Aurinkopaneelien asennus erilaisille kattomateriaaleille

Rannanpoika

Jäsen
Monet asennusfirmat myyvät paneelien asennuksen tiili-, huopa- ja peltikatteelle. Mineriittikate ei yleensä kuulu tarjoukseen, mahdollisesti asbestiongelman ja sopivien kiinnikkeiden puuttuessa.

Tässä on yksi mahdollinen tee se itse-ratkaisu suoraan mineriittikatteen päälle. Tarvitaan siisti, ehkä huoltomaalattu mineriittikatto. Mineriitti- eli Varttikatteen aallon harja on noin 90 mm ruoteen yläpuolella kun levyjä on kaksi päällekkäin. Laitoin katon väriseksi öljyttyä 95*28 mm ruskeaa kestopuuta alustaksi. Ongelma on, että ruoteiden kohdalla on myös mineriittikaton naulat, lisäksi mineriittilevyn ja samalla ruoteiden jako ei osu yksiin aurinkopaneelien lyhyemmän sivun mittojen kanssa kuin kahdesta kolmeen riviin. Tein lautoihin kolot mineriittilevyn nauloille ja sen jälkeen porasin laudan sekä kahden mineriittilevyn läpi aallon harjalta 8 mm kiviterällä (ilman iskua) reikiä kolmen tai neljän katon harjanteen välein. Hieman elämisvaraa pitää olla ja aallon harjalla paneelin sekä puun alla reiät ei todennäköisesti koskaan joudu vesilammikkoon.

Kiinnitin laudat kuumasinkityillä pitkillä puuruuveilla suoraan mineriitin alla olevaan ruoteeseen, joka on noin 50x70 mm, kuumasinkitty ruuvi 160x6mm, esim. Biltema 87-0268. Mitat ja suoruudet kannattaa pyrkiä tekemään korkeintaan muutaman millin toleranssilla, koska aurinkopaneelit ovat tasan suoria ja vaikkapa 2x8 kappaleen paneelin alalla mitta toisessa päässä heittäisi jo melko paljon. Leikkasin 38 mm korkeaa rimaa kestopuulaudasta aurinkopaneelien sivukehyksiksi, paneelien kehysten mittojen mukaisesti. Kiinnitin alapuolen kehykset noin 500 mm välein ruuveilla. Yläpuoli sen jälkeen kun paneelit välissä olevine ruuveineen ja aluslevyineen ovat paikallaan.

Iltahämärissä ladoin ja kiinnitin paneelien liittimet samalla pitäen piirin päissä olevat liittimet kuitenkin sähköisesti suojattuna yhden paneelin alla olevassa lautaan kiinnitetyssä ip44 suojatussa kytkentälaatikossa - tähän todellisuudessa tarvitaan jo sähkömies lupineen, koska piirin jännite ja virta kasvavat auringonvalossa hengenvaarallisen korkeaksi (esim. 16 monikristallipaneelia á 275W jopa 500V ja ~8A). Kehyspuut ja aurinkopaneelit kiinnitin pituuden puolesta sopivilla A2 happoteräsruuveilla (70x4,5mm) ja lisäksi paneelien kiinnitysruuveihin jokaiseen tuli happoteräslaatat - ne kiristetään vain momentilla 1 eli aurinkopaneelin kehykseen juuri ja juuri kiinni asti - alumiinikehys eikä lasi kestä kovaa painetta muuttuvissa lämpötiloissa, kun tapahtuu lämpölaajenemista. Lisäksi kiinnityskohta ei saa olla ~ 150 mm lähempänä alumiinikehyksen kulmia.

Aurinkopaneelikokonaisuudet tulivat siis upotettua ulkoreunoiltaan puukehyksen sisälle ja lisäksi neljällä tai kuudella ruuvilla päältä kiinni niin, etteivät ne pääse nousemaan ylös, mikäli tuuli sattuisi puhaltamaan voimakkaasti mineriittikatteen ja paneelin väliin. Lisäksi pitää ottaa huomioon mineriittikatteen kulma - lumi saattaa joskus alkaa valumaan alas. Meillä lumi valuu katolta todella harvoin ja nyt aurinkopaneelit toimivat samalla lumiesteenä kun kehykset ovat alla olevassa puussa hyvin kiinnitettyinä.

Sähkömies saa tosiaan tehdä sähköasiat kuten johdon paksuuden määrittely ja vienti suojattuna invertterille. Suojasin maakaapelin kestopuulaudalla mineriittikatteen urassa ja vein harjalta sisäkaton kautta turvakytkimelle ulkona. Minimi, ehkä jonkun mielestä hieman alimitoitettu johdon paksuus tuolle 16 kpl 275W paneelille sarjassa olisi 3x2,5mm2 1000/500V, joista kolmas paneelirungon maadoitukseen, tehohäviö on maksimiteholla keskipäivällä vielä siedettävä alle 20 metrin kaapelipituudella, eikä johtimien pitäisi lämmetä liikaa.

Meille tuli 16+11 kpl paneeleja aumakatolle etelään ja länteen, ne on liitetty 6 kW Fronius symo multi invertterillä verkkoon. Maksimi paneeliteho ylittää invertterin kapasiteetin noin 125% tarkoituksella, sillä harvassa ovat ne päivät, jolloin maksimi toteutuu. Tuo invertteri pystyisi käsittelemään max. 200% paneelitehon hajoamatta, mutta toistuva yli 1,5 kertainen kuormitus saattaa lyhentää sen elinikää.

Jos joku huolii kirjoittaa, miten asensi paneelinsa jollekin toiselle kattomateriaalille, niin voisi jakaa tietonsa tänne myös :)
 

Liitetiedostot

  • IMG_20210904_175132305_HDR.jpg
    IMG_20210904_175132305_HDR.jpg
    97,4 KB · Lukukerrat: 520
  • IMG_20210904_175159158_HDR.jpg
    IMG_20210904_175159158_HDR.jpg
    110,2 KB · Lukukerrat: 511
  • IMG_20210904_175253044.jpg
    IMG_20210904_175253044.jpg
    180,9 KB · Lukukerrat: 545
Viimeksi muokattu:
Aikamoista paatosta. Mutta tätä en ymmärrä alkuunkaan. Mitä tekemistä sähkötöillä on vaikkapa piuhan vetämisessä putkeen? On näilläkin lähtenyt maalaisjärki päästä jo aikaa sitten.

Aion edelleenkin vetää piuhat valmiiksi, eikä yksikään sähkäri ole niistä valittanut tahi jättänyt kytkentöjä tekemättä.


1653318678700.png
 
Hiukan ihmetyttää, millä perusteella ns. maallikko saa laskea maakaapelin ojaan ja peittää sen, kun taas sähkökaapelin vetäminen putkeen ei kategorisesti ole milloinkaan vastaavasti sallittua. Voihan tietysti selitellä, että rakennuksessa saattaa olla palovaaran, suojaetäisyyksien kannalta (naula tai ruuvi!) riskialttiita rakenteita, jotka vaativat joko putkien ja itse kaapelin vedon kannalta eritystä asiantuntemusta ja kokemusta, mutta periaatteessahan maakaapelikin saattaa kulkea kytemisherkässä turvemaassa, sivuta vesijohtoja, romuja, rakenteita ja toisia kaapeleita tavalla, joiden epäasiallisesta asennustavasta, peittokouruista ja mahdollisista lämpöeristeistä saattaa aiheutua joskus aivan vastaavia riskejä.
 
Aikamoista paatosta. Mutta tätä en ymmärrä alkuunkaan. Mitä tekemistä sähkötöillä on vaikkapa piuhan vetämisessä putkeen? On näilläkin lähtenyt maalaisjärki päästä jo aikaa sitten.

Aion edelleenkin vetää piuhat valmiiksi, eikä yksikään sähkäri ole niistä valittanut tahi jättänyt kytkentöjä tekemättä.
Amatimiehiäkin on hyvä välillä paimentaa. Onhan täälläkin tullut esiin tapauksia että panelikentät kytketään oikosulkuun yms. :D
 
Vaikka olen käynyt aikoinaan SFS 6002 Sähkötyöturvallisuuskurssin (jota ei varmaan osa näistä Tee-se-itse-tekijöistä ole käynyt) niin silti ei tulis mielekään alkaa vetelemään mitää paneelikaapeleita katolla..
 
Hiukan ihmetyttää, millä perusteella ns. maallikko saa laskea maakaapelin ojaan ja peittää sen, kun taas sähkökaapelin vetäminen putkeen ei kategorisesti ole milloinkaan vastaavasti sallittua. Voihan tietysti selitellä, että rakennuksessa saattaa olla palovaaran, suojaetäisyyksien kannalta (naula tai ruuvi!) riskialttiita rakenteita, jotka vaativat joko putkien ja itse kaapelin vedon kannalta eritystä asiantuntemusta ja kokemusta, mutta periaatteessahan maakaapelikin saattaa kulkea kytemisherkässä turvemaassa, sivuta vesijohtoja, romuja, rakenteita ja toisia kaapeleita tavalla, joiden epäasiallisesta asennustavasta, peittokouruista ja mahdollisista lämpöeristeistä saattaa aiheutua joskus aivan vastaavia riskejä.
No. Tukeshan ei näitä itse kehittele vaan kysyy asiantuntijoilta - ja ne edustavat alan toimijoita. Alan toimijat taas eivät halua kaivaa ojaa, mutta siistimmät hommat käyvät.
 
Aikamoista paatosta. Mutta tätä en ymmärrä alkuunkaan. Mitä tekemistä sähkötöillä on vaikkapa piuhan vetämisessä putkeen? On näilläkin lähtenyt maalaisjärki päästä jo aikaa sitten.

Aion edelleenkin vetää piuhat valmiiksi, eikä yksikään sähkäri ole niistä valittanut tahi jättänyt kytkentöjä tekemättä.


Näytä liitetiedosto 78452

Itse olen taas ollut siinä uskossa, että ihan huoletta saan ihan omalla luvallani vedellä esimerkiksi kesämökillä 12-40 voltin aurinkopaneelien johdotukset, sulakkeet asentaa, akustot ja niin edelleen.

En ymmärrä miksei sama koskisi myös asuntoja joita ei ole kytketty valtakunnanverkkoon. Sellaisiakin tosiaan on Suomessa.

Käsittääkseni rajoitus koskee vain ja ainoastaan sähköverkkoon kytkettävää aurinkovoimalaa ja sen kytkentöjä.
 
Sähkömiesten kiireisiä asennuksia olen muutamankin kerran joutunut paikkailemaan. Vaikka maallikolla ei lupia ole niin osa heistä kuitenkin tietää miten asiat tehdään kunnolla, kun on alaan perehtynyt. Tuo täyskielto on siellä varmaan siksi, että maallikoiden joukossa on aina muutama, joka luuli osaavansa, mutta seurauksena oli pieni tai isompi katastrofi.

Muuten, tuo yllä oleva 6 kW järjestelmä on toiminut odotetulla tavalla ja tuossa hetkellisen maksimikuormituksen aikana 1000/600V 5x2,5mm2 kaapeli ei tunnu lämpöiseltä, kuten ei pitänytkään tuntua. Noin 2 wattia/metri menee laskurin mukaan kaapelin lämmitykseen ja yhteinen tehohäviö kahdelle mppt piirille on noin 0,6% kun kaapelin pituus on 15 metriä. Voltit vastaavasti 440 ja 320 maksimin aikana.
 

Liitetiedostot

  • 20220519_145724.jpg
    20220519_145724.jpg
    230,6 KB · Lukukerrat: 133
Viimeksi muokattu:
Lisää kuvia. Mppt1 on 16x250W etelään (kahta laatua, osa vanhoja 250W paneeleita tekee koko kentästä 250-wattisia, vaikka puolet on 290W) ja Mppt2 on 11x290W länsipaneeleissa kiinni. Näillä näkymin olisin voinut laittaa (2x4 mm2 johdolla joka kestää 1000V+ maadoitus 6 mm2) etelän puolen 16 paneelin jatkoksi sarjaan vielä 7 paneelia tuohon alariviksi, koska invertterin maksimi 6kW ylittyy vain keskikesällä keskipäivällä, kun aurinko tulee pilven takaa. Keskimäärin on niin kuuma ilma, ettei maksimiin ylletä kirkkaan keskipäivän taivaan alla jatkuvana tehona. Tehokäyrä käy klo 12-15 välisenä aikana kesäkuussa noin 4500-5500 watin piikkitehoilla riippuen ilman kirkkaudesta. Usein on vähemmän kirkasta pelkästään ilman suuren kosteuden takia, vaikka pilviä ei ole.

Nyt esimerkiksi syyskuussa tuotto on keskimäärin ollut 20 kWh päivässä, huipputeho jää 4 kilowattiin. Keskikesän tuotto jota kuvissa alla näkyy, oli hieman yli 40 kWh pilvettömänä aurinkopäivänä. Koko 2022 tuotto tähän mennessä on 4,7 megawattituntia, josta kolmisen megawattituntia meni myyntiin.

Jos joku asennuttaa Froniuksen multi-invertterin, niin minusta kannattaa laittaa aurinkopaneeleita noin 70-90% laitteen sietämästä suurimmasta piikkitehosta, kahteen eri ilmansuuntaan. Tässä 6 kW laitteessa piikkiteho maksimi on 12 kW, joten nimellinen paneelipiikkiteho voisi olla välillä 8,4-10,8 kW. Näin laitteistosta saa paremman hyödyn lämmityskaudella, kun auringon valo on heikompi. Kokemuksesta voin sanoa, että 7,2 kW etelään ja lounaaseen on vain nippa nappa tarpeeksi 6 kW invertterille.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20210904_175112535_HDR.jpg
    IMG_20210904_175112535_HDR.jpg
    470 KB · Lukukerrat: 277
  • IMG_20210904_175107301_HDR.jpg
    IMG_20210904_175107301_HDR.jpg
    498,2 KB · Lukukerrat: 256
  • IMG_20210821_194800070.jpg
    IMG_20210821_194800070.jpg
    274,8 KB · Lukukerrat: 271
  • IMG_20210821_184616251.jpg
    IMG_20210821_184616251.jpg
    526,3 KB · Lukukerrat: 264
  • 20220619_151855.jpg
    20220619_151855.jpg
    238,4 KB · Lukukerrat: 237
  • 20220619_151037.jpg
    20220619_151037.jpg
    295,3 KB · Lukukerrat: 230
  • 20220619_151030.jpg
    20220619_151030.jpg
    219,6 KB · Lukukerrat: 232
  • IMG_20210904_175132305_HDR.jpg
    IMG_20210904_175132305_HDR.jpg
    229,8 KB · Lukukerrat: 329
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom