pökö
Kaivo jäässä
12 m2 keräimet, vuosituotto 3500-4000 kWh
Varaaja lämpeää 90 asteeseen, jos vesitilaa olisi enemmän en siitä varmaan isommin hyötyisi.
On, ilmanvaihdon kautta ja voi haluttaessa käyttää myös IV-esilämmityksenä muttei ole käytetty.
180m2 uudisrakennus - hybridienergia
- Viestiketjun aloittaja salasana
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- hybridilämmitys kotiakku uudisrakennus
salasana
Aktiivinen jäsen
Meillä on 4hlö perhe ja odotettavissa, että lämpimänveden kulutus kasvaa kunhan muksut kasvaa.
Eli tuollaisella vajaan kuution pöntöllä ja 12m2 keräimillä pärjää hyvin?
Kun sanoit, että MLP on huilannut niin onko tuon jälkeen tarvinnut vastuksia käyttää?
Ja ilmanvaihdon kautta tarkoitat sitä, että ei ole esim. yhtä konvektoria keskellä kämppää vaan myös makuuhuoneisiin tulee oma viileä tuloilman kautta?
Miksi ei ole käytetty esilämmitystä vai onko se MLP:n kanssa ihan yhtä tyhjän kanssa?
pökö
Kaivo jäässä
Käyttövedenlämmitin on kuluttanut huhtikuun lopun jälkeen 35 kWh. Vedenkulutus meillä 145-165 m3 vuodessa
Juuri noin, kesällä iv normaalia isommalla
En ole tuota tosissani kokeilut. Isoa hyötyä siitä ei saa kun roottorikone ei katko pakkasessa eikä paljon vastusta jälkilämpöön käytä.
Mutta ehkä talvella pistän esilämmityksen testiin.
salasana
Aktiivinen jäsen
Hmm… tää kuulostaa aika hyvältä.
Mietin mm. tuota lattiaviilennystä, jotta saisi tasaisen lämpötilan kämppään kauttaaltaan eikä jotain tukankuivainta jäädyttämään olohuoneen sohvaa, mutta epäilyttää sen teho ja mukavuus ja entä onko sitten myös märkätilojen lattiat kylmänä ym. mutta jos tuo onnistuu MLPllä myös IV:n kautta niin ehdottomasti niin.
Onko LTO sitten jotain spesiaalimallia vai pelkkä esilämmitys(-viilennys)patteri kaivon piirissä vai miten se on toteutettu?
Tuollaiseen hybridipönttö ja vetää valmiudet takalle ja piipuille (vesitakka/LTO-piippu) niin saattais olla aika pitkälle hyvä…
puuteknikko
Vakionaama
Tuo kuulostaa kyllä aika liioitellulta lukemalta. Pyöriväkennoisella taitaa päästä johonkin 85% paikkeille ja ristivirta luokkaa max 75%, vähän riippuen siitä, miten paljon sattuu kovia pakkasia (=kennon sulatustarve).
Hep, tuloilmaviilennys ja lattiaviilennys löytyy ja hyvin rokkaa
Märkätilojen kierrot suljetaan kun lattiaviilennys päällä. Meillä lattiat betonipinnalla, 23C nyt lattian pyynti ja oikein mukava paljaalle jalalle vielä. Hyvin taklaa isoimmatkin helteet, tuloilmaviilennys mielestäni pakko olla kaverina että kosteus pysyy hallinnassa. Molemmat toimii saman kv-pumpun alaisuudessa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Varmasti, mutta toistan vain mitä muut ovat höpisseet
Nopeasti luin mitä siinä lätistiinkään niin ilmeisesti laskevat tuota esilämmitystä mukaan niin saavat prosentit tappiin.
tekniset valinnat - IV-kone ja IV-kanavat
En kuvaisi itseäni tekniseksi ihmiseksi. Siksi onkin ollut jossain määrin rankkaa olla kiinnostunut myös tekniikasta tässä rakennusprojektis...
kotitunteella.blogspot.com
Tarkoittaako että märkätiloissa ei ole lainkaan lattiassa lämmitystä, eli ei ole erilliskiertoa?Hep, tuloilmaviilennys ja lattiaviilennys löytyy ja hyvin rokkaa
Märkätilojen kierrot suljetaan kun lattiaviilennys päällä. Meillä lattiat betonipinnalla, 23C nyt lattian pyynti ja oikein mukava paljaalle jalalle vielä. Hyvin taklaa isoimmatkin helteet, tuloilmaviilennys mielestäni pakko olla kaverina että kosteus pysyy hallinnassa. Molemmat toimii saman kv-pumpun alaisuudessa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Itseäni lainaten niin pitipä ajatuksella lukea tuosta vekottimesta. Siinä on jokin sisäilman kosteuden palautustoiminto(!)Varmasti, mutta toistan vain mitä muut ovat höpisseet
Nopeasti luin mitä siinä lätistiinkään niin ilmeisesti laskevat tuota esilämmitystä mukaan niin saavat prosentit tappiin.
tekniset valinnat - IV-kone ja IV-kanavat
En kuvaisi itseäni tekniseksi ihmiseksi. Siksi onkin ollut jossain määrin rankkaa olla kiinnostunut myös tekniikasta tässä rakennusprojektis...
Onko se ihan standardi nykypäivänä?
Tuo blogi on kohta 10 vuotta vanha.
Taas tuli yksi asia minkä ehdottomasti pitää saada uuteen tönöön eli tasaisemman kosteuden mitä nykyisessä, jossa ilmankosteus menee pahimmillaan alle 20%
Sitte ihmetellää ku verta valuu nokasta. Ei se tervettä voi olla asua sellasessa.
Kun on uudesta talosta kyse ja jopa kivitalosta ehkä, harkitsisin lattiaviilennyksen sijasta kattoviilennystä. Tuo vaatii oman putkistonsa, mutta noita on asennettu jopa Arabian niemimaalle tosi kuumiin olosuhteisiin (eli ilpit ja vastaavat voi rauhassa unohtaa). Systeemiin kannattaa myös laittaa huonekohtainen säätö. Rinnalleen moinen vaatii ehdottomasti kosteuden poiston tuloilmasta lto-laitteen yhteydessä. Kaikki tuo on jäähdytyslähteen puolesta yksinkertaisinta toteuttaa energiakaivoon perustuvan maalämmön kylkiäisenä.
Miksei uudessa, hyvin eristetyssä kämpässä lattiaviilennys riittäisi / kelpaisi?
Siinä on kuitenkin viilennyspintaa reilusti tarjolla ja sama putkisto käy lämmitykseen?
Jep, turha niitä kesällä on lämmitellä. Talvella sitten lämmitellään samalla muiden tilojen kanssa.
Mutta ei lattiaviilennys olisi ongelma, vaikka märkätiloille olisi oma piirinsä ja lämmitys kesällä päällä. Vähän vaan erilaista kytkentää peliin.
Kattoviilennyksen etuna, että kylmä "valuu" alaspäin, kun lattiaviilennyksessä se kylmä pysyy alhaalla ja kuuma nousee ylös. Eli saa tasaisemman lämpötilan koko huonekorkeudelle kattoviilennyksellä.
Meillä tuo ei kuitenkaan ole ollut ongelma, luultavasti ilmanvaihto sekoittaa ilmaa tarpeeksi.
salasana
Aktiivinen jäsen
Veikkaan, että olen jo osittain päättänyt perusjärjestelmän kunnes se päätös pyörretään 
Eli MLP esilämmitys/-viilennyspatterilla, aurinkolämmöllä, isolla hybridivaraajalla ja varaukset LTO-piipulle ja vesitakalle. Saattaa toki muuttua jos energiatehokkuus antaa siihen aihetta elukua laskettaessa kun lyödään lukkoon runkomateriaali.
Entä tuo kosteudenhallinta (eli ei pelkkä poisto vaan tasaaminen)?
Onko kukaan siihen uppoutunut muuten kuin lykkäämällä Ufoja lattioille taaperon kaadettavaksi?
Tuossa Paul F450 laitteessa oli jotai ihmeen "patented membrane to transfer humidity" mustaa magiaa eikä tuollaiselle harvinaiselle koneelle helpolla löydy Suomen oloihin kokemuksia (tai edes huoltoa ja varaosia) niin onko sellaisia muissa laitteissa? Joku mekaaninen automaattiläppäkin tossa oli joka säätelee ilmeisesti talvella ilman kiertokulkua ym. hämärää.
Voivoi, alkaa tulla mieleen kaikkea muutakin. Entä korvausilma puukiukaalle ja takkaan, suoraan ulkoa aina paras?
Juupajuu, täytynee etsiä joku riittävän taitava LVI-suunnittelija / energiakonsultti. Alkaa päässä surisee jo.
Eli MLP esilämmitys/-viilennyspatterilla, aurinkolämmöllä, isolla hybridivaraajalla ja varaukset LTO-piipulle ja vesitakalle. Saattaa toki muuttua jos energiatehokkuus antaa siihen aihetta elukua laskettaessa kun lyödään lukkoon runkomateriaali.
Entä tuo kosteudenhallinta (eli ei pelkkä poisto vaan tasaaminen)?
Onko kukaan siihen uppoutunut muuten kuin lykkäämällä Ufoja lattioille taaperon kaadettavaksi?
Tuossa Paul F450 laitteessa oli jotai ihmeen "patented membrane to transfer humidity" mustaa magiaa eikä tuollaiselle harvinaiselle koneelle helpolla löydy Suomen oloihin kokemuksia (tai edes huoltoa ja varaosia) niin onko sellaisia muissa laitteissa? Joku mekaaninen automaattiläppäkin tossa oli joka säätelee ilmeisesti talvella ilman kiertokulkua ym. hämärää.
Voivoi, alkaa tulla mieleen kaikkea muutakin. Entä korvausilma puukiukaalle ja takkaan, suoraan ulkoa aina paras?
Juupajuu, täytynee etsiä joku riittävän taitava LVI-suunnittelija / energiakonsultti. Alkaa päässä surisee jo.
Jos haluat kylmät lattiat kesällä ja lämpimät talvella, mikä ettei. Jos sen sijaan tekee laadukasta, niin lämpö lattiaan, mistä se nousee ylös ja kylmä kattoon, mistä se jäähdytyksen ohella lisää ilmavirtauksia, mikä lisää viileyden tunnetta, vaikka lämpötilaa ei lasketa kovin paljon. Siellä, missä jäähdytystä tarvitaan enemmän kuin Suomessa on kyllä kauan sitten ymmärretty, mistä viilennys kannattaa huoneeseen tuottaa. Suomessa pärjää maaviilennykselläkin, mutta kuumissa oloissa kattojäähdytykseen tarvitaan kompressorilla (tms.) tuotettua kylmää vettä.
Meidän ilmastossa riittää niin maltillinen jäähdytysteho, että 24/7 toteutettuna se ei aistinvaraisesti johda kylmiin lattioihin.
Etelässä on eri.
Kyse on risti-vastavirtakennokoneiden erikoiskennosta, joka siirtää kosteutta kalvon lävitse poistopuolelta tulopuolelle. Noita käsittääkseni suositaan Saksassa, kun niissä on mahdollisimman hyvä talteenottohyötysuhde (mainitaan yli 90% talteenottohyötysuhteita). En osaa sanoa, toimivatko Suomessa, missä olosuhteet ovat jäätävämmät kuin Saksassa. Epäilen, että tuollaisen käyttö edellyttää aina (maaliuoksella toimivaa) raitisilman esilämmitystä. Esilämmityksen periaatteesta johtuen missään muussa kuin maailuosesilämmityksessä ei ole energiamielessä järjen hiventäkään tällaisen koneen yhteydessä.
Lattiat ovat silti kesällä kylmät eikä tuossa suhteessa ole mitään eroa Suomen ja etelän välillä.
Ei ne käytännössä häiritsevästi ole, mitä olen nähnyt.
Pinta ala on niin suuri, pieni Delta riitttää.
Pitää kokea Itse, ei myyttiä voi selittämällä murtaa.
Eli ei juuri jäähdytetäkään enempää, mitä tuloilman viilennys tarjoaa.
Kuten sanoin, pitää itse kokea.
Kts esim Uponor systeemi, kaverilla tuollainen, todella hyvä.
Se on niin eri kun pintaa paljon ja jäähdytys 24/7, jolloin tehoa tarvitaan maltillisesti.
Edit valmistajan linkki https://www.uponor.com/fi-fi/omakotitalon-viilennys-2019
On siinä iso ero, varaako lattiat (iso massa) lämpöä vai siirretäänkö se siitä energiakaivoon.
Esim meillä ennen lattiaviilennystä, lattioissa kiersi 25-27 asteinen vesi kesällä kun helteet jatkui. Siis ilman lämmitystä. Nyt se sama vesi on 22-23 asteista. Sisälämpötila meillä aika lähellä sama mikä lattioissa kiertävän veden lämpö.
Tuloilmaviilennyksellä ei taklata pitkään jatkuvaa helleputkea, rakenteet varaa lämmön ja lämmittävät sisätiloja. Lattiaviilennys viilentää rakenteet ja viilentää sisätiloja.
Juurikin tämä.
Tuo on yksi sellainen systeemi, jossa myytin voi murtaa vain itse kokemalla, turha sitä on edes yrittää vakuutella.
Saahan tuolla lattialaattaa jäähdytetyksi tapauksessa, että se on jo päässyt lämpenemään. Yleensä pientalo kuitenkin lämpenee katosta kohti lattiaa kesällä ja varsinkin helteillä, jos on yleensä lämmetäkseen. Suuret ikkunat (vaikka olisi ulkopuoliset varjostimetkin), asukkaat, viihde-elektroniikka sun muut vehkeet lämmittävät sisätiloja ja lämpö nousee pääosin kattoon. Lattiaviilennys toimii nurinkurisesti ja on ennen kaikkea epämiellyttävä suomalaiseen tyyliin, missä ei usein pidetä kenkiä sisällä. Makunsa tietenkin kullakin.
Lattiaviilennyksen voi käytännössä kokea monen talon pohjakerroksessa hieman viileämmällä kesäsäällä, kun lattialämmitys on suljettu "koehuoneesta", vaikkei edes ole viilennys putkistoa. Parketti paisuu eivätkä vesitipat meinaa kuivua.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kiitos! Ristivastavihta whattaff..
Näin sitä oppii ja kiitos huomautuksesta, MLP:n esilämmitys-jäähdytys on jo listalla.
Tuossa blogissa oli heillä jokin patenttia odottava maaliuosjärjestelmä ilman MLP:a mistä ei saanut julkisesti puhua.
Mikä mahtoi olla ja onnistuiko... 95% raksablogeista päättyy useimmiten muuttolaatikko tai kukkamaljakuvaan eikä lopputulos selviä. Pitänee alkaa kyselemään.
Onko riistavirtavasta vehkeitä muilta valmistajilta ehdottaa joita tutkiskella?
Entä mikä olisi laadukas MLP?
puuteknikko
Vakionaama
Pyöriväkennoinen LTO palauttaa kosteutta tuloilmaan, ymmärtääkseni toimii siinä aika hyvin.
Valloxin iv-koneet toimii ihan hyvin. Simppeleitä laitteitahan nuo kaikki on niin kovin huimasti ei eroja pääse syntymään.
Tämä ja jos harrastaa haluaa niin rinnalle se varaaja ja akut mitä sitten lämmittää ja latailee niillä paneeleilla. Täältäkin aurinkokeräimet löytyy jotka tuli torista ostetun varaajan kaupan päälle, en ehkä lähtisi uutena ostamaan. Samalla rahalla saa aika monta aurinkopaneelia ja sähköllä voi sitten tehdä muutakin kuin lämmittää vettä.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ok eli aurinkolämpö kohtalaisen hyödytön?
Talo suunnitellaan rakenteellisin ratkaisuin suojaan liialta lämmöltä alusta saakka (ilmansuunnat, räystäät, ikkunat) mutta ehkä se konvektori on silti hyvä olla pahimpaa varten.
Valmiudet ajattelin kaikelle tehdä valmiiksi, koska se on koko konkurssissa pieni homma vs. jälkikäteen.
Aurinkovoimala tulee joka tapauksessa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Eilen vähän vilkaisin jo tarjontaa ja huomasin juuri nuo pyöriväkennoiset, eli onko se sitten sama kuin riistavihtavarta… no samapa tuo. Kunhan tietää, ettei tarvitse Euroopasta saakka raahata jotain himmeitä härveleitä.
Kiitos!
salasana
Aktiivinen jäsen
Tulee sen verran ropinalla hinnat alas noissa kotiakuissa niin tässäkin huomioidaan valmiudet suunnittelussa eli jos ei vielä lähde harrastamaan niin voi miettiä josko vuonna 2028 olisi oikea aika harrastaa
pökö
Kaivo jäässä
Ei hyödytön todellakaan, lämmittäähän se vettä tehokkaasti mutta tänäpäivänä laittaisin sähköpaneelit ja lämmittäisin vettä niiden ylijäämäsähköllä ettei tarvi kesällä myydä tappiolla.
2014 kun laitoin keräimet olisi pitänyt paneeleita olla 3x pinta-ala samoihin tehoihin.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ok, eli hinta-hyöty parempi paneeleilla kuin keräimellä? Ja luonnollisesti se ero, että sähköllä voi tehdä paljon muutakin.
Pintaraapaisulla on jäänyt mieleen aurinkolämmön huomattavasti parempi hyötysuhde ja sen vuoksi (merkittävämpi)tuotto aikaisemmin keväällä, mutta jos se syö hintansa vuoksi merkityksensä niin sitten pitää jättää tavara hyllyyn.
pökö
Kaivo jäässä
Maalämpö syö keräinten hyötyä kun lämmitys sillä on hyvin edullista.
Minulla keräimet oli jo ennen maalämpöä.
Ei kai se käyttöveteen kuitenkaan tuota luokkaa ole? Itse en keräimiä laittaisi vaan paneelit ja ohjauksen vastuksille jolla lämmittää kesäajan ja antaa pumppujen huilata.
Itsellä on MLP uudiskohteessa ja ostin 200l varaajan jonka laitan puskuriksi ja siihen vastuksen ohjaamaan paneelien tuoton mukaan. Ei sillä isoja säästöjä kesällä saa mutta saa kompuralta ainakin tunteja pois, käyttövesikin esilämpeää siinä samalla.
Pumpusta täytyy vielä katsoa saako jollain tulolla ohjattua käyttöveden teon vastuksien kanssa, Shelly Uni koneessa onkon jo mittaamassa kulutusta ja lämpöjä
Meillä käyttöveden esilämmitys tapahtuu varaajassa n. 40 asteeseen, joka on VILPillä lämmitetty. Eli alle puolet kv lämmityksestä tapahtuu suoralla sähköllä priimausvaraajassa.
Nyt kesäkautena VILP ottaa n. 1-2 kwh päivässä verkkosähköä. Priimausvaraaja n. 1 kwh päivässä suoraa sähköä. Elikkä rahassa n. 30 senttiä vuorokaudessa = n. 9,- euroa kuussa. Aurinkopaneeleille ei tuosta oikein kannattavuutta saa. Mutta onhan talossa myös muuta sähkönkulutusta, johon aurinkopaneeleilla saa hyötyä.
Lisäksi meillä on laajennusosassa kylppäri, jossa 300 litran varaaja suoralla sähköllä, joka ottaa n. 2 kwh päivässä.
Kokonaisuutena kesäkauden talon lämmitys ja kv-lämmitys on aika pieni kuluerä. Olen myös aurinkopaneeleita välillä laskeskellut, mutta nykyinen tilanne ei ole otollinen. Jos aikanaan tulee sähköauto pihalle, niin tilanne muuttuu.
Nyt kesäkautena VILP ottaa n. 1-2 kwh päivässä verkkosähköä. Priimausvaraaja n. 1 kwh päivässä suoraa sähköä. Elikkä rahassa n. 30 senttiä vuorokaudessa = n. 9,- euroa kuussa. Aurinkopaneeleille ei tuosta oikein kannattavuutta saa. Mutta onhan talossa myös muuta sähkönkulutusta, johon aurinkopaneeleilla saa hyötyä.
Lisäksi meillä on laajennusosassa kylppäri, jossa 300 litran varaaja suoralla sähköllä, joka ottaa n. 2 kwh päivässä.
Kokonaisuutena kesäkauden talon lämmitys ja kv-lämmitys on aika pieni kuluerä. Olen myös aurinkopaneeleita välillä laskeskellut, mutta nykyinen tilanne ei ole otollinen. Jos aikanaan tulee sähköauto pihalle, niin tilanne muuttuu.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Niimpä. Sanot että cop on 5-6 etkä silti tee vilpillä kuumaa vettä, mikset?