Antureiden kiinnitys putkeen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pjr
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

pjr

Aktiivinen jäsen
Kannattaa muuten tuo pollun anturi laittaa ihan "viralliseen" anturitaskuun jos haluaa edes jotenkin "lukukelposia" tuloksia. Itsellä oli alussa myös putken pintaan teipattuna ja lukemiin vaikutti aika vahvasti huonelämpö. Tämän jälkeen lisäsin eristeen anturin kohdalle, mutta ei sekään vielä ihan täysin oikeaa näyttänyt. Vasta kunnollisella anturitaskulla alkoi todellisuus paljastua :D

Harmittavasti vaan nuo toimituskulut tuolta zaehlershop24:sta on reilusti itse anturitaskua kovemmat.

Erotettu omaksi aloitukseksi täältä https://lampopumput.info/foorumi/th...rivaraaja-ultimate-10kw-vilp-kytkennät.28716/
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Anturitasku on varmaan hyvä, mutta ihan tarkoituksella jäi pois. Edellisessä paikassa semmoiset oli. Nyt Pollucomin anturi on ison piitahnaklöntin sisällä (Mulla on iso purkki piitahnaa) ja sitten tiukasti alumiiniteipillä putken pintaan niin, että johdintakin muutama sentti on teipattuna putkeen. Putkieriste sitten tulee vielä päälle. Tämä tarkkuus riittää minulle. Harvoin näkee mittaussensoreiden ympärillä piitahnaa nykyään.

Anturitasku tuskin huonontaa tuloksia?
 
Viimeksi muokattu:
Olettaisin että tuo on lähinnä kuin rasva joka ei sula, ei kovetu, ei imeydy, ei haihdu, ei pala.....eikä irtoa sormista. Piitahnassa ei ole sellaista öljymäistä ainetta joka lähtisi kapillaarisesti imeytymään kaikkialle ympäristöönsä kuten vaseliinista. Metallijauheilla tuota sitten voi parantaa.
 
No miksi piitahnaa sitten yleisesti käytetään jos se ihan paskaa on?

Ei sitä enää käytetäkään missään sellaisissa paikoissa joissa on ns vaatimuksia - viime vuosituhannen juttuja, mutta kuten sanottu on se ilmaa parempi. Niissä paremmin johtavissa on sitten omat ongelmansa.. käyttöikä, johtavat sähköä, valuvat vääriin paikkoihin ( ohuita litkuja koska piitahnakin on liian paksua). Eli ns oikeat aineet johavat 10x paremmin - ja niillä saa ohuemman kerroksen, yhteensä tulos on lämmönjohtavuudeltaan aivan ylivoimainen.
 
Ainakin PC Asennuksissa hopeatahna on kalliimpaa ja kaikki prossaasennustahnat on loppu....
Mitä Pollucom suosittaa?
Valmistajan vaatimukset näiden mittalaitteiden sensoreiden asennuksessa?
En ole nähnyt muutakuin messinkisen sensoritaskun joka ei ole "sensorivedessätyyppinen" ?
Myöskään lämpöpastaa ei näy vaatimuksissa eikä sen tyyppiäkään.

Vastaavassa asennuksessa Honeywell ei vaadi lämpöpastaa, vain optio eikä sen tyyppiä ole määritelty.
Sensori messinkisessä väljässä sensoritaskussa vs tiukka alumiiniteippiteippaus piitahnatäytteellä kuparin pinnalle...
Tämä asennus on tavalliselle tientallaajalle tarkoitettu ja hyväksyttävissä oleva - ei hifistelyasennus.
 

Liitetiedostot

  • Thermal Grease is only Optional on temperature Probe installations.png
    Thermal Grease is only Optional on temperature Probe installations.png
    299,9 KB · Lukukerrat: 567
  • Pollucom sensorin asennus  väljästi messinkisensoritaskuun versus tiukka alumiiniteippaus piit...png
    Pollucom sensorin asennus väljästi messinkisensoritaskuun versus tiukka alumiiniteippaus piit...png
    114,1 KB · Lukukerrat: 971
Viimeksi muokattu:
Minulla tuo on lehtikuparin ja Bilteman kuparitahnan kanssa anturitaskussa. Tämä ei ole suositeltava tapa, mutta parempi kuin mikään pinta-asennus. Olettaisin saavuttavan oikean lämpötilan, mutta pienellä viivellä. Varsinaisia häviöitä veden ympäröimästä taskusta ei oikein voi olla.

Tuo suorakontakti veteen on Pollun tapa ja niin on se anturi sinä mittarin mötikässäkin.
 
Itsellä tuo eristämätön anturitasku heitti jonkin verran verran huonelämpötilan vaikutuksesta.

Vois melkein vkl tehdä "viralliset" mittaukset paljonko tulee heittoa kun tuossa nykyisessä systeemissä on pollun virallinen "vesitasku" ja tuon Ismon laittaman kuvan mukainen anturitasku t-haaralla ihan peräkkäin. Kuvassa vielä pollun anturi "väärässä" taskussa.

1576761041624.png
 
Minulla pollun anturi on putken pinnassa kuparitahnassa, päällä alu-teippi, nippuside ja 5cm eriste. Se oli ensin taskussa mutta vaihdoin taskun paikalla takaiskun niin anturi tuli pintaan. Ei eroa lukemissa
 
Pintakontakti vs. vesikontakti on eroavaisuus jotain prosentin osia. Tästä löytyy netistä tutkimuksiakin. Erot on reaktionopeuksissa.
Laadukas pintakontakti on tahnaa anturiin, folioteipillä putkeen. Tähän päälle 10cm matkalle eristys päälle. Eristetty kupariputken pinta on käytännössä samassa lämpötilassa, kuin laminaarinen kalvo putken sisällä. Asennus turbulenttiin paikkaan lienee paras sijoituksen kannalta, esim. heti mutkan jälkeen.

Uppotaskussa on paljon suurempi riski, että tulee virheitä. Siinä pitää huomioida riittävä upotussyvyys (joka ei toteudu sivutaskussa, vaan pitää olla T-haara mutkan kohdalla, jossa puikko on pitkällä), työntää täyteen jotain tahnaa ja eristää koko mötikkä.

Labrakelpoisen mittauksen saanee aikaan vain immersiolla, mutta anturin johtoa ei saa upottaa veden sisään, vaan ainoastaan metalliosa. Pitkällä metallikontaktilla varustettu laadukas anturi voi maksaa satoja euroja. Hifille tulee hintaa ja siinä metsästetään tosiaan prosentin osia.
 
Hyvin on tietoa täällä, hienoa.
Pintaasennus tuskin parantaa tuloksia tai antaisi niin virheellistä tietoa että tulisi diagnosoitua vika laiteeseen.

Etäseuranta
Sain juuri pelaamaan etäseurannan. Piti valita tarkkaan malliversio, joka minulla Nae.

Lämmönjakohuoneen lämpötila liitekuvana
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_2019-12-19-15-16-13-659_com.android.chrome.jpg
    Screenshot_2019-12-19-15-16-13-659_com.android.chrome.jpg
    41,8 KB · Lukukerrat: 412
  • Screenshot_2019-12-19-15-34-24-935_com.xiaomi.smarthome.jpg
    Screenshot_2019-12-19-15-34-24-935_com.xiaomi.smarthome.jpg
    22,9 KB · Lukukerrat: 382
Viimeksi muokattu:
Minulla pollun anturi on putken pinnassa kuparitahnassa, päällä alu-teippi, nippuside ja 5cm eriste. Se oli ensin taskussa mutta vaihdoin taskun paikalla takaiskun niin anturi tuli pintaan. Ei eroa lukemissa

VILPin kanssa voi olla enemmän merkitystä kuin MLP:n kanssa, koska VILPin lämpötila vaihtelee sulatusten tahtiin. Vaikea sanoa, kummin päin hitaus sitten vaikuttaa vai kompensoituuko tyystin. Virtaus on ainakin minulla koko ajan sama. Täällä on raportoitu myös, että VILPin COPpi voisi parantua merkittävästi vain Pollun anturin asennusta korjaamalla. Olisiko ollut noita pinta-asennuksia sitten ?
 
Panan monoblockissa lähtevän veden anturi on huonosti eristetyn vastuskotelon kyljessä, näyttää n 2 astetta vähemmän
mitä multical jonka anturit on taskuissa vesiputkessa. Koneen näyttämä COP on surkea, multical antaa onneksi vähän parempia arvoja.
 
Setän anturit näyttävät käytännössä samaa kuin Pollun. Piuhat menevät Armaflexin näköisen solukumin alle joten olettaisin niiden olevan pinta-antureita. Koska mittaus on varsin pätevän oloinen, olen käyttänyt niitä käynnin aikaisen tehon monitorointiin oletettua tai Pollulla mitattua virtausta vastaan.
 
Hifille tulee hintaa ja siinä metsästetään tosiaan prosentin osia.

Tässä metsästetään yleensä kahta tasan samalla tavalla toimivaa anturia. Pollussa on se 'vika', että toinen anturi on jo vedessä - jollain muulla tavalla asennetulla toisella anturilla menee sitten väistämättä huonosti - tai se pollun kyljessä oleva anturi pitää ottaa vedestä pois, mutta ei sekään käyttöveden kanssa pelasta.

Jos mitataan käyttövettä - sisään tulee +5 ja ulos +55 asteen heitto on 2% - ei tunnu missään, mutta juju ei ole siinä. Käyttövedessä anturien pitää nopeita, koska osa käytöstä on lyhyttä- ja mittari mittaa vain kun vesi liikkuu - kädet on pesty ennenkuin kuuman puolen anturi on ehtinyt reagoida.

Vaan jos mitataan jotain VILPin tuottoa dT:llä 4K aste on jo 25%, mutta toisaalta vesi liikkuu tasaisemmin eikä anturien nopeusero haittaa yhtä paljon.

Mittasin muuten kuivataskuun sijoitetun anturin toimintaa ihan vaan käyriä piirtelemällä - vertasin energiaa vesimäärään. Alumiiniteippi + piitahna rullattuna ja yllättäen myös umpitina piitahnalla olivat yhtä huonoja käyttövedessä - mutta jopa 10% parempia tuloksia ( enemmän energiaa samalla vesimäärällä) saa kun laittaa rullattua kuparia ja väliin ylikellottajien lämmönjohtonestettä, ilmeisesti jööti lämpenee nopsemmin.
 
Pollussa on se 'vika', että toinen anturi on jo vedessä

Itse pelkään, että tuossa omassani voi olla kohta muutakin vikaa - sillä perusteella että se on jo enemmän kuin tuplannut lukemansa siitä kun se oli joskus jostain syystä hylätty. Lukemansa se on kerännyt muutaman asteen lämpötilaerolla. Kaukolämpökäytössä lämpötilaerot ovat pyöreästi kymmenkertaiset VILP käyttöön verrattuna. Se pyörivät roottori siellä sen sisällä on siis noin kymmenkertaistanut kierrosmääränsä.

Pitäisi varmaan katsella pikkuhiljaa varakalu. Vai millaisia lukemia noihin on saatu kerättyä?
 
Se pyörivät roottori siellä sen sisällä on siis noin kymmenkertaistanut kierrosmääränsä.

Onkos se vesimäärä tolkullinen parin päivän välillä - senhän saa kun painaa nappia vähän pitempään ja sitten tökkäsee. Ja saa sieltä lämpömittaritkin. Meillä on lämmitysverkossa mennyt ympäri n. 1100m3 syyskuun puolivälin jälkeen, MLP:n latauspuolella ei ole mittaria, mutta speksin mukaan 2,2m3/h pumppaa kun pumppaa.
 
Tulokset ovat kyllä tarkasti linjassa keskenään. Virtaama on myös hyvin mittarin toiminta-alueella, kun on onneksi Qn 2,5:n. Virtaama on noin 65% ohjauksella 2 m3/h mutta talvellakin riittää 60%. Virtaamalukema pomppii, lämpötilat ovat vakaat.
 
Pinta-asennus "huonontaa" tuloksia, ei suinkaan kaunista niitä.
Eikös tuo riipu siitä kumpaan suuntaan ympäristön lämpötila vääntää tuloksia? ;)
Toki harvemmin teknisessä tilassa on varmaan kuumempaa mitä menoveden lämpö.

Jos pollu on kuumalla puolella(niin kuin itsellä oli ekassa asennuksessa, anturit pyöräytettynä ympäri liittimistään) niin huoneen lämpötila nimenomaan kaunisti tuloksia. Samoin tuo varmaan kasvattaa aavistuksen mitattua virtausta joka toimii kertoimena tuohon vääristymään.

Nyt kun tuo on vihdoin asennettu oikein päin niin tuo pinta-asennus nimenomaan huonontaisi niitä kuten mainitsit.

Lähinnä pointtina oli, että suht pienellä investoinnilla tuohon pollun viralliseen anturitaskuun saa jo oikeasti melko kelvollisia tuloksia aikaan. Samalla saa yhden sulun lisää järjestelmään ns. kaupan päälle.
 
Itse olen tehnyt myös tämmöisiä anturikiinnikkeitä. Vasemman puoleisessa on Tiimin menovesianturi ja oikealla CTC:n anturi patterikierron menoputkessa. Toimivat ihan hyvin, kun tarkoitus on vain vähän mittailla mutta energiamittarille tämä ei kyllä riitä. Anturin saa myös helposti irti. Nuo on valmistettu Ø 35 mm (1" rautaputkelle) kupariputkesta, halkaisemalla niin että jää jäljelle vähän yli puolet. Näin tuo kenkä sitten napsahtaa napakasti putkeen kiinni. Vastaava rakenne sopii myös kapillaaritermostaatin päälle, jos semmoisille on tarvetta. Seuraa minuutin parin viiveellä putken lämpötilaa. Putkesta kannattaa hioa pihdin puremajäljet pois jos sellaisia on.

Tiimin ja CTCn anturit.jpg
 
Itse olen tehnyt myös tämmöisiä anturikiinnikkeitä.
Tuo on ihan toimiva ratkaisu (omaa kokemusta vastaavista) ja tarkkuutta voi vielä parantaa, kun pingottaa kappaleen putken päälle leveällä ruuvein kiristettävällä vanteella tai lisää itse kontaktikouruun vastaavan kiristysmahdollisuuden. Päälle tarvitaan tietenkin riittävän paksu ja pitkä putkea ympäröivä solukumieriste tai vastaava. Hifistelijä voisi myös tinan sijaan käyttää hopeajuotetta tai jopa tig-hitsata liitoksen lämmönjohtavuuden maksimoimiseksi.
 
Olen tehnyt kokeita erilaisten anturikiinnitysten ja eristyksen vaikutuksesta mittaustuloksiin.
22mm Cu putkessa oli viisi eri tavoin kiinnitettyä anturia
1) Vesitilassa keskellä putkea, tähän mittaukseen verrattiin muita mittauksia
2) Vesitilassa oleva tasku
4) Putken päällä olevaan laippaan juotettu tasku
3) Putken pintaan juotettu tasku
5) Anturi kiinnitetty jeesusteipillä putken pintaan

Oheisissa trendeissä on esitetty eri antureiden näyttämät ympäristön ja putkessa virtaavan veden lämpötilaeron funktioina.
Putken eristys ilmenee myös trendeistä
 

Liitetiedostot

  • Laboratoorio.jpg
    Laboratoorio.jpg
    52,7 KB · Lukukerrat: 626
  • Anturit.jpg
    Anturit.jpg
    90,7 KB · Lukukerrat: 863
  • Kooste-1.jpg
    Kooste-1.jpg
    98,3 KB · Lukukerrat: 538
Viimeksi muokattu:
Laitetaanpas nuo edellisen viestin trendit uudestaan jotta niistä saisi paremmin selvää
 

Liitetiedostot

  • 01_Ilman eristettä.jpg
    01_Ilman eristettä.jpg
    75,9 KB · Lukukerrat: 448
  • 02_20mm solumuovi.jpg
    02_20mm solumuovi.jpg
    63,5 KB · Lukukerrat: 444
  • 03_10mm solu_50mm styrox.jpg
    03_10mm solu_50mm styrox.jpg
    63,2 KB · Lukukerrat: 474
  • 04_Siniraita.jpg
    04_Siniraita.jpg
    67,7 KB · Lukukerrat: 430
Hifistelijä voisi myös tinan sijaan käyttää hopeajuotetta tai jopa tig-hitsata

Tai paremminkin tulisi mieleen kultaaminen tai edes kromaminen - ulkonäon vuoksi. Minä vain vähän kiillottelin, sillä juottamisen jälkeen jää vähän ikävän näköiseksi.

Tarkalleen ottaen käyttötarkoitus huomioiden, noiden näyttämällä ei ole merkitystä, kun asetus on "tarpeen mukaan" eikä mitään oikeaa arvoa ole olemassakaan. Silti nuo näyttävät ihan samoja lukemia ja käyntijakson lopussa näyttävät myös käytännössä samaa kuin Pollu ja Setä itse, koska vedet menevät pohjimmmiltaan suoraan kiertoon.

Täytyisi käydä vääntämässä kaiken maailman tuumakokoputkia myös. Ei näihin hommiin aina pitkiä tarvita, riittää kun olisi monen kokoisia. Edes muutaman sentin pätkiä.

Oletko testaillut onko eristämisellä miten vaikutusta?

En ole testaillut. Tuo kontakti on huono tuon anturin ja kengän välillä, kun se vain on hiukan väljästi tuolla reiässä. Kenkä lämpenee nopeasti mutta anturi ei.
 
Tai paremminkin tulisi mieleen kultaaminen tai edes kromaminen - ulkonäon vuoksi. Minä vain vähän kiillottelin, sillä juottamisen jälkeen ne ovat vähän ikävän näköisiä.
Ulkonäöstä viis, mutta tinaseokset eivät johda lämpöä erikoisen hyvin. Kuparille hitsaus on epäilemättä hyvä, mutta mahdollisimman puhdas hopea on luultavasti vähintään samaa luokkaa. Kultauksesta ei tässä ole mitään hyötyä ja juotosaineenakin hävinnee hopealle (ja kaiketi hitsaukselle). Kun liitoksessa on aika paljon parasiittista lämpökuormaa, lämmönsiirtymän pullonkaulojen eliminoinnista olisi hyötyä.
 
@Seppaant. Todella mielenkiintoista. Nuo erilaiset taskut ei täysin auenneet, eli mikä on

*Pinta tasku: onko tämä vain putki, joka kiristetty pintaan ja jonka sisässä anturi on ? Rasvan kanssa ?
*Laippa tasku: Ilmeisesti juotettu ja sitten istuu kuiviltaan pinnassa kuten tuo minun nikkaroima ?
*Sisä tasku 02: Millainen tämä oli ?
 
*Pinta tasku: onko tämä vain putki, joka kiristetty pintaan ja jonka sisässä anturi on ? Rasvan kanssa ?
*Laippa tasku: Ilmeisesti juotettu ja sitten istuu kuiviltaan pinnassa kuten tuo minun nikkaroima ?
*Sisä tasku 02: Millainen tämä oli ?


Pintatasku on putken pätkä mikä on juotettu putken pintaan
Laippatasku on samanlainen kuin sinun nikkaroima.
Sisätasku on juotettu putkeen porattuun reikään ja ulottuu vähän yli putken keskiviivan.

Kaikki juotokset ovat ns. hopeajuotetta.
Kaikki kontaktipinnat on sivelty piitahnalla.

Kaikki muut käyttäytyy loogisesti paitsi "sisätasku" jossa tasku on putken sisällä ja ulottuu putken keskiviivan yli ja on virtaavassa vedessä.
Tämä antaa huonomman tuloksen kuin nuo kaksi pintamittausta.
Anturin vaihtaminenkaan ei muuttanut tulosta.
Sen että anturi näyttää oikein, näkee siitä että putken ja ympäristön lämpötilan ollessa sama on sisätaskumittauksenkin virhe nolla kuten kaikilla muillakin mittauksilla.
Syynä tähän käyttäytymiseen lienee se että kun tasku on kohtisuorassa putken pintaa vasten lähtee anturin johto myös suoraan putkesta ulospäin. Johto tekee lähes putken halkaisijan (22mm) suuruisen mutkan ulospäin ja ympäristöstä johtui johtoa pitkin lämpöä anturiin tai anturista ympäristöön.
Muiden anturien johdot meni putken pintaa pitkin.
 
Tuosta puuttui minun mittaustapa, jossa käytetään tiukkaa alumiiniteippiä useita kierroksia putken päällä olevan anturin yli, jossa piitahnaa:oops:
 
Muiden anturien johdot meni putken pintaa pitkin.

Aikoinaan tutkin, että onewireantureissakin lämpö tuntui menevän anturiin enempi johtoja pitkin kuin kuin sen muovikotelon läpi. Niiden kanssa pinta-asennuksissa laitoinkin sitten johtoa ainakin 10cm tiukasti putken kylkeen.
 
Muiden anturien johdot meni putken pintaa pitkin.

Tämä tuntuu loogiselta. Kyllä johto aina lämmintäkin johtaa.

Huopeajuotokset putken kylkeen vähän vaikeita tehdä, mutta eipä ole tarvettakaan. Laippataskulla olit saavuttanut perin siedetetäviä tuloksia ja näin olen itsekin havainnut. Kun lämpötilaerot ovat pieniä pannarin ilmaan, virheetkin jäävät pieniksi, noin 0,2 °C / kymmenen asteen lämpötilaero.
 
Takaisin
Ylös Bottom