriteringskader, 12.12.2025. https://www.acm.nl/nl/publicaties/a...-blijft-mogelijk-met-nieuw-prioriteringskader
[21] Reuters (Express Tribune): Authorities tighten restrictions on data centres amid AI boom, 5.11.2026. https://tribune.com.pk/story/2638824/authorities-tighten-restrictions-on-data-centres-amid-ai-boom
[22] A&O Shearman: Navigating the legal framework for data centre development in Belgium, 4/2026. https://www.aoshearman.com/en/insig...mework-for-data-centre-development-in-belgium
[23] VRT NWS: Datacenters meer stroom tegen 2034 (Elia), 18.9.2026. https://www.vrt.be/vrtnws/nl/2026/09/18/datacenters-meer-stroom-tegen-2034-elia/
[24] Ofgem: Ofgem acts to free up grid capacity by tackling speculative data centre projects, 7/2026. https://ofgem.gov.uk/press-release/...ity-tackling-speculative-data-centre-projects
[25] The Scotsman: MSPs back AI data centre planning decision pause ahead of new guidance, 9/2026. https://www.scotsman.com/news/polit...-decision-pause-ahead-of-new-guidance-9068970
[26] Orrick: Grid connection of data centers in France, 9/2026. https://www.orrick.com/en/News/2026/09/Grid-connection-of-data-centers-in-France
[27] Euroopan komissio: Proposal for the Cloud and AI Development Act (CADA), COM(2026) 502, 6/2026. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/proposal-cloud-and-ai-development-act-cada
[28] Beveridge & Diamond: European Commission advances data center sustainability ratings and consults on minimum performance standards, 2026. https://www.bdlaw.com/publications/...nd-consults-on-minimum-performance-standards/
[29] Latham & Watkins: Italy passes new data center regulations, 2/2026. https://www.lw.com/en/insights/italy-passes-new-data-center-regulations
[30] Baker McKenzie: UK government policy paper: delivering AI Growth Zones, 1/2026. https://www.bakermckenzie.com/en/in...nment-policy-paper-delivering-ai-growth-zones
 

Orpo tilasi nopean tiekartan tekoälyyn – tulikin murska-arvio, jota ei ole julkistettu​

Miten Suomi voi tekoälyn avulla tarjota parempia julkisia palveluja ihmisille konkreettisesti ja nopeasti?

Pääministeri Petteri Orpo (kok) halusi, että asia selvitetään. Huhtikuussa hän nimitti pitkän linjan yritysjohtajan Arto Tenhusen laatimaan tiekarttaa, jonka avulla tekoälyn käyttöönottoa voitaisiin Suomessa nopeuttaa ja lisätä. Aikaa tiekartan laatimiseen annettiin lokakuun loppuun asti.

Nyt työ on valmis, ja raportti on luovutettu jo pari viikkoa sitten valtioneuvoston kanslialle (VNK). Sitä ei kuitenkaan jostain syystä ole julkistettu.

HS on hankkinut Orpon tilaaman tekoälyraportin haltuunsa omista lähteistään. Se osoittaa, että tekoälyn käyttöönotossa ja julkisissa digihankkeissa on ollut mittavia ongelmia.
Lähde (maksumuurin takana): https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012401358.html
Nyt on siis tiekartat sekä datakeskuksista että tekoälystä olemassa. Paljonko lienevät maksaneet veronmaksajille...
 
Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Pistin tuon mallin pöyhimään ja katsomaan mikä on tilanne euroopassa.

Poimin tuolta pullasta tämmöisen rusinan:

Puolan kokemus osoittaa, että jo pieni palauttamaton maksu karsii jonosta suurimman osan paperihankkeista. Paljon tehoa varaavat mutta vähän käyttävät hankkeet ovat ongelma myös Suomessa.

Jos oikein ymmärrän, niin ongelma meillä on siis se, että liittymät loppuvat, kun datakeskukset varaavat järjettömän kokoisia liittymiä itselleen, varmistelleen joskus hamassa tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia laajennuksia. Todellisuudessa rakentavat suuren liittymän päähän pikkuruisen keskuksen?

Ei tuo kuulosta kovin vakavalta näin kuluttajan sähkölaskun näkökulmasta. Muiden teollisuudenalojen investointitarpeita silmällä pitäen voi sitten olla isokin ongelma.
 
Poimin tuolta pullasta tämmöisen rusinan:



Jos oikein ymmärrän, niin ongelma meillä on siis se, että liittymät loppuvat, kun datakeskukset varaavat järjettömän kokoisia liittymiä itselleen, varmistelleen joskus hamassa tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia laajennuksia. Todellisuudessa rakentavat suuren liittymän päähän pikkuruisen keskuksen?

Ei tuo kuulosta kovin vakavalta näin kuluttajan sähkölaskun näkökulmasta. Muiden teollisuudenalojen investointitarpeita silmällä pitäen voi sitten olla isokin ongelma.
Mallinnuksissa mitä on tehty(minun ja muiden toimesta), on otettu huomioon tuo ylimääräinen tehontarve mitä on varattu. Hinta nousee silti. Verkon kannalta tuollainen on ongelmallista monessa suhteessa.

Osittain noin, mutta asiassa on kaksi eri puolta.

1. Varaukset eivät itsessään nosta sähkön hintaa
Pörssihinta määräytyy siitä, paljonko sähköä oikeasti kulutetaan, ei siitä, paljonko liittymäkapasiteettia on varattu. Ylisuuret varaukset ovat kyllä todellisuutta. Liittymissopimuksen tehneiden datakeskusten nimellisteho on lähes 5 GW, mikä tarkoittaisi täydellä käytöllä noin 28 TWh vuodessa. Fingridin oma ennuste datakeskusten kulutukseksi vuonna 2030 on kuitenkin 9–18 TWh [1]. Alan oma selvitys olettaa, että rakennusluvan saaneesta kapasiteetista toteutuu vuoteen 2030 mennessä vain 36–70 % [2]. Haminassa Googlen suunniteltu kapasiteetti on noin 384 MW, mutta keskikulutus oli 2025 arviolta 110–185 MW [3].

2. Toteutuva kulutuskin kasvaa paljon
Vaikka suuri osa varauksista jäisi käyttämättä, Fingridin alarajakin (9 TWh) on moninkertainen nykyiseen, noin 2 TWh:n kulutukseen nähden. Kuluttajan lasku nousee juuri tästä toteutuvasta kulutuksesta. Oma mallilaskelmani olettaa Suomeen noin 10,7 TWh vuonna 2030 eli lähellä Fingridin alarajaa. Sillä sähkölämmitteisen omakotitalon lasku nousee noin 415–425 € ja kerrostaloasunnon noin 40 € vuodessa [4]. Varausten karsiminen ei siis poista hintavaikutusta. Se vain kertoo, ettei pahin skenaario todennäköisesti toteudu.

3. Tilanne Suomessa ja mitä Fingrid sanoo
Fingridin mukaan kulutuksen liittymistiedusteluja on 12 kuukauden ajalta noin 68 GW, kun Suomen huippukulutus on noin 15 GW. Datakeskukset ovat tiedustelujen suurin yksittäinen ryhmä [5]. Fingrid on reagoinut tähän monella tavalla:
  • Liittymisrajoitus Etelä-Suomessa. Uutta yli 10 MW:n kulutusta ei ole liitetty Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen eikä Hämeeseen vuoden 2025 alusta, ja rajoitus kestää vuoden 2027 alkuun, ellei liittymäsopimusta ollut jo tehty [6].
  • Kypsyysehdot ja tasajako. Fingridin uusien liittämisperiaatteiden mukaan liittymäsopimuksen saa vain hanke, jolla on muun muassa lainvoimainen kaava ja rakentamislupa. Jos kapasiteetti ei riitä kaikille, se jaetaan tasan kahden kuukauden aikana saapuneiden hakemusten kesken. Ensin tullut ei siis enää voita. Periaatteet odottavat Energiaviraston vahvistusta, ja käyttöönotto on suunniteltu alkuvuoteen 2027 [7][8].
  • Olemassa olevien liittymien tehot todellisen käytön mukaan. Luonnoksen mukaan nykyisten kulutusliittymien liittymäteho määritettäisiin sen mukaan, paljonko tehoa on oikeasti käytetty. Uusille asiakkaille sovittaisiin teho verkon todellisen kapasiteetin ja tarpeen mukaan [9]. Tämä puuttuu suoraan siihen, mistä kirjoitit.
  • Ehdollinen liittymäsopimus. Liittymän on oltava käytössä viimeistään neljän vuoden kuluttua allekirjoituksesta. Fingrid toteaa itse, että datakeskusten kulutus kasvaa liittymän jälkeen vaiheittain useiden vuosien aikana [9].
  • Tuki etusijamenettelylle. Fingridin lausunnon (9.10.2026) mukaan TEM:n esitys on "kokonaisuutena tarpeellinen ja kannatettava". Eräkäsittelyä Fingrid haluaa koko maahan, koska "yksikin suuritehoinen hanke voi muuttaa aiemmin ruuhkattoman alueen liittämisrajoitteiseksi". Fingrid haluaa myös tiukentaa ehtoa, jolla suuri kuluttaja pääsee jonossa edemmäs: joustoksi kelpaisi vain uusi säätövoima, ei vanha kapasiteetti [10].
MW-kohtaista palauttamatonta jonomaksua, kuten Puolassa tai Kreikan ehdotuksessa, Suomessa ei ole eikä ole ehdotettu.

4. Varaukset maksavat kuluttajalle kahta kautta
  • Muut jäävät jonoon. Teollisuus ja sähköistyshankkeet joutuvat jonoon, jonka on osin täyttänyt kapasiteetti, joka ehkä jää käyttämättä. Tässä olet oikeassa: tämä on ensisijaisesti teollisuuden ongelma.
  • Verkko rakennetaan varausten mukaan. Liittyjä maksaa Suomessa vain oman liittymänsä. Kantaverkon vahvistukset maksetaan kaikkien sähkönkäyttäjien siirtomaksuista [11]. Jos verkkoa rakennetaan datakeskuksille, jotka eivät toteudu tai jäävät pieniksi, lasku jää muille.

Lyhyesti: ylisuuret varaukset ovat ennen kaikkea verkko- ja teollisuusongelma, ja Fingrid on jo ryhtynyt karsimaan niitä. Kuluttajan sähkölaskun kannalta ratkaisevaa on se, paljonko datakeskuksia oikeasti käynnistyy, ja Fingridin varovaisinkin arvio on moninkertainen nykyiseen.

Lähteet
[1] Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, ennuste Q3/2026, 30.9.2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...nnon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-q3-2026.pdf
[2] Datakeskusteollisuus ry (FDCA) / VTT: Datakeskusteollisuus tänään, 10/2026: 4 188 MW rakennusluvallisia, toteutuma 36 % / 70 %.
[3] Oma laskelma Googlen julkaisemasta tuntitason CFE-osuudesta (75 % Suomessa 2025) ja Googlen 629 MW:n tuulisalkun toteutuneesta tuotannosta. Suuruusluokka, ei mittaus.
[4] Oma tuntitason sähkömarkkinamalli (PyPSA), datakeskusten kulutus 2030 FI 10,7 / SE 7,1 / NO 7,4 / DK 4,55 TWh, ilman joustoa [oma laskelma].
[5] Fingrid: puolivuosikatsaus 1–6/2026 (kulutuksen liittymistiedustelut 12 kk).
[6] Vantaan Energia Sähköverkot: Fingrid rajoittaa yli 10 MW kulutuksen liittymistä kanta- ja jakeluverkkoihin, 1/2025. https://www.vantaanenergiasahkoverk...ja-jakeluverkkoihin-vaikuttaa-myos-vantaalla/
[7] Fingrid / STT: Kantaverkon liittämisperiaatteet kommenteilla 2.9.2026 asti, 7/2026. https://www.sttinfo.fi/tiedote/7218...speriaatteet-kommenteilla-292026-asti?lang=fi
[8] Fingrid: Webinaari liittämisen periaatteista, 13.8.2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...naari-liittamisen-periaatteista-13.8.2026.pdf
[9] Fingrid: Kantaverkkotoimikunnan kokous 2/2026, materiaalit, 2026. https://www.fingrid.fi/globalassets...rkkotoimikunnan-kokous-2-2026-materiaalit.pdf
[10] Fingrid Oyj: lausunto TEM:n luonnoksesta sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä, 9.10.2026. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...b5d8-94706a07abbf/LAUSUNTO_20261009075244.PDF
[11] Oma kooste kantaverkon liittymismaksuista: liittymismaksu kattaa liityntäkohtaiset kulut, verkon vahvistukset jaetaan kaikkien tariffeihin.
 
Lakiesitys sähköliittymien priorisoinnista ei ole ehtinyt käsiteltäväksi eduskuntaan ainakaan vielä, arvioitu ajankohta oli viime viikolla. Siitä on annettu yli 200 lausuntoa.
Jos lausuntojen sisältö kiinnostaa niin täältä voi lukea kunhan napsauttaa sivun alaosasta avaa kaikki väliotsikot:
 
Talouselämä-lehdessä oli epäilevä kirjoitus datakeskusten invaasioon Suomessa ja maailmalla. Onko tosiaan kaikelle tulevalle tiedonkäsittelylle tarvetta ja maksajia? Kasvaako talous vastaavasti ja mistä siihen löytyy resurssit?
 
Jos lausuntojen sisältö kiinnostaa niin täältä voi lukea kunhan napsauttaa sivun alaosasta avaa kaikki väliotsikot:
Mielenkiintoisia ovat nuo kommentit. Erityisesti pisti silmään, että asiasta erityisen paljon tietävät ja kokeneet asian kanssa kaikkein läheisimmän tekemisissä olevat valtiohallinnon ovat melko kriittisiä ja perustelevat kritiikkiään hyvin yksityiskohtaisesti.

Tuon perusteella koko lakialoite alkaa erille tuodussa muodossaan asiasta aika heikosti perillä olevien poliitikkojen harjoitelmalta, josta lopputuloksena on lähinnä byrokratian kohdistaminen vääriin kohteisiin ja tästä seuraava mahdollisuus mielivallan käyttämiseen tavalla, joka ei ole elinkeinoelämän eikä kansatalouden etujen mukaista. Tarvetta ei ole kehittää pysyvää nokkimisjärjestystä verkkoliittymäoikeuksille, vaan hallita väliaikaisten paikallisten kapasiteettiongelmien hallintaa tavalla, joka kannustaa samalla etsimään toimivia ratkaisuja näiden aiheuttamilla reunaehdoilla niukkuusjaksojen aikana. Voisi olla parempi ottaa aikalisä ja valmistella lakihanke kunnolla ennen sen tuomista eduskuntaan.
 
Datakeskuksia on jo olemassa ympäri maailman, joten ei ehkä tarvitse odotella aina erikseen kunkin käynnistymistä tietääkseen mitä on odotettavissa. Tässä esimerkki Yhdysvaltain pohjoisosista, jossa olosuhteet, siis mm. jäähdytystarpeet lienevät melko samantyyppiset kuin meillä:

Olisi epätodennäköistä että täällä tutkimuksiin laitettu raha tuottaisi täysin eri tyyppisiä meluprofiileita ja näin ollen olisi ehdottoman välttämätöntä muuta kuin korkeintaan talouden pyörien pitämiseksi pyörimässä.

Ensi kesänä tehdään Datakeskusteollisuuden selvitys, jossa käsitellään myös melua.
Jälleen pukki kaalimaan vartijana-nollatutkimus, sopivasti valitut lähteet ja lobbaavasti muotoiltu raportti?

Asiaan liittyen tuli myös mieleen että onkohan siellä missä on keksitty ottaa vanhoja lentokoneiden suihkuturbiineja (vara)voimanlähteeksi toteutettu vastaavia melutason tutkimuksia...
 
Viimeksi muokattu:
On niitä olemassa ihan Suomessakin. Löytyisiköhän kotimaisista keskuksista vastaavia melumittauksia?
Mittauksista en tiedä, mutta mallinnoksia ainakin esim täällä jostain Lahden datakeskuksesta. Täytyykin tutkia aihetta hiukan enemmän. Jotain asiasta tiedän itsekin kun tarvi hiljan laatia tuohon yhteen bioterminaalihankkeeseen muistutus hiljan.

Tämä on "Tiktokki"

Varavoimakoneet tuolta tulee ensimmäisenä vastaan.
1794658527704.webp
 
Viimeksi muokattu:
Datakeskusten ääni on peräisin lauhdutinpattereista ja erityisesti märistä vesihaihdutuspattereista (eli jäähdytystornin kaltaisista ratkaisuista). Suomessa ei käytettäne märkiä pattereita enää (ennen käytettiin, mutta legionellavaara on noteerattu varmuuden vuoksi). Jäähdytyspuhaltimet tietenkin humisevat, tosin niidenkin melua voi hillitä sijoitteluratkaisulla ja melunvaimennusväliseinillä (esimerkki löytyy Espoosta Vermon runsaan 10MW:n kaukolämmön ilmavesilämpöpumppulaitokselta, joka on saatu varsin hiljaiseksi, kun tarvettakin on laitokselta raitiolinjan ja kadun takana välittömästi olevan asuinkerrostalon takia).

Jos datakeskuksen hukkalämpö kerätään kokonaan hyödyksi esimerkiksi kaukolämpökäyttöön, ulkoisia jäähdytyspuhaltimia ei normaalitilanteessa tarvita lainkaan, eli häiriötäkään ei silloin ole ympäristöön. Sama on tilanne esimerkiksi merivedellä jäähdytettyjen datakeskusten kohdalla.
 
Sattuipa tuossa Kauppalehdessa googlen puolustuspuheenvuoro silmiin.

Karkeasti sisältö on tälläinen
Googlen energiajohtaja Aris Karcanias sanoo, etteivät Googlen datakeskukset yksinään nosta Suomen sähkön hintaa. Perusteluina hän mainitsee 629 MW:n tuulisalkun, Kajaanin akun, Loviisan ydinsähkösopimuksen ja datakeskusten sijoittamisen pohjoiseen. Hän viittaa AFRYn selvitykseen, jonka mukaan Haminan kulutus ja Googlen tuulisopimukset yhdessä laskevat tukkuhintaa hieman ensi vuonna. Lisäksi hän kertoo Googlen kannattavan, että etusijamenettelyn tuotantositoumus nostetaan 50 %:sta 100 %:iin. Metsänhakkuukritiikin hän sanoo ymmärtävänsä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d0c17795-b820-41e5-b831-3590ce135257 (maksumuuri)


Piti ajaa artikkeli faktantarkistusta vasten
  1. “Haminan kulutus ja tuuli-PPA:t laskevat hintaa ensi vuonna” (AFRY). Tätä Hamina-tulosta en löytänyt julkisesta aineistosta, joten en pysty tarkistamaan sitä. Laskelma on silti uskottava, koska AFRYn oman suhdeluvun mukaan maatuulta tarvitaan 3,3 MW jokaista peruskuorman MW:a kohden [1]. Googlen 629 MW tuulta vastaa siis noin 190 MW:a peruskuormaa, ja Haminan keskikulutus on noin 110–185 MW. Oma arvio: tuulisalkku riittää Haminalle mutta ei uusille kohteille, eikä tulos koske vuotta 2030.
  2. “Tuomme uutta tuotantoa, jota ei muuten rakennettaisi.” Väite on osin totta. Vuosien 2018–2019 sopimukset (noin 450 MW) käynnistivät uusia puistoja. Vuoden 2024 sopimukset (Matkussaari ja Alajoki–Peuralinna, noin 230 MW) koskivat jo rakennettuja puistoja, ja Loviisa on olemassa olevaa ydinvoimaa [2]. Google kutsuu koko 629 MW:a nimellä “new-to-the-grid” [3].
  3. “Kannatamme 100 %:a.” Kanta pitää paikkansa, mutta lausunnossa 100 % on sidottu löysempiin ehtoihin [4]. Google haluaa, että olemassa olevan laitoksen käyttöiän jatko lasketaan uudeksi tuotannoksi (esimerkkinä Loviisa) ja että vaatimukset samasta siirtoalueesta ja 36 kuukauden ikkunasta poistetaan. Sitoumus irrotettaisiin liittymisjärjestyksestä, ja tilalle tulisi suoja liittymätehon menettämistä vastaan. Lisäksi Google vastustaa 12 kuukauden käsittelyviivettä. Oma arvio: “Lainsäädäntöä pidemmälle” pitää paikkansa prosenttiluvussa, mutta lisäisyyden määritelmä löystyisi. Vuositason 100 % ei myöskään suojaa kalliita tyyniä tunteja vastaan, joten “kaikissa tilanteissa” ei pidä. Projektin malli ja AFRY 11/2025 antavat noin +10 %, vaikka tuuli kattaisi koko vuosienergian.
  4. “Pohjoinen sijainti vähentää järjestelmän kustannuksia.” Suunta pitää paikkansa, sillä Fingrid rajoittaa liittymiä etelässä ja pohjoisessa on ylijäämää [5]. Googlen tilaaman selvityksen mukaan säästö on 520 M€ 20 vuodessa per 1 GW [3]. Oma arvio: tämä on noin 26 M€ vuodessa eli koko Suomen kulutukseen jaettuna noin 0,3 €/MWh. Suomi on yksi hinta-alue, joten sijainti ei poista energian hintavaikutusta.
  5. Kajaanin akku valmistuu ensi vuoden lopussa. Pitää paikkansa: 94 MW, loppuvuosi 2027 [3][4].
  6. Loviisa-sopimus 2030–2049, jopa puolet tuotannosta. Pitää paikkansa. Sopimus tukee käyttöiän jatkoa, mutta Fortum päätti jatkoinvestoinnista jo vuonna 2023, ja uutta tehoa tulee vain noin 48 MW [2].
  7. Varadiesel vain poikkeustilanteissa, kuormia vähennettiin energiakriisissä. Kumpikin on uskottava, mutta Google ei ole kertonut kriisiaikaisen joustonsa megawatteja [3].
Mitä tämä tarkoittaa sähkön hinnalle
“Eivät yksin nosta hintaa” pitää sanatarkasti paikkansa, koska Google on vain osa kasvua. Projektin mallissa Googlen kasvu vuoteen 2030 mennessä (noin 1,1 TWh) nostaa Suomen hintaa noin +2,2 €/MWh. Oma arvio: sähkölämmitteiselle omakotitalolle se on noin 60 € vuodessa ja kerrostaloasunnolle noin 6 €. 13 miljardin euron paketin myötä Googlen osuus kasvaa 2030-luvulla, eikä nykyinen tuuli- ja akkusalkku AFRYn suhdeluvuilla riitä kattamaan sitä. AFRY toteaa lisäksi, että hinnan kumoaminen tarkoittaa paluuta valmiiksi nousevaan hintatrendiin, ei nykyhintaan [1]. Projektin pääluvut eivät muutu.
 
Datakeskusten ääni on peräisin lauhdutinpattereista ja erityisesti märistä vesihaihdutuspattereista (eli jäähdytystornin kaltaisista ratkaisuista). Suomessa ei käytettäne märkiä pattereita enää (ennen käytettiin, mutta legionellavaara on noteerattu varmuuden vuoksi). Jäähdytyspuhaltimet tietenkin humisevat, tosin niidenkin melua voi hillitä sijoitteluratkaisulla ja melunvaimennusväliseinillä (esimerkki löytyy Espoosta Vermon runsaan 10MW:n kaukolämmön ilmavesilämpöpumppulaitokselta, joka on saatu varsin hiljaiseksi, kun tarvettakin on laitokselta raitiolinjan ja kadun takana välittömästi olevan asuinkerrostalon takia).

Jos datakeskuksen hukkalämpö kerätään kokonaan hyödyksi esimerkiksi kaukolämpökäyttöön, ulkoisia jäähdytyspuhaltimia ei normaalitilanteessa tarvita lainkaan, eli häiriötäkään ei silloin ole ympäristöön. Sama on tilanne esimerkiksi merivedellä jäähdytettyjen datakeskusten kohdalla.
Joistain lähtee ihan mukavasti kyllä melua, ja meluntorjuntaa toteutetaan juuri sen verran että menee pykälistä läpi. Kyllä siinä kelpaa 200m päässä asustella kun vieressä on satoja dieselvaravoimakoneita mitä koekäytetään säännöllisesti ja laitoksesta lähtee sen verran meteliä että juuri menee rajoista läpi. Myös yöllä. Meluntorjuntaa näille pitäisi vaatia kaikille. Varsinki jos tulevat hiukankin lähemmäs asutusta. Parempi olisi kun rakennettaisiin korpeen.

Esimerkki Suomen suurin melumallinnettu hanke, QTS:n (Blackstone) datakeskuskampus Forssassa. Sen maanrakennustyöt alkoivat lokakuussa [1][2].

Avainluvut [1][3]
  • IT-teho 441 MW (VE1) tai 627 MW (VE2), 6–10 datakeskusrakennusta. Ensimmäinen vaihe on 81 MW, ja sen rakennuslupa myönnettiin 7/2026.
  • Sähkönkulutus noin 4,5–6,6 TWh vuodessa, eli noin 6–8 % Suomen nykyisestä kulutuksesta [oma laskelma].
  • Jäähdytys: katolla noin 286 tai 410kpl(riippuu toteutusvaihtoehdosta VE1/VE2) ilmajäähdytteistä vedenjäähdytyskonetta (suljettu vesi–glykolikierto, kesällä kompressorit). YVA:n mukaan "haihdutusjäähdytystä ei käytetä", eli märkiä pattereita ei ole, ja melu syntyy silti.
  • Yhden koneen äänitehotaso on 103 dB päivällä ja 93 dB yöllä. Meluselvityksen mukaan nämä ovat kampuksen "hallitsevat melulähteet".
  • Hukkalämmöstä on tarkoitus ottaa talteen vain noin 20 % (88–125 MW). Loput 80 % puhalletaan ulos noilla koneilla.
  • Varavoimaa on 345–493 dieselgeneraattoria, polttoaineteho yhteensä 675–963 MW.
  • Mallinnettu melu lähimmillä asuinkohteilla: päivällä 52–53 dB ja yöllä 43–45 dB. Sähkökatkon aikana noin 65 dB [3].

Miksi hukkalämpö ei poista puhaltimia
Kaukolämmön tarve on kesä–elokuussa vain noin 9 % vuoden kulutuksesta, mutta datakeskus tuottaa lämpöä tasaisesti ympäri vuoden. Toteutuneilla kampuksilla hukkalämmöstä on hyödynnetty noin 20–30 %. Forssan oma arvio 20 % on samaa luokkaa. Lisäksi muuntajat ja varavoimakoneiden koeajot pitävät ääntä joka tapauksessa.

Meluntorjunta toimii, jos sitä tehdään
QTS:n toisen hankkeen, Tuusulan Jokelan, mallinnuksessa melutaso laski lähimmissä kohteissa torjunnalla 54 dB:stä 30–41 dB:iin [4]. Torjunta on siis mahdollista, mutta Forssan luvut näyttävät, ettei sitä tehdä automaattisesti.

Lähteet
[1] Arup / Pikku-Muolaan Kehitys Oy: Datakeskus QTS Forssa, ympäristövaikutusten arviointiselostus, 12.2.2026. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Forssan_datakeskuksen_YVA-selostus.pdf
[2] Kreate: Kreate ja QTS yhteistyöhön Forssan datakeskushankkeessa, tiedote 21.10.2026. https://www.inderes.dk/releases/kreate-ja-qts-yhteistyohon-forssan-datakeskushankkeessa
[3] Lupa- ja valvontavirasto: Perusteltu päätelmä, Forssan datakeskus, 28.5.2026, ja YVA-selostuksen meluselvitys. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Perusteltu päätelmä LVV Forssa datakeskus.pdf
[4] QTS Jokela (Tuusula), melumallinnus, ymparisto.fi.
[oma laskelma] = kirjoittajan oma arvio lähteiden luvuista.
 
Väärin toimittu, huudellaan googlen palkkalistoilta.

Lahden Tiktokkia on nosteltu tikunonokkaan siis uudelleen. Lupa on jo myönnetty kertaalleen, mutta sama putiikin valvontayksikkö oli sitä mieltä että nyt ei ole homma ihan hanskassa ja valitti asiasta. Ihmettelin kyllä itsekin että miksi varavoimakoneiden meteli sivuutetaan osin, vaikka monessa muussa hankkeessa pieniin rapsahduksiinkin kiinnitetään huomiota. Samaa linjaa näytetään noudatettu muuallakin. Siitä myöhemmin lisää.

Ylen jutussa kerrotaan, että Lupa- ja valvontaviraston oma valvontayksikkö valitti DayOnen Lahden datakeskuksen ympäristöluvasta. Se vaatii lupaan muun muassa meluntorjuntasuunnitelmaa sähkökatkojen varalle, hukkalämmön hyödyntämistä ja päästörajaa varavoimakoneille.
 
Kyllä siinä kelpaa 200m päässä asustella kun vieressä on satoja dieselvaravoimakoneita mitä koekäytetään säännöllisesti ja laitoksesta lähtee sen verran meteliä että juuri menee rajoista läpi.
No koekäyttöjä ei sentään tehdä yöllä, vaan tavanomaisena arkityöaikana (jotta koe yleensä on hyödyllinen). Toki sähköverkkovian tilanteessa noita ehkä täytyy käynnistellä tositilanteessakin. Sama sitten koskee kaikenlaisia hiukankaan suurempia teollisuuslaitoksia ja (maitotaloutta harjoittavia) maatilojakin (todellisuudessa viimeksi mainittuja paljon useamminkin kuin vahvoihin suurjänniteverkkoihin kytkettyjä taollisuuslaitoksia). Myös paloautoja, ambulansseja ja nyttemmin välistä myös yliääninopeudella lentäviä suihkuhävittäjiä kulkee silloin tällöin haja-asutusalueilla ja maaseudullakin ohitse.

Ylen jutussa kerrotaan, että Lupa- ja valvontaviraston oma valvontayksikkö valitti DayOnen Lahden datakeskuksen ympäristöluvasta. Se vaatii lupaan muun muassa meluntorjuntasuunnitelmaa sähkökatkojen varalle, hukkalämmön hyödyntämistä ja päästörajaa varavoimakoneille.
Tuossa on kyllä lähtenyt pallo lapasesta, kun viranomainen tekee moitittavia päätöksiä ja oma tarkastustoimi puuttuu asiaan. Vastaavasta olen kuullut ennenkin. En muista toisen tapauksen yksityiskohtia, mutta tuossa on asia, jolle pitäisi kiireellisesti tehdä jotakin, kun hallintoelimen päätöksiin ei voi luottaa, vaan niitä viedään oman instanssin taholta oikeuteen. On toinen asia, voiko moinen johtaa luvan perumiseen tai lisäehtojen asettamiseen, mutta itse kyseisen hallintoelimen viranhaltijoista joku tai jotkut ansaitsevat vähintään nuhteet sopimattomasta menettelystä.
 
Tulipas pahuuttaan pöyhittyä tuota melujuttua läpi ja katsottua että mitä mm hakemukset kertovat asiasta tai mitä muuta asiasta löytyy. PDF:ssä on pidempi versio.

Datakeskusten melu: mitä laki sanoo, mitä on mallinnettu ja mitä muualla on koettu

Kävin läpi suomalaisten datakeskushankkeiden meluselvitykset, lupapäätökset ja YVA-asiakirjat sekä muiden maiden uutisia ja sääntelyä. Lähteet ovat lopussa, ja omat arviot on merkitty [oma arvio].

Mistä melu syntyy
  • Jäähdyttimet (puhaltimet ja kesällä kompressorit): jatkuva humina, joka painottuu noin 125 Hz:iin [1][2].
  • Muuntajat: matalataajuinen humina.
  • Varavoimakoneet: dieselmelua koeajoissa ja sähkökatkoissa. Forssassa koneita on tarkoitus käyttää myös silloin, kun Fingrid pyytää vähentämään kulutusta (enintään 25 × 2 h vuodessa) [3].
  • Rakentaminen: paalutus ja louhinta. Kouvolan asukaskyselyssä alle 250 m:n päässä asuvista vastaajista 75 % koki meluhaittaa [4].
Jäähdytystapa ratkaisee: merivesijäähdytys (Hamina) on hiljainen ja ilmajäähdytys äänekäs. Laitevalinnalla on suurempi merkitys kuin koolla. Yhden jäähdyttimen äänitehotaso on Lahdessa 91 dB, Forssassa 103 dB ja Seinäjoella 108 dB [1][5][29]. Hukkalämmön talteenotto ei poista ulkojäähdyttimiä, koska kesällä lämmölle ei ole käyttöä. Forssa arvioi hyödyntävänsä noin 20 % lämmöstä [3].

Vapaajäähdytys on Suomen todellinen etu, koska kompressoreita tarvitaan harvemmin kuin lämpimissä maissa. Se ei silti poista ongelmaa: puhaltimet käyvät myös vapaajäähdytyksessä, ja nestejäähdytteisenkin Seinäjoen AI-kampuksen melu on mallinnettu 35 °C:n helteelle ja täydelle teholle. Selvityksen mukaan "kuumalla säällä jäähdytystarve on suuri, jolloin myös melua aiheutuu eniten" [29]. Kuumat kesäyöt ovat juuri sitä aikaa, jolloin ikkunat ovat auki.

Mitä Suomen laki sanoo
  • Ympäristölupa tulee varavoimakoneista: polttoaineteho ≥ 50 MW tarkoittaa direktiivilaitosta (YSL 527/2014, liite 1). YVA tarvitaan, kun teho on ≥ 300 MW [6][7].
  • Ohjearvot (VNp 993/1992): 55 dB päivällä ja 50 dB yöllä (uudet asuinalueet 45 dB). Kapeakaistaiseen tai iskumaiseen meluun lisätään 5 dB [8].
  • Asumisterveysasetuksessa on pienitaajuiset sisärajat (esim. 63 Hz yöllä 42 dB), mutta niitä ei ole käytetty datakeskusten luvissa [9].
  • YM:n asetus 796/2017: talotekniikan melu saa olla asuinrakennusten ikkunoiden ulkopuolella enintään 45 dB (kapeakaistaisena 40 dB). Ympäristöministeriön ohje lukee jäähdytyslaitteet ja kompressorit talotekniikkaan, mutta jäähdyttimiin asetusta on sovellettu vain Espoon Suosaaren kaavaselvityksessä. Kouvolan Myllykosken selvitys tulkitsee, ettei se koske datasalien jäähdytystä [24][25][30].
  • KHO:2025:34: tasainen humina hiljaisella alueella voi olla kohtuuton naapurille, vaikka ohjearvot alittuisivat [10].

Mitä on mallinnettu (jatkuva melu lähimmillä asunnoilla)
  • Lahti Kiveriö: talot 30–65 m:n päässä, 45–48 dB eli 2–3 dB alle yöohjearvon [1].
  • Kouvola, Hyperco 2: noin 100 m, yöllä enintään 50 dB [11].
  • Forssa, QTS: noin 150–200 m, 52–53 dB päivällä ja 43–45 dB yöllä [5].
  • Tuusula Jokela: noin 70 m, 30–41 dB meluntorjunnalla, ilman sitä 54 dB [12].
  • Kouvola Myllykoski (atNorth): lähin koti noin 10 m tontin rajasta, normaalisti alle 50 dB. 24 tunnin sähkökatkossa 60–65 dB lähimmällä pihalla päivällä ja yöllä; hakija myöntää ohjearvojen ylittyvän [25].
  • Seinäjoki Kivenneva: talot noin 1 km:n päässä, 38–44 dB. Jäähdyttimiä 96, kukin 108 dB ja painottuen 63 Hz:iin [29].
  • Kouvola Hiivuri (Hyperco): uusien jäähdyttimien äänitehotaso 96–98 dB, asunnoilla 39–45 dB [26].
Pitkän sähkökatkon aikana tasot ovat 55–65 dB. Forssassa päivän ohjearvo ylittyy silloin noin 120 talon pihalla [3]. Sähkökatkolle ei yleensä aseteta raja-arvoa.

Missään selvityksessä ei ole tehty pienitaajuustarkastelua eikä lisätty 5 dB:n korjausta. Jos korjaus tarvittaisiin, Lahden ja Kouvolan yötasot ylittäisivät 50 dB:n [oma arvio]. Lahden luvassa vaaditaan 1/3-oktaavimittaukset ensimmäisen toimintavuoden aikana, ja Lupa- ja valvontaviraston oma yleisen edun valvontayksikkö valitti luvasta. Se on ainoa valitus [1][13]. Käytön aikaisia mittaustuloksia ei ole julkisesti yhdestäkään suomalaisesta datakeskuksesta. Toiminnassa olevan Tuusulan Hetznerin melua ei ole koskaan mitattu; pitkässä sähkökatkossa yöohjearvo ylittyisi mallin mukaan noin 40 talon kohdalla, ja uusi lupa vaatii mittaukset vuoden kuluessa [27]. Uusia hankkeita tulee myös hyvin hiljaisille alueille: Iin Haukessa nykyinen keskiäänitaso on 32–37 dB [28].

Mitä muualla on koettu
  • Dublin, 2026: ympäristövirasto sai 12 valitusta. Asukas kuvasi ääntä: "unrelenting low-frequency hum… You hear it over everything." Syinä olivat katon chillerit ja urakoitsijan aggregaatti [14].
  • Englanti (Slough, Lontoo): jatkuva matala humina, jota on verrattu "valtavaan jääkaappiin" [15][16].
  • Saksa (Raunheim): neljästä datakeskuksesta on tullut lukuisia valituksia. Kunta kirjasi melurajat kaavaan [17].
  • Yhdysvallat: Prince William County hyväksyi 2025 meluasetuksen nimenomaan matalaa datakeskusmelua vastaan [18].
  • Pohjoismaat: valituksia toiminnassa olevista laitoksista ei löytynyt. Norjan Sirdalissa hyväksyntä kumottiin 11/2026 osin "omfattende viftestøy" -perusteella eli laajan puhallinmelun vuoksi [19].

Mitä tutkimukset sanovat
Google Scholarista ei löytynyt yhtään suomalaista tai pohjoismaista tutkimusta datakeskusten melusta. Yhdysvaltalaisen esijulkaisun mukaan mittaukset vaihtelevat 39 dB(A):sta yli 70 dB(A):han, ja valitukset liittyvät lähes aina jatkuvaan tonaaliseen huminaan 70–140 Hz:n alueella, jota A-painotus voi aliarvioida [31]. Vertaisarvioidun katsauksen mukaan yhdenkään toiminnassa olevan datakeskuksen pienitaajuista spektriä ei ole julkaistu, eikä naapurien terveysvaikutuksia ole tutkittu. A-painotus vaimentaa 63 Hz:n kohdalla noin 26 dB [32].

Yöarvot asuinalueella muualla
Ruotsi 40 dB, Norja 45 dB (puhtaalla äänellä 40 dB), Tanska 35 dB omakotialueella ja Saksa 40 dB yleisellä asuinalueella [20][21][22][23]. Suomen 50 dB on väljin. Tanskassa on lisäksi sisäraja matalalle melulle, 20 dB yöllä.

Johtopäätös
Normaalikäytön melu on Suomessa todennäköisesti pienempi ongelma kuin Yhdysvalloissa viileän ilmaston, vapaajäähdytyksen ja nestejäähdytyksen ansiosta. Käytön aikaisia mittauksia ei kuitenkaan ole [oma arvio]. Huoli on aiheellinen, kun datakeskus tulee muutaman sadan metrin päähän kodeista. Laskennalliset ohjearvot alittuvat, mutta ne ominaisuudet, joista muualla on valitettu, jäävät tarkistamatta ennen lupaa: matalat taajuudet, puhtaat äänet ja yöllinen jatkuvuus. Korjauskeinoja olisivat taajuusanalyysi jo hakemukseen, 5 dB:n korjaus oletuksena, julkiset käyttöajan mittaukset sekä raja-arvo myös pitkälle sähkökatkolle [oma arvio]. Jäljelle jäävät riskit ovat kesähelle, tonaalinen humina ja varavoima.

Lähteet
[1] Lupa- ja valvontavirasto: Datakeskuksen ympäristölupa, Lahti, päätös 469/2026, 5.10.2026, ja Akukonin melumallinnus 3.2.2026. https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/lupa/asia/3313006
[2] Lupa- ja valvontavirasto: Datakeskuksen ympäristölupa, Mäntsälä (Verne), päätös 8/2026. https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/lupa/asia/3312996
[3] Arup / Pikku-Muolaan Kehitys Oy: Datakeskus QTS Forssa, YVA-selostus, 12.2.2026. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Forssan_datakeskuksen_YVA-selostus.pdf
[4] Hyperco: Kouvolan YVA-selostus, liite D, asukaskysely. https://www.ymparisto.fi/sites/defa...us - Liite D - Asukaskyselyn yhteenveto_0.pdf
[5] Akukon: QTS Forssa, toiminnan aikainen meluselvitys (YVA-liite 11). https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite 11 Toiminnan aikainen meluselvitys.pdf
[6] Ympäristönsuojelulaki 527/2014. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/527
[7] YVA-laki 252/2017. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/252
[8] VNp 993/1992 melutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1992/993
[9] Asumisterveysasetus 545/2015. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/545
[10] KHO:2025:34. https://www.finlex.fi/fi/oikeuskaytanto/korkein-hallinto-oikeus/ennakkopaatokset/2025/34
[11] Hyperco: Kouvolan YVA-selostus, liite C, melumallinnus, 4.2.2026. https://www.ymparisto.fi/sites/defa... YVA-selostus - Liite C - Melumallinnus_0.pdf
[12] AFRY: Jokelan datakeskus, melumallinnus, 4.6.2026. https://www.ymparisto.fi/sites/defa...5_Jokelan_datakeskus_Melumallinnus_2026_0.pdf
[13] Yle: Lahden datakeskuksen luvasta valitettiin. https://yle.fi/a/74-20256640
[14] Irish Times 3.9.2026: "An unrelenting hum". https://www.irishtimes.com/ireland/...es-noise-complaints-about-dublin-data-centre/
[15] Irish Times 25.9.2026: Slough. https://www.irishtimes.com/world/uk...tres-replace-david-brent-as-sloughs-top-draw/
[16] The Next Web: Brick Lane data centre. https://thenextweb.com/news/brick-lane-datacentre-high-frequency-trading-housing
[17] Stadt Raunheim: Stellungnahme der Verwaltung, 13.2.2025. https://rim.ekom21.de/raunheim/sdne...kzC-pLdiCoBP/Stellungnahme_der_Verwaltung.pdf
[18] WTOP 10/2025: Prince William supervisors, data center noise rules. https://wtop.com/prince-william-cou...sors-expedite-vote-on-data-center-noise-rules
[19] Statsforvalteren i Agder 11/2026: Opphever vedtak om datasenter på Ertsmyra. https://www.statsforvalteren.no/nb/agder/nyheter/2026/11/opphever-vedtak-om-datasenter-pa-ertsmyra/
[20] Naturvårdsverket: rapport 6538 (2015). https://www.naturvardsverket.se/globalassets/media/publikationer-pdf/6500/978-91-620-6538-6.pdf
[21] Miljødirektoratet: M-2061, anbefalte grenseverdier. https://www.miljodirektoratet.no/an...-stoy/anbefalte-grenseverdier-ved-nye-tiltak/
[22] Miljøstyrelsen: lavfrekvent støj (9/1997) ja vejledende grænseværdier (5/1984). https://www2.mst.dk/udgiv/publications/2002/87-7944-955-7/pdf/87-7944-956-5.pdf
[23] TA Lärm. https://www.verwaltungsvorschriften-im-internet.de/bsvwvbund_26081998_IG19980826.htm
[24] YM:n asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/796
[25] Lupa- ja valvontavirasto: Myllykosken datakeskus (FIN04A Ph2), Kouvola, LVV-U/84381/2026, meluselvitys ja täydennys 9.10.2026. https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/lupa/asia/3417529
[26] Lupa- ja valvontavirasto: Hiivurin datakeskuksen muutos, Kouvola, Sitowise 4.5.2026. https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/lupa/asia/3455704
[27] Lupa- ja valvontavirasto: Hetzner Finland Oy, Tuusula, päätös 241/2026. https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/lupa/asia/3313009
[28] Akukon: DC Ursa, Hauki, nykytilanteen äänitasomittaus 9.6.2025. https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite 11_Taustamelumittaus Hauki (1)_0.pdf
[29] Sitowise: FIN01 Seinäjoki Datacenter Campus, ympäristömeluselvitys 15.1.2026. https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/lupa/asia/3338608
[30] Ympäristöministeriö: Ohje rakennuksen ääniympäristöstä, 28.6.2018. https://www.edilex.fi/data/rakentam...sterion_ohje_rakennuksen_aaniymparistosta.pdf
[31] Bray & Dominici: Noise Emissions from Hyperscale AI Data Centers, arXiv 2610.03975, 2026. https://arxiv.org/abs/2610.03975
[32] Wheeler ym.: Infrasound and Low-Frequency Noise in Data Center Environments, Clean Technologies 8(4):126, 2026. https://www.mdpi.com/2571-8797/8/4/126
[oma arvio] = kirjoittajan oma arvio lähteiden luvuista.
 

Liitetiedostot

Suurjännitemuuntajat (110kV -> 20kV) muuten pitävät joissakin tapauksissa yllättävän kovaa terävää sirisevää meteliä. Kaikkein äänekkäin kuulemani tuollainen on Espoossa Nuijalan kaukolämpösähkökattilalaitoksen vieressä luokkaa kymmenen metrin etäisyydellä ohi vievältä kevyen liikenteen väylältä ja ajotieltä. Vastapäätä kadun toisella puolella on tyhjä tontti ja sen takana moottoritie, mutta nyt alueelle näyttäisi aletun rakentamaa jotakin, ehkä kuitenkin toimitilaa, joten häiriö kestettäneen. Muuntajarakennusten ulkovuorausmateriaalit ja tuuletusaukkojen suuntaus vaikuttanevat asiaan paljon. Tuossa tapauksessa muuntajaosasto on vuorattu jonkinlaisella profiilipellillä, jossa on lukuisia melko pieniä reikiä luonnollista ilmajäähdytystä varten. Ainahan tuollaisista suurista muuntajista lähtee sirinää, mutta asiaan voinee vaikuttaa paljonkin pienillä yksityiskohdilla.
 
Mitähän tuosta pitäisi (edelleen) ajatella, että ei aiheuteta ongelmia sähkönriittävyyten "kun meillä on puolikas ydinvoimala". Aikamoista logiikkaa...
 
Kaikkein äänekkäin kuulemani tuollainen on Espoossa Nuijalan kaukolämpösähkökattilalaitoksen vieressä luokkaa kymmenen metrin etäisyydellä ohi vievältä kevyen liikenteen väylältä ja ajotieltä.

Minun korviini kaikkein meluisin sähköasema toistaiseksi on ollut Estlink 2 pääteasema Porvoon Anttilassa. Espoossakin on jossain Estlink 1 pääteasema. Siitä ei ole omaa havaintoa.
 
Suurjännitemuuntajat (110kV -> 20kV) muuten pitävät joissakin tapauksissa yllättävän kovaa terävää sirisevää meteliä.

Enpä muista sirinää kuulleeni muuntajista koskaan, itse kuvaisin ääntä hurinaksi tai murinaksi ennemmin. Sirisevän äänen yhdistäisin ennemmin suuntaajiin...

Minun korviini kaikkein meluisin sähköasema toistaiseksi on ollut Estlink 2 pääteasema Porvoon Anttilassa.

...kuten tähän Anttilan sähköaseman suuntaajaan. Muuntajan äänihän muodostuu vaihtovirran aaltomuodon mukaan. Siniaalto ei lähtökohtaisesti sirise, siinä pitää olla pirusti yliaaltoja jos sirisee.
 
Enpä muista sirinää kuulleeni muuntajista koskaan, itse kuvaisin ääntä hurinaksi tai murinaksi ennemmin. Sirisevän äänen yhdistäisin ennemmin suuntaajiin...
Tuo, mihin viittasin, on pelkkä muuntaja ja "sirinällä" viittaan, että äänimaailma painottuu tavallista enemmän harmonisiin ylä-ääniin (so. 50Hz korkeisiin monikertoihin). Noitahan syntyy erityisesti muuntajan rautasydämen magnetoitumisen epälineaarisuuksista.

Suuntaajien kuristimien ja suodattimien sirinä toki on jo luonnostaan vielä terävämpää, koska itse kytkentä (tai IGBT-katkaisu) tuottaa sekin harmonisia yliäänikertoja.
 
Talouselämä-lehdessä oli epäilevä kirjoitus datakeskusten invaasioon Suomessa ja maailmalla. Onko tosiaan kaikelle tulevalle tiedonkäsittelylle tarvetta ja maksajia? Kasvaako talous vastaavasti ja mistä siihen löytyy resurssit?
Siis kyllä kaikki tietävät että datakeskusbuumi on kupla, myös ne datakeskuskuplan sisällä sitä pullistavat. Tuo homma perustuu vain siihen että luotetaan että se oma sijoitus on se joka voittaa ja korjaa potin, ja muut kuolevat kun kupla poksahtaa. Kyllä ne toimijat itsekin tietävät ettei jokainen maailman ihminen tule ostamaan AI palveluita useammalla kympillä kuussa + jokaiselta yritykseltä vielä tonneista milleihin tuloa.
 
luotetaan että se oma sijoitus on se joka voittaa ja korjaa potin, ja muut kuolevat kun kupla poksahtaa. Kyllä ne toimijat itsekin tietävät ettei jokainen maailman ihminen tule ostamaan AI palveluita useammalla kympillä kuussa
Osin OT:n jatkoa: Niillä, jotka vuokraavat datakeskuskapasiteettiaan muille on erilainen lähestymistapa bisnekseen kuin niillä, jotka tähtäävät kuluttajamarkkinoille tai yrityksiin. Jälkimmäisillä on luonnollisesti tavoitteena sitouttaa niin että on vaikea vaihtaa palveluntarjoajaa, ja pyrkiä näin kuulumaan voittajien puolelle. Näihän esim. Microsoft on toiminut hankkiessaan kuluttaja- ja yritysasiakkaita pilvipalveluilleen ja loppuviikosta se kuplaa vähän poksahti.

Hinta saatetaan hillota jonkin laajemman palvelun sisään, jolloin se useampi kymppi kuussa, jonka hinta nousee ei tunnu niin pahalta. Ihan kuten suoratoistopaketit nykyisin.
 
Siis kyllä kaikki tietävät että datakeskusbuumi on kupla, myös ne datakeskuskuplan sisällä sitä pullistavat. Tuo homma perustuu vain siihen että luotetaan että se oma sijoitus on se joka voittaa ja korjaa potin, ja muut kuolevat kun kupla poksahtaa. Kyllä ne toimijat itsekin tietävät ettei jokainen maailman ihminen tule ostamaan AI palveluita useammalla kympillä kuussa + jokaiselta yritykseltä vielä tonneista milleihin tuloa.
Internetkin oli kuplla eikä siinäkään häviäjät kadonneet olemattomiin. Kupla koski silloinkin lähinnä arvostusta versus tekniikan kypsyyteen. Datakeskus ja AI taival on vasta alussa ja nyt mietitään miten sen saa kaupallistettua. Ne jotka siinä onnistuu ovat voittajia eikä suinkaan tekoälyn palveluja tarjoavat. Datakeskus vertautuu luonnonvaroihin ja jotta sille saadaan arvonnousua tarvitaan liikeidea millä datakeskukset kaupallisetaan.... meemkuvia tehtaileva palvelu ei ihan riitä.
 
Tekoäly voi olla arvostuskuplassa, mutta tekoälyn käyttö tulee varmasti kasvamaan melkoisella kulmakertoimella jokatapauksessa. Niin monikäyttöisiä nuo ovat.
 
Internetkin oli kuplla eikä siinäkään häviäjät kadonneet olemattomiin. Kupla koski silloinkin lähinnä arvostusta versus tekniikan kypsyyteen. Datakeskus ja AI taival on vasta alussa ja nyt mietitään miten sen saa kaupallistettua. Ne jotka siinä onnistuu ovat voittajia eikä suinkaan tekoälyn palveluja tarjoavat. Datakeskus vertautuu luonnonvaroihin ja jotta sille saadaan arvonnousua tarvitaan liikeidea millä datakeskukset kaupallisetaan.... meemkuvia tehtaileva palvelu ei ihan riitä.
Siis kyllähän dotcom kuplan puhjetessa suurin osa alan firmoista "hävisi", vaikka itse toimiala jäikin ja on sittemmin tuottanut biljoonia niille voittajille.
 
Lakiesitys sähköliittymien priorisoinnista on jumittanut lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvostoon eikä sitä ole tänäänkään käsittelyssä eduskunnan täysistunnossa. Ihme on jos laki astuu voimaan ajatellun aikataulun mukaisesti vuoden vaihteessa.
 
Siis kyllähän dotcom kuplan puhjetessa suurin osa alan firmoista "hävisi", vaikka itse toimiala jäikin ja on sittemmin tuottanut biljoonia niille voittajille.
Kyllä, kun firma häviää niin siinä häviää omistajien sijoituksen, ei muuta. Infra ja firman panostus asiaan ei häviä minnekään. Mutta AI kuplan ja internet kuplan yhtäläisyys on silmiin pistävä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom