Epäilen kyllä vahvasti että inverttereiden elektroniikka kestää 30 vuotta. Saattaapa muuttua vanhentuneeksi tekniikaksi jo ennenkuin edes hajoaa. Jossain tutkimuksessa todettiin teollisuuden taajuusmuuttajien (samankaltaista tekniikkaa) elinkaareksi 6-12 vuotta.
Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Kannattavuus on myös tapauskohtaista - siellä missä siirto on riistohintaista kannattaa toki heti paremmin. Tai mökillä jossa ei ole vielä liittymää (johon myös menisi tonni jos toinenkin). Täällä Helsingissä kannattaa jo vähän huonommin - ja tarjotut paketit joissa on työt sun muut eivät varmaan ikinä.
Onko kukaan hankkinut joltain yritykseltä(tesla tai vastaava) , tai itse tehnyt varastointijärjestelmää akuilla?
Ihan siis fyysistä laitetta, eikä virtuaalisia.
Meille tulee myyntiedustaja käymään ja ihan mielenkiinnosta kuuntelen hänen juttujaan. Lainkaan tietämättä hintoja, akun kapasiteettia yms tietoja, niin en osaa lainkaan arvioida hankinnan kannattavuutta.
Teslan power wall kustantelee joku 8kiloa+työt ja sen kapasiteetti on 14kwh. Maksimissaan siitä saa ulos 7kwh ja jatkuvasti 5kwh.
Millaisella laskukaavalla tuosta Teslasta saa mitenkään järkevän?
Ihan siis fyysistä laitetta, eikä virtuaalisia.
Meille tulee myyntiedustaja käymään ja ihan mielenkiinnosta kuuntelen hänen juttujaan. Lainkaan tietämättä hintoja, akun kapasiteettia yms tietoja, niin en osaa lainkaan arvioida hankinnan kannattavuutta.
Teslan power wall kustantelee joku 8kiloa+työt ja sen kapasiteetti on 14kwh. Maksimissaan siitä saa ulos 7kwh ja jatkuvasti 5kwh.
Millaisella laskukaavalla tuosta Teslasta saa mitenkään järkevän?
Itse himoitsen V2B vehkeitä, joissa olisi sekä aurinkolatausäly, että sovitettu purku autosta taloon. Montaa kilowattituntia ei kesällä tarvitsisi varata tähän, oletan, että silloin olisi auto, jossa 60-100 kWh akut. Tuosta voisi jättää puolet talon akuksi ja silti arkiajot menisi hienosti.
Nuo akut joita nyt kaupataan, ovat lähes naurettavan kokoisia, ennen kannattaa ostaa kohta auto pihaan akuksi.
Mitä noi on, mistä tuo lyhenne tulee...vehiculo to mitä?
Kun byrokraatti Suomessa ei kykene ymmärtämään edes pientä plugin-invertteriä vaan pitää moista kytkentää aivan kamalan vaarallisena ja sähköverkon romahduttavana ja vaatii tuotannolle kiinteät asennukset, rekisteröinnit ja turvakytkimet, niin mites nyt sitten suu pannaan kun yhtäkkiä kaikki sähköautot puskee V2B systeemillä taloon täysiä tehoja ilman että sähköyhtiö tietää mitään? Herttileijaa sentään…
jarkko_h
Vakionaama
Teollinen käyttö on yleensä erittäin syklistä. Tuommoinen rasittaa igbt:tä. PV käyttö on helpompaa ja solar invertteristä puuttuu puolet teollisuuskäytön laitteesta. Teollisuuskäytöt ovat lisäksi usein letkoja ja tämä huomioiden monimutkaisuus yleensä 4-10 kertainen pv inverttereihin verrattuna.
Jos laitteen Pdc/Pac suhde maltillinen kestää hyvin suunniteltu Solar invertteri 20...30 vuotta. Toki mahdolliset puhaltimet joutuu vaihtamaan ja todennäköisesti myös kontaktorit. .
jarkko_h
Vakionaama
Teollinen käyttö on yleensä erittäin syklistä. Tuommoinen rasitta igbt:tä. PV käyttö on helpompaa ja solar invertteristä puuttuu puolet teollisuuskäytön laitteesta. Lisäksi teollisuuskäytöt ovat yleensä letkoja lisäten entisestään monimutkaisuutta.
Jos pv -laitteen Pdc/Pac suhde maltillinen kestää hyvin suunniteltu Solar invertteri 20...30 vuotta. Toki mahdolliset puhaltimet joutuu vaihtamaan ja todennäköisesti myös kontaktorit. Kuluttaja toki ei ostaessaan tiedä onko laite suunniteltu hyvin.
Kuluttajalaitteita ei pääosin yritetä tehdä hyvin - vaan halvalla. Vaikka laite olisi suunniteltu alunperin ihan hyvin se on helppo paskoa vielä siinä vaiheessa kun sitä aletaan valmistaa - ostetaankin vähän edullisempaa osaa - vaikka konkat, vähän rosoisempaa jäähdytysprofiilia, unohdetaan tahnat.. Olen ollut näitä ihmettelemässä ja muutaman kymmenen sentin säästö/laite on kova juttu kun aletaan katsoa mitä jää viivan alle.
jarkko_h
Vakionaama
Tuo on totta. Tosin ei teollisuuslaitteissakaan aina hurraamista. Noissa huolto-ohjelma pelastaa paljon ja teollissuusinuista on vaihdettu 12 vuodessa lähes kaikki avainkomponentit.
Jääkaappeihin... voit laittaa käytännössä mitä tahansa kuraa. Solarin laitteita koskee iec pv sertit ja ihan mitä tahansa kuraa noihin ei voi vaihtaa sertifioinnin jälkeen. Toki sertifioitu laite itsessään voi olla huonosti suunniteltu. UL maailmassa komponenttien vaihto on vielä paljon haastavampaa.
String inut on tehty 10...15 astetta kovempiin keskilämpötiloihin kuin Suomen olot. Lämpö tappaa noita. Toinen mikä tappaa on iso dc jännite. Avoimen piirin dc jännite on iso ja se ei ongelma koska pätötehoa ei silloin tuoteta. Laitteen käynnistyessä dc jännite laskee (mppt tila). Jos laitteen tehoa joudutaan rajoittamaan dc jännite nousee. Pahin tilanne on kuumassa tehorajalle ajaminen, jolloin laite käy kuumana isolla dc jännitteellä.
Suomen olosuhteet ovat todella helpot noille solarin inverttereille. Lämpötila ja kuormitusprofiili helppo. Jos tämän lisäksi panelisto järjellinen suhteessa inverttetiin on noiden laitteiden elinikä Suomessa todella pitkä. Elinikäodote on noin 2-3 kertainen Aasian ja eteläeuroopan olosuhteisiin verrattuna.
Jääkaappeihin... voit laittaa käytännössä mitä tahansa kuraa. Solarin laitteita koskee iec pv sertit ja ihan mitä tahansa kuraa noihin ei voi vaihtaa sertifioinnin jälkeen. Toki sertifioitu laite itsessään voi olla huonosti suunniteltu. UL maailmassa komponenttien vaihto on vielä paljon haastavampaa.
String inut on tehty 10...15 astetta kovempiin keskilämpötiloihin kuin Suomen olot. Lämpö tappaa noita. Toinen mikä tappaa on iso dc jännite. Avoimen piirin dc jännite on iso ja se ei ongelma koska pätötehoa ei silloin tuoteta. Laitteen käynnistyessä dc jännite laskee (mppt tila). Jos laitteen tehoa joudutaan rajoittamaan dc jännite nousee. Pahin tilanne on kuumassa tehorajalle ajaminen, jolloin laite käy kuumana isolla dc jännitteellä.
Suomen olosuhteet ovat todella helpot noille solarin inverttereille. Lämpötila ja kuormitusprofiili helppo. Jos tämän lisäksi panelisto järjellinen suhteessa inverttetiin on noiden laitteiden elinikä Suomessa todella pitkä. Elinikäodote on noin 2-3 kertainen Aasian ja eteläeuroopan olosuhteisiin verrattuna.
Kesäkuu on vuoden paras tuottokuu ehdottomasti.
Tuosta omaan käyttöön n. 630kwh ja loput myyntiin. Fortum maksoi myydystä sähköstä 90€. 6.6snt/kwh.
Heleniltä ostin n. 65euron arvosta käyttösähköä, joten kuukaudesta tuli jopa sukanvarteen 25€. Kesäkuu oli täten ilmainen kuukausi ja vähän plussalle.
Tuosta omaan käyttöön n. 630kwh ja loput myyntiin. Fortum maksoi myydystä sähköstä 90€. 6.6snt/kwh.
Heleniltä ostin n. 65euron arvosta käyttösähköä, joten kuukaudesta tuli jopa sukanvarteen 25€. Kesäkuu oli täten ilmainen kuukausi ja vähän plussalle.
Liitteet
Maksoin ja ei pitäisi vähentää tuo "heleniltä 65€ arvosta" pitää sisällään kaiken, myös siirron.
Heleniltä ostosähkönhinta on 4.79snt/kwh ja siirtoyhtiö ottaa 6snt/kwh. Eli vajaa 11snt kaikkinensa.
Eikä siirtoyhtiöllä (Rauman Energialla) ole edes käytössä sitä tuntinetotusta, jolloin saa vielä lisää hyötyä.
- Keskustelun aloittaja
- #57
Viimevuoden kesäkuu oli koko vuoden paras. Heinäkuu oli selkeästi heikompi. Tässä on alempana vuosi 2020 & heinäkuu ja ylempänä 2021 & heinäkuu. Tuotto on kWh/kWp eli tuoton halutun kokoisesta järjestelmästä saa kun kertoo sopivalla luvulla.
Tämän kuun paras päivä. Kuumuus taitaa leikata tehoja ja varmaan kosteuttakin on ilmakehässä paljon.
MarkkuJ
Aktiivinen jäsen
Moro
Joo se on hieno homma että ylituotannosta maksetaan kunnolla kun joutuu käyttämään viilennystä eikä Elenia saa aikaiseksi netotusta vaikka alkuvuodesta luvattiin Q2:sella tulevaksi,hitaita ovat herrojen kiireet ja odottavatten lyhyempää mittausaikaa ja nauttivat siirtomaksuista.
Joo se on hieno homma että ylituotannosta maksetaan kunnolla kun joutuu käyttämään viilennystä eikä Elenia saa aikaiseksi netotusta vaikka alkuvuodesta luvattiin Q2:sella tulevaksi,hitaita ovat herrojen kiireet ja odottavatten lyhyempää mittausaikaa ja nauttivat siirtomaksuista.
- Keskustelun aloittaja
- #60
Laskin tuossa pikaisesti keskihinnat myydylle sähkölle koko vuonna ja siitä tuli 6,44nt/kWh, yht summana 173,09e. Pelkästä heinäkuusta tuli 8,77snt/kWh ja summana 67,51e.
K
korsteeni
Vieras
eikö siitä mene vero....tulovero
normi liiketoimintaa, vai?
puuteknikko
Vakionaama
Minkälaisia tuottoja sattuu tällaiselle viileälle ja tuuliselle päivälle auringon paistaessa? On varmaan aika hyvät olosuhteet vielä näin syyskuun alussa jos vaan pilvet pysyy pois auringon edestä.
Jaa mistä? Ei mene kyllä mitään tuloveroja.
- Keskustelun aloittaja
- #66
Viileä muttei aurinkoinen tai pilviä varmaan ollut taivaalla. 22kWh 6,2kWp panelistosta 4.9 pirkanmaalla.
Liityin paneelisteihin ja heti löi aivot lukkoon tuottojen "arvottamisessa". Froniuksen Solar Webillä asioita seurattessa näkee tuotot kun on määritellyt tariffin. Tampereen sähkölaitos maksaa ylituotannosta pörssisähkön tuntihinnan ilman marginaalia.
Minkälainen summa tariffiin olisi hyvä lisätä, että saisi suuntaa antavan arvion kokonaisvaikutuksesta? Tarkoitan sitä, että tuolla pörssitariffillahan se näyttää tuotetun sähkön arvon, muttei sitä osuutta mikä toi rahallista säästöä kun ei tarvinnut ostaa verkosta jotain määrää. Olisiko joku puolet siirtohinnasta hyvä lisätä tariffiin? Vai olenko jo ihan kuutamolla... Meinaa mennä ajatus pikkuisen sekaisin.
Minkälainen summa tariffiin olisi hyvä lisätä, että saisi suuntaa antavan arvion kokonaisvaikutuksesta? Tarkoitan sitä, että tuolla pörssitariffillahan se näyttää tuotetun sähkön arvon, muttei sitä osuutta mikä toi rahallista säästöä kun ei tarvinnut ostaa verkosta jotain määrää. Olisiko joku puolet siirtohinnasta hyvä lisätä tariffiin? Vai olenko jo ihan kuutamolla... Meinaa mennä ajatus pikkuisen sekaisin.
puuteknikko
Vakionaama
Itse mietin tuohon samaan asiaan liittyen myös, että laskeeko Solar Web sekä oston että myynnin kun käytössä on Smart Meter ja invertterin ip:n kautta tehtävissä asetuksissa laittaa nuo erilliset tariffit päälle. Vai laskeeko ainoastaan se samaisessa käyttöliittymässä oleva laskuri noiden kautta tuottoa ja Solar Web elää tuolla yhdellä arvolla?
puuteknikko
Vakionaama
Sitkeästi jaksaa vielä ottaa ilmaisenergiaa taivaalta näin marraskuussa kun vaan aurinko tulee esiin. Päivä on kyllä lyhentynyt melkoisesti.
- Keskustelun aloittaja
- #72
Jahas, eiköhän se tämä vuosi ollut sitten paketissa aurinkopaneelien tuotannon osalta.
2021 6,2kWp panelistosta ja 5kW invertteristä irtosi 4924,62kWh (794 kWh/kWp) pirkanmaalla. Viimevuonna tuotanto näytti olleen parempi, 5530kWh (891,5 kWh/kWp). Pudotusta oli siis miltei 600 kWh.
Myyntiin tuotannosta meni 3446 kWh. Omakäyttöosuus oli 1478,60 kWh eli 30%. Netotusta ei ollut, eikä taida olla tulossakaan ennen 2023 (Elenia).
Koko vuoden ylijäämän myynnistä kertyi 239,61 €, josta marginaali (0,2 snt/kWh) poistettuna myynnin keskihinnaksi tuli 6,95 snt/kWh. (2020 3,38 snt/kWh). Pörssisähkö oli siis selkästi kalliimpaa päivällä kuin vuonna 2020.
Talouden sähkönkäyttö koko vuonna 2021 oli yhteensä
Sähkön omakäytöllä säästettiin 1478,60 kWh * 4,5 snt/kWh (myynti) + 8 snt/kWh (siirto) eli 184,83 €. Yhteensä voimalan tuotoksi voi siis laskea vuonna 2021 424,44€. Vuonna 2020 tuotto oli 331,1€.
puuteknikko
Vakionaama
Aika mukavasti se voimala itseään makselee takaisin, ja netotuksen myötä sitten vielä lisää.
Oletko katsonut, mistä tuo vuoden 2020 paremmuus on tullut? Olisin jotenkin odottanut, että tämän vuoden tuotanto olisi ollut ainakin kesän osalta parempi kun oli hyvinkin aurinkoista.
Oletko katsonut, mistä tuo vuoden 2020 paremmuus on tullut? Olisin jotenkin odottanut, että tämän vuoden tuotanto olisi ollut ainakin kesän osalta parempi kun oli hyvinkin aurinkoista.
- Keskustelun aloittaja
- #74
Kiitos kysymästä. Tätä täytyikin hetki tutkia.
Joo, netotus sitten joskus jelppii ja sähköauto varmaan myös tässä lähitulevaisuudessa, jotta omakulutusta saa ylemmäksi. Sähkönhinta ratkaisee myös paljon tässä yhtälössä.
Vertasin omaa voimalaani tähän julkiseen järjestelmään joka sijaitsee maantieteellisesti varsin lähellä. Kyseinen 5,2 kWp aurinkovoimala on ollut toiminnassa vuodesta 2014 ja vuosituotot ovat olleet 3740 - 4461 kWh välissä. Vuosien kesken on siis ollut aika paljon eroa. Jotta vertailu onnistuisi niin tällöin kannattaa vertailla ominaistuottoa, eli paljonko 1 kWp paneleita tuottaa kWh jossain aikamääreessä. Yksikkö siis kWh/kWp, paljonko saadaan kilowattitunteja kilowattituntipiikillä paneleita.
LaattalaPowerPlant Annual Comparison
Tässä on tuon järjestelmän ominaistuotot eri kuukausilta ja vuosilta. Viimeisestä sarakkeesta näkee että 2016 oli erityisen huono vuosi aurinkopaneeleiden tuoton puolesta, 1 kWp tuotti 719 kWh sähköä vuodessa. 2020 taas paras vuosi kaikista seitsemästä. 2021 edusti sitten aika hyvin keskiarvoa. Sitten tuossa on vielä jakauma(year portition) mistä näkee että paljonko % missäkin kuussa on keskimäärin tullut vuosituotosta. Tuosta jo näkee että lumenkolaaminen panelien päältä joulu ja tammikuussa on varsin turhaa hommaa.
Alemmassa taulukon osassa on oma järjestelmä vertailuna. Vuosituotot ovat samansuuntaisia kuin tuossa vertailtavana olevassa järjestelmässäkin eli 2020 oli hyvä vuosi ja 21 heikompi. Alkuvuonna oli lunta paneleiden päällä ja vasta joskus ~ 20 maaliskuuta alempi paneliketju vapautui lumesta. Koko vuotena muutenkin aurinko paistoi heikommin heinäkuuta lukuunottamatta. Heinäkuussa tuottoa tulikin noin 30% enemmäkin kuin 2020 heinäkuussa. Tuossa on vielä vertailuksi simulointi minkä olen tehnyt PV-Solilla, mielestäni simulointi on onnistunut varsin hyvin. Keskikesällä tuottoa on ollut enemmän kuin mitä simulointi on arvellut. Vastaavasti tuo ei myös ota huomioon lunta talvella.
Summa summarum, vuodet eivät ole veljeksiä.
edit. fiksattu toimimaton kuva
Viimeksi muokattu:
Eikös se kuitenkin mene niin, että tuo keskiarvo on laskennallinen keskiarvo. Todellisuudessa se lasketaan toteutuman mukaan, kulloisenkin tuoton ja sen hetkisen tuntihinnan mukaan. Laskulle tämä muodostuu laskennallisena keskiarvona.
puuteknikko
Vakionaama
On tosiaan erikoista, jos se olisi kuukauden keskihinnan mukaan maksettavaa. Esim. Lumme Energialla maksetaan tuntikohtaisen spotin mukaan niiltä tunneilta kun sähköä menee verkkoon päin.
Kuukausi sitten tuli täyteen kaksi vuotta aurinkosähkön tuottajana.
Varsin paljon eroaa näiden vuosien tuotannot toisistaan
- v. 2020 oli tuotanto 2,9% suurempi kuin ennuste
- v. 2021 on tuotanto 3,6% pienempi kuin ennuste
- näiden kahden vuoden tuotannot eroavat 6,5% toisistaan.
v. 2020 tuotanto noudatti varsin tarkoin ennustetta syyskuun alkuun asti, minkä jälkeen loppuvuonna ylitti ennusteen.
v. 2021 maalis-, huhti-, toukokuun aikana tuotanto jäi selvästi jälkeen ennusteesta. Loppuvuoden aikana ero ennusteeseen ei juurikaan muuttunut tästä kesäkuun alun tasosta
Varsin paljon eroaa näiden vuosien tuotannot toisistaan
- v. 2020 oli tuotanto 2,9% suurempi kuin ennuste
- v. 2021 on tuotanto 3,6% pienempi kuin ennuste
- näiden kahden vuoden tuotannot eroavat 6,5% toisistaan.
v. 2020 tuotanto noudatti varsin tarkoin ennustetta syyskuun alkuun asti, minkä jälkeen loppuvuonna ylitti ennusteen.
v. 2021 maalis-, huhti-, toukokuun aikana tuotanto jäi selvästi jälkeen ennusteesta. Loppuvuoden aikana ero ennusteeseen ei juurikaan muuttunut tästä kesäkuun alun tasosta
Liitteet
Tänään oli mielenkiintoinen päivä aurinkosähkön tuotossa. Alkaa olla vuoden tehottominta aikaa tuotossa muttta todisteena että jotain vielä heltiää, selviää alta. Mutta pähkinnänkuoressa vasemassa kuvassa on tntienergiat (keltainen viiva) ja aika hyvin kulutuslaitteet seurasivat tuotantoa. Keskimäisessä kuvassa on kumulatiiviset tuotot ja vrk tuotto oli n 7 kWh vuosituotto jäänee vähän yli 4800 kWh. Oikeassa kuvassa joka on vähän sekava, aurinkoteho on se kirkaan vihrea ja näytti yltäneen hieman vajaaseen 2 kW puolenpäivän aikaan.
En muista näkyykö aurinkovoiman teho alla profiilissa mutta se on n 5 kW.
En muista näkyykö aurinkovoiman teho alla profiilissa mutta se on n 5 kW.
