180m2 uudisrakennus - hybridienergia

[salasana]

Eka viesti ja koitan pitää lyhyenä.

Tarkoitus rakentaa ns. unelmatalo ja pidetään toistaiseksi budjetti avoinna lämmityksen ja talotekniikan osalta - mitä tekisit?

Talo on vasta alkutekijöissä eli mm. tarkat kuutiot ei ole tiedossa.
Yritin lukea paljon foorumia ja jotain tärppejä otin, kuten maapiiri IV:n esilämmitykseen ja varaaja kannattaa olla iso, mutta sitten se kokonaisuus... eos.
Ja yritetään myös hetkeksi unohtaa TMA. Ymmärrän, se tulee monelle vastaan tässä keskustelussa... mutta mitä jos...

Talosta:
- Lounaisrannikko
- 180-200m2 (sis. lämmin autotalli)
- Vesikiertoinen lattialämmitys tietty, ja tärppinä täältä foorumilta luettua, että lattialämmitys autotalliin saakka(?)
- 1 krs.
- Puurunko
- Harkinnassa tuulettuva alapohja
- Erittäin kivinen tontti, huonot mahdollisuudet maapiirille(?)
- Sähköauto
- Rakenteellinen / mekaaninen suojautuminen liialta lämmöltä jo suunnitteluvaiheessa
- Tontti avautuu lähes suoraan etelään
- Taajamassa

Ajatuksissa oli mm:
- VILP tai MLP (PILPpi taitaa olla huono valinta tällaiseen hybridiin vai?)
- Hyvä / paras LTO
- Maapiiri (voiko/kannattaako asentaa tuulettuvaan alapohjaan, sorapatjan alle?)
- Kotiakku tai ainakin varaus / tulevaisuuden hankinta ellei nyt mahdu budjettiin
- LTO-piippu
- Vesitakalle en jotenkin lämmennyt - en osaa sanoa tarkalleen miksi, mutta tulisija tulee joka tapauksessa
- Hybridikiuas
- 300-500L varaaja
- Älyä ja automaatiota, eli mahdollisuus helppoon pörssiohjaukseen.
- Aurinkolämpö / -sähkö
...

Ja nyt kun noita listaa niin siinäpä taitaakin olla kaikki olemassaolevat ratkaisut

Kantava ajatus kuitenkin se, että Suomen oloihin olisi ympäri vuoden jokin optimaalinen tapa sekä lämmittää, että jäähdyttää ja vieläpä pahimman varalle kotiakku joka voisi pitää vaikkapa kiertovettä, valaistusta ja kylmälaitteita päällä 24-48h, vai jopa VILPpiä?
Ja takkaa lämmittämällä voisi myös tuollaisessa tilanteessa nukkua vielä sängyssä eikä lattialla takan edessä.
Eli pienistä puroista jokaiselle vuodenajalle jokin ratkaisu tukemaan varsinaista päälämmönlähdettä.

Teknisesti kyseessä monimutkainen järjestelmä, mutta käyttö tai käyttöliittymä pitäisi olla "yksinkertainen".
Tällä tarkoitan, että jos asunnon haluaa vaikkapa viileäksi ja hanasta lämmitä vettä niin se onnistuu ilman, että ensin käydään avaamassa pari venttiiliä, säädetään hertsejä ja luetaan käyttöohjeita tunti ja odotellaan sopivaa sähkön hintaa tai säädellään akun purkua tms mitä nyt tässä mieleen juolahti. Toki huolto ja ensisäätö on oma lukunsa. Sellainen systeemi ettei tule hellasäröä tiettekö?

Pahoittelut jos menee visiot ja tekniikan ymmärrys metsään, mutta jos edes hiukan yrittää ymmärtää asioista ennenkuin joku lipevä LVI-suunnittelija, talotehdas tai rautakaupan kaikkitietävä johtaa harhaan valitulta konseptilta.

 

[Karga]

MLP ja niin syvä kaivo, että sillä hoitaa esilämmitykset ja viilennykset. Iso varaaja joo. Joku pyöriväkennoinen iv ja vähän älyä mukaan. Keep it simple =)

 

[kaihakki]

Noilla ajatuksilla ihan ensiksi mahdollisimman suuri varaaja (esim. 2000 ltr ) ja vesikiertoinen lämmitys, jolloin pörssisähkön, aurinkovoiman ja sähköauton akkukapasiteetin saa tulevaisuudessa maksimaalisesti hyödynnettyä. Siihen sitten lisäksi sopiva VILP tai MLP.
TMA laskenta on uudisrakennuksessa täysin hyödytöntä. Siihen ei ole edes perusteita.

Jos talolle alkaa laskemaan TMAta, niin teltta antaisi varmaan parhaan TMAaan. Mutta voi olla aika alkeellista ja viileää asumista.

 

[roots]

MLP ja niin syvä kaivo, että sillä hoitaa esilämmitykset ja viilennykset. Iso varaaja joo. Joku pyöriväkennoinen iv ja vähän älyä mukaan. Keep it simple =)

KISSiä juu, 500-1000L varaaja, ei kai sille suurempaa tilaa kannata uhrata.

 

[salasana]

Kiitos supernopeista vastauksista.

Spekuloin skenaariolla:
- Helmi-maaliskuu aurinkoinen päivä
- Sähkön hinta pompannut
- Saunaan tekis mieli mennä
Ja siihe päälle vaikka vielä ripaus maustetta soppaan
- Rakas naapurimaamme sabotoinut siirtolinjoja ja hallitus alkaa keskustelemaan kiertävistä sähkökatkoista tai mistälie.

Mikäs sen mukavampaa siinä kohtaa kuin lämmittää sauna puilla, kerätä hormista lämmöt lattiaan, keräimellä varatulla lämpimällä vedellä suihkutella saunan päätteeks ja vaikka (3-5v säteellä) valuttaa kaksisuuntaisella laturilla auton akusta tukemaan päivällä kerättyä aurinkovoimalan varausta kotiakusta virtaa ja sitten seuraavana päivänä kierros uusiks.

KISSi ei siinä kohtaa lämmitä ja pyrkimys on myös jossainmäärin pyrkiä uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja omavaraisuuteen.

2000L varaaja?? Kuulostaa siltä, että meidän lämpimänveden käyttömäärällä siellä kasvaa levä parin vuoden sisällä vai onko se ihan ongelmaton ratkaisu?

Monessa asiassa on tarkoitus ainakin varautua muutoksiin jo rakennusvaiheessa eli vaikka en nyt haluaisi vesitakkaa niin todennäköisesti kiertovesiputket vedän valmiiksi - tai jos ei vielä tule aurinkokeräintä niin kattorakenteissa se on jo huomioitu jne.

 

[roots]

Paneeleilla voi KISSiä täydentää vaikka myöhemmin ja sillä sähkiksen kaksisuuntaisuudella, siis varautuminen noihin vain etukäteen...

2000L tarkoitettu varmaan lämmityspuolen varaaja kuten kaikki muutkin koot, esilämmityskierukoilla jolloin LV puutteesta ei voi syyttää.

 

[kaihakki]

2000L varaaja?? Kuulostaa siltä, että meidän lämpimänveden käyttömäärällä siellä kasvaa levä parin vuoden sisällä vai onko se ihan ongelmaton ratkaisu?

Jos aloittaja meinaa pörssisähköä käyttää vesikiertoiseen lämmitykseen, niin on oltava paljon tilavuutta ja ärhäkät vastukset. Puhumattakaan mahdollisista aurinkopaneeleista, akuista, jne.
Veden energiavarauskyky ei ole kovin kummoinen. Jos lämmitetään 1000 litraa 60 asteeseen ja sieltä päivän mittaan kulutetaan 40 asteeseen, niin lämpöenergia on 23 kwh. Kaava on lineaarinen, joten noista luvuista voi sitten skaalata eri suuntiin.
Meillä on 2000 litran varaaja ja on erittäin hyvä. Voi VILPpiä käyttää päivällä parhaaseen coppi aikaan ja seisottaa yöllä, kun on pikkupakkasia tai muuten vain kylmempää.
Mutta ihan miten vaan. Artisti maksaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

2000L varaaja?? Kuulostaa siltä, että meidän lämpimänveden käyttömäärällä siellä kasvaa levä parin vuoden sisällä vai onko se ihan ongelmaton ratkaisu?

On se jos se on täynnä sitä lämmitysjärjestelmän vettä ja vesi lämpenee kierukassa. Jos täynnä kuumaa talousvettä, sitten se pitäisi pitää lähtökohtaisesti kuumana.

 

[salasana]

Jos aloittaja meinaa pörssisähköä käyttää vesikiertoiseen lämmitykseen, niin on oltava paljon tilavuutta ja ärhäkät vastukset. Puhumattakaan mahdollisista aurinkopaneeleista, akuista, jne.
Veden energiavarauskyky ei ole kovin kummoinen. Jos lämmitetään 1000 litraa 60 asteeseen ja sieltä päivän mittaan kulutetaan 40 asteeseen, niin lämpöenergia on 23 kwh. Kaava on lineaarinen, joten noista luvuista voi sitten skaalata eri suuntiin.
Meillä on 2000 litran varaaja ja on erittäin hyvä. Voi VILPpiä käyttää päivällä parhaaseen coppi aikaan ja seisottaa yöllä, kun on pikkupakkasia tai muuten vain kylmempää.
Mutta ihan miten vaan. Artisti maksaa.

En ollut ajatellut vihkiytyä minkään tietyn sähköhinnoittelun käyttäjäksi vaan ajatus rakentaa hybridijärjestelmä joka hyödyntää taivaalta tulevaa energiaa ja hukkalämpöä. En myöskään osaa sanoa miltä energiamarkkinat näyttää vaikka viiden vuoden päästä, mutta harvemmin on mikään halventunut talousjärjestelmässämme.

Päälämmönlähde on aina olemassa ja muut järjestelmät sitä tukemassa.

Jos olisi aurinkokeräin ja -voimala niin eikö silloin olisi vähemmän kuormaa VILPille päivällä jolloin useimmiten sähkö kallista? (Siis pörssisähkön kohdalla)
Ja jos illalla polttaa vesitakassa tai LTO-hormillisessa missä tahansa tulipesässä puita ja pienen siivun ottaa kotiakusta niin silloin se vaadittu VILPin työtaakka pienenee edelleen - eli monesta purosta kun valuu eri aikoina niin onko se suuri vesivaraaja myös silloin ehdoton?

 

[salasana]

On se jos se on täynnä sitä lämmitysjärjestelmän vettä ja vesi lämpenee kierukassa. Jos täynnä kuumaa talousvettä, sitten se pitäisi pitää lähtökohtaisesti kuumana.

Hieman kieli poskella levästä höpisin, mutta tarkoitan sitä, että eikö ole mitään ongelmia ison varaajan kanssa ja isompi on aina parempi oli se järjestelmä sitten MLP tai jokin hybridi?

 

[roots]

Mikäs sen mukavampaa siinä kohtaa kuin lämmittää sauna puilla, kerätä hormista lämmöt lattiaan, keräimellä varatulla lämpimällä vedellä suihkutella saunan päätteeks ja vaikka (3-5v säteellä) valuttaa kaksisuuntaisella laturilla auton akusta tukemaan päivällä kerättyä aurinkovoimalan varausta kotiakusta virtaa ja sitten seuraavana päivänä kierros uusiks.

KISSi ei siinä kohtaa lämmitä ja pyrkimys on myös jossainmäärin pyrkiä uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja omavaraisuuteen.

Jos puusauna miellyttää ja semmosen laittaa, niin se on jo aikamoinen ilman lämmittäjä johonkin poikkeustilanteeseen, äkkiseltään ~20kW teholuokassa.
Mutta se että kuinka paljon siitä jollain hormilla saa vielä veteen niin on monen asian summa, ensinnäkin kiukaiden hyöty% on nykypäivänä melko korkeita joten ei sinne piippuun hirveesti mene. Pesällinen puita olisko luokkaa ~16kWh ja jos ~4kWh menee piippuu ja lto saa sitten jotain tuosta talteen...aikas pieneksi jäänee saanti.

 

[salasana]

Jos puusauna miellyttää ja semmosen laittaa, niin se on jo aikamoinen ilman lämmittäjä johonkin poikkeustilanteeseen, äkkiseltään ~20kW teholuokassa.
Mutta se että kuinka paljon siitä jollain hormilla saa vielä veteen niin on monen asian summa, ensinnäkin kiukaiden hyöty% on nykypäivänä melko korkeita joten ei sinne piippuun hirveesti mene. Pesällinen puita olisko luokkaa ~16kWh ja jos ~4kWh menee piippuu ja lto saa sitten jotain tuosta talteen...aikas pieneksi jäänee saanti.

Toivottavasti ei ole poikkeustilannetta jatkuvasti päällä eikä tarvitse saunoa ovi auki, eli ihan normaalisti voi saunoa ja lämmintä vettä tulee tehtyä aina.

Eikö se hormin hukkaenergiakin ole energiaa ja jos sen saa lämmönjakoon tai käyttöveteen niin hyvä...?

 

[Tinkero]

Eikö se hormin hukkaenergiakin ole energiaa ja jos sen saa lämmönjakoon tai käyttöveteen niin hyvä...?

Eikö takaisinmaksuajoilla ole väliä eli menee harrastusbudjetista investoinnit?

 

[vmakela]

Jos autinkopaneeleita miettii, niin esim autotallin tai miksei talonkin lappeet niin, että saa itä-länsi suuntauksen. Talvea varten toki pysty etelä, vaikka sitten maatelineellä. Kesällä siitäkin irtoaa vielä hyvin keskipäivällä, vaikka olisi esim 70-80 astetta kulmassa pystyssä. edit: paneelit on niin edullisia nykyisin, että jos tekee, niin laittaa sitten kunnolla kerralla.

 

[salasana]

Eikö takaisinmaksuajoilla ole väliä eli menee harrastusbudjetista investoinnit?

Aloitusviestissä tätä hieman avasin.

Eikö se olisi kiva suunnitella jotain mikä ei ole omasta harrastusbudjetista pois?

Jos autinkopaneeleita miettii, niin esim autotallin tai miksei talonkin lappeet niin, että saa itä-länsi suuntauksen. Talvea varten toki pysty etelä, vaikka sitten maatelineellä. Kesällä siitäkin irtoaa vielä hyvin keskipäivällä, vaikka olisi esim 70-80 astetta kulmassa pystyssä. edit: paneelit on niin edullisia nykyisin, että jos tekee, niin laittaa sitten kunnolla kerralla.

Pyritään tekemään otolliset lappeet arkkitehdin kanssa ja toivotaan ettei rakennusvalvonta puutu siihen merkittävästi.

 

[Tinkero]

Aloitusviestissä tätä hieman avasin.

Eikö se olisi kiva suunnitella jotain mikä ei ole omasta harrastusbudjetista pois?

Lähinnä siis sitä ajan takaa kun ajattelee "täydellistä" systeemiä niin päällekkäinen tai turha laitteisto rikkoo täydellisyyden. Enemmän ei ole aina parempi.

 

[kaihakki]

Jos olisi aurinkokeräin ja -voimala niin eikö silloin olisi vähemmän kuormaa VILPille päivällä jolloin useimmiten sähkö kallista? (Siis pörssisähkön kohdalla)
Ja jos illalla polttaa vesitakassa tai LTO-hormillisessa missä tahansa tulipesässä puita ja pienen siivun ottaa kotiakusta niin silloin se vaadittu VILPin työtaakka pienenee edelleen - eli monesta purosta kun valuu eri aikoina niin onko se suuri vesivaraaja myös silloin ehdoton?

VILPin kanssa on tärkeää noteerata, että COP-arvo kasvaa, kun ulkolämpötila kasvaa. Kesäkeleillä COP huitelee 5-6 paikkeilla. Tarkoittaa, että kun VILP ottaa 1 kw tehoa, niin antaa varaajaan 5-6 kw lämpötehoa. Eli on todella halpaa energiaa. Aurinkokennojen kannattavuus ei ole kovin suuri VILPin kanssa. Toisaalta kesällä ei juuri lämpöä tarvita. Aurinkosähkön voi kylläkin myydä, mutta aika halvalla hinnalla menee aurinkoisina päivinä. Parasta olisi, jos voi käyttää sähkön itse vaikkapa sähköauton lataukseen.

 

[pökö]

2000 litraa varmaan tarpeettoman suuri varaaja, vaatii isot vastukset ja ehkä isomman sähköliittymänkin jotta saa lämpöä nousemaan lyhyessä ajassa.

 

[grendy]

En ymmärrä miksi uudisrakennukseen kannattaisi edes lähteä kikkailemaan ihan älyttömästi jollain jättivaraajilla ja pörssisähköjutuilla. MLP on mun mielestä ehdoton nykypäivän uudisrakennuksessa ja modernilla hyvällä energialuokalla varustettu MLP talo kuluttaa varmaan oletuksena jo alle 10k kWh vuodessa, joten keep it simple. Ihan normaaliin MLP-ratkaisuun vaan lisäksi kunnon tulisija backupiksi/auttamaan ja saunomisessa puukiuas on aina joka mielessä paras jos omasta takaa on puut .. Viilennykseksi joko ilppiä tai sitten maaviileä kattokonvektorilla ja se ois siinä. Ja tottakai autotalliin myös lattialämmitys jota se MLP lämmittää.

 

[Arisoft]

En ymmärrä miksi uudisrakennukseen kannattaisi edes lähteä kikkailemaan ihan älyttömästi jollain jättivaraajilla ja pörssisähköjutuilla.

Uudisrakennuksessa käyttökuluiltaan edulliseksi ja pitkäikäiseksi osoittautuvat ratkaisut tuovat vuosien varrella hyvinkin suuret säästöt. Tämä on tietenkin kannattavaa vain jos aikoo itse asua pitkään. Jos rakentaa muille, niin suora sähkö varmaan olisi edelleen se ykkösvalinta jos olisi mahdollinen.

Tältä pohjalta ajatellen riittävän pitkän maalämpökaivon poraaminen olisi nimenomaan uudisrakennuksessa järkevää verrattuna ilmasta lämpöä ottaviin ratkaisuihin. Mutta myös pörssisähköllä kikkailu tuottaa jatkuvaa säästöä myös pitkälle tulevaisuudessa. Tehokas maalämpö yhdistettynä valtavaan varaajaan, niin että sitä voi ladata maalämmöllä, silloin sähkö on halpaa. Kyllä sekin maksaa itsensä takaisin. Aurinkopaneelit on lähes pakollinen hankinta uudisrakennukseen, joten niistä ei sen enempää.

 

[kaihakki]

En ymmärrä miksi uudisrakennukseen kannattaisi edes lähteä kikkailemaan ihan älyttömästi jollain jättivaraajilla ja pörssisähköjutuilla.

Varaajan pointti on, että se antaa mahdollisuuksia monenlaisiin vaihtoehtoisiin lämmityssysteemeihin tulevaisuudessa. Eikä tarvitse olla jättikokoa. MLP uudisrakennuksessa on ilman muuta ykkösvaihtoehto, jos mahdollista. Jos varaajaa ei laita rakennusvaiheessa, on myöhemmin hankala löytää varaajalle tilaa.

 

[pökö]

Minä en ylilataisi maalämmöllä tai varsinkaan vilpillä ollenkaan, se vaatisi ison ylitehon koneista ja isommat kustannukset. Latauksen aikanakin on myös lämmitettävä.

Jos yliladataan niin se pitää tehdä sähköllä jotta saadaan ylilämpöä varaajaan, sähköhän on silloin halpaa tai ilmaista

 

[Karga]

Veden energiavarauskyky ei ole kovin kummoinen.

Hmm. Heitäpä muutama parempi vaihtoehto sieltä luokasta hyvä tai erinomainen?

 

[Arisoft]

Jos yliladataan niin se pitää tehdä sähköllä jotta saadaan ylilämpöä varaajaan, sähköhän on silloin halpaa tai ilmaista

Juuri nyt ylilataan VILPillä käyttövesivaraajaa (ex. öljykattila) sein sijaan että lämmittäisin sitä sähköllä, joka on normaali metodi.

Syy on se, että aurinko paistaa. VILP tuottaa saman tehon kuin vastukset mutta sähköä jää nyt myytäväksikin.

 

[kaihakki]

Hmm. Heitäpä muutama parempi vaihtoehto sieltä luokasta hyvä tai erinomainen?

Ei ole vettä parempaa oikein tarjolla lämmön varastointiin. Tarkoitin tuolla pienellä varauskyvyllä sitä, että varaajassa pitää olla tilavuutta, jos meinaa enemmän varastoida lämpöä.

 

[pökö]

Juuri nyt ylilataan VILPillä käyttövesivaraajaa (ex. öljykattila) sein sijaan että lämmittäisin sitä sähköllä, joka on normaali metodi.

Syy on se, että aurinko paistaa. VILP tuottaa saman tehon kuin vastukset mutta sähköä jää nyt myytäväksikin.

Kesällä tuon voi tehdä, talvella ei järkevästi.

 

[Arisoft]

Kesällä tuon voi tehdä, talvella ei järkevästi.

Ensiajatuksella noin, mutta oli talvellakin tarjolla halpaa sähköä sen kalliin lisäksi.

Ja lisäpointti... vaikka sitä vettä ei lainkaan ylilämmittäisi, niin se tarjoaa silti pitkän aikaa pienempää lämmitystehoa kalliin sähkön hetkiin jos strategiana on se, että talo saa jäähtyä vaikka asteen verran, silloin kun sähkö on suhteellisen kallista.

Ja vielä tämä. Kun puskuri on kalliin jakson jälkeen alilämpöinen niin sen lataaminen normaalilämpöön tapahtuu paremmalla COPilla eli on halvempaakin.

 

[salasana]

Tässä hetken tätä keskustelua seuranneena ja asiaa miettineenä alkaa tuntumaan siltä, että kaikkein parhain KISS-metodi on varmaankin passiivikivitalo.

 

[pökö]

Ja lisäpointti... vaikka sitä vettä ei lainkaan ylilämmittäisi, niin se tarjoaa silti pitkän aikaa pienempää lämmitystehoa kalliin sähkön hetkiin jos strategiana on se, että talo saa jäähtyä vaikka asteen verran, silloin kun sähkö on suhteellisen kallista.

Ja vielä tämä. Kun puskuri on kalliin jakson jälkeen alilämpöinen niin sen lataaminen normaalilämpöön tapahtuu paremmalla COPilla eli on halvempaakin.

Minä olen nuo asiat kokeillut. Öljykattilan n. 200 litraa ei juuri tuntia kauempaa tarjoa sellaista lämpöä että se lämmittää kun ollaan VILPin lämpötiloissa.

Ja kun puskuri on alilämpöinen voi olla ettei VILPin teho riitä nostamaan tuo 200 litraa takaisin ylilämpöön kun samalla menee talon lämmitykseen kelin vaatima teho.

 

[Arisoft]

Ja kun puskuri on alilämpöinen voi olla ettei VILPin teho riitä nostamaan tuo 200 litraa takaisin ylilämpöön kun samalla menee talon lämmitykseen kelin vaatima teho.

Särähti vähän "korvaan" tuo "keli" kun kelillä ei ole sisälämmityksen kanssa mitään tekemistä. Mutta tämäkin asia pitää tietysti mitoituksessa huomioida, että laite on riittävän tehokas, jotta se tuottaa ainakin hieman enemmän kuin mitä peruslämmitys vaatii, jos tällaisen ratkaisun haluaa toteuttaa. Voihan tässä ajatella esim. niin, että 2000 litran varaajaa lämmittää tuollainen 2000 euroa maksava 6kW laite ja taloa lämmittää 10000 euroa maksava 8 kW laite niin on katu-uskottava ratkaisu eikä maksa paljoa. Bonuksena teho riittää pakkasellakin rajaan asti ja vähän ylikin sen varaajan ansiosta.

 

[pökö]

Särähti vähän "korvaan" tuo "keli" kun kelillä ei ole sisälämmityksen kanssa mitään tekemistä.

On sillä sikäli tekemistä että kun kylmempi "keli" eli ulkolämpö niin tarvitaan enempi tehoa lämmitykseen.

 

[Arisoft]

Keli tarkoittaa säästä riippuvaa teiden tai maaston kulkukelpoisuutta.

 

[pökö]

Keli tarkoittaa säästä riippuvaa teiden tai maaston kulkukelpoisuutta.

Ei sitten ihme että särähti, onneksi sait tuon tarkistettua. Lienet silti ymmärtänyt mitä tarkoitin. Mutta talven pakkasella sen sitten huomaat mitä saat vilpillä ladattua ja mihin se riittää.

 

[roots]

Keli tarkoittaa säästä riippuvaa teiden tai maaston kulkukelpoisuutta.

Noni, nyt menee saivarteluksi... ja lainataan mikä sopivalta tuntuu.

Keli tarkoittaa säästä riippuvaa teiden tai maaston kulkukelpoisuutta. Esimerkiksi sadesäällä, pakkassäällä ja suojasäällä on omantyyppisensä keli. Kelistä puhutaan esimerkiksi liikenteen ja hiihdon yhteydessä.

 

[pökö]

Noni, nyt menee saivarteluksi... ja lainataan mikä sopivalta tuntuu.

Välillä saivartelu on ihan paikallaan, ei siinä mitään. Syy saivarteluun voi olla vaikja se että joku kyseenalaistaa omia juttuja, eikä sitä oikein kestetä

 

[salasana]

Onko täällä jollain kokemusta hybridijärjestelmistä tai vaihtoehtoisesti vinkata mistä ammentaa informaatiota asiasta nyt kun hiihtokelit on vihdoin kohdillaan

 

[MetaX]

Lähtökohdat: Hyvin eristetty passiivikivitalo, lämmitystarve ja jäähdytystarve molemmat olemassa. Aurinkopaneelit ja puulla lämpeävä kiuas. + varaava takka.

Tiedän että näitä ei nykyisin paljon tehdä, mutta uuteen hyvin eristettyyn taloon voisi lattialämmityksen sijasta laittaa ilmalämmityksen. Se mahdollistaisi lämmityksen ja jäähdytyksen joka puolelle taloa ja sopisi hyvin passiivikivitaloon koska lämmitys/jäähdytystarve ei ole suurta ja lämpötilojen ohjaus on paljon nopeampaa kuin lattialämmön kanssa. Levittää myös hyvin lämmön saunasta tai takasta ympäri taloa. Lisäksi ei tule ILPin sisäyksiköitä seinille. Vaatii vain eristetyn kiertoilmakanaviston rakentamisen, jolla ilma jaellaan huoneisiin lämmityksen/jäähdytyksen jälkeen.

Lämpöpumpun kanssa tämän voisi toteuttaa vaikka Panasonicin ratkaisulla (käyttövedelle sitten vaikka 300 litran varaaja ja pörssisähköohjaus):
https://www.aircon.panasonic.eu/GB_en/model/kit-71pf3zh28-s-6071pf3e-u-71pzh2e8/

Tai yksinkertaisella lämmönvaihtimen ja puhaltimen yhdistelmällä (tälle lämmöntuotanto sitten vaikka maalämmöllä ja käyttövesi sen kautta myös):
https://www.nibe.eu/assets/documents/18521/PBD_FI_VB250.pdf

Näiden kaveriksi sitten ilmanvaihtoa hoitamaan joku luotettavaksi todettu pyöriväkennoinen LTO.

 

[pökö]

Onko täällä jollain kokemusta hybridijärjestelmistä tai vaihtoehtoisesti vinkata mistä ammentaa informaatiota asiasta nyt kun hiihtokelit on vihdoin kohdillaan

Minulla on runsas 10 vuotta sitten laitettu 900 litran varaaja jota lämmittää MLP-aurinkolämpö-sähkö, kai sitä voisi hybridiksi kutsua, toimii kelillä kuin kelillä. Ennen maalämpöä tuossa oli VILP.

Kokemukset pelkästään hyviä. Auringon lämmittäessä MLP huilaa automaattisesti (käynyt viimeksi huhtikuussa) ja 6kW vastus on varalla, toki sillä voi loppulämmittää käyttövedet halutessaan mutta käyttöveteen on oma 100 litran varaaja.

 

[salasana]

Lähtökohdat: Hyvin eristetty passiivikivitalo, lämmitystarve ja jäähdytystarve molemmat olemassa. Aurinkopaneelit ja puulla lämpeävä kiuas. + varaava takka.

Tiedän että näitä ei nykyisin paljon tehdä, mutta uuteen hyvin eristettyyn taloon voisi lattialämmityksen sijasta laittaa ilmalämmityksen. Se mahdollistaisi lämmityksen ja jäähdytyksen joka puolelle taloa ja sopisi hyvin passiivikivitaloon koska lämmitys/jäähdytystarve ei ole suurta ja lämpötilojen ohjaus on paljon nopeampaa kuin lattialämmön kanssa. Levittää myös hyvin lämmön saunasta tai takasta ympäri taloa. Lisäksi ei tule ILPin sisäyksiköitä seinille. Vaatii vain eristetyn kiertoilmakanaviston rakentamisen, jolla ilma jaellaan huoneisiin lämmityksen/jäähdytyksen jälkeen.

Lämpöpumpun kanssa tämän voisi toteuttaa vaikka Panasonicin ratkaisulla (käyttövedelle sitten vaikka 300 litran varaaja ja pörssisähköohjaus):
https://www.aircon.panasonic.eu/GB_en/model/kit-71pf3zh28-s-6071pf3e-u-71pzh2e8/

Tai yksinkertaisella lämmönvaihtimen ja puhaltimen yhdistelmällä (tälle lämmöntuotanto sitten vaikka maalämmöllä ja käyttövesi sen kautta myös):
https://www.nibe.eu/assets/documents/18521/PBD_FI_VB250.pdf

Näiden kaveriksi sitten ilmanvaihtoa hoitamaan joku luotettavaksi todettu pyöriväkennoinen LTO.

Ok kiitos, pitää tutustua.

Mitkä on luotettaviksi todettuja LTO-laitteita?
Onko jokin ns. LTO-koneiden mersu?
Yhdestä Passiivitalo-blogista luin jostain 95% LTO:sta, mutta tavarantoimittajat ja tuki taisi olla jossain ties missä.

Laitteissa myös kiinnostaa teknisen laadun ohella käyttöliittymän taso ja mahdollinen tuki ja integroitavuus.
Toisin sanoen jos joku laite olisi vaikkapa teknisesti mersu, mutta softapuoli on aivan kuralla eli nykypäivänä puhuttakoon esimerkiksi päivityksistä eikä siitä saa kuin jollain IT-professorin taidoilla ja kymmenellä lisäpalikalla jotain infoa tai ohjailuja ulos niin mun silmissä se on Lada.

 

[salasana]

Minulla on runsas 10 vuotta sitten laitettu 900 litran varaaja jota lämmittää MLP-aurinkolämpö-sähkö, kai sitä voisi hybridiksi kutsua, toimii kelillä kuin kelillä. Ennen maalämpöä tuossa oli VILP.

Kokemukset pelkästään hyviä. Auringon lämmittäessä MLP huilaa automaattisesti (käynyt viimeksi huhtikuussa) ja 6kW vastus on varalla, toki sillä voi loppulämmittää käyttövedet halutessaan mutta käyttöveteen on oma 100 litran varaaja.

Kuinka iso aurinkolämpövoimala ja paljon siitä saa keskimäärin vuodessa irti?
Onko tuo 900 litran varaajan kapasiteetti tullut jossain kohtaa vastaan - eli kaipaisitko sitä 2000 L pönttöä?

Onko myös jäähdytys kaivosta?