Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Ton1A]

Tuo punaisella merkitty alue taitaa olla ongelmallinen sulatusten kannalta, tuo siirtynee kellosulatuksiin jossain noin -20°C kohdalla, eli tuota kylmemmässä sulatusehto täyttyy jos pipe temp on alle -26°C.

Just nyt aurinko lämmittää niin hyvin, että kone pysähtyi 40 minuutin ajaksi vaikka ulkona on -4°C. Nyt se sitten taas starttailee itseään seuraavan tunnin ajan. Buffer tank-asetus muuten vaikuttaa myös siihen onko vesipumppu päällä tuon tauon ajan. Ilman tankkia pyörii, tankin kanssa ei.

 

[Ton1A]

Just nyt aurinko lämmittää niin hyvin, että kone pysähtyi 40 minuutin ajaksi vaikka ulkona on -4°C. Nyt se sitten taas starttailee itseään seuraavan tunnin ajan.

Ei starttaillut... Kävi 20 minuuttia, ampui 2 astetta yli tavoitelämpötilasta ja pysähtyi. Eli asetuksissa on vielä tuunattavaa... Heating delta T voisi ehkä olla pienempi kuin 5 astetta.

 

[Pretor]

Nyt on kyllä tuon buffer-anturin säätämisen jälkeen käynyt tasaisesti ja ilman sammumista ja COPissakin oli päästy tänään jo kolmosen puolelle ka. -6 kelissä. Buffer deltaT nyt 2'c. Sen verran sopivasti lähtee lämmintä lämmityskiertoon, että tuolla anturisijoittelulla VILP ei saavuta varaajan lämpötilatavoitetta näillä keleillä nähtävästi ollenkaan. Toisaalta herää siis myös kysymys, että meneekö loppupeleissä kuitenkin sähköä enemmän, kun kone kuitenkin luulee nyt koko ajan, että varaajassa ei lämpö riitä.

Onko muut saaneet aikaiseksi näitä 0-alkuisia COP lukemia? Kelien viilennyttyä näitä taas tulee. Ei taida anturien tarkkuus riittää

Jotain on nyt jossain vikana, jos tosiaan tuosta kuvastakin katsoen kulutusta on tuottoa enemmän.
Ainaostaan jossain käynnistysvaiheessa on näkynyt 0-alkuista coppia sen pienen hetken, kun kone heräilee levolta ja alkaa ajamaan itseään lämpimäksi. Sekin tosiaan ihan alkuminuuttien käynnistyksessä.

edit: Itse asiassa tuota kuvaa lisää katsomalla näkee, että eihän siellä ole minkäänlaista DeltaT:tä VILPille menevän ja VILPiltä palaavan veden suhteen... eli sulla menee liian kuumaa vettä VILPille.

 

[eliel]

Jotain on nyt jossain vikana, jos tosiaan tuosta kuvastakin katsoen kulutusta on tuottoa enemmän.
Ainaostaan jossain käynnistysvaiheessa on näkynyt 0-alkuista coppia sen pienen hetken, kun kone heräilee levolta ja alkaa ajamaan itseään lämpimäksi. Sekin tosiaan ihan alkuminuuttien käynnistyksessä.

edit: Itse asiassa tuota kuvaa lisää katsomalla näkee, että eihän siellä ole minkäänlaista DeltaT:tä VILPille menevän ja VILPiltä palaavan veden suhteen... eli sulla menee liian kuumaa vettä VILPille.

Teoria on, että ehtii tehdä lämmöt takaisin varaajaan alkukiukulla ja sitten yrittää pysyä käynnissä. Joutuu pitämään virtauksen kovana, jotta ei tekisi hirveästi yli pyynnin ja COPit katoaa sitten antureiden tarkkuuden takia nolliin. Kytkentämuutokset olisi pitänyt tehdä ennen pakkasia, mutta ei ehtinyt. Täytyy toivoa, että mittauksissa on vika, eikä koneessa.

 

[Ton1A]

Ajat buffer tank moodissa? Koitapa ihan ensin ottaa anturi pois kolostaan ja katso mitä tapahtuu.

Ainakin tää mun koneeni ei saa mitään kunnollista aikaan ekan käyntitunnin aikana pakkaskelillä. Tilanne alkaa kunnolla stabiloitua vasta noin tunnin ajon jälkeen.

 

[Pretor]

Teoria on, että ehtii tehdä lämmöt takaisin varaajaan alkukiukulla ja sitten yrittää pysyä käynnissä. Joutuu pitämään virtauksen kovana, jotta ei tekisi hirveästi yli pyynnin ja COPit katoaa sitten antureiden tarkkuuden takia nolliin. Kytkentämuutokset olisi pitänyt tehdä ennen pakkasia, mutta ei ehtinyt. Täytyy toivoa, että mittauksissa on vika, eikä koneessa.

Teoria on pakostikin väärä, koska kone sammuu siinä vaiheessa, kun varaajan tavoitelämpötila on saavutettu. Eli se ei jää yrittämään käynnissä pysymistä, jos sille ei ole tarvetta. Tämä siis, jos se buffer-tank -kytjentä on käytössä. Kone tekee sen 2'c yli (lämmityskäyrän vaatiman) pyynnin "automaattisesti". Ei noi anturit nyt noin paljoa voi kuitenkaan heittää. Jonkinlaisen varmistuksen saa, kun laittaa Heishaan pari ds18b20 anturia meno-/tuloputkiin pintaan kiinni alumiiniteipillä ja eristää.

Oikeastaan voisit kertoa mitkä on asetukset, eli lämmityksen deltaT, buffer-tankin deltaT, käyräajoa vai tasalämpöä ja minkälainen on kytkentä?

Muuten noista sun käyristäs vois hätäisesti vetää sellaisenkin johtopäätöksen asiaa tietämättä, että VILP ottaa vetensä varaajan yläosasta (jossa on lämpimin vesi) ja palauttaa sen "lämmitettynä" alaosaan. Eli tuossa tilanteessa koneelle voisi mennä liian kuumaa, koska pyynti on ~saman mitä koneelle syötetään =kova virtaus, mutta lämpöä ei tehdä, koska se vesi on jo suunnilleen sen lämmityskäyrä+2'c, kun se menee VILPille.

 

[eliel]

Tasalämpöä ajetaan tällä hetkellä, Heat_Delta 5K ja kytkentä suoraan varaajaan, pohjalta pumpulle ja paluu puolivälin yläpuolelle. Lisäkorttia ei ole, joten buffer tank ajo ei ole käytössä. Antureiden eristämisen voisi tehdä vähän paremmin varmuuden vuoksi. 0.5 asteen heitto taitaa olla 1.5kw luokkaa mittausvirheenä.

 

[siwer]

COPin mittailu on täysin hyödytöntä ellei ole 0.1-0.2 asteen tarkkuudella antureita jotka on mieluusti anturitaskuissa, tai ainakin erittäin hyvin lämpöä johtavilla aineksilla putkiin huolella kiinnitetty ja paksuilla eristekerroksilla päältä eristetty. Ja sitten tarvitaan se tarkka virtausmittari.

Kannattaa arvioida sitä toimiiko kone lainkaan oikein, ja onko kytkentä tehty oikein, muista arvoista.

Kyllähän tuo Elielin käppyrä näyttää vahvasti siltä että vesiä sekoittuu. Jos talossa on lämmitys ylipäänsä päällä, sellaista tilannetta ei pitäisi koneen käydessä voida tulla että VILPille menevä ja sieltä palaava lämpötila ovat samat, koska ei näiden koneiden latauspumput koskaan niin ylimitoitettuja ole. Se tilanne kuitenkin voi syntyä jos VILPin tuottamaa vettä kulkee varaajassa VILPin ottoon: kone himmaa tehot äkkiä minimiin ja lämmityssykli loppuu.

Kun saat koneen hetkeksi käymään suht vakaasti, mittaa seuraavat lämpötilat: pattereiden meno? Pattereiden paluu? VILPille menevä? VILPiltä palaava?

Oikeanlainen datasetti näyttää esim. suunnilleen tältä:
Pattereiden meno 40
Pattereiden paluu 35
VILPille menevä 35
VILPiltä palaava 40.

Jos tuosta on kovin suuria poikkeamia, vedet sekoittuvat ja se tuhoaa COPin.

Tuohon optimitilanteeseen päästään varmuudella ilman varaajaa, tai sarjassa olevalla varaajalla, niin että vesireittiä sekoittumiselle ei ole olemassa.

Mulla on kyllä varaaja niin että pattereilta palaa alareunaan, josta myös menee VILPille T-haaralla samasta liitoksesta. Pattereille lähtee varaajan ylhäältä, ja VILPin tuotto menee varaajan keskelle. Tässäkin on teoreettinen mahdollisuus vesien sekoittumiselle mutta mulla on lukemat hyvin lähellä noita yllä mainittuja eli niin ei ole käynyt. Tällaisessa kytkennässä avainroolissa on se, että pattereiden kiertopumppu tekee suunnilleen saman virtaaman kuin VILPin latauspumppu.

 

[Sakarikk]

Kyllä panassa se alku käynnistyksen jälkeen kestää niin kannattais pyrkiä siihen jatkuvaan käyntiin.
Jos antoi käydä demand controllin maksimilla, kävi katkoo vielä näilläkin 7-10 pakkasilla.
Kuristus minimiin niin käynti muuttui jatkuvaksi eli 1,8-1,9/4,7-5,2 kW.
Talo vei n.49kWh/vrk=5,6€ , pakkasta 8-10C , ihan kohtuullista.
Marraskuu vei 712kWh tulistuksen kanssa= 82€, raakakoppi ilman sulatuksia n.3,2.
Siellä on niitä vastustunteja mukana 8h, oli tehdasasetus oli 0C, nyt muutettu -15C, ei ole enään lisääntynyt vastustunnit.
Taitaa hiljainen tila ja demand controll vaikuttaa samaan pisteeseen koska muutos on sama olipa päällä toinen tai
molemmat.

 

[Pretor]

No tässä @eliel tapauksessa voi kyllä sisällä putkien pinnasta mitata lämmöt, niin näkee onko siellä oikeasti heittoa. Se on tässä tapauksessa epäoleellista näyttääkö ne oikein, kunhan niistä näkee onko ne lämpötilat ~samat molemmissa putkissa, vai onko niissä asteiden erot, mutta anturit siitä huolimatta näyttää ~samaa.

Minkä kokoinen varaaja on?
Voisi myös kuvitella, että varaajaa ylilämmitetään lämmityskäyrään nähden aivan liikaa ja liian kovalla virtauksella, jolloin pönttö sekoittuu hyvää kyytiä tasalämpöön.
Mulla pyörii virtaus keskimäärin jossain 20l/min lukemissa näillä pakkasilla.

Taitaa hiljainen tila ja demand controll vaikuttaa samaan pisteeseen koska muutos on sama olipa päällä toinen tai
molemmat.

Joo hyvin voin unohtaa tuon demand controlin kokonaan. Hyvin toimii automatisoituna tuo Quiet Moden vaihto ja toi sitä kaivattua "rauhallisuutta" käyntiin. Hyvin saa noita tehoja porrastettua pakkasten mukaan.

Nyt on ollut jonkin aikaa -11'c mittarissa ja täälläkin lähti ensimmäinen kompressorisulatus just käyntiin. Normaalisti pitkiä vetoja vetänyt sulatusten välillä, mutta nyt ei ole edellisestä sulatuksesta kuin 2h.
Ottoteho 5-5.4kW ja kompressori noin 80Hz. Logeista voi nähdä, että kone raportoi kompurasulatuksen kestoksi 14min40s, mutta todellisuudessa kesto oli noin 10-11min, koska tuon jälkeen kone teki jo lämpöä kiertoon.

Quiet Mode 1 lähti myös päälle tuossa -11'c lukemassa (nyt-12'c) ja tällä kertaa aika iso harppaus tehoissa edelliseltä 2-tasolta:
Kompura ~48Hz ->63Hz
Ottoteho ~2.8kW -> 3.8kW
Virtaus ~20.5l -> 29.5
Katsotaan tasoittuuko ajan kanssa.

 

[Sakarikk]

Minä osaan ehkä automatisoida tuon demand controllin oumannin avulla, täytyy vielä odotella miten se vaikuttaa
vielä kylmemmillä keleillä, +keleillä sen vaikutus oli aika pieni.

 

[Ton1A]

Kivasti näkyy COP-datassa miten paljon oli apua siitä että kone saatiin käymään nätisti. Punaisella ympyröity alue on muutoksen jälkeisiä. Kukin piste edustaa kuuden tunnin jaksoa, ulkolämpötila vs. koneen raportoima tuotto/kulutus.

 

[eliel]

Maalasin sisällä oleviin putkiin mustat täplät ja mittasin infrapunamittarilla pinnasta lämmöt ja kyllähän siellä noin 3 astetta oli eroa. Katsotaan miltä näyttää kun lähtee uudelleen käyntiin. Antureiden arvoja siis korjattu lisää. Koska heittoa tuli pakkasillä lisää voisi todeta, että antureiden eristäminen ei ole onnistunut. Onko kukaan siirtänyt noita tulo- ja menovesiantureita sisälle? Taitaa jäätymissuojan kannalta olla huono idea.

Toistaiseksi kaikki lämmitys on ollut se mitä putket pannuhuoneessa ja pumpulta pannuhuoneeseen vuotavat lämpöä. Eilen sain kytkettyä puhallinpatterin, niin tulee lisäkuormaa ja päästään todennäköisesti jatkuvampaan käyntiin. Mulla on 2x 500l varaajaa, joissa ei välilaipioita, joten vesien sekoittuminen on hyvin todennäköistä. 16kw pumppu tykkää pyöritellä vesiä noin 45l/min tasolla ja varaajien välissä on 32-100 magna, joten tasalämpöistä on. Kytkennät vielä pahasti vaiheessa, pääsi talvi yllättämään DIY-putkimiehen tänä vuonna

 

[Pretor]

Toi kova virtaus kertonee tuohon aikaisempaan graafiin viitaten siitä, että deltaT on liian pieni tulo-/menovesien välillä. Silloin sitä tuottoa revitään suurella virtauksella pienestä lämpötilaerosta.

Voihan sitä kokeilla säätää pumpun virtausta itse pienemmäksi.
Tai sammuttaa se varaajien välinen pumppu kokonaan, jotta se ei pyöritä lisää vesiä ja mennä sillä yhdellä varaajalla. Näkee mikä vaikutus noilla on lopputulokseen .
Niin ja kokeilee myös ajaa sillä lämmityskäyrällä,eikä tasalämmöllä.

 

[eliel]

Ainakin tuotto- ja kulutuskäppyrät kääntyivät oikeinpäin. Pitää testailla tuon sekoittumisen vaikutusta. Tällä hetkellä ajatuksena on ollut ajaa joko pumppuryhmille suoraan tai sitten toiseen varaajaan käyttövesimoodissa lämpöä. Pumppuryhmien, joiden perässä toinen varaajista on, on hydraulinen tasoaja, mikä varmaankin aiheuttaa sekoittumista, mikäli ei ole tarpeeksi lämmitystarvetta.

 

[siwer]

Ei liian suuresta virtaamasta (pienestä dT:stä) muuta haittaa ole kuin putkien pitämä ääni, kiertovesipumppujen energiankulutus ja COP-mittauksen muuttuminen entistäkin epätarkemmaksi/vaativammaksi.

Varaajan sekoittuminen pitäisi estää pitämällä patteri- ja latausvirtaama samana, silloin se saa myös olla suuri. Asiaa auttaa esim. se että sekä patterien että VILPin paluu on T-haarassa jotka yhdellä putkella kiinni varaajassa. Myös menopuolen voi T-haaroittaa jos sekoittumista yhä tapahtuu. Jos varaajan ainoa tarkoitus on estää patterien napsumista, varaajan voi kytkeä sarjaan jolloin ongelmia ei varmuudella tule.

Jos toiminta paranee virtausta pienentämällä, varsinainen vika on muualla. Tällaisen ongelmanratkaisumetodin varjopuoli on, että kun varsinaista ongelmaa ei korjata vaan hyödynnetään sattumanvaraisten muutosten sivuvaikutuksia, ei voi kovin suurella varmuudella sanoa korjautuuko ongelma kokonaan vai pieneneekö se vain "siedettäväksi". Epäselväksi jää, paljonko hyödyntämätöntä potentiaalia koneessa on.

 

[pökö]

Jos toiminta paranee virtausta pienentämällä, varsinainen vika on muualla

Onko silloin välttämättä vika?

 

[siwer]

Kyllä se kytkentävirheen tai toimintavian aika vahvasti osoittaa jos virtaaman lisäys huonontaa COPia tai aiheuttaa jotain muita ongelmia. Tällöin vaihtoehdot on kätkeä virhe vähentämällä virtaamaa, tai analysoida tilanne ja korjata virhe.

Myönnän toki että käytännössä joskus vaan kannattaa kokeilla asioita summamutikassa ja tyytyä siihen että jokin toimii tarpeeksi hyvin, sen suuremmin analysoimatta.

 

[pökö]

Eikai virtauksen lisääminen mikään automaattinen tehon tai toiminnan parantaja voi olla?

 

[siwer]

Olettaen että prosessi on muuten kunnossa, virtaaman lisäämä kasvattaa COPia pienentämällä lämpötilaeroa, mutta ei sitä loputtomiin kannata lisätä, jossain pisteessä lähes kaikki hyöty on jo ulosmitattu ja lopulta vaan kasvatetaan kiertopumpun sähkönkulutusta. Ei jostain 4-5 asteesta paljon alemmas kannata pyrkiä. Ei tämä tarkoita että COP on heti kuralla jos dT onkin vaikka 7 astetta, ero on pieni (esim. 0.1 COPissa; vaikea osoittaa mittaamalla). Yleensä koneet kai kieltäytyy käymästä jos virtaamaa on niin vähän että COP olisi merkittävästi huonompi.

Poikkeuksia voi olla jos prosessissa muualla on jokin outo Ominaisuus, esim. kapillaarikoneissa kylmäprosessi ei ole optimipisteessä automaattisesti vaan voi esim. hyötyä lauhtumislämpötilan nostosta.

Itse vaan asettaisin tuon Panasonicin dT-asetuksen vaikkapa viiteen, se on sellainen järjellinen arvo joka ei ammu yli kumpaankaan suuntaan.

Pointti on siinä, että vaikka virtaaman lisääminen esim. dT=5:stä dT=3:een saattaa olla turhaa (koska hyöty on vähäinen), sen ei missään nimessä pitäisi huonontaa toimintaa tai COPia, jos näin käy, pitäisi mielestäni todellinen syy selvittää.

 

[pökö]

Kun on reaaliaikainen mittaus otolle ja tuotolle niin helppohan tuo on sitten todeta.

 

[siwer]

Joo, paitsi että jos esim. 2 asteen dT:n muutoksella saavutettava etu COPissa on samaa luokkaa kuin jos ulkolämpötila lauhtuu puolella asteella (jonka seurauksena käyräajo muuttaa tavoitetta toisen puolisen astetta). Näin vakioituja olosuhteita on vaikea järjestää. Hyvin asennettu Pollucom ehkä juuri kykenisi tuon todentamaan, jos olisi se vakio-olosuhdekontti. Silti mittaus pitäisi toistaa moneen kertaan tuloksen varmistamiseksi. Mikro-optimointi on vaikeaa.

Suuria eroja on helpompi todentaa, laita dT=20 astetta ja katso mitä käy, jos kone suostuu käymään. Tässä tosin on sitten muut tekijät vakioitava, tuollainen varaaja jossa vedet ehkä sekoittuvat tai sitten ei, riippuen kiertopumpun asetuksesta, ryssii koko järjestelyn.

 

[pökö]

Suuria eroja on helpompi todentaa, laita dT=20 astetta ja katso mitä käy, jos kone suostuu käymään.

Miksi 20, eihän kellään vesilämpöpumppaajalla ole tuohon kunnon välineitä?

 

[siwer]

En ymmärrä kysymystä. Jos haluaa mitata levarin dT:n vaikutusta COPiin, niin erosta täytyy juurikin tehdä niin iso että se on mitattavissa kotijärjestelyillä. 20 asteen dT:n pitäisi jo merkittävästi romahduttaa COPia niin että se pitäisi olla havainnoitavissa kotijärjestelyinkin.

Jos hinkkaa vaikkapa 4:n ja 6:n välillä niin ero COPissa on niin pieni, että mittarissa näkyvät pienet vaihtelut voivat johtua mistä tahansa muustakin. Etenkin jos mittari on epätarkka kuten tuollainen Panasonicin sisäinen.

 

[kotte]

Ei liian suuresta virtaamasta (pienestä dT:stä) muuta haittaa ole kuin putkien pitämä ään

Saattaa todella pieni delta-T ja suuri virtaus aiheuttaa sen, että lauhdutin toimii omituisessa moodissa. Lauhduttimessa pitäisi syntyä riittävä nesteytyneen kylmäaineen alijäähtymä, mutta hyvin pieni delta-T estää tuollaisen tilanteen syntymisen. Venttiilistä joko menee silloin kaasua lävitse (mikä heikentää COPpia) tai sitten nestettä kertyy lauhduttimeen ja lauhdepaine kasvaa (mikä lisää kompressorin tehonkulutusta ja sitä kautta heikentää COPpia).

 

[eliel]

Kone aloitti piirtämään tylsää vaakasuoraa viivaa, joten kokeillaan tuolla deltalla leikkimistä. 15 oli Panasonicissa maksimi, setup muilta osin sama ja ulkolämpötilakin melko tasainen

 

[pökö]

En ymmärrä kysymystä. Jos haluaa mitata levarin dT:n vaikutusta COPiin, niin erosta täytyy juurikin tehdä niin iso että se on mitattavissa kotijärjestelyillä. 20 asteen dT:n pitäisi jo merkittävästi romahduttaa COPia niin että se pitäisi olla havainnoitavissa kotijärjestelyinkin.

Jos hinkkaa vaikkapa 4:n ja 6:n välillä niin ero COPissa on niin pieni, että mittarissa näkyvät pienet vaihtelut voivat johtua mistä tahansa muustakin.

Jos nyt pysytään vaikka 4-10 asteen deltassa niin saadaan jo tuloksia.

Olen tätä asiaa testaillut kahdella koneella kuutisen vuotta, (VILP ja MLP) ja mittaukset kunnossa.

Kunhan pysytään koneen vaatiman minimivirtauksen (minun mlp 0,48 m3/h ja ∆ silloin 10-11 astetta) yläpuolella niin teho tai cop ei nouse virtaamaa lisäämällä yhtään 0,90 m3/h asti mutta sen jälkeen cop alkaa laskea. Ulos tulee sama teho kokoajan. Vilpin litroja en muista mutta sama homma oli sillä.

Lämmitykseen menee suunnilleen sama määrä litroja kuin lämpöpumppu vispaa, noin 0,550 m3/h. Kuvassa näkyy noin -9 asteen pakkaspäivä kun pattereiden suntti on täysin auki jolloin lämpö otetaan varaajan katosta ja mlp imee "kylmintä" mahdollista varaajan pohjasta palauttaen kuumat varaajan puolivälin yläpuolelle. Tässä tilanteessa minimivirtaus ja dt n. 10 astetta ja se on käytössä.

Tämä on varmaan varaajakohtainenkin asia. Minulla se on omavalmiste mikä on tehty aurinkolämpöä varten kerrostuminen mielessä ja sen se kyllä tekee hyvin.

 

[Espejot]

Eikös se mennyt niin että pökö testi koskee varaajan latausta?

 

[pökö]

Eikös se mennyt niin että pökö testi koskee varaajan latausta?

Nimenomaan

 

[siwer]

Tuollainen testi testaa lähinnä varaajan käyttäytymistä. Tosin jos on korkea hyvin kerrostuva varaaja ja patterisuntti laitetaan testin ajaksi kokonaan kiinni, voidaan toistettavia tuloksia ehkä saadakin eri virtauksilla.

En ole ollenkaan varma että tuollainen varaajakytkentä on kauhean hyvä vaikka itsellänikin on täsmälleen samainen kytkentä ja se tuntuu toimivan erinomaisesti. Mutta joissain tilanteissa vesien sekoittumista voi tapahtua (eli kun patteri- ja latausvirtaama eivät täsmää). Lisäksi energian varastointi ja purkaminen koplautuu sillä tavalla yhteen, että purkaminen on aloitettava heti varaamisen loputtua, tai muuten "väliajan" joutuu tekemään korkeammalla pyynnillä ja sekoittelemaan vesiä. Ei tuo huono kytkentä ole mutta siihen voi olla syynsä miksi ammattilaiset eivät tuota suosi, vaan laittavat pikkuvaraajan sarjaan menon kanssa. Se ei voi mennä pieleen.

 

[pökö]

Ei tuo huono kytkentä ole mutta siihen voi olla syynsä miksi ammattilaiset eivät tuota suosi

Ammattilaiset ei suosi mutta ei niiden jäljiltä usein koneet kunnolla toimikkaan.

 

[Sakarikk]

Minulla on nyt rajoitukset päällä ja tuli kompurasulatus joka kesti tosi pitkään, kone otti 1,85kW ja 46Hz, jauhoi jotain
25 min. Kenno oli sula ja kuiva paljon ennen loppua, mistä se päättelee sulatuksen lopetuksen. Vesisulatuksessa lopetus
toimii hyvin , loppuu juuri kun kenno on sula ja palaa lämmitykseen. Viime talvena sulatus otti n.5kW ja n. 80 Hz ja kesti n. 15 min.

 

[eliel]

Kone aloitti piirtämään tylsää vaakasuoraa viivaa, joten kokeillaan tuolla deltalla leikkimistä. 15 oli Panasonicissa maksimi, setup muilta osin sama ja ulkolämpötilakin melko tasainen

Käytännössä tulo-meno lämpötilaero kasvoi 3C->5C, virtaama nopeammin 13-14l tasolla, kulutus 2000-2200w ja tuotto 4000-4200w sulatuksen jälkeen. Aamuyöstä vedellyt -16-17 pakkasella nelisen tuntia 3000w ottoteholla ja 4000w tuotolla. Joko @Ton1A COP pilveen on osunut pisteitä -15 lämpötiloihin?

 

[Ton1A]

Ei täällä lounaisrannikolla ole vielä ollut noin arktisia kelejä, ehkä su-ma välisenä yönä.

 

[Pretor]

En jaksanut kaikkea dT vääntöä edes lukea, mutta omista käppyröistä voin vetää johtopäätöksen, että COP tippuu selvästi siinä vaiheessa, kun dT pienenee ja yritetään virtausta muuttamalla silti saada samaa tehoa ulos.
Mä olen ajellut dT5 jo pidemmän aikaa, mutta tahtoo välillä alkaa väkisinkin kapenemaan tuo viiden asteen ero ja se näkyy copissakin.

Aikaisemminkin sanonut, mutta meillä yksi ongelma on lämmityksen lähdössä oleva 2" haara lämmitysputkea, joka toimii patterina (menee seinän läpi saunan kautta pesuhuoneeseen ja takaisin). Iso putki, lyhyt reitti. Tuolla matkalla ei juurikaan ehdi vesi jäähtyä, joten lämmityksen paluu ei ole niin viileää kuin pitäisi, sillä tuon 2" putken lähes lämmityslähdön lämpöinen vesi sekoittuu muun kämpän patterien paluuvesiin juuri ennen varaajaan palaamista.
Toi on hyvin kinkkinen putki ja todella vaikea saada mihinkään väliin venttiiliä kuristamaan kiertoa. Lämmityskierron tiputtaminen ykköselle on yksi pieni (tekohengitys)ratkaisu, mutta lämmityskäyrää pitäisi taas vähän suurentaa.
Normaalisti näillä pakkasilla tullut aikaisemmin pidettyä kiertopumppua kolmosella, mutta toistaiseksi on vieläkin kakkosella. Osin tuon dT:n takia... tosin lämmitykseen lähtee myös vähän lämpöisempää kuin aikaisemmin.

 

[siwer]

No tuo kuvaus 2" kuristamattomasta "hullunkierto"-putkestahan selittänee sen miksi COP huononee kun virtausta kasvatetaan. Kyllä tuohon jonkunmoinen kuristusventtiili täytyisi saada, sillä voisi saada myös muun kämpän lämmönjakoon enemmän tehoa.

Kai siinä nytkin jotain kuristusta on? 2" putki on niin isoa että ihmettelen jos muualle päätyy ylipäänsä lainkaan vettä.

 

[Pretor]

No tuo kuvaus 2" kuristamattomasta "hullunkierto"-putkestahan selittänee sen miksi COP huononee kun virtausta kasvatetaan. Kyllä tuohon jonkunmoinen kuristusventtiili täytyisi saada, sillä voisi saada myös muun kämpän lämmönjakoon enemmän tehoa.

Kai siinä nytkin jotain kuristusta on? 2" putki on niin isoa että ihmettelen jos muualle päätyy ylipäänsä lainkaan vettä.

No on siinä tavallaan... putki lähtee tuumaisena noin 3m matkan, joka vaihtuu seinän takana heti saunan puolella 2" putkeksi, jota on +10m. Seuraava kuristus on lyhyt 3/4" putken pätkä seinän läpi takaisin tullessa, jolla yhdistyy lämmityksen paluuputkeen.
On kyllä ollut jo pitkään tiedossa, että tuo pitäisi saada jollain keinolla kuristettua... ehkä ens kesänä voisi yrittää tapella asian kanssa.
Oli jo iso voitto saada eteisen viereisen huoneen patteri vaihdettua ja siirrettyä irti seinästä. Ei ole tarvinut eteisessä pitää sähköistä lattialämmitystä vielä päällä ollenkaan ja silti siellä on lämpimämpää, kuin aikaisemmin lattialämmityksen kanssa.


Nähtävästi kun mennään kompurasulatusalueelle, eli -11'c ja alle, niin näyttäisi sulattelevan jostain syystä hyvinkin tiheään. Eilisen illan ja aamupäivän välillä pyöreästi 1.5-2h välein sulatus. Tuosta kun sen asteenkin lauhtuu takaisin -10'c lukemiin, niin taas menee jonkun 3-3.5h sulatusvälillä.
Kumpikohan tuon loppujen lopuksi tekee... se itse kompurasulatusalue, vai Quiet Mode -level, sillä sekin muuttuu tällä hetkellä just tuolla samalla ulkolämpötilalla.

 

[eliel]

Täällä menee 8h sulatusväleillä. Onko sulatusten ja asetusten muutoksen välillä ajallista yhteyttä? Välillä tuntuu, että kun asetuksia on räpelöinyt, niin seuraava sulatus olisi nopeammin tämän jälkeen. Voi toki olla ihan kuvitelmaa.

 

[Ton1A]

Kone on pysähdyksissä vähän aikaa ja lähtiessään käymään joutuu aluksi tekemään vähän enemmän hommia ennenkuin tilanne taas stabiloituu. Kenno käy kylmempänä ja kerää enemmän huurua -> joutuu sulattamaan.

 

[Pretor]

Kone on pysähdyksissä vähän aikaa ja lähtiessään käymään joutuu aluksi tekemään vähän enemmän hommia ennenkuin tilanne taas stabiloituu. Kenno käy kylmempänä ja kerää enemmän huurua -> joutuu sulattamaan.

No onhan se tavallaan pysähdyksissä molemmissa sulatustavoissa, vaikka kuitenkin molemmissa sulatuksissa myöskin kompura käy koko ajan.
Sen huomaa käyristä, että kompurasulatuksen jälkeen tulee ryntäys eli piikki tehoihin (enkä siis tarkoita piikkiä puhtaan kennon takia) ja sitten lasketellaan alaspäin. Vesisulatuksessa käynnistyy ilman ryntäilyjä tasaisilla tehoilla.
Olettaisi tuon ryntäilyn olevan loogisempaa just toisinpäin, koska vesisulatuksessa ajetaan takaisin kiertoon/varaajaan kylmää vettä pieni pulssi, joten tehopiikki olisi perustellumpi, koska tuo pulssi viilentää vesimassaa hetkellisesti vähän. Kompurasulatuksessa ei mene kylmää vettä kiertoon, joten miksi pitää rynnätä alkuun, kun ei ole mitään "kurottavaa", vaan voisi jatkaa rauhalliseen tahtiin.

Sattumoisin just kahdesta edellisestä sulatuksesta näkee eron kompurasulatus vs. vesisulatus:

Tuosta pystyy myös näkemään/ennakoimaan, että kohta tulee sulatus.