Apua VILPin valintaan 70-luvun omakotitaloon missä öljylämmitys

[Paavali]

En varmaan ainut ole joka kärvistelee nykyisten öljyn hintojen kanssa ja miettii miten saisi energiakustannuksia hieman pienemmäksi. Olen nyt yrittänyt tätä foorumia lueskella ja todennut että tietoa täällä on vaikka kuinka ja asiantuntevia kommentoijia. Omalta kohdaltani kuitenkin ongelmaksi tulee se, kun ei itsellä juuri mitään ymmärrystä mitä valita, minne laitetaan ja mitä kaikkea pitäisi hankkia.
Tähän tietty löytyy ratkaisu, kun ottaa johonkin asennus-/myyntiliikkeeseen yhteyttä ja antaa sisääntulevalle myyntitykille lompakon ja rajattoman käyttöoikeuden siihen. Kun kuitenkin käytettävissä olevat varat rajalliset, niin haluaisi yrittää edes jotenkin säästää jossakin, eikä myöskään haluaisi kuluttaa omaa/liikkeen aikaa turhiin tarjouskyselyihin tjms.
Se mitä nyt kuitenkin ollut ymmärtävinäni, niin monoblock-järjestelmä olisi kohtuu helppo(?) asennettava, eikä sen asentamiseen ainakaan tarvittaisi mitään erityisiä lupia. Tällä linjalla siis ehkä koitettaisiin mennä ja siitä sitten päästäänkin tarkennuksiin.
Talo mihin tarkoitus olisi laitteisto asentaa, on noin 200m², 70-/80luvun aikoihin rakennettu lautarakenteinen, 2krs. alakerta ilman varsinaista lämmitystä. Painovoimainen ilmanvaihto. eikä eristyksissäkään ole kehumista.
Tähän mennessä lämmityksestä huolehtinut öljykattila (Jäspi Eco 30s) ja vaikka huoneita vissiin 9, niin kyllä se on riittänyt. Toki pakkasilla tulee paleltua, mutta se johtuu enempi "piheydestä", kuin laitteistosta. Pattereille saisi kyllä kuumaa vettä enempikin, mutta se sitten kuluttaa tietty öljyä enempi.

Mutta joo, eli asiaan. Eli itse pohdin sellaista järjestelmää, missä patterien lämmitys hoituisi vilpillä ja sitten käyttö-/suihkuvesi sitten hoituisi vanhaan tapaan öljykattilassa, mutta öljyä ei sitten käytettäisi muuhun tarkoitukseen. Ihan varma ole onko tämä kaikista taloudellisin systeemi, mutta minusta voisi olla kohtuullisen yksinkertainen toteuttaa, eikä mitään kovin monimutkaisia kytkentöjä tarvittaisi. Riittäisi kun patteriveden kierron liittäisi myös vilpiin ja laittaisi jonkun venttiilin kattilaan, ettei sieltä normaalisti menisi lämmintä vettä patterikiertoon. Toki öljyn käyttö mahdollisuus olisi hyvä säilyttää, jos vilp ei anna tarpeeksi lämpöä kovilla pakkasilla, tahi tulee joku muu häiriötilanne.
Nyt jos tämmöinen viritys olisi mahdollista, niin seuraavaksi tuleekin kyseeseen se, että mitä kaikkia laitteita tällainen vaatisi ja miten iso tuo varsinainen VILP pitäisi olla jne.
Pahoittelut tästä "romaanista" mutta kun kysymyksiä olisi näin aloittelijana vaikka ja kuinka. Auttaisi suuresti, kun kaverpiirissä olisi joku joka edes jotain näistä asioista ymmärtäisi, mutta melko hiljaista pitää sillä rintamalla. Toivottavasti täältä nyt saisi jotain apuja asiaan.

 

[Arisoft]

Mutta joo, eli asiaan. Eli itse pohdin sellaista järjestelmää, missä patterien lämmitys hoituisi vilpillä ja sitten käyttö-/suihkuvesi sitten hoituisi vanhaan tapaan öljykattilassa, mutta öljyä ei sitten käytettäisi muuhun tarkoitukseen. Ihan varma ole onko tämä kaikista taloudellisin systeemi, mutta minusta voisi olla kohtuullisen yksinkertainen toteuttaa, eikä mitään kovin monimutkaisia kytkentöjä tarvittaisi.

Minulla on juuri tällainen systeemi.

Mutta ennen kuin ryhdyt mitään enempää suunnittelemaan niin tarkasta onko kattilasi sähkövastukset kytketty sähköverkkoon. Sähkö näet on merkittävästi halvempaa kuin öljy ja voit aloittaa rahan säästämisen välittömästi, jos näin on.

Öljy on hyvä pakkasilla tekemään paljon lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Käyttöveden lämmitykseen se on epätaloudellinen. Käyttövesi kannattaa tehdä aina sähköllä lämmityskauden ulkopuolella.

Jos kattilaan ei ole vielä vedetty sähköjä niin siitä kannattaa aloittaa. Samalla voi vetää valmiuden myös lämpöpumpun sähköille. Jos johdot on jo kytketty niin vaihto halvempaan lämmitysmuotoon on enää vain säätökysymys.

 

[Hempuli]

Aikanaan samantyyppisessä tilanteessa olleena, mutta vähäisellä teknisellä tuntemuksella varustettuna oman kokemuksen käheä rintaääni. Kukaan netti- eikä myyntipersoona ei askeltanut minun mokkasiineissa, joten ihan itse piti opetella ymmärtämään lämpöpumppujen toimintaa. Foorumilla oli hyviä kokemuksia ja neuvoja, mutta niitä piti soveltaa itselle ja asennuksen jälkeen fiksailla.

Suoria neuvoja saadakseen nykyisen lämmitysjärjestelmän energiakulutus sekä talon kokonaisenergian kulutus on hyvä alkutieto. Myös nykyinen lämmönjaon tyyppi ja kiertävän veden lämpötila on antaa viitteitä. Etenkin patterikierron lämpötila voi olla öljyn kanssa korkea ja joskus vaatia patterien vaihtoa monilehtiseksi.

Eri lämpöpumpputyypeillä on vahvuutensa ja vilp:iin, oli se split tai monoblock, päätymiseen on varmasti perusteet. Ilp-ratkaisu toki on kaksikerroksisessa monihuoneisessa talossa hankala, mutta onkohan maalämpö unohdettu investointihinnan puolesta. Vilpin kanssa on budjettiratkaisuja, jotka vaativat omatoimisuutta ja paljon harrastuneisuutta, mutta myös enemmän investoimalla pääsee ehkä vähemmällä harrastamisella. Kolmas vaihtoehto eli avaimet käteen ja itseoppineen juristin taidot onkin näemmä jo poissuljettu.

Vilpin kanssa filosofinen pulma öljyyn verraten on matalampi tuottolämpötila ja hidas lämmönnostokyky. Kennon sulatus tuo omat piirteensä eli pakkasellakin vesi pitää johtaa johokin mielellään saattolämmityksen avustamana.

Varalämpö koville pakkasille oli öljykattilan kanssa jo mietitty. Kesäaikaan öljykattilan ovat monet heivanneet tauolle, koska pelkän käyttöveden teossa se vie suhteessa paljon energiaa,k

Eri valmistajien laitteille on ollut kaikille kysyntää ja ne toimivat samoilla fysiikan lakien mukaan, joten itse painottaisin enemmän luotettavaa jälkihuolenpitoa asennusfirmalta kuin nimeä laitteen ovessa.

 

[Mikkolan]

Samojen pohdintojen äärellä itekkin. Minäkin kaikkitietävä olen täältä saanut paljon tietoa ja ideoita aiheeseen liittyen.
Kannattaa lukasta myös ne toiset ketjut, joissa oli "vilp puun kanssa" ja "vilp ja öljykattila"
Pääsääntöisesti on tultu siihen tulokseen että öljyä käytetään vain silloin kun pakkasta on niin paljon ettei vilp riitä tai myös silloin kun sähkö on pidemmän aikaa "liian kallista" ja öljyä voi polttaa pidemmän jakson putkeen.

Ja homman suunnittelu alkaa siitä että kartotetaan kaiki mitä nyt on olemassa ja niiden kunto sekä miten ne soveltuvat jatko käyttöön.

Itellä oli öljykaudelta peräisin olevat 1-lehtiset patterit, vaihdoin ne juuri 2-lehtisiksi, jotta vilp ( tai maalämpö ) olisi mahdollista ottaa käyttöön. Talvella kartoitan minkälaista menovettä tarvitaan ( samalla järjestelmän tasapainotus ).

Menoveden lämpötilaa voi mitata pattereista infrapunamittarilla siten että liimaa mustaa sähköteippiä patterin ylä- ja alaosaan ja mittari pistetään ihan kiinni tähän teipattuun kohtaan. Huomattava myös että mittarin oma lämpötila vaikuttaa tulokseen, kestää hetken ennen kuin se on käden lämpöinen.

Menoveden lämpötila kartoitukseen kannattaa tehdä graaffi jossa on pystyakselilla menoveden lämpötila ja vaaka-akselilla ulkolämpötila esmes +10 C => -30 C. Punaisella pisteellä meno- ja sinisellä paluu lämpötilat. Riittää kun kun mittaa pannuhuoneesta tulo ja meno putkesta. Etenkin huippupakkasten aikaiset muistiinpanot ovat tärkeitä kulminaatio pisteitä, mitä enemmän merkintöjä sen parempi.

Tulevana talvena teen saman näillä uusilla pattereilla ja vertaan sitten viime talven tuloksiin.

 

[Paavali]

Minulla on juuri tällainen systeemi.

Mutta ennen kuin ryhdyt mitään enempää suunnittelemaan niin tarkasta onko kattilasi sähkövastukset kytketty sähköverkkoon. Sähkö näet on merkittävästi halvempaa kuin öljy ja voit aloittaa rahan säästämisen välittömästi, jos näin on.

Kattilassahan on 6 kW:n sähkövastus, joka myös kytkettynä. Sinä 35 vuoden aikana mitä kattila meillä ollut, niin ei ole ikinä ollut tuo sähköpuoli käytössä. Ei siis edes kesällä, kun sitä ei ole tarvittu kun käyttöveden lämmitykseen. Sehän (öljy) on ollut kesäisin suorastaan halpaa, kun ei sitä ole juurikaan kulunut, kun ei lämmitykseen tarvitse.
Joskus yrittänyt jotain laskelmaa tehdä tuosta sähkön "kannattavuudesta", mutta koska kesken jäänyt keskikoulu, niin ei matemaattiset kyvyt ole siihen pystyneet. Ehkä joku fiksumpi voisi sen minulle esittää, niin päästään korjaamaan tämäkin hölmöyteni tässä kohtaa.
PS jos tunnin posotan tolla vastuksella, niin helposti menee euro, kun lisätään siirto siihen sähkönhintaan. Miten äkkiä tuo vesi lämpiää suihkukelpoiseksi ja miten pitkään pysyy siinä tilassa ilman että pitää taas alkaa vastuksia lämmittämään.

 

[Arisoft]

Kattilassahan on 6 kW:n sähkövastus, joka myös kytkettynä. Sinä 35 vuoden aikana mitä kattila meillä ollut, niin ei ole ikinä ollut tuo sähköpuoli käytössä. Ei siis edes kesällä, kun sitä ei ole tarvittu kun käyttöveden lämmitykseen. Sehän (öljy) on ollut kesäisin suorastaan halpaa, kun ei sitä ole juurikaan kulunut, kun ei lämmitykseen tarvitse.

Öljystä tuli sähköä kalliimipi viimeistään 2022 ja oli se jo ennen sitäkin. MInulla öljyn kulutus tippui kymmenesosaan kun aloin käyttämään sähköä aina silloin kun se oli halvempaa kuin öljy. Olet menettänyt jopa tuhansia euroja käyttämällä väärää "polttoainetta".

Ja kyllä sitä öljyä kesäisinkin kuluu. Omissa muistiinpanoissa kesäkuusta lokakuuhin on mennyt öljyä 213 litraa kattilan pitämiseksi kuumana. Nykyhinnoilla sekin on jo puolet siitä mitä öljylasku muinoin oli. Suurimmat säästöt kuitenkin syntyvät tietysti silloin kun öljyä palaa paljon.

Koska johdot on kytketty niin ei pitäisi olla mitään syytä olla käyttämättä sähköä öljyn sijaan.

 

[Paavali]

Aikanaan samantyyppisessä tilanteessa olleena, mutta vähäisellä teknisellä tuntemuksella varustettuna oman kokemuksen käheä rintaääni. Kukaan netti- eikä myyntipersoona ei askeltanut minun mokkasiineissa, joten ihan itse piti opetella ymmärtämään lämpöpumppujen toimintaa. Foorumilla oli hyviä kokemuksia ja neuvoja, mutta niitä piti soveltaa itselle ja asennuksen jälkeen fiksailla.

Näinhän se on. Kuten tossa ekaviestissäni jo totesin, niin täältä saa hyviä neuvoja ja asiansa osaavia ihmisiä vino pino..silti se oma tilanne on omanlaisensa, eikä välttämättä suoraan sovellettavissa. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla kaveri, joka on käytettävissä juuri silllä hetkellä kun sitä tarvitsee ja osaa auttaa juuri niissä ongelmissa mitä on.

Suoria neuvoja saadakseen nykyisen lämmitysjärjestelmän energiakulutus sekä talon kokonaisenergian kulutus on hyvä alkutieto. Myös nykyinen lämmönjaon tyyppi ja kiertävän veden lämpötila on antaa viitteitä. Etenkin patterikierron lämpötila voi olla öljyn kanssa korkea ja joskus vaatia patterien vaihtoa monilehtiseksi.

Tästä minulla ei ole mitään tarkkaa tietoa. Öljyä meidän talossa menee suunnilleen 3 tuhatta litraa vuoteen, jos olen oikein asian laskenut. Neliöitä on rakennuspiirustuksen mukaan reilut 230, mikä itsestäni tuntuu aika hurjalta. Talo on 2 kerroksinen, mutta alakertaa ei ole lämmitetty ikinä. Se on osittain maan alla ja ehkä kattila ja jotkut vesijohdot sitten pitävät sen kohtuullisen lämpinä. Laitan tähän kaverin tekemän piirustuksen asunnostani.

Eri lämpöpumpputyypeillä on vahvuutensa ja vilp:iin, oli se split tai monoblock, päätymiseen on varmasti perusteet. Ilp-ratkaisu toki on kaksikerroksisessa monihuoneisessa talossa hankala, mutta onkohan maalämpö unohdettu investointihinnan puolesta. Vilpin kanssa on budjettiratkaisuja, jotka vaativat omatoimisuutta ja paljon harrastuneisuutta, mutta myös enemmän investoimalla pääsee ehkä vähemmällä harrastamisella. Kolmas vaihtoehto eli avaimet käteen ja itseoppineen juristin taidot onkin näemmä jo poissuljettu.

Vilp ja varsinkin tuo moblock versio on tulllut esiin tässä, kun sitä hehkutettu asennuksen helppoudesta. Maalämpöön en tässä kohtaa enää halua sijoittaa. Olemme juuri laittaneet tähän porakaivon, mihin saatiin menemään toistakymmentä tuhatta hyvän matkaa
suodattimineen ja eloa on takana jo ~70v, joten edessä on luultavasti odotettavissa hieman vähempi ja sen vuoksi ei enää tunnu fiksulta lämpökaivojen tekeminen ja varmasti 2nkympin sijoittaminen. Talo vaatisi myöskin uuden katon, mutta koska eloa takana jnejnejne.
Vilp kuitenkin kuulosti jonkunlaiselta ratkaisulta ja ajattelin että jos siitä selviäisi vaikkapa yhdellä kymppitonnilla, niin sen vielä kestäisi.

Vilpin kanssa filosofinen pulma öljyyn verraten on matalampi tuottolämpötila ja hidas lämmönnostokyky. Kennon sulatus tuo omat piirteensä eli pakkasellakin vesi pitää johtaa johokin mielellään saattolämmityksen avustamana.

Varalämpö koville pakkasille oli öljykattilan kanssa jo mietitty. Kesäaikaan öljykattilan ovat monet heivanneet tauolle, koska pelkän käyttöveden teossa se vie suhteessa paljon energiaa,k

Eri valmistajien laitteille on ollut kaikille kysyntää ja ne toimivat samoilla fysiikan lakien mukaan, joten itse painottaisin enemmän luotettavaa jälkihuolenpitoa asennusfirmalta kuin nimeä laitteen ovessa.

Tosta öljyn kesäkäytöstä minua jo tuolla ylempänä ohjeistettiinkin ja ehkä se on uskottava. Toki edelleenkin joku laskelma vakuuttaisi minua ehkä lisänä.
Noilla nimillä ei ole itselleni mitään merkitystä..pääasia toki että toimisi ja tietty sitten varaosat/huolto sun muut hyvä olla saatavilla, kuten totesit. Tässä kohtaa olisi kiva jos joku voisi kertoa jotain edes summittaista arviota laitteistosta, vaikka toki se hankalaa onkin, kun etänä pitää arvuutella.

 

[Arisoft]

Joskus yrittänyt jotain laskelmaa tehdä tuosta sähkön "kannattavuudesta", mutta koska kesken jäänyt keskikoulu, niin ei matemaattiset kyvyt ole siihen pystyneet. Ehkä joku fiksumpi voisi sen minulle esittää, niin päästään korjaamaan tämäkin hölmöyteni tässä kohtaa.

Nykyhinnoilla öljy on edullisempaa vain jos sähkö maksaa yli 20 senttiä/kWh kaikkine kuluineen.

 

[Arisoft]

Vilp kuitenkin kuulosti jonkunlaiselta ratkaisulta ja ajattelin että jos siitä selviäisi vaikkapa yhdellä kymppitonnilla, niin sen vielä kestäisi.

Itse sijoitin siihen vain pari tonnia ja sen rahan olen saanut jo säästöinä pois. Kustannuksen nousee sitä mukaa mitä tehokkaamman laitteen hankkii. Suurimmat säästöt syntyy kuitenkin silloin kun käytetään pienempiä lämmitystehoja.

 

[Paavali]

Itellä oli öljykaudelta peräisin olevat 1-lehtiset patterit, vaihdoin ne juuri 2-lehtisiksi, jotta vilp ( tai maalämpö ) olisi mahdollista ottaa käyttöön. Talvella kartoitan minkälaista menovettä tarvitaan ( samalla järjestelmän tasapainotus ).

Menoveden lämpötilaa voi mitata pattereista infrapunamittarilla siten että liimaa mustaa sähköteippiä patterin ylä- ja alaosaan ja mittari pistetään ihan kiinni tähän teipattuun kohtaan. Huomattava myös että mittarin oma lämpötila vaikuttaa tulokseen, kestää hetken ennen kuin se on käden lämpöinen.

Menoveden lämpötila kartoitukseen kannattaa tehdä graaffi jossa on pystyakselilla menoveden lämpötila ja vaaka-akselilla ulkolämpötila esmes +10 C => -30 C. Punaisella pisteellä meno- ja sinisellä paluu lämpötilat. Riittää kun kun mittaa pannuhuoneesta tulo ja meno putkesta. Etenkin huippupakkasten aikaiset muistiinpanot ovat tärkeitä kulminaatio pisteitä, mitä enemmän merkintöjä sen parempi.

Tulevana talvena teen saman näillä uusilla pattereilla ja vertaan sitten viime talven tuloksiin.

Äskeisestä replystäni jäi vielä nämä patterit mainitsematta. Eli kun talomme tehty 2ssa osassa, toinen -75, lisäsiipi -85 ja kaikki patterit alkuperäisiä. Voi hyvin kuvitella sitä sekamelkaa mikä näissä >10ssä huoneessamme vallitsee. Siellä on 2 osaisia, 1 osaisia ja sitten jotain siltä väliltä. Olkkarissa on lähes lattiasta kattoon ikkunat ja niiden alla vaan jotain matalia pattereita. Patteriremontti olisi taloon pitänyt myös tehdä, mutta koska eloa edessä..jnejnejne. Meidän pattereita ei kannata juuri mittailla..osa on lämmin osittain, osa sitten suunnilleen kylmä koko ajan. Ilmauksia pitäisi tehdä, mutta ilmaruuvit hankalissa paikoissa, tai sitten siitä ei mitään isompaa hyötyä. Tällä hetkellä olkkarissa ehkä noin 18 astetta, eikä enempää voi laittaa, koska öljy ei enää riitä kuin viikoksi. Pakko se tietty on ostaa lisää, mutta kun jossain ruusunpunaisissa kuvitelmissa ajatteli, että senkin 3 tonnia (1500ltr öljyä) olisi voinut laittaa uuteen järjestelmään, niinniin. Hieman myöhään heräsin taas, mutta näin se on yleensä aina mennyt näissä mun hommissa.
PS meillä on tällainen putken ympärille kiedottava lämpömittari tuolla lähtevässä lämpäputkessa..tällä hetkellä se näyttää noin 30 astetta. Sunttia pitäisi kääntää isommalle, mutta koitetaan nyt vielä kärvistellä.

 

[teehookoo]

Tosta öljyn kesäkäytöstä minua jo tuolla ylempänä ohjeistettiinkin ja ehkä se on uskottava. Toki edelleenkin joku laskelma vakuuttaisi minua ehkä lisänä.

1l öljyä sisältää noin 10kWh edestä energiaa ja kesälaatu nesteen sivuilla on tällä hetkellä 1,89€/litra. Tästä saadaan siis 18,9c/kWh, kun kattilan hyötysuhde on 100%. Kattilan (varsinkaan öljykattilan) hyötysuhde ei kuitenkaan ole 100% vaan enemmänkin lähellä 80% joten edellä saatuun lukuun joudutaan lisäämään "hyötysuhdesakko", koska osa lämmöstä menee piipusta pihalle.

Eli mikäli haluamme öljyllä saada 10kWh lämpöä, joudumme polttamaan 1,25l öljyä koska 0,25l menee piipusta pihalle, aina. Valuutaksi muunnettuna tämä tarkoittaa, että lopullinen kWh hinta on 23,6c/kWh.

Lisäksi tähän kuuluisi lisätä vielä polttimen sähkönkulutus, mutta pidetään laskelma yksinkertaisena ja jätetään se huomioimatta.

Eli tämän hetken hinnoilla öljyllä lämmittäessä hinta on noin 23,6c/kWh

Suorasähköllä lämmittäessä maksat tietysti siirron, verot ja energian hinnan. Oletetaan että siirrot + verot jne on maan kalleimmasta päästä (caruna, vaasan sähkö jne) noin 8c/kWh ja käytetään esimerkkinä viime kuun eli lokakuun pörssisähkön keskihintaa joka oli 4,77c/kWh. Näillä hinnoilla lopulliseksi kWh hinnaksi olisi tullut 12,77c/kWh.

Esimerkki;

Mikäli kulutit lokakuussa lämmitykseen 1000kWh (vastaa noin 125l öljyä hyötysuhdesakon kanssa), niin öljyllä lämmittäminen tuli maksamaan 236€ kun taas täysin sähkölämmitteisenä se olisi maksanut 127,7€

Hiukan tuli pitkä jaarittelu, mutta toivottavasti auttoi hahmottamaan missä suuruusluokassa liikutaan

 

[Arisoft]

Pakko se tietty on ostaa lisää, mutta kun jossain ruusunpunaisissa kuvitelmissa ajatteli, että senkin 3 tonnia (1500ltr öljyä) olisi voinut laittaa uuteen järjestelmään

Itse tein vuonna 2022 sen virheen että tilasin tankin täyteen 2178 litraa @ 1,72323 € / l

Olin siirtyny pörssisähköön edellisenä vuonna, ja vasta tuon laskun nähtyäni aloin pohtimaan miksi en lämmitä liki ilmaisella pörssisähklllä. Se talvi meni harjoitellessa ja öljyä kului 639 litraa koko talvena. Sitä öljyä on yhä tankissa noin tuhat litraa ja sitä käytän kun sähkön hinta nousee pitkäksi aikaa liian suureksi.

 

[kaihakki]

Tähän voisi myös lisätä VILPin säästöpotentiaalin. Nykyinen 3000 litraa öljyä vastaa n. 30000 kwh sähköä. Meidän Panan vuosicoppi Vantaalla on n. 3. Samaa luokkaa taitaa olla kaikki markkinoilla olevat laitteet. Tarkoittaa, että lämpöteho/ottoteholla = 30000/10000 = 3. Eli ostosähköä tarvittaisiin n. 10000 kwh ja öljypoltin jäisi vain poikkeusoloihin. Jos nyt laskisi vaikkapa 16 snt/kwh siirtoineen päivineen, niin säästö olisi n. 20000 x 16 = 3200 euroa vuodessa. Jos haluaa varman päälle laskea, niin coppi 2 on takuuvarma.

Mitä tulee sitten laitetehoon, niin panateho 12 kw varmaan riittäisi. monissa muissa merkeissä vastaa n. 24 kw. Kannattaa katsoa laitteen käppyröitä paljonko tuottaa milläkin pakkasella.

 

[Hempuli]

Meillä kellarikerroksessa oli vuoden 1968 öljykattila, jota ei sammutettu kesällä, kun se alkoi silloin päästää vettä lattialle. Lämmöt huiteli 25-30C kattilahuoneessa, vaikka ikkuna oli auki. Pari litraa meni kesäkuukausina öljyä per vrk. Harakoillakin paloivat pyrstösulat lyhyiksi.

Vilp vaikutti sen, että kattilan 65C hukkalämpö poistui ja piti korvata puhallinkonvektorilla, kun en alkanut kellarikerrokseen pattereita lisäämään, kun ne oli aikanaan jo poistettu.

Talon ed. asukkailla, joilla sähkö tuli töpselistä ja öljy tankkiautolla, öljyä kului keskimäärin 2286 ltr/vuosi. Meillä ekana ja ainoana vuonna ennen vilp:iä ~2000 ltr, kun liki kuuskymppisinä tähän muutettiin.

Periaatteessa meillä oli aika sama tilanne kuin @Paavali paitsi pienempi talo plus öljykattilan parasta ennen päivä oli mennyt aikaa sitten. Maalämmölle ei löytynyt riskitöntä kaivonpaikkaa. Ilp oli pitkään mietinnässä, mutta vesi hiljaisempana voitti.

Jos 30C lämpötarve on lähellä oikeaa tällä hetken, niin aika pitkälle riittää nykyinen patteriverkosto, mutta kun pakkasella alkaa tarve olemaan 50C, niin öljystä on apua. Huomioitava on tietysti pakkaspäivien määrä, joka etelässa on aika maltillinen.

Harmillisen pieni on niiden asentajien määrä, joilla on tietotaitoa ja uskallusta asentaa vilp öljykattilan rinnalle. Meillä kävi tuuri, että pieni putkifirma otti työn tehtäväksi, kun itse otti vastuuta ja riskiä toimivuudesta. Oma seikkailuni on käyttökertomuksessa, johon löytyy linkki alaviitteen sigusta. Putkifirmalla oli suhde kahteen valmistajaan, joista budjettiratkaisu tuli hylättyä, vaikka silläkin talo olisi pysynyt lämpimänä.

 

[Paavali]

Mikäli kulutit lokakuussa lämmitykseen 1000kWh (vastaa noin 125l öljyä hyötysuhdesakon kanssa), niin öljyllä lämmittäminen tuli maksamaan 236€ kun taas täysin sähkölämmitteisenä se olisi maksanut 127,7€

Hiukan tuli pitkä jaarittelu, mutta toivottavasti auttoi hahmottamaan missä suuruusluokassa liikutaan

Aika hyvähän tuo "jaarittelu" oli, eikä ainakaan itselleni liian pitkä. Kun nyt minuakin potkittiin hereille tämän asian suhteen jo useammankin kertaa, niin aloin itsekin laskeskella entisten kulutuksien mukaan. Pakkaskaudella meillä menee 10ltr/vrk, oikein kovilla pakkasilla ehkä 30. Jos tosta nyt ynnää sitten nykyhinnoilla, niin siinähän saa kuukausihinnaksi 600-1800, mikä kuulostaa aika hurjalta. Sähkön jos ajattelisi maksavan 1€/t, niin se sitten maksaa reilut 600/kk.
Edelleen ei tämä itselleni ole ihan selvää, vaan riippuu pitkälti sähkön hinnasta, kuten myös öljyn vuorokausikulutuksesta. Myöskään en itse ole ihan varma siitä, että pystyykö tuo 6kWn vastus lämmittämään meidän patterit ja siihen vielä päälle käyttöveden. Öljypoltin ainakin pitää taukoja välillä, miten on sähkövastuksen kanssa?
PS itseäni on aina mietityttänyt tuo keskiarvohinta, mitä tuodaan esiin. Eihän se välttämättä kerro totuutta, vaan sähköä on voinut mennä reilustikin noina kalleina aikoina, ja vähempi taas silloin kun se on ollut halpaa.
PS2 se vilp ainakin puolustaisi paikkaansa.