puuteknikko
Vakionaama
Taitaa olla yleisimmät koneet Vallox ristivirtakennoisista ja Enerventin mallit pyöriväkennoisista. Molempia löytyy kyllä helposti ihan Suomesta.
180m2 uudisrakennus - hybridienergia
- Viestiketjun aloittaja salasana
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- hybridilämmitys kotiakku uudisrakennus
Muuten sama mutta akkuihin vain valmius, pienet ylijäämät varaajaaan ja varmaankin nämä akkuyhteisöt lisääntyy ja niihin sitten ehkä liittyisin tai jos sähköauto tulee niin siihen sitten joskus kaksisuuntainen laturi.
Paneelien vaatima pinta-alakaan ei nykyään enää niin ongelma kun kehittyneet. Ennen oli jotain 3x tilavaatimus keräimiin nähden.
Nuo kaksi, sekä Swegon ja mahdollisesti pari muutakin taidetaan kaikki valmistaa täällä sen lisäksi.
Valmius on hyvä pointti.
Iso tekninen tila jossa voi olla vaikka verstas, johon saa tuotua isosta ovesta ison kaapin tai pari ja niille paikka ja 1000kg kestävä lattia...
Ei kai niiden hyötysuhde paljon ole parantunut? Edelleen vähän reilu 0.2...
Kosteudenhallinta on toinen asia, se kannattaisi tehdä erikseen. Kesällä kosteutta piisaa ainakin tällä suunnalla, ilmankuivain kerää vuorokaudessa astiansa täyteen joka päivä... mutta kun ilma kuivaa, jäähdyttää ei tarvitse niin paljon jos ollenkaan ja silti on miellyttävä olla.
Vielä kun löytäisi hiljaisen kuivaajan.
Näin päin juuri, moni vaan tekee niinpäin että hommaa paneelit ja sitten hätäillään sähköauto kun ylijäämä valuu "ilimatteeks" verkkoon ja saattaa tuossa tulla kalliit paneelit jos sitä ajoa on niukalti.
On ne nyt sentään luokkaa ~75% nousseet kymmeneen vuoteen, viimevuoteen nähden ei tietty paljoa.
Eikös ne ollut 0.15 jo 2010 ja nyt 0.20. Eli 30% vai mitä lasken väärin?
Käytännössä ero on hieman pienempi kuin teoreettinen, kaiketi.
430wp/250wp = 1.72 ~saman kokoluokan levyt. Eikä 2010 250wp ollut kovin tavallista, olisko ehkä ollut lähempänä 200wp.
Sanoisin ero on teoriaa suurempi, kyllä nuo tuottopysyvyydetkin on parantuneet, kehitys kehittyy.
Kyllä ne on kanssa kasvaneet, mitoiltaan. 10v sitten paneelit oli oleellisesti pienempiä.
Wp per ala on kasvanut tuon hyötysuhteen paranemisen verran.
No en tiedä, oman kokemuksen mukaan korkeampi hyötysuhde johtaa tuntumana suurempaan herkkyyteen varjojen jne suhteen, mutta voi olla kuvitelmaakiin. Pitäisi AB-testata.
Juurikin varjossa ja pilvessä olemisen kyvyt on parantuneet. HC jne
Juu, KISS. Jos on tarkoitus tehdä energiakaivo on raitisilman esilämmitys/esijäähdytys, ei ole niin suurta väliä sähköenergian kulutuksen kannalta tai ilmanvaihdon tasapainoisen toiminnan osalta, millaisella periaatteella toimivan lto-laitteen valitsee. Valloxin kaltainen risti-vastavirtakennokone voi periaatteessa tulla vuosien mittaan edullisemmaksi ylläpitää kuin pyöriväkennoinen (jollaisissa on enemmän kuluvia osia ja vikaantumismahdollisuuksia; kaikissa laitetyypeissä on silti ollut susia ja lampaita). Pyöriväkennoisen etuna on joissakin tilanteissa sisäilman kosteuden palautuminen takaisin tuloilmaan (valittevasti ei fysikaalisista syistä kovin hyvin silloin, kun sisällä on muutenkin hyvin kuivaa talvipakkasilla ja palautus olisi eniten tarpeen; mahdollinen lisäkostutus toki palautuu paremmin, jos saa kosteustason sisällä tällä tavoin valmiiksi kohoamaan esimerkiksi tuulettamalla saunaa löylynheiton jäljiltä oven kautta muualle asuntoon).
salasana
Aktiivinen jäsen
Jospa ois tarjolla sellanen joka osaisi tasapainottaa kosteutta - taitaa mennä liian hifiksi / kalliiksi vehkeet.
Sellainen pitää kuitenkin olla mikä osaa sitä palauttaa huoneistoon eikä koko ajan vaan kuivata.
Kaikki ilmanvaihto kuivattaa talvikaudella eikä mikään ilmanvaihtoratkaisu kykene palauttamaan takaisin kuin pienen osan (ja sitä vähemmän, mitä suurempi olisi tarve).
Toki asuntoon on mahdollista järjestää tuloilman kostutus automaattisella säädöllä, mutta noita ei nykyisin suosita suurten energiakustannusten ja osin kasvaneen ylläpitovaivan takia. Pistekohtaisissa kostuttimissakin voi olla säätö kosteustason perusteella. Huoneilman pitåminen tasaisessa kesäkosteudessa talvisaikaan tulee paitsi kalliiksi, on myös riski rakenteille. Puutalossa en ainakaan moista yrittäisi mainitusta syystä.
salasana
Aktiivinen jäsen
Joo näin vähän ajattelinkin, mutta jos hieman auttaa ja laitteen toiminnassa asiaa on mietitty niin parempi sekin kun ei mitään/sellainen joka toimii periaatteella ”ilmaa pitää kuivata 24/7 jotta ei kosteus nouse asunnossa”.
Käyttövesi lämpenee nyt priimaajassa n. 60 asteeseen. Voi olla, että VILPin coppi romahtaa, jos tekisi sillä suoraan käyttöveden. En ole kokeillut. Mutta hyvä vinkki. Täytyy kokeillla jossain vaiheessa.
Jos on painetta lompakossa niin vakioilmastointikone tekniseen tilaan siihen maalämpöpumpun ja kolmen kuution varaajan väliin
Onhan noissa ilmankuivaimissa (ei ehkä halvimmissa) hygrostaatti, joka katkaisee toiminnan , kun kosteus laskee tietyn raja alle ja taas käynnistyy, kun kosteus nousee, voi olla portaallinen, jossa esim 2-3 pykälää.
Heitetään omien kokemusten mukaista täältä takavasemmalta:
Seinien ja ikkunoiden eristekykyyn ei kannata panostaa ns. maksimia. Perustelu: Seinät kuivuvat huonommin mitä paremmin ne eristävät lämpöä, tätähän on tutkittu viime aikoina mutta selvää vastausta ei kai ole siitä onko ongelmaa vai ei. Hyvän ja äärimmäisen eristyksen välillä on kuitenkin energiamäärässä kovin pieni ero, mutta riskit ovat pienemmät. Ikkunoissa taas hinta nousee jyrkästi viimeisellä pykälällä, ja niinkin ärsyttävä asia kuin ulkolasin huurtuminen pahenee. Ehdotus kohdistuu siis eristyksessä perustasoon, ei mitään erikoisempaa.
Tätä sitten taklataan halvalla lämmöntuotannolla.
Lämmöntuotto: 8-10kw Invertteri-MLP käyttövesivaraajalla ja lattiaan suosituksia 5cm paksumpi laatta. Paksumpi laatta antaa varauskykyä, jolloin voit tarvittaessa väistää kalliiden tuntien sähkönkäyttöä, tarvetta isompi teho auttaa tekemään käyttövettä. Mikäli laitat vesivaraajan, tarvitset lisää suntteja, pumppuja jne. jotka lisäävät huoltokuluja, monimutkaisuutta, tilantarvetta... Samaten COP laskee jos joudut/haluat tuottaa vakiolämpöistä vettä. Märkätilojen piiri rakennetaan siten, että jälkikäteen on mahdollista lisätä sille oma kiertopumppu ja sähkövastus kesäkäyttöä varten, jos mukavuussyistä tunnet tarvetta. Todella hyvä tulee kuitenkin myös pitämällä vain kierto päällä lattiassa, jolloin lämpötila tasaantuu usein ikkunattoman (ja siksi viileämmän) märkätilan ja muiden tilojen välillä.
Autotalliin glykolikierto, joka ottaa lämmönvaihtimella talon lattiakierrosta energian. Paluupuolelle asennettuna talli jää 5-10 astetta alle talon lämpötilan lämmityskaudella ilman ohjauksiakin, suntti asennetaan talon päähän jotta kierto on mahdollisimman kylmä vähentäen häviöitä maaperään.
IV ja jäähdytys: Simppeli vastavirtakone, esim. Vallox. Koneen eteen kunnon esilämmitys/viilennyspatteri, integroidut ovat välttäviä. Talvella kylmimmillä keleillä esilämmitystä jotta jäteilma on n. nollassa, koko kesä kierto päällä jäähdytystä (ja kaivon lataamista) varten. Mikäli et halua investoida tulokanavien eristykseen, pidä LTO päällä koko kesän -> kondenssiriskiä varten vain yläpohjan lyhyt jäteilmaputki eristettävä normaalia tiiviimmin. Tämä esiviilennys pudottaa sisäilman kosteutta 15-20%, joka on todella merkittävä muutos. Lisäksi tarvitset joko konvektorin tai jäähdytyspalkin tai pari. Näillä eväin saat kaiken jäähdytyksen suoraan maakierrosta, jäähdytyspalkki on äänetön ja siinä ei liikkuvia osia ole toisin kuin konvektorissa.
Pyöriväkennoiset ovat myös ihan toimivia, mutta itse pidän sitä kosteudenpalautusta ongelmallisena talvella. Hyvä se olisi saada kosteusprosenttia ylöspäin, mutta palautusta ei myöskään voi vähentää jos kosteus nousee liikaa. Ongelmaksi voikin tulla ikkunoiden hikoilu tai koneen sisäiset jäätymiset, myös hajut voivat kulkeutua takaisin tehokkaammin. Tuskin kumpikaan vaihtoehto on ainoa oikea, mutta näistä syistä itse vierastin pyörivää, en osaa sanoa miten isoja nuo miinukset ovat tosielämässä.
Aurinkopaneeleja sitten katolle kahteen ilmansuuntaan, siis osa talliin ja osa taloon jaettuna haluamassasi suhteessa. Yhteisteho 8-10kw, koska sähköauton lataaminen on hirveää kitkuttamista pienillä tehoilla ja lisäteho ei kauheasti maksa. Talon katolle mikroinvertterit, sarjainvertteri talliin (jossa halutessa akkuominaisuus valmiina). Talliin akkuvaraus, jotta ei tarvitse asua akkujen kanssa samassa rakennuksessa. Akkuvaraukseen riittää, kun katsot invertterin paikan siten että siinä on vapaata tilaa ja syöttö mitoitetaan esim. 25A vaikka invertteri vähemmän tarvitsisi, lisäksi tyhjät putket pääkeskuksen ja talon suuntaan odottamaan kaapelitarpeita. Kuitenkin esim. Huawei akkuominaisuudella on halpa, ja akut voi sitten lisätä jälkeen jos haluaa. Varaukset antavat kuitenkin joustavuutta ratkaisussa.
Talliin pieni tarpeenmukainen ilmanvaihto torjumaan kosteutta.
Tämän jälkeen lämmitys haukkaa sen 3000-5000kwh vuodessa, riippuen erinäisistä ratkaisuista. Osan tuosta paneelit syövät jo pois.
Saa kommentoida
Seinien ja ikkunoiden eristekykyyn ei kannata panostaa ns. maksimia. Perustelu: Seinät kuivuvat huonommin mitä paremmin ne eristävät lämpöä, tätähän on tutkittu viime aikoina mutta selvää vastausta ei kai ole siitä onko ongelmaa vai ei. Hyvän ja äärimmäisen eristyksen välillä on kuitenkin energiamäärässä kovin pieni ero, mutta riskit ovat pienemmät. Ikkunoissa taas hinta nousee jyrkästi viimeisellä pykälällä, ja niinkin ärsyttävä asia kuin ulkolasin huurtuminen pahenee. Ehdotus kohdistuu siis eristyksessä perustasoon, ei mitään erikoisempaa.
Tätä sitten taklataan halvalla lämmöntuotannolla.
Lämmöntuotto: 8-10kw Invertteri-MLP käyttövesivaraajalla ja lattiaan suosituksia 5cm paksumpi laatta. Paksumpi laatta antaa varauskykyä, jolloin voit tarvittaessa väistää kalliiden tuntien sähkönkäyttöä, tarvetta isompi teho auttaa tekemään käyttövettä. Mikäli laitat vesivaraajan, tarvitset lisää suntteja, pumppuja jne. jotka lisäävät huoltokuluja, monimutkaisuutta, tilantarvetta... Samaten COP laskee jos joudut/haluat tuottaa vakiolämpöistä vettä. Märkätilojen piiri rakennetaan siten, että jälkikäteen on mahdollista lisätä sille oma kiertopumppu ja sähkövastus kesäkäyttöä varten, jos mukavuussyistä tunnet tarvetta. Todella hyvä tulee kuitenkin myös pitämällä vain kierto päällä lattiassa, jolloin lämpötila tasaantuu usein ikkunattoman (ja siksi viileämmän) märkätilan ja muiden tilojen välillä.
Autotalliin glykolikierto, joka ottaa lämmönvaihtimella talon lattiakierrosta energian. Paluupuolelle asennettuna talli jää 5-10 astetta alle talon lämpötilan lämmityskaudella ilman ohjauksiakin, suntti asennetaan talon päähän jotta kierto on mahdollisimman kylmä vähentäen häviöitä maaperään.
IV ja jäähdytys: Simppeli vastavirtakone, esim. Vallox. Koneen eteen kunnon esilämmitys/viilennyspatteri, integroidut ovat välttäviä. Talvella kylmimmillä keleillä esilämmitystä jotta jäteilma on n. nollassa, koko kesä kierto päällä jäähdytystä (ja kaivon lataamista) varten. Mikäli et halua investoida tulokanavien eristykseen, pidä LTO päällä koko kesän -> kondenssiriskiä varten vain yläpohjan lyhyt jäteilmaputki eristettävä normaalia tiiviimmin. Tämä esiviilennys pudottaa sisäilman kosteutta 15-20%, joka on todella merkittävä muutos. Lisäksi tarvitset joko konvektorin tai jäähdytyspalkin tai pari. Näillä eväin saat kaiken jäähdytyksen suoraan maakierrosta, jäähdytyspalkki on äänetön ja siinä ei liikkuvia osia ole toisin kuin konvektorissa.
Pyöriväkennoiset ovat myös ihan toimivia, mutta itse pidän sitä kosteudenpalautusta ongelmallisena talvella. Hyvä se olisi saada kosteusprosenttia ylöspäin, mutta palautusta ei myöskään voi vähentää jos kosteus nousee liikaa. Ongelmaksi voikin tulla ikkunoiden hikoilu tai koneen sisäiset jäätymiset, myös hajut voivat kulkeutua takaisin tehokkaammin. Tuskin kumpikaan vaihtoehto on ainoa oikea, mutta näistä syistä itse vierastin pyörivää, en osaa sanoa miten isoja nuo miinukset ovat tosielämässä.
Aurinkopaneeleja sitten katolle kahteen ilmansuuntaan, siis osa talliin ja osa taloon jaettuna haluamassasi suhteessa. Yhteisteho 8-10kw, koska sähköauton lataaminen on hirveää kitkuttamista pienillä tehoilla ja lisäteho ei kauheasti maksa. Talon katolle mikroinvertterit, sarjainvertteri talliin (jossa halutessa akkuominaisuus valmiina). Talliin akkuvaraus, jotta ei tarvitse asua akkujen kanssa samassa rakennuksessa. Akkuvaraukseen riittää, kun katsot invertterin paikan siten että siinä on vapaata tilaa ja syöttö mitoitetaan esim. 25A vaikka invertteri vähemmän tarvitsisi, lisäksi tyhjät putket pääkeskuksen ja talon suuntaan odottamaan kaapelitarpeita. Kuitenkin esim. Huawei akkuominaisuudella on halpa, ja akut voi sitten lisätä jälkeen jos haluaa. Varaukset antavat kuitenkin joustavuutta ratkaisussa.
Talliin pieni tarpeenmukainen ilmanvaihto torjumaan kosteutta.
Tämän jälkeen lämmitys haukkaa sen 3000-5000kwh vuodessa, riippuen erinäisistä ratkaisuista. Osan tuosta paneelit syövät jo pois.
Saa kommentoida
Ei oo kommentoitavaa, oikein hyvältä ja mietityltä kuulostaa. Varsinkin tuo lisämassa lattiassa.
Tuollaiseen kulutukseen pääsee ilman mitään kikkailuakin tai 10m3 lisäbetonia laatassa. En ymmärrä tuota maalämpöpumpun ja pörssisähkön kanssa kikkailua kun yleensä puhutaan vaan 1-2kw tehoista, kun esimerkiksi auton lautauksessa teho on moninkertainen ja helpommin säädettävissä....
Tämän jälkeen lämmitys haukkaa sen 3000-5000kwh vuodessa, riippuen erinäisistä ratkaisuista. Osan tuosta paneelit syövät jo pois.
Saa kommentoida
Vaikka teho onkin pieni sitä käytetään vuodessa kuitenkin yli 4000 tuntia ja se on määrältään suurempi kuin mitä autoon menee. Oikeastaan voisi sanoa että ihan sama milloin autoa lataa jos lämmityksen ajoittaa oikein.
Ilmanvaihdon osalta hyvin suunniteltu painovoimainen on huoltovapaa, äänetön ja aivan riittävä. Muurauttaa kunnon takan ja hormin, niin ne toimii poistokanavana osaltaan. Märkätiloihin kosteuden mukaan käynnistyvä koneellinen poisto.
Lämmitysjärjestelmän pohjaksi suuri varaaja (2000 litraa tms) ja erillisenä 300 litran käyttövesivaraaja sen ison varaajan kierukoiden perään. Tämä "tulistusvaraaja" sitten pörssiohjauksella kuumenemaan.
Ison varaajan lämmitykseen tehokas MLP, joka riittää talon lämmitykseen muutaman halvimman tunnin aikana ja aurinkosähköllä kesäaikaan. Joku tämän tyyppinen: https://www.maalampotukku.fi/product/3570/oilon-eco-21-easyace
Aurinkopaneelit ~10kW luokkaa jos mahdollista itä-länsi suuntauksella. 15-30kW akusto olisi mukava lisuke paneeleille.
Jäähdytykseen hyvä etelänpuolen aurinkosuojaus ja hyvälaatuinen ILP.
Lämmitysjärjestelmän pohjaksi suuri varaaja (2000 litraa tms) ja erillisenä 300 litran käyttövesivaraaja sen ison varaajan kierukoiden perään. Tämä "tulistusvaraaja" sitten pörssiohjauksella kuumenemaan.
Ison varaajan lämmitykseen tehokas MLP, joka riittää talon lämmitykseen muutaman halvimman tunnin aikana ja aurinkosähköllä kesäaikaan. Joku tämän tyyppinen: https://www.maalampotukku.fi/product/3570/oilon-eco-21-easyace
Aurinkopaneelit ~10kW luokkaa jos mahdollista itä-länsi suuntauksella. 15-30kW akusto olisi mukava lisuke paneeleille.
Jäähdytykseen hyvä etelänpuolen aurinkosuojaus ja hyvälaatuinen ILP.
Viimeksi muokattu:
Käyttösähköä ei liene sit ollenkaan? Meillä menee varmaan noin 5000 kwh muuhun kuin autoihin, lämmitykseen ja veden lämmitykseen
Ei kalliiden tuntien väistely tai laatan paksuus mitään kokonaiskulutukseen vaikutakaan (no, korkeintaan negatiivisesti). Sitä betonia on vain vaikea lisätä jälkikäteen, ja varaajan mahduttaminen kaikkine muine haittapuolineen on paljon vaikeampi rasti kun joka neliö on tiukassa. Voi sitten kikkailla jos haluaa, ei se mitään siellä haittaakaan.
Jos on pakko se pöhinäpönttö seinälle ripustaa, niin miksei maaviileäkonvektori?
Huoltovapaampi kuin ILP, saa olla läpi kesän päällä minimipuhalluksella niin varmasti pitää kämpän halutussa lämpötilassa.
Kyllä sekin on vaihtoehto jos aurinkosuojaus on kunnossa. Molempiin kerroksiin oma.
Kämppä ei kuumene painovoimaisella niin paljoa kuin koneellisella IVllä.
ILP:n etuna on sen toimiminen varalämmityslaitteena. Jokainen vesikiertoinen lämmitys on riippuvainen yleensä yhdestä ainoasta kiertovesipumpusta, mikä porsii käytännössä ainoastaan jouluaattona. Näin vaikka puskurissa olisi lämpöä.
Paksun lattialaatan valaminen tuo toki hyvän kierrosta riippumattoman puskurin lämmölle, eikä talo nopeasti jäähdy vaikka kierto lattiassa loppuisi.
Viimeksi muokattu:
Lasken että lähes kaikki käytetty sähkö muuttuu lämmöksi. Pihavalot on vain 20W yhteensä kun vaihdoin loisteputket ledeiksi. Ennen valveutumista sähkön hintaan pyöritin 24/7 kolmea tornimallista serveriä. Sähkön hinnan noustua pistin tilalle yhden Raspin niin tuli heti noin 300W jatkuvaa säästöä, mutta lämmitystä tarvitsi sitten vastaavasti enemmän.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kiitos vaihtoehdoista ja näkökulmista.
Yhteiskunnan suunta on energiatehokkuus ja siihen myös tähtäämme nykyaikaisella rakennuksella. Aina se ei tarkoita täyttä huoltovapautta tai halvinta vaihtoehtoa.
Omat kokemukset painovoimaisesta ilmanvaihdosta tai koneella avustetusta poistosta ovat sellaiset, että ei enää ikinä.
Takan osalta on jo päätetty, että sellaista ei tule vaan pelkkä varaus.
Katolle n. 8kWp ja noin 24kWh akusto. Saa sitten laskea tarkemmin kun näkee lopulliset laskelmat.
Autoon menee noin 3000-4000kWh vuodessa.
Yhteiskunnan suunta on energiatehokkuus ja siihen myös tähtäämme nykyaikaisella rakennuksella. Aina se ei tarkoita täyttä huoltovapautta tai halvinta vaihtoehtoa.
Omat kokemukset painovoimaisesta ilmanvaihdosta tai koneella avustetusta poistosta ovat sellaiset, että ei enää ikinä.
Takan osalta on jo päätetty, että sellaista ei tule vaan pelkkä varaus.
Katolle n. 8kWp ja noin 24kWh akusto. Saa sitten laskea tarkemmin kun näkee lopulliset laskelmat.
Autoon menee noin 3000-4000kWh vuodessa.
Lämmöntuotto: 8-10kw Invertteri-MLP käyttövesivaraajalla ja lattiaan suosituksia 5cm paksumpi laatta. Paksumpi laatta antaa varauskykyä, jolloin voit tarvittaessa väistää kalliiden tuntien sähkönkäyttöä, tarvetta isompi teho auttaa tekemään käyttövettä. Mikäli laitat vesivaraajan, tarvitset lisää suntteja, pumppuja jne. jotka lisäävät huoltokuluja, monimutkaisuutta, tilantarvetta... Samaten COP laskee jos joudut/haluat tuottaa vakiolämpöistä vettä. Märkätilojen piiri rakennetaan siten, että jälkikäteen on mahdollista lisätä sille oma kiertopumppu ja sähkövastus kesäkäyttöä varten, jos mukavuussyistä tunnet tarvetta. Todella hyvä tulee kuitenkin myös pitämällä vain kierto päällä lattiassa, jolloin lämpötila tasaantuu usein ikkunattoman (ja siksi viileämmän) märkätilan ja muiden tilojen välillä.
Saa kommentoida
Jos pörssisähkön kanssa haluaa pelata niin kaivoissa ja mlp tehossa pitää olla hiukan joustovaraa. Muuten saattaa pitkillä käyntijaksoilla ja kovilla tehoilla saa kaivonpään viluiseksi. Lisäksi lämpövajeen kiriminen on heikkoa.
Mulle tuli nysä kaivo lähtöjään. Katselin sitä reilu 10v ja kyllästyin. Porautin toisen samanmoisen tänä kesänä. Jos tässä pirtissä asuu joku vielä silloin kuin itse kasvan koiranputkea niin tuo laskee silloinkin ostoenergian määrää. Tuleva talvi näyttää mihin suuntaan coppelo menee, mutta ei se ainakaan laske. Veikkaan arviolta 0,3 - 0,4 parannusta. Oman kaivon alkuperäinen syvyys ei johtunut säästämisestä, mutta siitä ei kannata tingata.
Harvemmin kaivo tehon puolesta piiputtaa jos oikein on mitoiteltu ja tehty (= syvyttä varmuuskertoimella), vaan ottonergian ja se otto pienenee kun spotilla pelatessa coppi ottaa hiukan hittiä.
Voihan tuon spottiajattelun tehdä niinkin että ei ylitehota niitä äärikelejä varten vaan varastoi vaan sen enemmistö kelin aikana (nollan molemmin puolin) kun sitä tehoa on ylimääräistä vaikka ei olisi ylitehomitoitettukaan.
Monella muullakin on huonoja kokemuksia näistä. Mutta oikein toteutettuna painovoimainen ilmanvaihto on aivan pätevä ja energiatehokas.
Mutta jos IV-kanavistot tehdään, niin sitten oma "unelmien" IV menisi suunnilleen näin:
- Talon alle/ympärile 150-200m 32mm vesijohtoputkea. Mahdollisimman syvälle maahan routaeristeiden alle
- Raitisilmakanavaan karkeasuodatinlaatikko
- Sitten VEAB CWK 250 kanavapatteri
- Sitten pussisuodatinlaatikko hienosuodattimelle, IV koneeseen ei tulosuodatinta
- IV-koneeksi joku mahdollisimman yksinkertainen kuutio IV-kone, pykälää järeämpi kuin mitä IV-suunnittelija tarjoaa.
- IV-kanavistot BetterPipen putkilla
- Huonekohtaiset tuloilmahajottimet Climeconilta
Tuleehan tuolle hintaa... ja menee sähköä kokoajan puhaltimiin ja pitää uusia suodattimia ja nykyiset propellitkaan ei mitään erityisen pitkäikäisiä ole ja maksaa satasia uusia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mihinkä ja miten meinasit varastoida ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pitää olla enemmänkin kuin hiukan tai sitten sitä lepuutusta pitää paikata tulen pidolla. Lisäksi patterilämmityksessä olisi syytä olla suuri varaaja, jotta lämpötilatasoa ei tarvitisi nostaa niin paljon. Jos olisi esim. 3 kuution vanha "yösähkövaraaja" sen sisältö kiertäisi suunnilleen parissa tunnissa eli vasta 2 tunnin jälkeen lämmitysteho alkaisi pudota ja toisen kierroksen jälkeen loppuisi käytännössä kokonaan.
Kovalla pakkasella edes pieni sisälämmön putoaminen ei paljonkaan vähennä lämmitystarvetta mutta auttaa toki kovasti siirtämään lämmitystä. Kyllähän se aamenen totuus on että jos sähkön hinnan vuoksi puolet ajasta lepuuttaa kapasiteettia pitäisi olla tuplaten jatkuvaan tarpeeseen nähden.
En jaksa olla ihmettelemättä, miksi ei osata (tai haluta?) rakentaa kestäviä ilmanvaihdon puhaltimia. Vertailukohtana vaikkapa 12...24V:n DC-laitetuulettimet, jollaiset eivät yleensä ole moksiskaan 10 vuoden käytöstä eikä melu ehdi ainakaan tuossa ajassa kasvaa (alun perinkin aivan aivan uskomattoman hiljaisia on saatavilla kohtuuhintaan).
Tuollaisia laitetuulettimia kun soveltaa maalämmön yhteydessä painovoimaisen ilmavaihdon tehostamiseen hajautetusti hoidetun korvausilmavirran tehostamiseen kesäajalle ja asentaa kaikelle korvausilmalle liuoskierrolla toteutetut jäähdytys-esilämmityskennot, saa varsin laadukkaan ja kesälläkin äärimmäisen vähällä sähköllä toimivan ilmanvaihdon. Lämpöä ei edes yritetä ottaa talteen, kun mitä kylmempää tai vaihtoehtoisesti kuumempaa, sitä tehokkaammin maasta saa pelkällä liuoksen pumppausenergialla lämpöä tai jäähdytystä/tuloilman kuivausta vastaavaan tarkoitukseen.
Ei tämä nyt ole sentään kirkossa kuulutettu. Argumentaatio pitää toki paikkansa, mutta siinä on virheellinen premissi että lepuutusta tarvitaan puolet ajasta. Vahvistetun laatan kanssa pumpun voi sammmuttaa helposti jopa vuorokaudeksi ilman mainittavaa muutosta sisälämpötilassa. Jos viikkotasolla pumpun sammuttaisi joka arkipäivä 8 tunnin ajaksi kun sähkö on päivisin kallista niin se olisi vain 24% viikon tunneista.
Todellinen tilanne on parina viime vuonna ollut sellainen, että silloin, kun lämmitystarve on hurjimmillaan, vuorokaudessa ei ole ollut keskimääräiseen nähden kuin kalliita tunteja, tosin mahdollisesti muutama vieläkin kalliimpi, joita voi toki lämpöpumpun ylimitoituksella mahdollisesti välttää (mutta kannattaneeko kuitenkaan kokonaisuutena taloudellisesti ottaen huomioon muut epävarmuustekijät?).
Sen sijaan hiukan kohtuullisemmilla jaksoilla päivän (välillä 7 ... 21 tyypillisesti) ja aamuyön välillä on ollut selvä polarisaatio ja muutama aamun ja iltapäivän tunti on ollut tyypillisesti muita kallimpi arkisin. Tuolloin muutaman kalliin tunnin välttäminen aamulla ja loppuiltapäivästä on ollut toimiva strategia, mihin normaalikapasiteetille mitoitetun lämpöpumpunkin tehon pitäisi yleensä riittää, kun ollaan osakuormatilanteessa.