140m2 täystiilitalo öljystä Vilpiin Pirkanmaalla. Mikä näistä olisi järkevin vaihtoehto? - tuli Viessmann 222-s

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jalat
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pattereita on parissa huoneessa yksilehtisenä. Ne voisi 1-2 talven kokemuksien jälkeen päivittää. Muutoin patterit on kyllä isoja kooltaan ja 2 lehtisiä. Olohuoneessa on pari sellaista noin 25cm korkeata ja 250cm leveätä kolmilehtistä. Niistä voisi repiä termostaatit kokonaan pois helpostikin. Taidan tehdä sen heti. Lähinnä pari lastenhuonetta on eteläseinällä ja aurinkoisena päivänä, niissä on pakko olla termari tai lämmöt nousee ihan poskettomasti. Muualta varmaan voi repiä aika hyvin termostaatteja irti.

Mites saako niihin mitään suojatulppia termostaatin tilalle suojaamaan, ettei lapset telo itseään siihen piikkiin?
 
Onko tarkkoja mallikoodeja tosta? Siellä on runsaasti malleja. Joissain on alle ja joissain yli 300L käyttövesi. Erityisesti 8 ja 10kw teholuokat eli mikäs tuo 9kw onkaan?
 
Kyllä ne termostaatit voi ja kannattaakin laittaa takaisin, tuo kokonaan poistaminen on vaan tuollainen helppo testi. Katso vaan että alkavat rajoittaa virtaamaa vasta kun niitä kääntää reilusti kiinnipäin, niin että sinne jää edes vähän sellaista säätövaraa että on täysin auki. Korva kiinni patteriin ja kuuntelee milloin ääni alkaa muuttua. Jos se on ihan lähellä täyttä asetusta, niin voi kokeilla jos niissä on jotain mekaanisia rajoituskikkuloita mitä voi säätää eri asentoon, niin että saa isommalle auki. "Suojatulppa" tavallaan on se patteritermostaatin korvaava tuote eli sellainen yksinkertainen muovinen hattu mitä kääntämällä saa säädettyä virtaamaa, mutta niin ettei se reagoi huoneenlämpöön. Tuollaisia kai on ainakin joskus myyty sen termostaattiventtiilin mukana, kun termostaatti itsessään on erillinen tuote. Mutta mielestäni tähän ei kannata mennä, ne termostaatit on ihan hyvä keksintö ja syystä olemassa. Täysille auki vaan kaikki ensin, ja sitten vähän kiinni niissä tiloissa missä muut lämmönlähteet haittaavat.

Sitten voit vaikka sellaisella halvalla infrapunamittarilla mittailla patterien ylä- ja alareunojen väliltä kunkin patterin dT:n erikseen. Nythän kokonaisuuden ero on se 7 astetta. Jos jossain patterissa on korkeampi dT kuin muissa, siinä on käyttämätöntä tehopotentiaalia. Jos se on huoneessa missä tarvitaankin vähemmän tehoa, silloinhan kaikki on hyvin, mutta siinä on siis mahdollisuus avata esisäätöä vähän ja saada vähäsen sinne lisää tehoa vanhastakin patterista sitä suuremmaksi vaihtamatta.

Paljon alle 5 asteen dT:n ei kannata mennä, siitä ei patterin teho enää paljon nouse. Jos joku patteri huitelee vaikkapa 2-3 asteen dT:llä, sen suuri virtaama on muista pattereista pois. Eli kun avaat yhtä, kaikki muut vähäsen pienenevät...

Esisäätö on yleensä paluuventtiilissä hatun alla. Hattu on se varsinainen vesitiivistys, joten tihuttaa vähän vettä säädön ajan, eli säädöt on syytä tehdä nopeasti ja muutenkin varovasti vähän kerrallaan koska pienikin asennonmuutos venttiilissä vaikuttaa koko systeemiin aika paljon.
 
Suunnittelija75 sanoi:
Onko tarkkoja mallikoodeja tosta? Siellä on runsaasti malleja. Joissain on alle ja joissain yli 300L käyttövesi. Erityisesti 8 ja 10kw teholuokat eli mikäs tuo 9kw onkaan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ilma-vesilämpöpumppu: Viessmann 222-S AWBT-M-E-AC NEW (8,5 kW)

- tehoalue 4,6-8,5 kW
- lämpimän käyttöveden tuotto > 300 litraa
- mitat ulkoyksikkö (KxLxS): 753x1109x546 mm
- mitat sisäyksikkö (KxLxS): 1874x600x681 mm
- massa 99 kg (ulkoyksikkö) / massa 169 kg (sisäyksikkö)
- varalla 9 kW:n sähkövastus
- COP +7C/+35C = 4,7 (EN 14511)
 
Service manuaali näyttää ainakin kuvassa erilaiselta. Teho 5.7kw = -7C pattereilla.
tekniset.jpg
 
jalat sanoi:
Juuri tarkistin:
Menovesi on +55'C
Paluuputki näyttää +48'C
delta-T = 7'C.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä mahtoi olla putkessa virtaus näillä lämpötiloilla? Virtausta kasvattamalla noita menolämpötiloja voisi myös yrittää laskea, noin kuuma menovesi ei kovin hyvää coppia ennusta. Virtaus niin suurelle että ei aiheuta pattereissa tai putkissa häiritsevää kohinaa ja vastaavasti menolämpötilaa alemmas.Tietysti jos pumppu jo tapissa, kannatta arvioida siirtymistä tehokkaampaan pumppuun. Tähtäimessä niin kylmä menovesi kuin mahdollista, siitä vilppi tykkää.
siwer sanoi:
Helpoimmillaan se ei ole muuta kuin termostaattiventtiilit täysille auki, ehkä esisäätöjäkin vähäsen, samalla voi katsoa että patterit ovat balanssissa huoneiden lämmöntarpeen mukaan
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa kun @siwer mainitsi tuon esisäätöjen avaamisen, öljylämmityksessä ei välttämättä ole nuo esisäädöt koskaan olleetkaan kohdallaan, jos termostaateilla on lämpötila saatu säädettyä. Siinä voi olla kovastikin lämmönjakoon lisäpotentiaalia.
edit:
Myös termostaattiventtiilissä saattaa olla tuo esisäätö, kannattaa katsoa että säätö on tehty vain toisesta patterin venttiilistä.
 
Viimeksi muokattu:
Siwer hyviä pointteja. Otin neljästä patterista termostaatit pois. Äänestä kuuli heti, että täysin auki ollut termostaatti yhä ahdisti patterikiertoa. Heti kun termostaatin nyppäsi pois, ääni muuttui. Annoin ruokailun ajan veden kiertää ja jokainen niistä pattereista, joista irroitin termostaatin, on ylhäältä alas asti kuuma.

Ne patterit taas joihin termostaatteja jätin, ovat alhaalta selvästi viileämpiä. Eli näissä voisi olla hyvä paikka hieman tosiaan modata termostaattia, jotta saa täyden kierron. Muistelisin että kylpyhuoneen patteria näin aikoinaan modasinkin, jotta sai kylppäriin hieman enemmän lämpöä ja paremmin paikat kuivumaan. En vaan muista että siirsinkö pelkästään niitä stopparipaloja, vai vedinkö ja kiersinkö myös siinä keskellä termostaattiventtiiliä olevia metallisia kehyksiä hieman eri asentoon.

Testin tulos, kyllä ne termostaatit joka tapauksessa hieman taitaa ahdistaa, vaikka olisivat täysin auki. Termostaatit ja patteriventtiilit kaikki on vaihdettu 10 vuotta sitten uusiin danfossin osiin. Luultavasti vielä pitkään toimivia.
 
jalat sanoi:
Testin tulos, kyllä ne termostaatit joka tapauksessa hieman taitaa ahdistaa, vaikka olisivat täysin auki.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja nyt ilman termostaatteja huoneen lämpö nousee liiankin korkealle? Eli pattereissa kiertää turhankin kuumaa vettä. Vaikka termostaatti on säädetty esim 23 niin kiinnihän se menee (ahdistaa) jos huonelämpö on yli 23. Yleensä joku 23 on max mihin termostaatin voi säätää.
Vai miten tuo ”täysin auki” oli varmistettu?
 
"Täysin auki" tarkoitan, että termostaatti tehdasasetuksilla on kiinni patteriventtiilissä ja kierretty vain täysin auki niin paljon kuin aukeaa.
Seuraan, että lähteekö tällä käyrällä huonelämmöt nousuun. Jos lähtee, käyrää saisi laskea ja menovettä näin viilentää. Ja samalla modaisi nuo termostaattien stopparit niin, että termostaatit aukeavat oikeasti kokonaan. Periaatteessa kai koko stopparit saisi ottaa pois, jos ne sieltä saa pois.

Termostaatit on näitä +23'C asti antavia danfosseja https://www.taloon.com/patteritermostaatti-23-ra2977
 
Siis 7 asteen dT:tä laskemalla sinänsä ei ole suurta menoveden alenemaa tiedossa. Pudottamalla viiteen on tiedossa noin yksi aste menovedestä. COPissa näkyy ehkä 0.05 yksikköä.

Mutta asiassa on iso mutta. Jos tuo 7 asteen dT on mitattu pannuhuoneessa, se ei kerro patterikohtaista totuutta. Jos jossain on alimitoitettu patteri, jota on kompensoitu isolla virtaamalla (niin että sen patterin dT on vaikkapa vain 2-3 astetta), se näkyy suhteettomasti tuossa 7 asteen kokonais-dT:ssä. Samalla jossain voi olla hyvinkin kuristettu patteri, jossa dT=20 astetta. Nyt jos tasapainottaa uudelleen että kaikkialla on suunnilleen tuo 7 astetta, voi huomata että menovettä voikin huomattavasti laskea. Se tila jossa oli se liian isolla kierrolla oleva patteri sitten ehkä vähän kylmenee, mutta ei välttämättä paljon.

Parhaimmillaan tilanne on se, että jossain on ihan riittävän kokoinen patteri mutta siinä silti kohtuuttoman iso virtaama. Sitä kuristamalla muille pattereille riittääkin enemmän virtaamaa.

Samaisesta syystä ei myöskään kannata liian innokkaasti aukoa kaikkia esisäätöjä. Veden jakautuminen pattereille tavallisessa 2-putki-rinnankytkennässä perustuu siihen että painehäviöitä kuuluu vähän ollakin. Jos kaikki on täysillä auki, voi jokin patteri kaukaisen putkilinjan päässä jäädä hyvinkin kylmäksi, kun lähempiin pattereihin vesi pääsee "liian helposti".
 
Patterien virtaamia varmasti pitäisi säätää. Termostaatittomat patterit tuntuvat käsin ylhäältä alas suht tasalämpöisiltä. Kun taas ne joissa termostaatit ovat (vaikkakin täysin auki), tuntuvat ylhäältä kuumilta ja alhaalta selkeästi joko kädenlämpöiseltä tai jopa viileämmältä.
Pitänee hakea tänään se laser-lämpömittari puuilosta tai motonetista.

Itse asiassa delta-t putosi 5 asteeseen sen jälkeen kun irroittelin 4kpl noita termostaatteja ja antoi homman rullata pari tuntia. Talon keskellä oleva lämpömittari näyttää nyt tasan +21'C ja ulkona on -17'C.

Tulossa kylmä (-18'C) yö. Huomenna klo 14 asti pitäisi olla -15'C vähintään. Jätän yöksi nuo termarit pois kokeeksi, jotka on nyt irroitettu. Pudotin oumannin käyrää C ja D puolivälistä C-käyrälle. Menovesi putosi +55'C asteesta +48'C asteeseen. Aamulla näkee onko kämpän keskellä oleva mittari yhä +21'C tasan vai onko lähtenyt johonkin suuntaan. Jos alenema on pieni, niin ehkä loppujenkin patterien virtauksia parantamalla (termarin max-lukitusta tai paluusäätöä avaamalla) saadaan menovettä tosiaan alemmas.

Harmi että pakkasjakso päättyy nyt lähipäivinä, kun vasta hoksasin ryhtyä tätä testailemaan.
 
Voihan se olla että esisäätöjä ei ole tehty lainkaan paluuventtiileistä eikä edes termostaattiventtiileistä (joissain on siihen mahdollisuus), vaan säätämällä termostaatin säätönuppien liikerajoittimia.

Ei kai esisäätöä koskaan siitä irrotettavasta termostaattiosasta löydy, jos se on termarissa niin se on siinä venttiilissä itsessään.

Jos patterit tuntuu käsin aivan tasalämpöisiltä, virtaamaa on todennäköisesti melkeinpä liikaakin, eipä siitä tosin muuta haittaa ole muuta kuin se että joku patteri voi jäädä yllättävästi vähemmälle.
 
Tavoitelämpö on noin +22'C mihin perhe on tottunut. Sitä on turha lähteä alemmas juurikaan laskemaan, koska perheessä on yksi raynaudia sairastava ja kylmä saa suuria kipuja aikaan. Vastaus ei ole, että lisää villapaitaa päälle, vaan pidetään se sopiva lämpötila ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Kun tähän 1971 rakennettuun taloon muutimme 10 vuotta sitten, oli varmaan kolmasosa termostaateista jumissa ja patterit kylminä. Puolet pattereista oli ilman termostaattia ja ihan vain vääntimellä, jolla virtausta sai säätää. Edes automaattisunttia ei ollut öljykattilassa. Minä siinä samantien sitten oumannin automaattisuntin laitoin ja vaihdoin joka patteriin (13kpl) uudet termostaattiventtiilit sekä termostaatit.
Termostaattiventtiilien esisäädöistä ei ollut tietoakaan. Sen verran kurkkasin, että ne on tosiaan pökön sanojen mukaisesti numeroitu ja pystyy vääntämään käsin ilman työkaluja.

Termariventtiilit + termarit meni tehdasasetuksilla paikoilleen kaikkialle. Näin on eletty 10 vuotta. Vuosikulut ovat olleet ILP noin 350-400 € sisältäen kesän viilennykset +1300-1700 litraa öljyä riippuen talvesta.

Nyt enemmän alkoi kiinnostamaan, että millaisella mahd optimaalisella säädöllä tuon VILPin saisi sitten lämmittämään tupaa.
 
Meillä edellämainitun termarin alta löytyy tällainen venttiili jossa numeroitu esisäätö. Onko @jalat sama näkymä vai saako tuon jollain sovitteella toisenmoiseen venttiiliin kiinni?
 

Liitetiedostot

  • IMG_20211207_163941680.jpg
    IMG_20211207_163941680.jpg
    101,6 KB · Lukukerrat: 214
Noin karkeasti alkupään pattereissa esisäätö on vähemmän auki ja mitä kauemmas mennään niin sitä enemmän pitää olla auki. Toki tuohon vaikuttaa moni muukin seikka, patterin koko, montako ulkoseinää huoneessa jne.
Huoneiden ovet olisi hyvä olla kiinni kun säätelee kädellä lämpöjä kokeilemalla. Kun ovet ovat kiinni niin jokaisen huoneen patteri tulee säädettyä ko huoneelle sopivaksi. Ettei käy niin että vaikka olohuoneen patterit lämmittää reilusti ja samalla lämmittävät makkarinkin jossa patteri on sitten kylmänä. Sitten joskus kun makkarin oven laittaa kiinni niin siellä tulee kylmä.
 
Joo, jo olemassaolevassa järjestelmässä voi vaan myös mittailla ne patterin ylä- ja alareunan erot ja säätää iteratiivisesti esisäätöjä niin että ne alkavat olla samalla hehtaarilla. Sitten kun kaikissa pattereissa on about se sama dT, sitten ovia kiinni ja katsomaan onko jossain huoneessa liian lämmin -> kuristusta esisäädöstä. Termarit sitten vasta kuristamaan siinä tilanteessa että on ylimääräisiä tilapäisiä lämmönlähteitä.

Tuo termostaattiventtiilissä oleva esisäätö on kiva kun ei tartte avata sitä vettä tihuttavaa hattua paluupuolelta. Lopputulos pitäisi olla ihan sama, siksi tuo on keksitty. Toki voi sekoittaa vähän päätä että saman asian voi tehdä kahdesta eri paikasta.
 
Pientä päivitystä. Hain sellaisen pistoolilämpömittarin. Ne patterit joissa termostaatti irti, ylä- ja alaosan lämpötilan ero oli aika tarkkaan noin se 5 astetta mikä oli delta-t öljykattilalla meno ja paluulämmön erona.

Sen sijaan ne joissa oli termostaatti, niin ylä- ja alareunan välinen lämpöero oli 10-15 astetta. Käsin huomattava ero.

Ulkona -20'C ja menolämpö öljykattilalta +51'C. Paluu 47'C. Eli delta-t hyörii 4'C lukemassa. Kämpän keskellä mittari näyttää 21.2'C. Eli toistaiseksi aika paikallaan on pysytty. Kiva odottaa aamuun tällaisen yön jälkeen ja katsoa tilanne.
 
Yöllä kävi -22'C pakkasella. Herätessä oli -21'C ja kiertoon menee Oumannin C-käyrällä +50'C vesi, jolla kämppä pysyi tasaisena. Paluuvesi +45'C.

Talon keskellä oleva mittari pysyi samassa +21'C lukemassa kuin illallakin. Ei ole C-käyrällä ennen pysynyt. Eli virtaus on selvästi ahdistanut aina.
 
Harrastelija sanoi:
Noin karkeasti alkupään pattereissa esisäätö on vähemmän auki ja mitä kauemmas mennään niin sitä enemmän pitää olla auki. Toki tuohon vaikuttaa moni muukin seikka, patterin koko, montako ulkoseinää huoneessa jne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähinnä patterin koko tuohon vaikuttaa. Koko toivottavasti on valittu tehontarpeen mukaan, jolloin virtaaman pitää olla suoraan suhteessa tehontarpeeseen ja kaikissa pattereissa suunnilleen sama dT. Ulkokulmahuoneen isoon patteriin tarvitaan moninkertainen virtaus verrattuna jonkun keskellä taloa olevaan pikkupatteriin. Koossa tietysti mukana myös lehtien määrä sekä lehtien välissä mahdollisesti olevat kennot.

Putkiston mitoituksesta sitten riippuu miten paljon vaikuttaa onko alku- vai loppupäässä. Oikein mitoitetussa vaikuttaa varsin vähän edelliseen verrattuna.
 
Patterit on isoja. Kaikki muistaakseni vähintään 180cm leveitä. Korkeus arviolta 60cm. Suurin osa kaksilehtisiä ja pari yksilehtistä. Patterit luultavasti alkuperäiset 1971 vuodelta, joten ei niitä kennoja lehtien välillä. Mutta ihan toimivat patterit kokonsa puolesta.
Putkistosta tulikin mieleeni, että kauimmaiseen patteriin nousee lattiasta paksumpi putki. Muihin menee ohuemmat ns. normaalit putket, jos niin voi sanoa.

Jos kylmä kausi jatkuisi, niin olisi kiva testata saisiko kämpän pysymään lämpimänä vieläkin loivemmalla käyrällä. Mutta tämän päivän jälkeen mennään jo kohti nollakeliä. Joten testailu jatkunee ennen joulua asennettavalla Viessmannin vilpillä seuraavien kovien pakkasien aikana.

Hyvä keskustelu, kiitos siitä kaikille. Toivottavasti joku muukin saa näistä tiedoista hyötyä tai intoa ryhtyä testailemaan.

Nyt tiedän, että:
  • pitää pyrkiä löytämään matalin käyrä ja viilein menovesi, millä talo pysyy tasalämpöisenä
  • voin käydä läpi huoneiden pattereiden virtauksia säätämällä niitä termostaattiventtiilistä ilman työkaluja
  • tai kokeilla ensin siirtämällä termostaatin stopparia kauemmas, että termostaatti aukeaa enemmän
  • luultavasti patterien paluuputkien virtauksensäätimet on luultavasti kaikki kokonaan auki, koska suuri osa pattereista oli alkujaan ilman termostaattia ihan vain virtauksenrajoitin-vääntimellä

Tsekkasin huvikseni sähkölaitoksen sähkönkulutuskäyrän. Ilmalämpöpumppu sammutettuna sähkönkulutus väheni 20-25kWh päivässä näillä -15/-20'C pakkasilla. Vilppi sitten tuo varmaan kulutusta vähän enemmän tilalle.
 
On ne paluuventtiilit aina olleet. Se toimii sulkuna ja kartioyhdistäjänä niin että patteri on ylipäänsä mahdollista asentaa paikalleen purkamatta seinää ja lattiaa, jos liitännät ovat muuten kierteillä. Teoriassa joku olisi voinut laittaa pelkkiä kartioyhdistäjiä, mutta ainakin nykyään ne on kalliimpia kuin tuo paluuventtiili jossa on kartio ja sulku/säätöruuvi. Tai olisihan joku voinut tehdä tuon ei-kierrättävillä putkilla, esim. puristus- tai puserrusliitoksin ja tällöin jättää paluuventtiilin pois "turhana", mutta epäilen.

Se on sitten makuasia tekeekö esisäädön sieltä paluuventtiilistä vai termostaattiventtiilin esisäätöruuvista jos sellainen on tarjolla. Mutta jostain täytyy päästä kuristamaan. Jos kaikki on täysillä auki, jotkin patterit jäävät vähälle vedelle.
 
siwer sanoi:
On ne paluuventtiilit aina olleet. Se toimii sulkuna ja kartioyhdistäjänä niin että patteri on ylipäänsä mahdollista asentaa paikalleen purkamatta seinää ja lattiaa, jos liitännät ovat muuten kierteillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
On myös pelkkiä kartioyhdistäjiä, joten se että paluuventtiilikin toimii mahdollisena kartioyhdistäjänä ei tarkoita sitä, että ne paluuventtiilit aina sieltä löytyy. Varsinkaan vanhemmista putkistoista.
Joten ei tässä mistään teoriasta ole kyse, vaan ihan käytännön ratkaisuista.
 
No teorian kannalta on yhdentekevää onko siellä venttiili, jos esisäätö voidaan tehdä toisesta venttiilistä. Kyse on juurikin käytännöstä. Onhan tuokin paikka säästää ja putkissa näkee kaikenlaisia kummallisuuksia.

Itse en ole koskaan missään nähnyt moista ja tykkään kyllä vilkuilla putkia. Tuskin on kauhean yleinen ratkaisu. Yleensä sulkujen ja esisäätöjen hyödyllisyys pattereissa on ymmärretty. Tällöin patteri voidaan poistaa paikoiltaan minkä tahansa remontoinnin, jopa vaikka tapetoinnin vuoksi. Ja vanhoissa termostaattiventtiileissä ei aina ollut esisäätömahdollisuutta. Silloin se on käytännössä pakko tehdä paluuventtiilillä. Toki kuristuksen voi jättää kokonaan tekemättä: silloin on kyse myös teorian ymmärtämättömyydestä eli sähellyksestä ilman lämmönjaon suunnitelmaa. Lopputulos on yleensä myös huonosti lämpenevä kämppä. Juu, on niitä käytännössä.
 
siwer sanoi:
Lopputulos on yleensä myös huonosti lämpenevä kämppä. Juu, on niitä käytännössä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt vedetään jo vähän mutkia suoraksi. Tässä puhuttiin alkuaikojen öljylämmitysputkistoista, joten turha nyt vetää nykypäivän itsestäänselvyyksiä tähän mukaan. Jossain öljylämmityksessä se on lähes se ja sama onko siellä säädöt ollut levällään, kun ennen vanhaan on ajettu ilman lämmönsäätimiä sitä kattilalämpöistä 80-90'c vettä pattereihin ja termareilla kuristettu se mitä on tarvittu ja kämppä pysynyt lämpimänä.
 
Juu, nämä sirot teräslevyradiaattorit, 3/8"-1/2" putket, kiertovesipumput ja paluuventtiilit esisäätöineen on jotain 50-luvun haihatuksia. Kovilla jätkillä on himassaan modernisoimaton 1800-luvun vapaakierto vähintään tuumaisilla putkilla. Lämpöä säädellään käymällä pannuhuoneessa vaihtamassa suntin asentoa manuaalisesti ja ikkunoista tuulettamalla jos tulee kuuma.

Suntin räpellys on vanhempaa perua kuin termostaattiventtiilit. Kattilavettä on päästelty pattereihin vaan kovimmilla pakkasilla.

Termostaattiventtiili on sinänsä vanha keksintö mutta luullakseni yleistynyt joka kodin varusteeksi myöhemmin kuin paluuventtiilit, eli todennäköisempää niin päin että paluuvenat on muttei termostaattivenaa, ellei joku ole modernisoinut. 50-luvun taloissa tyypillinen konfiguraatio on ollut se paluuventtiili jolla patteri on esisäädetty ja sitten menopuolella sellainen typerä hana jonka hienosäätäminen on lähes mahdotonta, se on käytännössä joko pois tai täysillä, jolloin se esisäätö on aivan kriittinen. Tässäkin talossa on vielä kaksi tuollaista hanaa jäljellä joista toinen on jumissa tai tukossa, muut on modernisoitu termostaattiventtiileille.
 
Löytyy kyllä paluuventtiilit, mikäli ne on ne patterin alapäästä paluuputken liitoskohdassa oleva 90 asteen mutkalla oleva liitin, jonka päällä on tuollainen lenkkiavaimella avattava kuusiokolo-korkki. Sen alla lienee se ruuvattava venttiili/sulku.
 
Juuri se. Muistaa vaan sen että se venttiili/sulku ei ole täysin vesitiivis vaan tihkuu vähän, kippoa alle ja hattua ei kannata paniikissa hukata.
 
Niin, jos tiiviste on kunnolla kovettunut se voi alkaa vuotaa ihan kunnolla, kunnes laittaa hatun takaisin. Täyttöventtiili kun on kiinni, ei vettä kuitenkaan tule rajatta.
 
siwer sanoi:
Juu, nämä sirot teräslevyradiaattorit, 3/8"-1/2" putket, kiertovesipumput ja paluuventtiilit esisäätöineen on jotain 50-luvun haihatuksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
No duunikaveri asuu myös 50-luvun purulaatikossa, eikä niilläkään ole paluuventtiileitä. Eli mun omalla pikaisella vanhojen talojen otannalla on todennäköisempää, että niitä ei löydy :hmm:
Paskaahan tossa on se, että alakerran pattereita vaihtaessa tulee yläkerran vesiä alakertaan. Helpompaahan se olisi, jos olisi alhaallakin sulku.
Mutta joo tässä talossa oli myös tuo yksi erikoisuus eteisen viereisen huoneen patterissa, eli se oli kiinteällä putkella paluupuolelta kiinni ja siinä ei ollut edes sitä kartioyhdistäjää. Se meni jo yli meikäläisenkin hilseen, että mikä siinä on tekijällä ollut ideana.
Toisaalta taas eri tavalla ajateltuna, niin olihan noi vanhat patterit varmaan sen +40v paikoillaan ja nyt se vasta tuli (pieneksi) ongelmaksi.
 
Tällaisia nämä henkilökohtaiset otannat ovat. Täälläkin moni on sanonut ettei lämpöpatterit kohise lainkaan. Itse laskin että n. seitsemässä kohteessa missä olen asunut kaikissa patterit ovat korvinkuultavasti kohisseet ja olen aina pitänyt tätä normaalina eikä tullut mieleenkään että jossain on äänettömiä ennen kuin niin tällä foorumilla väitettiin. Sama koskee paluuventtiileitä.
 
siwer sanoi:
Tällaisia nämä henkilökohtaiset otannat ovat. Täälläkin moni on sanonut ettei lämpöpatterit kohise lainkaan. Itse laskin että n. seitsemässä kohteessa missä olen asunut kaikissa patterit ovat korvinkuultavasti kohisseet ja olen aina pitänyt tätä normaalina eikä tullut mieleenkään että jossain on äänettömiä ennen kuin niin tällä foorumilla väitettiin. Sama koskee paluuventtiileitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä ei muuten kohise... johtuukohan paluuventtiilien puuttumisesta :D
 
Hauska että korreloi näin. Kyllä tuo saattaa osaltaan vaikuttaa. Kuristaminen on se mikä tuo sellaista korkeaa herkemmin kuuluvaa kohinaa. Kuristusventtiileissä on valtavia eroja siinä miten kovaa ääntä päästää. Suluiksi tarkoitetuista palloventtiileistä vasta mökä lähteekin kun on vain vähän auki.

Esisäätö paluuventtiilissä saattaa siis hyvinkin kohista enemmän kuin esisäätö termostaattiventtiilissä.
 
siwer sanoi:
Kuristaminen on se mikä tuo sellaista korkeaa herkemmin kuuluvaa kohinaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja tietysi myös liian suuri virtaus. Meillä rivariin vaihdettiiin venttiilit ja tasapainotettiin. Tuon jälkeen muutama päivä ilmauksen takia kiertopumppu täysillä. Silloin kohisi todella reilusti. Normaalikierroksilla on äänetön.

Sama juttu kun nyt ollaan evakossa linjasaneerauksen tieltä (eikä tuo "uusi" ole vielä asumiskunnossa). Siellä omistaja väänsi kiertopumpun "talviasentoon" muutama päivä sitten. Alkoi varsin selkeä kohina pattereissa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom