Aurinkopaneeliasennuksissa puutteita

[s282]

Yksi vaihtoehto kaapeliksi voisi olla palonkestävä "MMJ" löytyy oranssina ja punaisena, en vaan löytänyt UV:n vaikutus siihen pitkällä aikavälillä jos se tulee ulkoasennukseen
Hinnaltaan kova verraten tavalliseen MMJ kaapeliin mutta lämpötilankesto on omaa luokkaa

Ei se palonkestävän kaapelin käyttölämpötila ole kuin 90 astetta. se palonkesto perustuu siihen että kaapeli ikään kuin kivettyy. Taitaa silikonikaapeli olla ainut missä on yli 100 astetta käyttölämpötila. Ölflex vois olla ihan pätevää kaapelia katolle.

https://products.lappgroup.com/online-catalogue/power-and-control-cables/power-chain-applications/harsh-conditions/oelflex-robust-fd.html?type=1664268841

 

[anders]

Yksittäisinä vakavina virheinä mainittakoon asennukset, jossa ylivirtasuojaus on jätetty tyystin toteuttamatta kytkemällä invertteri ilman sulakkeita suoraan sähkökeskuksen kiskoon

No onhan siellä toki pääsulake suojaamassa

Josta aasinsilta selektiivisyyteen, sählärin kanssa keskustelin tästä, jos esim 3x25 keskukselle kytkee maksimin 17kw tuotantoa mitä esmes Caruna sallii, niin sehän vaatii 3x25 sulakkeen, ei siihen mitään selektiivisyyttä oikein saa millään, pl jakamalla inu pienemmiksi...

Miten olette ratkaisseet?

 

[Harrastelija]

Ja keskuksen sisäiset kytkennät pitää olla mitoitettu vähintään 50A:lle (25+25).

 

[anders]

Ja keskuksen sisäiset kytkennät pitää olla mitoitettu vähintään 50A:lle (25+25).

No toki, mutta kaiketi jos siellä jotain kiskoa on tms niin kyllähän ne usein ovat riittäviä. Toki jos on jotain jomppia tms niin nämä myös.

Mutta ehkäpä helpointa toteuttaa vaikka mikroinverttereillä ja jakaa vaikka 10A ryhmiin.

Edit. vilkaisin omaa keskusta, siellä kojeiden välillä Hagerin kiskoa joka 63A speksattu. Kojerivien välissä jomppeja, joiden kaapelipaksuudesta en tiedä eikä lue, pitänee tarkistaa.

 

[Harrastelija]

Uusissa keskuksissa tarrassa pitäisi olla kerrottu myös tuon sisäisen kytkennän mitoitus.
Vanhoista tietoa ei löydy.

 

[anders]

Uusissa keskuksissa pitäisi olla kerrottu myös tuon sisäisen kytkennän mitoitus.
Vanhoista tietoa ei löydy.

No juu, mutta tämäkin minun keskus on "25A mittauskeskus", kolmivaiheinen, mutta kytketty yksivaiheiseksi.

Silti näyttäisi sisäinen johdotus olla selvästi 25A järeämpää. Tosiaan pitää vaan nuo jompit tarkistaa vielä, ne ovat geneeristä jäykkää johtoa, jossa ei mitään merkintää. Jännitteet päällä ei mahdu edes työntömitalla mittaamaan, mutta sillähän se selviää lopulta, väristä päätellen kuparia ovat.

 

[Harrastelija]

Mitä tuo ”kytketty yksivaiheiseksi” tarkoittaa? Vain yksi pääsulake käytössä?

 

[anders]

Mitä tuo ”kytketty yksivaiheiseksi” tarkoittaa? Vain yksi pääsulake käytössä?

Kyllä, vain yksi pääsulake käytössä, toistaiseksi. Kaksi muuta vaihetta sulekepesä tyhjäksi sinetöitynä - muistaakseni.

Tämä vaihdettiin verkkoyhtiön toimesta valmiiksi kun vetivät maakaapelin, se on sitten helppo päivittää kolmivaiheiseksi, kaapelikin tulee käsittääkseni keskukselle saakka, ainakin seinällä se on valmiina kolmivaiheisena.

Väliaikaisesti pääkytkimen jälkeen sillattuna niin, että kaikkiin vaiheisiin tulee syöttö, sitten siltauspala pois kun aikanaan muutetaan -> 3P.

 

[Harrastelija]

Eli 3-vaihe laitteet eivät nyt toimi kuin korkeintaan tähti kytkennällä? (Kolmiossa vaiheiden välillä ei ole nyt jännite-eroa.)
Tuossa kyllä nollajohto joutuu koville.

 

[anders]

Eli 3-vaihe laitteet eivät nyt toimi kuin korkeintaan tähti kytkennällä? (Kolmiossa vaiheiden välillä ei ole nyt jännite-eroa.)
Tuossa kyllä nollajohto joutuu koville.

Ei ole onneksi mitään 3-vaihelaitteita. Sitten jos tulee, niin täytynee päivittää. Yksi sähkökiuaskin löytyy, senkin sai kytkettyä yksivaiheiseksi ihan valmistajan ohjeella.

Miksi nollajohto joutuu erityisen koville? Samanpaksuista johtoa se on vaiheen kanssa... Eihän siellä voi kuormaa olla enemmän kuin vaiheessa kaiketi?

Lähinnä yksivaiheisessa täytyy olla tarkkana pääsulakkeen keston kanssa, johon tuo invertteri auttaa kummasti - se kun osaa "tukea" verkosta otettavaa kuormaa ja estää siten pääsulakkeen laukeamisen.

Mutta toki pitää jossain vaiheessa päivittää -> 3P.

 

[Harrastelija]

Miksi nollajohto joutuu erityisen koville?

Siellä on 3 vastuksen virta eli 3kW kuormaa vastaava virta.

Ideaalisessa maailmassa 3-vaihe tähtikytkennässä nollajohdossa virta olisi 0A. Eri vaiheet kumoavat toisensa.
Mutta kun tuo onkin nyt 1-vaiheinen.

edit: esimerkki tilanteesta että olisi esim 3x1kW lämminvesivaraaja kytkettynä.
Kuinka iso kiuas on? Siellä nollajohdossa on jo 6kW tehoa vastaava virta tai enemmänkin?

 

[anders]

Siellä on 3 vastuksen virta eli 3kW kuormaa vastaava virta.

Ideaalisessa maailmassa 3-vaihe tähtikytkennässä nollajohdossa virta olisi 0A. Eri vaiheet kumoavat toisensa.
Mutta kun tuo onkin nyt 1-vaiheinen.

edit: esimerkki tilanteesta että olisi esim 3x1kW lämminvesivaraaja kytkettynä.
Kuinka iso kiuas on? Siellä nollajohdossa on jo 6kW tehoa vastaava virta tai enemmänkin?

Toki mutta onhan se aivan sama kuorma siellä vaihejohdossakin, kun mennään yhdellä vaiheella?

Sähkökiuas on 3 x 10A vastuksilla. Nyt on kytkettynä invertterin taakse, muuten ei pääsulake kestäisi edes pelkkää kiuasta.

Toki kolmivaiheisella on etunsa, en minä sitä kiistä, kyllä varmasti tulee isompi sähköremontti joskus eteen, mutta pitää priorisoida projekteja, tuon yksivaiheisen kanssa kuitenkin pärjää nyt aivan hyvin kun vaan tiedostaa rajoitukset.

 

[Harrastelija]

Oletetaan että kiuas on 6kW (voisi olla jos kerran 10A sulakkeet).
Jokaista vaihejohtoa pitkin menee noin 8A virta kiukaaseen Eli yhteensä 24A.
Sen saman virtamäärän pitää tulla poiskin. Pois se pääsee vain nollajohtoa pitkin. Nolla johto on kaikille vastuksille yhteinen joten siinä menee 24A virta.
Vai onko jokaiselle vastukselle kytketty keskukselta oma nollajohto?

 

[Arisoft]

Toki mutta onhan se aivan sama kuorma siellä vaihejohdossakin, kun mennään yhdellä vaiheella?

Niin, kun kiuas on kytketty yksivaiheisesti niin siihen tulee kaksi paksua johdinta. Kun se kytketään kolmevaiheisesti siihen tulee neljä ohutta johdinta. Kummallako tavalla kiukaasi on kytketty?

 

[anders]

Niin, kun kiuas on kytketty yksivaiheisesti niin siihen tulee kaksi paksua johdinta. Kun se kytketään kolmevaiheisesti siihen tulee neljä ohutta johdinta. Kummallako tavalla kiukaasi on kytketty?

No jos nyt ollaan ihan pedanttisia, niin siihen tulee yksivaiheisena kuusi ohutta johtoa, mutta kyllä siis analogisesti tulee tavallaan yksi paksu vaihe ja yhtä paksu ännä, eli tavallaan kaksi paksua johtoa.

Kolme vastusta, jokaiselle vaihe ja ännä, ja sitten kolmivaiheisena nuo ännät on kytketty yhteen, jolloin ne voi jättää halutessaan vaikka irti. Eli siis kolmivaiheisena riittäisi kolme johtoa, vaikka kytkis ne neuvoo kytkemään, kaiketi vastuksen vikaantumisen varalta ja toisaalta että kello pyörisi.

Tämä on ulkoisella termostaatilla varustettu malli, normimalliin tulisi nuo juuri noin kahdella paksulla johdolla:

 

[Harrastelija]

Eli keskukselta tulevat 3kpl N johtoja ovat kaikki kytketty liitinriman paikkaan 1?

Onko tuossa vedetty 3 kaapelia vai käytetty jotain erikoista yhtä kaapelia?
Vai onko vedetty putkeen useampi lanka? (3 mustaa, 3 sinistä tai jotain sen tapaista? Kevikin varmaan tarvitaan.)

 

[anders]

Eli keskukselta tulevat 3kpl N johtoja ovat kaikki kytketty liitinriman paikkaan 1?

Onko tuossa vedetty 3 kaapelia vai käytetty jotain erikoista yhtä kaapelia?
Vai onko vedetty putkeen useampi lanka? (3 mustaa, 3 sinistä tai jotain sen tapaista? Kevikin varmaan tarvitaan.)

Siinä ulkoisen termarin mallissa mikä minulla on on kolme ruuviliitintä ännälle, vähän erilainen kun kiuas täysin passiivinen ilman kelloa jne, ja L1 L2 L3 vaiheet. Sitten toki kevi myös.

Kytketty moninapaisella riittäväneliöisellä alumiinikaapelilla, jota sattui olemaan sopiva pätkä. konsentrinen kupari kevinä.

 

[Harrastelija]

Eli yllä oleva kytkentäkuva oli ihan eri laitteesta?

 

[Arisoft]

No jos nyt ollaan ihan pedanttisia, niin siihen tulee yksivaiheisena kuusi ohutta johtoa, mutta kyllä siis analogisesti tulee tavallaan yksi paksu vaihe ja yhtä paksu ännä, eli tavallaan kaksi paksua johtoa.

Kuvassa oli vain viisi liitospistettä joten se oma systeemisi lienee erilainen. Mutta kysehän ei ole liitospisteiden määrästä, koska niitä sillataan keskenään sopivasti yhteen, kuten kuvassa tehty, vaan sen syöttökaapelin johtojen paksuudesta ja määrästä. Usein kiukaalle tulee sähkökeskuksesta viisinapainen max. 2,5 neliömillin kaapeli, jossa L1,L2,L3,N ja PE. Se on tarkoitettu kolmivaiheiseen kytkentään jossa vaiheiden välillä on noin 400V jännite-ero. Onko sinulla jotenkin erilainen kaapeli tuossa välissä?

 

[anders]

Kuvassa oli vain viisi liitospistettä joten se oma systeemisi lienee erilainen.

Kyllä tuon kuvan pitäisi olla samasta laitteesta, voipi sitten olla että kaksi ännää on kytketty samaan liittimeen nro 1, vaikka kyllä muistan että olisi ollut jokaiselle oma.

Joka tapauksessa kolme erillistä 10A / 2.3kW vastusta, jotka voi kytkeä samaan tai eri vaiheeseen - tai voi ne varmaan kytkeä vaikka tasasähköön, jos sellaista olisi tarjolla.

Mutta pointti oli se että vaihe ja ännä ovat saman poikkipinnan kaapelia ja molemmissa sama virta, aivan kuten tuossa kuvan esimerkkikytkennässä, ei sillä väliä onko syöttö yhdellä paksulla vai kolmella ohuella (parilla), sama lopputulos.

Minulla nuo erikseen syystä erinäisestä, voisi olla siis samassakin.

 

[vmakela]

Tuo sana pari oli varmasti se mitä haettiin. Että ei ole esim 1*2,5mm2 nollalle ja samanlainen omansa joka vaiheelle, vaan kaikki neliöt kulkee samansuuruisina, ikäänkuin pareina, oli johtimien määrä mikä tahansa. Tasajännitteisenä tietysti helpompi ajatella, että neliöt on plussassa ja miinuksessa samat, koko matkan.

 

[kotte]

Mitä tahansa kolmivaiheiseksi tarkoitettua kuumenninlaitetta ei kannata kytkeä ainakaan täydelle teholle yksivaiheisena, ellei valmistaja ole moista asennusohjeessa ohjeistanut (ja ohjetta kannattaa silloin noudattaa). Jos jokin vahingoittuu, niin mahdollisesti kuumentimen sisäinen johdotus ja komponentit, kun nollajohtimessa kulkee laitteen sisällä kaikkien rinnan kytkettyjen vaiheiden virrat toisin kuin kolmivaihesyötöllä. Ulkoisen johdotuksen osalta ei ole ongelmaa, jos mitoitus ja kytkennät ovat tältä osin tehty oikein.

 

[anders]

Mitä tahansa kolmivaiheiseksi tarkoitettua kuumenninlaitetta ei kannata kytkeä ainakaan täydelle teholle yksivaiheisena, ellei valmistaja ole moista asennusohjeessa ohjeistanut

Ehdottomasti näin.

Nämä kiukaat tuppaa olemaan valmistajan ohjeella yksivaihekytkettäviä n. 10kW tehoon asti useimmat.

Minulla tuo pienempi malli, mutta näköjään saisi näköjänsä seuraavan vielä lyödä yksivaiheiseksi, valmistajan (Harvia) teho, kaapeli ja sulakemitoitus yksivaiheisena:

6,8kW 3x6mm2 1x35A (minulla muuten muistaakseni 6x2.5mm2 + konsentrinen kevi ja 3 x 10A johdonsuoja)
9,0kW 3x10mm2 1x40A

Sitä isommat taitavat sitten tukea vain kolmivaiheista.

Tietääkö joku muuten mistä tehosta alkaen sallitaan ohuempi kevi kuin "tehokarvat" ännä ja vaihe? Oletettavasti näin on jossain isommissa kaapeleissa, koska niitä myydään ohuemmalla kevillä kuin muut johtimet... Tai sitten kyseessä on joku muu syy.

 

[Arisoft]

Tietääkö joku muuten mistä tehosta alkaen sallitaan ohuempi kevi kuin "tehokarvat" ännä ja vaihe? Oletettavasti näin on jossain isommissa kaapeleissa, koska niitä myydään ohuemmalla kevillä kuin muut johtimet... Tai sitten kyseessä on joku muu syy.

Enpä tiedä raja-arvoa mutta syy on yksinkertainen. PE-johtimessa ei pitäisi edes vikatilanteessa kulkea kovin paljoa virtaa ainakaan pitkää aikaa. Siellä laukeaa oikosulkusuoja ja/tai vikavirtasuoja kovinkin herkästi. Oikosulkuvirtaa pienempiä virtamääriä suojajohtimeen päätyisi tilanteessa, jossa N on mennyt poikki ja PE on oikosulussa N:ään tai esim. sähkövastuksessa on sisäinen maasulku joka ei vielä laukaise oikosulkusuojausta.

 

[anders]

Enpä tiedä raja-arvoa mutta syy on yksinkertainen. PE-johtimessa ei pitäisi edes vikatilanteessa kulkea kovin paljoa virtaa ainakaan pitkää aikaa. Siellä laukeaa oikosulkusuoja ja/tai vikavirtasuoja kovinkin herkästi. Oikosulkuvirtaa pienempiä virtamääriä suojajohtimeen päätyisi tilanteessa, jossa N on mennyt poikki ja PE on oikosulussa N:ään tai esim. sähkövastuksessa on sisäinen maasulku joka ei vielä laukaise oikosulkusuojausta.

Näin minäkin järkeilin. Periaatteessa missään tilanteessa ei pitäisi päästä kevi varsinaisesti lämpenemään. Lisäksi voi olla vielä paljasta kuparia monesti rinnalla, joka osin ottaa vielä osansa vikatilanteen kuormasta.

Hyvänä aasinsiltana, mikä on nykyinen näkemys/määräys vikureista ja PV-inverttereistä? Yhtä 10kW 3P invertteriä tuossa työkaverin kanssa ihmeteltiin, tuottaa sen verran vikavirtaa että 30 eikä edes 300ma vikuri ei tahdo pysyä kiinni. Soitettiin maahantuojalle ja sieltä kertoivat olevan normaalia - mutta mitä sanovat säädökset?

Omissa mikroinverttereissä nopealla kokeilulla 30ma vikuri pysyy ainakin hetken hyvin kiinni, pidempää en viitsi kokeilla ennenkuin saan kytkentäluvan

 

[Arisoft]

Omissa mikroinverttereissä nopealla kokeilulla 30ma vikuri pysyy ainakin hetken hyvin kiinni

Itsellä on kussakin vaiheessa kaksi mikroa eikä normaali 30mA suoja ole kertaakaan lauennut.

Tuo vuotovirta liittyy laitteiden sisäiseen rakenteeseen. Usein laiteissä on häiriövaimentimena ns. Y-kondensaattoreita vaiheen ja suojamaan välissä. Kun tällaisia laiteita/kondensaattoreita on riittävän monta, niin vikavirta nousee. 300mA kuulostaa kyllä aika suurelta yhdelle laitteelle. Itse ainakin haluaisin tietää mikä siellä vuotaa niin paljon.

 

[anders]

300mA kuulostaa kyllä aika suurelta yhdelle laitteelle. Itse ainakin haluaisin tietää mikä siellä vuotaa niin paljon.

Niin minäkin.

Asiasta on jo reklamoitu maahantuojaa, joka siis nimeltä mainitsematta on yksi maamme suurista sähkötukuista, ei mikään pikkupulju, ja kuitenkin merkki-invertteri kyseessä.

Tuskin tuolta välttämättä kuitenkaan jatkuvaa 300ma vikavirtaa tulee, josko liittyy käynnistykseen tms, mutta silti.

 

[Harrastelija]

Voisiko iso konkka hämätä vikuria startissa?
Konkka kun varautuu niin pienen hetken näyttää siltä että nollajohdossa ei kulje virtaa.

Eräässä työpaikassa oli hieman turhan pienet sulakkeet. Sähkökatkon jälkeen piti sulaketta räpsytellä moneen kertaan ennen kuin suostui pysymään päällä. Powerin puolella oli sen verran isot konkat että sulake ei pysynyt päällä ennen kuin konkka oli latautunut. Toki laitteen sisäisiä virtakytkimiäkin piti sammutella jotta konkat eivät purkautuneet saman tien.

 

[anders]

Voisiko iso konkka hämätä vikuria startissa?
Konkka kun varautuu niin pienen hetken näyttää siltä että nollajohdossa ei kulje virtaa.

Kai se virtapiiri pitää ladatessakin olla ehjä?

Ja 3P vehkeessä välttämättä kulje virtaa ännässä muutenkaan, 3P vikuri silti laskee vain summaa ettei karkaa muualle...

Toki jos joku suojafiltterin konkka latautuu maata vasten, niin sitten ymmärrän minäkin.

Eräässä työpaikassa oli hieman turhan pienet sulakkeet. Sähkökatkon jälkeen piti sulaketta räpsytellä moneen kertaan ennen kuin suostui pysymään päällä.

Sama juttu usein suojaerotusmuuntajan kanssa, iso toroidi niin sitä saa räpätä hyvinkin puolen tusinaa kertaa kunnes pysyy päällä.

 

[korsteeni]

laitoin ylivirtasuojat, kaikki mittaukset jumittuivat sen häiriöihin , radiokin vain surisee
mitä hittoa niissä on sisällä
kun ne vetäisee pois niin kaikki toimii

 

[Raps]

laitoin ylivirtasuojat, kaikki mittaukset jumittuivat sen häiriöihin , radiokin vain surisee
mitä hittoa niissä on sisällä
kun ne vetäisee pois niin kaikki toimii

Millaiset? Akustolle siis asensit?

 

[korsteeni]

Millaiset? Akustolle siis asensit?

paneli linjoihin, DC

 

[Arisoft]

laitoin ylivirtasuojat, kaikki mittaukset jumittuivat sen häiriöihin , radiokin vain surisee
mitä hittoa niissä on sisällä
kun ne vetäisee pois niin kaikki toimii

Tarkoittanet ylijännitesuojia?

Niissä on sisäisesti pieni kapasitanssi maihin, joten invertterin hakkurin korkeataajuiset häiriöt pääsevät sen kautta nyt ihan uusiin paikkoihin.

Voisit kokeilla lisäillä "snap on ferrite" palikoita DC-kaapeleihin heti invertterin jälkeen jos se auttaisi.

Itsellä FM-radio kyllä alkaa heikommilla asemilla säröytymään kun paneelit tuotta mikroinverttereillä enemmän virtaa. En ole tehnyt asialle mitään.

Näköjään joku muukin keksinyt tämän https://ferrite-shop.com/prevent-solar-panel-interference/?v=f0aa03aaca95

Myös mikroille https://palomar-engineers.com/ferri...e-Filters-2-ID=1-4-Ring-1-2-Snap-On-p74846745

 

[korsteeni]

ferriittejä on, kokeiltu kaikenlaisia ja invertterien häiriöt sain aika hyvin taltutettua
näissä on jotain maagista joka puskee rf' ää 1 wire verkkoon vaikkei ne ole missää kosketuksissa toisiinsa
siis niin paljon että kun ottaa onewiren kaapeleista kiinni niin sormenpäät paistuu
kun ottaa nuo ylijännitesuojat pois, lahtee vetämällä, niin ei mitään

samainen ilmiö oli 30 vuotta sitten kun tilasin muutamansata kappaletta 200w at powereita
tepseli seinään koppa auki niin radiot yms kodinkoneet halvaantui tai ainakin rutisivat, naapurin telkkari näytti seepraa

 

[Arisoft]

Veikkaan että häiriö katoaa jos otat tuon maajohdon irti. Jos näin tapahtuu niin se maajohto toimii antennina. Onko nämä ihan siinä invertterin vieressä?

 

[fraatti]

AURISKI-hanke esittelyssä​

Aurinkosähköjärjestelmien suosio kasvaa voimakkaasti, mutta asennusten laadussa ja turvallisuudessa on havaittu merkittäviä puutteita. AURISKI-hanke tarttui tähän haasteeseen ja tutki aurinkosähköasennusten laatua Satakunnassa ja Pirkanmaalla.


Hankkeen keskeiset havainnot:

• Vähintään yksi merkittäväksi katsottu puute havaittiin 60 % kohteista.
• Vähintään yksi vähäiseksi katsottu puute havaittiin 40 % kohteista.
• 25 % kohteista oli asennettu osin tai kokonaan muun kuin sähköasentajan toimesta.
• Eniten merkittäviä puutteita raportoitiin järjestelmän merkinnöissä ja dokumentaatiossa sekä käyttöönottotarkastuspöytäkirjoissa.
• Suojausratkaisut ja järjestelmien erotus oli toteutettu pääosassa kohteita hyvin.

AURISKI-hanke esittelyssä - SESKO ry

Aurinkosähköjärjestelmien suosio kasvaa voimakkaasti, mutta asennusten laadussa ja turvallisuudessa on havaittu merkittäviä puutteita. AURISKI-hanke tarttui tähän haasteeseen ja tutki aurinkosähköasennusten laatua Satakunnassa ja Pirkanmaalla.

sesko.fi

Loppuraportti löytyy täältä:

Theseus: AURISKI : Loppuraportti

www.theseus.fi

 

[fraatti]

Muutamia poimintoja

 

[Espejot]

Kuinka moni noista puuteista kohdistui mikroinverterihin ja niihin mitä ei oikein voida mitatat eli DC puoli. Löyty ainoastaan nämä kaksi poikeusta (lainaukset)

DC-puolen erottamisen tuloksia tarkasteltiin kohteissa, joissa käytössä ei ollut mikroinvertte-
rijärjestelmä (57 kohdetta).

Toinen erityistapaus oli kolme mikroinverttereillä toteutettua kohdetta, joissa standardi SFS
6000 ei vaadi erikseen potentiaalintasausta järjestelmään, mikäli paneeliston jännite jää alle
60 VDC:n. Myöskään invertterivalmistajien ohjeissa ei ollut tähän liittyviä vaatimuksia. Vaikka
potentiaalintasausta ei näissä kohteissa vaatimusten perusteella tarvinnut toteuttaa, kah-
dessa niistä se oli kuitenkin tehty

 

[Tifo]

Mielenkiintoinen tuo invertterin raja-arvot. Täältä saadun tiedon mukaan ylijännite rikkoo invertterin ja max virralla ei ole väliä koska invertteri itse päättää mitä se ottaa.

 

[fraatti]