Aurinkovoimaloiden DIY asennukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Espejot

Hyperaktiivi
Tehdään tämäinen, tänne voi heittää sekalista asiaa itseasenukseen liittyen l. ongelmien ratkaisua.


Miten "paneelit katolle". Minulla on 22 asteen kattokulma ja ajatelin nostaa koko lavan kurotajalla tms vastakaiselle lapeelle. Ja tehdä lavaan jonkun sidotakehikon ja -22 asteen" kulman korjauksen" lavaan. Onko ajatuksia asian tiimoilta?
 

Liitetiedostot

  • 1715948262358.png
    1715948262358.png
    257,4 KB · Lukukerrat: 131
Tehdään tämäinen, tänne voi heittää sekalista asiaa itseasenukseen liittyen l. ongelmien ratkaisua.


Miten "paneelit katolle". Minulla on 22 asteen kattokulma ja ajatelin nostaa koko lavan kurotajalla tms vastakaiselle lapeelle. Ja tehdä lavaan jonkun sidotakehikon ja -22 asteen" kulman korjauksen" lavaan. Onko ajatuksia asian tiimoilta?
Miksi ne sinne koko läjänä pitää saada? Seuraksena pistemäinen painokuorma ja mahdollisuus rikkoa tiiliä. Mahdollisuus saada se läjä kumoon katolla ja vielä nostokustannukset. :hmm:

Sitämukaan kun laittaa paikoilleen niin raijaa ne myös ylös tavalla tai toisella. Jotkut vie kainalossa, toiset työntää tikkaita tai lautoja pitkin ylös tms. Itse kokeilin myös vetää narulla ne ylös yksitellen.


Suurissa kohteissa panelit nostetaan lavoittain katolle.
 
Miksi ne sinne koko läjänä pitää saada? Seuraksena pistemäinen painokuorma ja mahdollisuus rikkoa tiiliä. Mahdollisuus saada se läjä kumoon katolla ja vielä nostokustannukset. :hmm:
No siksi kyselenkin näkemyksiä ja riskejä arvioin. Tiilen rikkoutuminen ei pelota, tiiliä on varalle enemmän kuin minun elinaikana ehtii hajota eli iso täyslava. Mutta kuorman hajoaminen mietityttää. Toisaalta jos vien paneelin kerrallaan niin yksitäisen paneelin rikkoutuminen on suurempi sekä asentajan kaatuminen. Tikkaita pitkin ei sasi kuljettaa mitään käsissä, jos katsotaan asiaa työturvallisuuden näkökulmasta. Ja pääurakoitsija on vastuusta työturvallisuudesta. Kustanukset "lavanostolle" samaa luokkaa telineiden kanssa eli pari satkua (45e/h + km-korvaus = 155eur).
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla tavalla nuo itse tuuppasin viimeksi tuonne. Aikasemmat hilasin narulla tikkaiden ja kulkutason kohdalta, koska katto oli liukas. :D
Kai näitä on muutkin katolle jotenkin retuuttanut, ne ei vaan kehtaa sanoa miten se on tapahtunut. :D

Paneli on vähän huonoja pysymään nipussa keskenään. Reunukset on ohuet ja vaakaan ladottaessa ne luiskahtaa helposti toistensa päältä. Jos tilaa lavallisen niin ne on pystyssä siinä. Ainakin ne mitä minä olen nähnyt.
1715957129307.png
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla tavalla nuo itse tuuppasin viimeksi tuonne. Aikasemmat hilasin narulla tikkaiden ja kulkutason kohdalta, koska katto oli liukas. :D
Kai näitä on muutkin katolle jotenkin retuuttanut, ne ei vaan kehtaa sanoa miten se on tapahtunut. :D

Paneli on vähän huonoja pysymään nipussa keskenään. Reunukset on ohuet ja vaakaan ladottaessa ne luiskahtaa helposti toistensa päältä. Jos tilaa lavallisen niin ne on pystyssä siinä. Ainakin ne mitä minä olen nähnyt.
Näytä liitetiedosto 97619
Tämä näyttää jo paremmalta, ainakin työturvallisuuden kannalta katsottuna.
 
Tehdään tämäinen, tänne voi heittää sekalista asiaa itseasenukseen liittyen l. ongelmien ratkaisua.


Miten "paneelit katolle". Minulla on 22 asteen kattokulma ja ajatelin nostaa koko lavan kurotajalla tms vastakaiselle lapeelle. Ja tehdä lavaan jonkun sidotakehikon ja -22 asteen" kulman korjauksen" lavaan. Onko ajatuksia asian tiimoilta?
Vuokraamosta dino ja virittää ruuvipuristimilla tms siihen korin ulkopuolelle panelin pitimen. Pari kakkosnelosen pätkää korin lattialle kiinni ja kyljestä ulos, niihin nappulat päähän estämään panelin alalaidan luiskahdus. Yläpää mustekalalla/köyden pätkällä kiinni löyhästi. Paneli tai pari kerrallaan ylös.

Vuokrahinta ei kummonen oo ja onnistuu varmasti ilman tikas virityksiä.
 
Jos ei tarvitse korkealle nostaa, niin tuo Fraatin esittelemä hissisysteemi toimii. Tein samanlaisen liukuradan, missä on molemmissa reunoissa laudat estämässä sivuttaissuuntaisen siirtymän. Alhaalla maassa laski paneelin paikalleen ja kuormaliina ympäri. Vedin autotallin lappeelle karkeasti kolmen metrin korkeuteen varovasti paneeli kerrallaan. Alapäässä oli siis vain liina, ei mitään puunpalasta hissinä (,josta ei toki haittaa ole). Kuljettaa pahvien tms. päällä katolla lappeen suuntaisesti, niin ei ota paikat naarmuja ja paneeli rasitu.
 
Jos ei tarvitse korkealle nostaa, niin tuo Fraatin esittelemä hissisysteemi toimii. Tein samanlaisen liukuradan, missä on molemmissa reunoissa laudat estämässä sivuttaissuuntaisen siirtymän. Alhaalla maassa laski paneelin paikalleen ja kuormaliina ympäri. Vedin autotallin lappeelle karkeasti kolmen metrin korkeuteen varovasti paneeli kerrallaan. Alapäässä oli siis vain liina, ei mitään puunpalasta hissinä (,josta ei toki haittaa ole). Kuljettaa pahvien tms. päällä katolla lappeen suuntaisesti, niin ei ota paikat naarmuja ja paneeli rasitu.
Itseasiassa tuossa ei ollut kuin tuo "taso" mihin panelin sai nostettua yhdellä kerralla helposti(yläpää laitetaan kulkemaan "pykälän" yli ja sitten vain tuupataan). Sen jälkeen paneli pysyi itsekseen tuossa paikalla kunnes sen nosti pois yläpuolelta. Monta tapaa johtaa samaan lopputulokseen.

Itse taisin siirrellä katolla paneleita kaksistaan.
 
Jeps, ensimmäisten paneelien kohdalla kyllä vähän hirvitti mutta sitten huomasin homma sujuvan ja tehtiin homma pois emännän kanssa kaksistaan. Jos olisi ollut talkoot, niin ei olisi tarvinnut rampata ylös-alas niin paljoa.
Jos olisi ollut enemmän korkeutta katolle, niin sitten joku peräkärrissä liikuteltava henkilönostin olisi tarvittu.
 
Itseasiassa tuossa ei ollut kuin tuo "taso" mihin panelin sai nostettua yhdellä kerralla helposti(yläpää laitetaan kulkemaan "pykälän" yli ja sitten vain tuupataan). Sen jälkeen paneli pysyi itsekseen tuossa paikalla kunnes sen nosti pois yläpuolelta. Monta tapaa johtaa samaan lopputulokseen.

Saman tapaisen tein itsekin alumiinitikkaisiin. Kiinnitin pari poikkipuuta, joiden varaan paneelin pystyi laskemaan tukevasti. Paneeliin kiinnitin sen reikiin narusta tehdyn vetolenkin niin että pystyin ylhäältä päin hilaamaan sitä ylemmäs tuollaisen tukiaskelman kerrallaan. Näin paneelin pystyi aina jättämään tukevasti aloilleen kun keräili voimia. Lyhyellä matkalla ja loivalla katolla tuo toimi hyvin.
 
18 olen telineitä käyttäen yksin nostanut. Ensin telineen tasolta toiselle. Vaikein on vetää reunan ja lumiesteen yli. Ilman lumiestettä tuskin edes yrittäisin reunan yli vetoa.
Viimeiset 3 vedin alu tikkaita pitkin liinoilla.
 
Tänään tuli neljä lisäpaneelia nostettua matalahkolle katolle. Voin tunnustaa että ei ollut työturvallisuusmielessä paras ratkaisu. Tein liinoista "valjaat", joilla paneeli selkään tikkaiden alapäässä ja sitten kiiveten tikkaita normaalisti ylös ja ylhäällä paneeli selästä katolle. Katto tuossa hyvin loiva, joka helpotti hommaa.
 
Erilaiset olosuhteet johtaa erilaisiin ratkaisuihin. Muutaman paneelin roudaaminen katolle sujuu vaikka Samppan reppumenetelmällä jos ei tarvitse korkealle kiivetä, kukin voimiensa mukaan. Vaikeissa olosuhteissa suuren paneelimäärän kanssa kurottaja on helppo ja turvallinenkin ratkaisu.

Itellä L-muotoinen rakennus, korkea ja jyrkkä lape sekä matala ja loiva lape. Loivalla lappeella pystyy sujuvasti kävelemään ja toimiikin tavallaan telineenä jyrkemmälle lappeelle. Ajatuksena on pistää kiskot pystyyn lappeen suuntaisesti ja käyttää kiskoja hissin pohjana ( haittaakohan sitten paneelien väliin jäävä rako lumen valumista? ). Jonkinlaista nokkakärry-sovellusta olen myös miettinyt loivalla lappeella operointiin, samalla kärryllä hinaus paneelit myös jyrkälle lappeelle. Jotenkin tuntuis hyvälle menetelmälle ettei tarvitse katolla hoiperrella paneeli kainalossa.
 
Jaahas, vanerit ja palosuojalevyt.... voiko kuitusementtilevyä käyttää taustalevynä ilman vaneria, lähinnä pitävyyden vinkelistä katsotuna vai täytyykö laittaa vaneri taustalle ja siihen päälle kuitusementtilevy? Levyt saadaan joo koolaukseen mutta pysykö kaapit kipsilevy+kuitulevy rakenteessa kiinni normaalilla proppu+ruuvi kiinnityksellä ilman erikoisia ankuriratkaisuja.

Tuote-esimerkki rakennuslevy-swisspearl-luja (K-Rauta)
 
Viimeksi muokattu:
Jaahas, vanerit ja palosuojalevyt.... voiko kuitusementtilevyä käyttää taustalevynä ilman vaneria, lähinnä pitävyyden vinkelistä katsotuna vai täytyykö laittaa vaneri taustalle ja siihen päälle kuitusementtilevy? Levyt saadaan joo koolaukseen mutta pysykö kaapit kipsilevy+kuitulevy rakenteessa kiinni normaalilla proppu+ruuvi kiinnityksellä ilman erikoisia ankuriratkaisuja.

Tuote-esimerkki rakennuslevy-swisspearl-luja (K-Rauta)
Eikai tähän mitään vanereita kannata sotkea. :hmm:

Vetomutteri?
Ellei vetomutteria niin sitten poraa reijät ennalta levyyn, asentaa taustapuolelta pultin ja "oikealta puolelta" puolelta mutterin päälle ja kiristää sen. Jäljellä jääviin pultinpäihin pyöräyttää invertterin muttereilla kiinni.

Toinen vaihtoehto lienee sitten esiporata levyyn reijät ja vääntää perään lyhyt 6-8mm harvakierteinen pultti(saatavuus voi kyllä olla kehnoa).

Päätyisin itse vaihtoehtoon B.
 
Jos lähtee ankurilinjalle niin mollyankuri lienee se yksinkertaisin kun on jo pihdit olemassa... täytyy katsoa löytyykö akkureita mistä.

Tuolla tavalla nuo itse tuuppasin viimeksi tuonne. Aikasemmat hilasin narulla tikkaiden ja kulkutason kohdalta, koska katto oli liukas.
Kai näitä on muutkin katolle jotenkin retuuttanut, ne ei vaan kehtaa sanoa miten se on tapahtunut.

Paneli on vähän huonoja pysymään nipussa keskenään. Reunukset on ohuet ja vaakaan ladottaessa ne luiskahtaa helposti toistensa päältä. Jos tilaa lavallisen niin ne on pystyssä siinä. Ainakin ne mitä minä olen nähnyt.
Rakensin sitten kehikon tikkaiden varaan... piti tehdä pari versioita että sai kaiken turhan painon pois 22mm vajaasärmäistä ja 9mm vanerilevystä pohja niin voi keikauttaa kelkan katolle yksintuumin.
 
Viimeksi muokattu:
Jos lähtee ankurilinjalle niin mollyankuri lienee se yksinkertaisin kun on jo pihdit olemassa... täytyy katsoa löytyykö akkureita mistä.
Tälläinen kupukantapultti on myös yksi vaihtoehto. Esim tämä on M6x16mm. Tippa liimaa väliin niin varmasti pysyy ja kivilevyn saa miltei seinään kiinni.
1716370315126.png
 
Itse vetelin köydellä keräimet yksitellen katolle. Valjaat päälle ettei putoo maahan asti ja aika iisi homma.
Ei tämä silti ole jyrkän katon ratkaisu
 
Ekaan voimalaan autotallin katolle nostettiin tikkaita pitkin sellaisella kehikolla veljen kanssa kahdestaan ylös paneeli kerrallaan ja vaimo ja tytär nosti alhaalla aina uuden panelin telineeseen. Saman voimalan toiselle kentälle kaksikerroksisen talon katolle nostettiin tuolla edellisessä kohdassa mainitulla telineellä niin että kiinnitettiin se henkilönosturin koriin. Kuski ajoi paneleita ylös sitä mukaan kun ehdittiin löymään paikalleen.

Nyt viikonloppuna toiseen voimalaan käytettiin myös henkilönosturia niin että kuski oli alhaalla ja paneli korin päällä vanerista nopeasti kyhätyn telineen päällä. Liinalla pistettiin kiinni sillai ettei tuuli vie kun oli vähän tuulinen päivä. Katto oli aika kalteva niin noin saatiin paneeli aina asennuspaikan viereen ettei tarvinut katolla turhia kävellä paneelin kanssa.
 
Alkanut hotsittaa paneelien laitto talousrakennuksen seinälle, suunnilleen kaakko ja luode ilmansuuntina ja varjotonta. Saisi aamu-aamupäivä + iltapäivä-ilta -auringon kiinni.

Asennus olisi mallia helppo, olisi yksi uudehko 8 kW invertteri näkökentässä ilmaiseksi saatavilla.

Laskurilla kattoasennukseen verrattuna vuosituotto jäisi seinäasennuksessa noin 500 kWh pienemmäksi, mutta paskartelu ja asennustarvikkeet tasoittavat erotusta. 4 kWp per seinä riittäisi melko hyvin kattamaan pohjakulutusta ja varmaan tuottoa tulisi aikaisemmin vs kattoasennus kun ei ole lumi harmina.
 
Viimeksi muokattu:
Moro

Jos omakäyttöä on illalla ja aamulla enemmän voi se tasoittaa sitä vähän piempää vuosituottoa ja sitten se lumiajan tuotto kun ei lumet haittaa paneelien päällä,kannatettava asennus ajatus.
 
Vammashissillä nostin katonreunalle, siinä oli hyvä työtaso. Tosin niinku yleensäkin "henkilökuljetus kielletty" juttu.
Katolla laudat, niitä pitkin vetää kohteeseen. Jarrupaikkoja oli pakko tehä tollaseen 45 asteen kattoon, ei pysy siellä mikään ilman apuja.
IMG_20230410_205414.jpg
 
Moro

Jos omakäyttöä on illalla ja aamulla enemmän voi se tasoittaa sitä vähän piempää vuosituottoa ja sitten se lumiajan tuotto kun ei lumet haittaa paneelien päällä,kannatettava asennus ajatus.

Kyllähän se niin tuppaa ainakin arkena olemaan, että talo on tyhjänä työpäivän ajan ja sitten alkaakin kotitalousaskareet kun kotiin tullaan iltapäivällä. Aamulla sitten kahvipannu + aamupalahommat. Käyttövesi/tiskari/pyykkäri pöhisee sitten sähkön hinnan mukaan eli todella harvoin päivällä.

Jossain vaiheessa kyllä tulee talon etelä/lounas-lappeelle paneelisto, että sillä saa sitten sen päiväauringonkin kiinni hyvin, mutta talousrakennukseen olisi helpompi harjoitella homman tekemistä ja kun tuossa ei ole muuta varjoa kuin räystään tuottama joka ei sekään varmaan metriä alemmas seinälle valu vaikka aurinko olisi korkealla niin olisi hukkatilaa hyvin käytössä.

Kaakko-seinä olisi tuollainen mihin saisi kyllä tarpeeksi paneelia, vähän vaan vaatii visuaalista sovittelua ettei tule tilkkutäkki ja hellasärö.
Tuohon saisi esim 4 paneelia nosto-oven päälle ja 8 paneelia oikealle puolelle:

1716442501205.png


Luode-seinä onkin sitten silmiltä piilossa ja sinne mahtuu vaikka ja kuinka tavaraa miten päin vaan, tuota ylhäällä olevaa pikkuikkunaakaan ei ole olemassa kuvasta poiketen:

1716441762738.png


Olisihan tuolla katoilla hyvin tilaa muutenkin, jotenkin vaan tuo seinäasennus kiinnostaa enemmän jos vaan saa nätin näköiseksi, kattokaltevuudet aika loivat molemmissa rakennuksissa 1:3:

1716443402944.png
 
Viimeksi muokattu:
Jos ei tarvitse korkealle nostaa, niin tuo Fraatin esittelemä hissisysteemi toimii.
Jos tarpeeksi matala niin ränniin vaakaan puutavaraa liukupinnaksi ja toinen nostaa paneelin alhaalta 'ränniä' vasten ja toinen nostaa katolla sen ylös... noin täällä, helppo rasti.
Vaikka olis vähän korkeuttakin niin sitä voi maanpinnassa kompensoida portailla vaikka lavoista tehtynä tai styrox nipuillla. Työturvasäännöistä osaa sanoa, mutta jos tuntuu iisiltä niin ei se kovin turvatonta ole.
Samalla tulee jalkajumppaa kun
porrasväliä vähän venyttää. :D
 
Jaahas, vanerit ja palosuojalevyt.... voiko kuitusementtilevyä käyttää taustalevynä ilman vaneria, lähinnä pitävyyden vinkelistä katsotuna vai täytyykö laittaa vaneri taustalle ja siihen päälle kuitusementtilevy? Levyt saadaan joo koolaukseen mutta pysykö kaapit kipsilevy+kuitulevy rakenteessa kiinni normaalilla proppu+ruuvi kiinnityksellä ilman erikoisia ankuriratkaisuja.

Tuote-esimerkki rakennuslevy-swisspearl-luja (K-Rauta)
Minkähän kokoinen tuon taustalevyn pitäisi olla?
Itellä puuseinää vasten tulossa 2-kertainen pelti, ilmaraot sekä peltien että seinän väliin. Tomera ja siisti päälipelti on 65 x 65 cm, toinen pelti räälläköidään sen alle piiloon. Inu on 36 x 45 cm.
Vilmifaneerin joudun laittamaan pohjalle seinää vasten, seinä on aika ohutta ( ja vähän jo rispaantunuta ) paneelia.
 
Oliko jossakin ohjetta etäisyyksiin? Läysin tälläisen säännön
  • Etäisyys katon harjalta paneelikentän alkuun saisi olla enintään 0,5-1,0 metriä. Paneelikentän olisi hyvä olla noin 30 cm katon harjaa alempana.
  • Etäisyys paneelikentältä lumijarruun vaihtelee katon kaltevuuden ja lumen kertymisen mukaan 0,2-1,0 metriä. Oleellista on, että lumi ei valu paneelien päältä lumijarrun yli, ja toisaalta, että lumijarrun eteen kinostuva lumi ei paina paneelien reunaa epätasaisesti.
Lähde: wirmax.fi


Elikä kun katon kaltevuus on 22ast niin 80cm harjalta tuottaa 30cm alemman tason (+ kannakeen korkeus - harjatilen korkeus)... vaikuttaa hieman pitkältä epäisyydeltä.
 
Viimeksi muokattu:
Pesty ja pinnoiettu katto. Muutaman tiilen vaihdan. Ja sitten se varsinaninen "mitä mieltä olette", ryhdynkö ahneeksi vai en...

Kahden hormin väliin mahtuu 12 paneelia jollon harjan ja paneelin väliin jää 2,5 tiiltä eli x35cm. Jos tiputan paneelirivistö yhden tai kaksi tiilin alaspäin minulle jää ainakin kolmen paneelin verran laajennusvaraa mutta paneelit tulee sitten kaemaksi harjasta. Tässä tapauksessa lähtisin liikkee siitä kohtaa missä lappeen syvyys muuttu suuremaksi (kuvassa vasen alareina).

Toiselle lappeelle tulee sitten 6 paneelia tähän hätään.



1717337133110.png
 
Tuleeko mikroilla vai miten? Mietin että riittääkö kuusi paneelia starttijännitteeseen
Hyvä huomio. Inverteri puoli on auki mutta alustavasti mahdollisesti kyllä... 430 wp HiM06 on paneeli. Eli 12x lounas (225ast) ja 6x koilinen (45ast). Edit: Inuvaiohtoehdot riippu paljolti finannsipuolesta ja haitari Kiinainut - Enphase - Victron tai näiden sekoitus.
 
Viimeksi muokattu:
Kahden hormin väliin mahtuu 12 paneelia jollon harjan ja paneelin väliin jää 2,5 tiiltä eli x35cm. Jos tiputan paneelirivistö yhden tai kaksi tiilin alaspäin minulle jää ainakin kolmen paneelin verran laajennusvaraa mutta paneelit tulee sitten kaemaksi harjasta. Tässä tapauksessa lähtisin liikkee siitä kohtaa missä lappeen syvyys muuttu suuremaksi (kuvassa vasen alareina).
Paneelit kannattaa sijoittaa lumen takia mahdollisimman ylös ja tuo 2,5 tiiltä on minusta passeli (vähempikin menisi tiukassa tilanteessa normaalilla kallistuskulmalla). Lähtisin pohtimaan miten tuuli käy ylimpiin paneeleihin jos tuuli puhisee kuvassa oikealta päin. Laske korko (kiinnike, kisko, paneeli) ja kiinnitä joku korkoa vastaava styroksinpala. Sitten katselemaan toiselle lappeelle näkyykö styroksi miten yli katonharjan ja arvioimaan tuulivaikutusta. Loivalla kattokulmalla haastavampi mutta kuvan perustella en näe vaikeuksia. Ääriratkaisuna on laittaa se tiilikaton alakiinnike myös, mikä pitää kiinnikkeen tiilenpinnassa paremmin. Tämä erityisesti Oriman tms. kiinnikkeilla, jotka ovat taipuisia.
Mutta oikein hyvä katto paneelihommiin.
EDIT: Kahden lappeen asennuksessa tietty kannattaa huomioida, että ylipäätään mahtuu kulkemaan harjalla.
 
Paneelit kannattaa sijoittaa lumen takia mahdollisimman ylös ja tuo 2,5 tiiltä on minusta passeli (vähempikin menisi tiukassa tilanteessa normaalilla kallistuskulmalla). Lähtisin pohtimaan miten tuuli käy ylimpiin paneeleihin jos tuuli puhisee kuvassa oikealta päin. Laske korko (kiinnike, kisko, paneeli) ja kiinnitä joku korkoa vastaava styroksinpala. Sitten katselemaan toiselle lappeelle näkyykö styroksi miten yli katonharjan ja arvioimaan tuulivaikutusta. Loivalla kattokulmalla haastavampi mutta kuvan perustella en näe vaikeuksia. Ääriratkaisuna on laittaa se tiilikaton alakiinnike myös, mikä pitää kiinnikkeen tiilenpinnassa paremmin. Tämä erityisesti Oriman tms. kiinnikkeilla, jotka ovat taipuisia.
Mutta oikein hyvä katto paneelihommiin.
EDIT: Kahden lappeen asennuksessa tietty kannattaa huomioida, että ylipäätään mahtuu kulkemaan harjalla.
Tätä tuuli/lumikuormaa pohdin... Shletterin ProMax koukut tulee wli 8mm ainevahvuudella. Kisko 35x50mm.

Huolto täytyy joo huomioida ja siksi ottasikin 3,5 tiiliä harjalta. Tälläin jää tilaa kumalekin puolelle, lumieste/harja.
 
Hyvä huomio. Inverteri puoli on auki mutta alustavasti mahdollisesti kyllä... 430 wp HiM06 on paneeli. Eli 12x lounas (225ast) ja 6x koilinen (45ast). Edit: Inuvaiohtoehdot riippu paljolti finannsipuolesta ja haitari Kiinainut - Enphase - Victron tai näiden sekoitus.
Noct-speksillä 37.02v (jos nyt otin oikean paneelin), eli n. 220v

Osassa inuja on 200v startti, eli saattaa välillä tehdä tiukkaa. Ei 10/12kpl ja 8kpl onnistuisi? 10/12 kirjoitettu noin, koska en tiedä onko sinulla paneelit jo ostettu. Edit jos siis tulee normaali-inu
 
Noct-speksillä 37.02v (jos nyt otin oikean paneelin), eli n. 220v

Osassa inuja on 200v startti, eli saattaa välillä tehdä tiukkaa. Ei 10/12kpl ja 8kpl onnistuisi? 10/12 kirjoitettu noin, koska en tiedä onko sinulla paneelit jo ostettu. Edit jos siis tulee normaali-inu
Paneelit/kannakeet ostettu miútta niitähän saa lisää. Tässä vaiheessa minua kiinostaa kaakko lape koska siellä on "piippuja" joten arvon nyt ensin etäisyyden katon harjaan.
 
Victronien ja akustojen asennustilaksi suunnitteilla tallirakennuksen yhteydessä oleva eristetty n.12m2 nk.pikkuvarasto. Autotallin ryhmäkeskus on ko.varaston vastaisella seinällä eli sinne on helppo kytkeä Victronien AC-out
Victronin laitteilla saisi itse komiasti tehdä paneeliston, MPPT ja akustojen asennukset Off Grid ratkaisuna. Jännitteen säilyessä DC puolella alle 120V, kun paneelit asentaa 2S3P / 2S2P. MPPT säätimenä plänätty SmartSolar 150/45 ja 150/35 (3S2P). Autotallin lappeella pituutta n.5800 ja leveyttä n.12500, katolle sopii näin 20kpl 500+ Wp paneelia eli 2 kpl 2S3P settiä ja 2 kpl 2S2P settiä, jolla piikkitehoa n.10000Wp-10400Wp riippuen paneeleista.
"Jos" myöhemmin tuleekin tarve saada kytketyksi ne talon verkkoon, niin muutos on kovin pieni.
Mittauskeskuksen pääkytkimeltä käännetään kytkentä pakollisen erotuskytkimen kautta Victronien AC-in liitäntään
Autotallin sähköt voidaan pääosin siirtää Victronin AC-out-2 liitäntään eli sähkökatkon aikana katkeavaan.
Autotallin sähkökaappiin tuleva nykyinen syöttökaapeli kytketään Victronin AC-out-1 liitäntään.
kääntö on helppo toimenpide. Mittauskeskus taas autotallin ulkoseinällä lähes pikkuvaraston kohdalla, jolloin riittää n.5-6m kaapeliveto, johon kaapeli on jo valmiina jemmassa.
Mutta miettinyt että miten pykälät ja asetukset suhtautuu Off Grid asennuksen muuttamiseen on grid ratkaisuksi?

Tuo pakollinen erotuskytkin on kyllä aivan turha tuossa, pääkytkinhän ajaa saman asian, kun kaikki sähkö kulkee kuitenkin tuolta Victronien kautta. Victronien syöttämän paneeleista ja akuista tuotetun saa katkaistua PV ryhmäkeskuksesta tai sille voi ehkä joutua laittamaan oman kytkimen mittauskeskukseen

AT-PV.jpeg
kuva ei ole mittakaavassa
 
Onko se käytettävissä ilman avaimia rakennukseen? Sähköyhtiöt yleensä vaatii pääsyn erotuskytkimeen mutta ei pääkytkimeen.
On käytettävissä ilman avaimia. Käytännössä pääkytkin ja erotuskytkin kytketään sarjaan. Pääkytkin kaapin sisällä ja erotuskytkin määräysten mukaan ulkopuolella. Välissä vajaa 1m kaapelia. Koska kaapin saa erikseen lukittua, niin pääkytkimellä pystyy täyttämään sen osan määräyksestä
 
Takaisin
Ylös Bottom