Juurikin lämpenemisen takia ne rinnankytketyt latch releet on hyvä ja halpa keventäjä. Nehän voi ohjelmoida automatik ottamaan kuorman vaikka 5s viiveellä... Ja sama pois kytkettäessä, jolloin SSR:n ei tarvitse hoitaa kuormaa kun kytkentähetken, ja toisaalta releenkärjet kytketään aina liki jännitteettömästi.
Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Juurikin lämpenemisen takia ne rinnankytketyt latch releet on hyvä ja halpa keventäjä. Nehän voi ohjelmoida automatik ottamaan kuorman vaikka 5s viiveellä... Ja sama pois kytkettäessä, jolloin SSR:n ei tarvitse hoitaa kuormaa kun kytkentähetken, ja toisaalta releenkärjet kytketään aina liki jännitteettömästi.
Oliko @korsteeni tuossa jäähy kiinni ?
K
korsteeni
Vieras
on niissä siilit sekä puhaltimet lämpötilatunnistimella
K
korsteeni
Vieras
ymmärän, mutta divertterillä kun kuoritaan watilleen ylimääräinen vastuksille minunkin tapauksessa 10 ssr voimin josta yksi hienosäätönä pwm ohjattuna, ei nuo latsit, kärkireleet ehdi monessakaan rajatapauksessa muuta kun paukuttaa. siinä tulee niin monia säätöjä jo ihan tasaiseessa nousussa että jo olisi aika pauke potapilvituulella, 5s on ikuisuus siinä melskeessä kun pk, apk, hella ja sitten pilvet. kun katsoo releitä näyttää se hallitsemattomalta vilinältä, silti max 6W verkkoonkarkaamisella selviää kun offset on 60W
Netotusjakso riippuu toki mittarista. Datahub on tukenut varttitasetta jo hyvän aikaa, mutta jos sähkömittari ei tue, niin silloin netotuskin tapahtuu väkisin tunnin jaksoissa.
K
korsteeni
Vieras
ei ole tuhti, 30kWp, ei ole vaihenetotusta, tuntitasetta eikä varttitasetta eikä myyntiä, ei syötetä myöskään verkkoonpäin.
tuotettu sähkö käytetään itse ohjaten viiteentoista (15) erikokoiseen vastukseen ja hienosäätö pwm
Viimeksi muokannut moderaattori:
Joku virhe ohjelmoinnissa jos noin tapahtuu. Itsellä on kärkirele (kontatori), jota automaatio ohjaa Shellyllä. Hyvin usein varttijakson tase on jopa 0 wattituntia tai useimmiten vain muutama wattitunti. Edellinen vartti meni vähän huonommin sillä taseeksi tuli myyntiä 12 wattittuntia.
Sähkömittarin käyristä näkyy että releiden naksuttelu ollut melko maltillista. Kerran vartissa päälle ja pois.
Musta viiva nollan lähellä on se varttitase. Harmaa on sähkömittarin antama laskutettava mittaus. Algoritmi on ns. "suiside burn" ja tuossa klo 11 jälkeen ohjataan vain yhtä 6kW vastusryhmää. Sitä ennen ohjattiinkin auton latausta, joka menee yhdestä vaiheesta. Se meni vähän poskelleen kun olin jättänyt autoon täyden lataustehon vaikka algoritmi on pienelle tehollle. No selvisi se siitäkin katkomalla.
Huomasin omassa suicide burnissa, että ainakin 15%-20% kestää nätisti ylikuormaa napsahtamatta -> polton throttlea voi kasvattaa vartin lopussa 15%-20% turvallisesti -> tarkempi ohjaus.
K
korsteeni
Vieras
ei ole offgrid eikä ole vaihenetotusta, kokeilin syöttää kilowatin L1 ja samaan aikaan kulutin kilowatin L3 niin maksoin sen kilowatin
"Vaihenetotus tulee pakolliseksi uuden sähkömarkkinalain myötä kaikille sähköverkkoyhtiöille 2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588#a17.12.2020-1021"
Pitäisi näkyä datahubissa molemmat juu, mutta kun käännät sen näyttämään laskutettavaa energiaa niin sen pitäisi sieltä kadota.
Loppupoltolla on tosiaan se riski, että jos ihan jakson lopussa tuotto lisääntyy tai kulutus vähenee äkillisesti, niin sähköä uhkaa mennä myyntiin. Sen voi eliminoida vain jos jotenkin onnistuu lisäämään kulutusta entisestäänkin. Mutta samoin kuin rakettitekniikassa, liian pienellä poltolla "leijailu" taas tuottaa sen riskin, että lopussa joutuukin ostamaan sähköä, jos kulutus yllättäen nousee, koska taseessa ei ole enää pelivaraa siihen suuntaan eli tankki meni tyhjäksi.
Itse haen tiedon tämän vuoksi sähkömittarista, joka raportoi kulutuksen. Siinä on aikaleima joka mittauksella ja tämän pitäisi olla se, joka datahubiinkin rekisteröidään.
Erikoista tässä on se, että se virallinen tieto ei ole Aidonin mittarissa saatavissa esim. kello 12:00:00 vaan kello 12:00:10 eli 10 sekuntia on lopullisen mittaustuloksen vaihesiirto. Silloin edellisen minuutin kulutustieto päivittyy. Tämä johtunee ihan siitä, että sen laskeminen vie hetken aikaa. Jos ottaisi käyttöön tuon tasalta saadun tiedon tätä huomioimatta olisi mittaustulos jatkuvasti minuutin pielessä.
Enpä ole ihan satavarma, mutta eikös nämä netotukset vaadi että on sähkön myyntisopimus? Vaihenetotus on mielestäni nykyisin jo pakollinen, eli se pitäisi kyllä olla jokaisella verkkoyhtiöllä käytössä. Jos nyt ihan oikein muistan aiemmista, kieltämättä jo aika vanhoista keskusteluista, niin sinulla ei ainakaan aiemmin ollut myyntisopparia, onko tällä hetkellä?
Viimeksi muokattu:
9kW hetivalmis + 3kW LVV antaa pelivaraa vartin viime sekunneille.
Vielä voisi lisätä varmaan jotain sopivaa lisäkuormaksi...
K
korsteeni
Vieras
hyvin kuvailet millaista keplottelua ja keinottelua se on, en kyllä moiseen ryhtyisi.
sekuntikellolla kytätä vieressä
Viimeksi muokannut moderaattori:
K
korsteeni
Vieras
ei se kadonnut minnekään missään, näkyi vain kulutuksena ja helppo todeta kun muuta kulutusta ei ollut kuin tietysti minä kulutin sen kilowatin ilmaiseksi sinne verkkoon.
kun olisi se vanha pyörivä valmet niin taseet, netotukset ja vaihenetotukset olisi just kohillaan ilman minkäänläisia hupia tai laskutoimituksia niinkuin minulla nyt virta-anturin läpi kulkee piuhat ristiin tuotto ja kulutus jotka kompensoi toisensa ja ylimääräinen divertterillä veteen niin grid rajapinta on 0
no hieman siimaa, ei ihan nollille suuremmilla tehoilla, kuten sanoit on ohjelmassa vikaa, divertteri ottaa verkosta tuonverran
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eikai sitä sekuntikellolla kyttää kuin tietokoneen skripti. Mitä sitä säälimään?
Optimi on optimi.
Joo tähän on ennenkin törmätty että kun tehdään optimi niin se on myös optimi. Ei säästä mitään sillä, että tekee vähän sinne päin. Varsinkin jos pitäisi ohjelmoida kone tekemään asia tahallaan jotenkin huonommin.
Tuo on kyllä sähköverkolle huono että kaikilla kulutus lakkaa samaan aikaan joka vartin välein. Ne sähkömittarien kellot pitäisi ajastaa hieman limittäin että jokaisella kuluttajalla olisi oma varttituntinsa.
K
korsteeni
Vieras
onko heittää käppyrää kui tarkkaan se tietokoneen scripti hoitaa homman, heittää muutamaksi sekunniksi lisäkuormaa kun netotusaika umpeutuu, minkä kuorman?
minulla 2 kpl arduinoa hoitelee watilleen, tietoisesti ostan nuo 3 - 4 wattia
sanoit kylläkin aiemmin että minulla on "Joku virhe ohjelmoinnissa"
puuteknikko
Vakionaama
Eikös myyntisopimus ole pakollinen, jotta voimalan saa liittää verkkoon?
Carunalla ainakin näin näyttää olevan. Aikaisemmin sai kytkentäluvan verkkoyhtiöltä. Nykyään täytyy olla myös myyntisopimus ylijäämälle.
K
korsteeni
Vieras
kyllä myyntisopimus on ehdoton jos myy sähköä, mistä muuten tietää kenelle myy ja minkä verran.
eihän se ole mitenkään mahdollista ilman sopimusta
eihän se ole mitenkään mahdollista ilman sopimusta
No vartissa on 900 sekuntia.
Kun ollaan miinushintaisella sähköllä, joka sekunti lasketaan tasetta vs kuinka paljon on polttotehoa ts kuinka paljon ehditään polttaa vartin loppuun.
Kun vaadittava polttoteho on sama kuin sulakkeiden kesto, aletaan polttaa 100% liittymän teholla - tai 115% teholla kestää hyvin - vartin loppuun asti. Polttotehoa säädetään tuotannon ja muun kulutuksen mukaan, niin että tase vartin lopussa nolla.
Käytännössä tämä usein menee niin, että ensimmäiset esim 600s tuotetaan ja viimeiset esim 300s poltetaan. Jokainen vartti on yksilö. Laskenta tehdään joka sekunti, mutta laskutoimitukset ovat triviaaleja. Voisi kai laskennan tehdä vaikka 10Hz jos haluaisi, mutta sekunti riittää hyvin. Kontrollerin kello on NTP-synkassa.
Noin suurinpiirtein.
Verkon kannalta tuo on kaikkea muuta kuin optimi, mutta Nashin tasapainoteoreema määrää sen näin.
Taseessa päästään rutiinisti nollaan noin +- 5Wh tarkkuudella. Jos haluaa säätää biasia, niin mielummin muutama Wh ylimyynnin puolelle, jos siltä tuntuu, minulla ei.
Niin ja tämä ohjelma siis käytössä vain miinushintaisilla varteilla. Hinta määrää käytetyn ohjelman.
Viimeksi muokattu:
Minä taisin viitata "virheeseen". Se tarkoitti että jostain syystä sinulla releet räpsyvät innokkaasti päälle ja pois, mikä viittaisi jonkinlaiseen takaisinkytkentäluuppiin ohjauksessa.
Itsellä algoritmi toimii niin, että sähkömittari antaa 10 sekunnin välein tiedon paljonko energiaa virtaa ja mihin suuntaan sekä edellisen minuutin toteutuneen energiankulutuksen wattitunnin tarkkuudella. Näistä tiedoista se laskee arvion mikä tase olisi jos kulutus ei muutu.
Tuosta näkee, että hetkellinen kulutus on +1,692 kW ja edellisen minuutin keskikulutus oli +2,76 kW.
Vartin mitattu kulutus on ollut +0,494 kWh (edellinen oli +0,673 kWh)
Näistä ohjelma laskee että jos kulutus pysyy samana niin tase on jakson lopussa +0,621 kWh. (Arvio siis)
Näistä lasketaan kaikkein tärkein ohjaustieto. Millä tehomuutoksella tase saadaan nollattua jos kulutus ei muutoin muutu? Tässä tapauksessa tarvittaisiin -8,277 kW teho 270 sekunnin ajan niin tase menisi nollaksi. Tämä tieto päivittyy siis 10s välein.
Koska ohjattava polttoteho on 6kW niin tällä on hyvin helppo säätää sitä. Kun tarve >= +6kW niin vastus menee päälle ja kun tarve on <= -6kW niin vastus menee pois. Hystereesiä on siis 12kW edestä. Lisäksi suodatan pois aivan viime tingassa tapahtuvat räpsyt pois, koska niillä ei ole enää merkittävää vaikutusta toteutumaan. Tyristoriohjauksella voisi ohjata viime hetket vaikka jakso kerrallaan mutta säästän releitä.
Viimeksi muokattu:
En oikein saa kiinni tästä ohjauslogiikasta. Tai siis minua hämää tuo polttava vastus on mukana kulutuksessa, ts. heti kun se nasahtaa päälle on puolet hystereesistä... poltettu.
Mutta ohjaustapoja monia, lopputulos ratkaisee.
Ymmärsit täysin kohdalleen. Kun kuorma menee pälle niin puolet hystereesistä on silloin käytetty, jos kuorma on juuri tuon suuruinen.
Eli kun hystereesi on tässä tasan kaksinkertainen kuormaan nähden niin se ei "värähtele". Jos kuorma olisi reilusti suurempi kuin mitotettu niin tuo laittaisi sitä päälle ja pois tiuhaan kun tase uhkaa mennä jatkuvasti yli tai ali. Silti se päätyisi nollaan releet paukkuen.
Mutta jakson lopussa releet naksuvat, kun jäljellä oleva aika käy vähiin vaadittava delta-P hyppii suuriin lukemiin?
No tämä toki. Mutta silti suurella kuormalla tekee tiukkaa osua tase kohdalleen vähillä ohjauksilla.
Kyllä juuri näin tapahtuu. Se saattaa haluta esim. -50 kW tehon pudotusta päästäkseen nollaan viimeisten 10 sekunnin aikana jos esim. kulutus on sattunut lisääntymään jakson lopussa ja tasetta ei enää saa millään nollattua.
Releitä säästääkseni olen laittanut siihen ehdon, ettei kuormaa irroiteta kesken jakson, jos taseen arvioitu loppupoikkeama jää alle 100 wattituntiin. Eli jos tuotanto sakkaa tai kulutus nousee hetkellisesti niin se ei ihan heti panikoi ja katkaise vaan odottaa hetken aikaa että poikkeama on merkittävä.
Suiside burn toimii sitä tarkemmin, mitä lyhyemmässä ajassa polton saa tehtyä. Olen tässä pohtinut, että kun hankin noita rakennuslämmittimiä talvella, niin niistä saisin 6kW lisää nopeaa ohjauskysyä kesäksi. Nyt on ollut vain 1kW patteri ja 6kW kattila ohjauskessa.
K
korsteeni
Vieras
satoi koko päivän, vain 7kWh ylimääräistä varaajaan mutta onneksi siellä on parina edellisenä päivänä kertynyt enempi, akut miltei täynnä joten omilla mennään huominenkin. posti toi 6kW vastuksen lisäksi varaajaan, se on vaihdettu jo ja yksi vertti tuotantoon lisää kun viimein tuli saksasta jo marraskuussa luvatut takuuosat, lähti laakista tulille, että semmosta tänään.
Säädätkö siis tavallaan livenä tehoa taseeseen online, ts et tasaa vartin / tunnin jaksoissa?
Verkon kannalta tietenkin parempi, yksittäisen käyttäjän kannalta ei optimi, koska jää aina mahdollisuus että tase notkahtaa jakson lopussa pakkaselle ja sitä ei ole niinpäin yhtä helppo korjata kuin alaspäin
Tässä seurailen myyntiin menevää aurinkosähköä.
Tuli vaan mieleen, että miten sähkömäärän mittaus tapahtuu.
Ilmeisestikin niin, että tasaisin välein mitataan jännite ja virta ja niiden tulona hetkellinen energiamäärä.
Mutta miten pitkä on mittausväli. Onko sama sekä sähköä ostettaessa että myytäessä.
Tuli vaan mieleen, että miten sähkömäärän mittaus tapahtuu.
Ilmeisestikin niin, että tasaisin välein mitataan jännite ja virta ja niiden tulona hetkellinen energiamäärä.
Mutta miten pitkä on mittausväli. Onko sama sekä sähköä ostettaessa että myytäessä.