Auton akuista

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Auton akuista

C-teckin latureissa on olemassa joku "elvytys" tms toiminto. Tietääkö kukaan onko tuo muuta kuin markkinointi höpinää? Ihmeitä toki tuskin syntyy mutta kuitenkin....

Tässä joku selvitys: http://www.ctek.com/sradmin/ARCHIVE/Support/Battery_Knowledge/Folder_Battery_Knowledge_EN.pdf
Gskcn8g.png
 

Alfonzo

Aktiivinen jäsen
Vs: Auton akuista

fraatti sanoi:
Tuohon liittyen jostain syystä pihtiampeerimittarilla mitattuna käynnisyyskaapeleita pitkin siirtyi jatkuvasti 3-10A virta vastaanottavaan autoon. Tuo näytti pumppaavan ylös ja alas. Miksiköhän ei enempää? Kuitenkin tuo ehkä 15-30min koettelemus otti sen verran koville myös virtaa luovuttavan auton akun päälle että syystä tai toisesta noin 30min tuon rupeaman jälkeen tuokaan auto ei lähtenyt ensimmäisellä yrittämällä käyntiin vaan jostainsyystä vasta toinen käynnisysyritys sai laitteen tulille vaikka auto oli operaation ajan käynnissä ja sammutettiin vasta hiukan sen jälkeen. Kaasun painaminen ei muuttanut latausvirtaa mihinkään virtaa annettaessa. Voiko olla että auton latausjärjestelmä ei ymmärtänyt että akku tyhjenee ja ei ladannut siksi akkua enempää? En tiedä kuinka älykäs latausjärjestelmä tässä on mutta ainakin tuosta hiukan uudemmissa bemareissa latausta ohjataan käsittääkseni täysin jollain eculla ja jos joku arvo on sopivasti niin auto ei lataa ollenkaan...

Uudemmissa bemareissa on IBS (Intelligent Battery Sensor) joka valvoo akun latausta. Mikäli sen mielestä akku on täynnä niin laturi ei lataa lainkaan akkua. Tämän vuoksi bemareiden akkuja pitää ladata konehuoneessa sijaitsevasta erillinen apuvirtapiste ja myöskin virran luovutus toiseen autoon pitää tapahtua tuota samaista apuvirtapistettä käyttämällä. Tällöin myöskin akusta purettava virta kulkee IBS:n läpi ja tajuaa antaa laturille käskyn akun lataamiseen.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Vs: Auton akuista

fraatti sanoi:
C-teckin latureissa on olemassa joku "elvytys" tms toiminto. Tietääkö kukaan onko tuo muuta kuin markkinointi höpinää? Ihmeitä toki tuskin syntyy mutta kuitenkin....

Tässä joku selvitys: http://www.ctek.com/sradmin/ARCHIVE/Support/Battery_Knowledge/Folder_Battery_Knowledge_EN.pdf
Gskcn8g.png

Yhden akun sain Bilteman vastaavalla toimimaan, akku oli yli vuoden seisoneessa autossa ja se ei ottanut vastaan mitään vaikka autoa käytti ladatakseen. Tuo akkulaturi ei ensin tunnistanut akkua ollenkaan mutta aikansa kun elvytystoimintoa laitoin uudestaan se alkoi lataamaan . Kesän sillä vielä ajeli.
 

Alfonzo

Aktiivinen jäsen
Vs: Auton akuista

fraatti sanoi:
C-teckin latureissa on olemassa joku "elvytys" tms toiminto. Tietääkö kukaan onko tuo muuta kuin markkinointi höpinää? Ihmeitä toki tuskin syntyy mutta kuitenkin....

Tässä joku selvitys: http://www.ctek.com/sradmin/ARCHIVE/Support/Battery_Knowledge/Folder_Battery_Knowledge_EN.pdf
Gskcn8g.png

Ei tuolla elvytystoiminolla täysin kuollutta akkua enää varsinaisesti henkiin herätetä sen paremmin kuin muillakaan latureilla, mutta toimiviin akkuihin tuota kannattaa käyttää.

Omiin akkuihin olen pistänyt Recond -toiminnon vähintään 2-3 kertaa vuodessa ja kyllä se ainakin mutu -tuntumalla tuo akkuun lisää "potkua".
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Auton akuista

tuna sanoi:
Osaisiko joku perustella, miksi käynnistyskaapelien induktanssin hifistelyssä olisi mitään mieltä...?
Laturin ja startin käämitysten rinnalla kaapelien induktanssin merkitys on täysin olematon. Todellinen ongelma on nimeltään load dump. Käynnissä oleva laturi (oli se sitten auttavan tai autettavan auton) työntää kymmeniä ampeereja virtaa ulos, ja joutuu jatkamaan tätä myös sillä hetkellä kun kuormassa tapahtuu muutos (esimerkiksi apukaapeli liitetään tai irrotetaan autojen välillä tai avustettava auto starttaa). Tällöin voidaan puhua satojen volttien jännitepiikeistä. Apukaapelin induktanssilla ei siinä konkurssissa ole mitään roolia.

Vaikka kahden johtimen induktanssi olis sama, niin kuvittele mikä ero on siinä kun toisesta katkaistaan "kymmenien ampeerien virta" ja toisesta esme 1200 A.

Laturit on suojattu syöksydiodilla, joka suojaa tietty muutakin elektroniikkaa, joka on siihen kytkettynä.Toden näköisesti muilla laitteila on myös omat suojauksensa. 50 neljön ja 5 metrin tarttikaapelissa ei ole "suojauksia"



C-teckin latureissa on olemassa joku "elvytys" tms toiminto. Tietääkö kukaan onko tuo muuta kuin markkinointi höpinää? Ihmeitä toki tuskin syntyy mutta kuitenkin....

Ainahan ne mainosmiehet puhuu. Täytyy tuossa edes hitunen olla katettakin.

Recondi näkyy olevan jonkinlainen "hapon sekottaja" eli konsentraatio pinta- ja pohjakerroksen pyritään tasoittamaan.
Ihan tavallinen "mattilaturikin" kuplittaa sen verta että tuo ero tasottuu.

Desulphation on ilmeisesti jonkinlaista pulssitusta. Pulssittaminen pienellä virralla ja suurella jännitteellä kyllä
jonkinverran hajottaa kiteytynytä sulfaattia. Tuota sulfaattia vaan on niin montaa sorttia, pehmeempihän hajoaa inhan normi laturilla.

Jos akku on viikon tai pari ollut tyhjänä, hanskalokeronvalo tms. tyhjentänyt täysin nollille, niin C-tecki ilmeisesti saa sen vielä elvytettyä. Jos akku on vuoden ollut täysin tyhjä niin en minäkään saa siihen kuin 20 -40 % tehoa. C-teckillä turha edes yrittää
 

Esäätäjä

Vakionaama
Vs: Auton akuista

Mikkolan sanoi:
Jos akku on vuoden ollut täysin tyhjä niin en minäkään saa siihen kuin 20 -40 % tehoa. C-teckillä turha edes yrittää

Juuri tällaiseksi "kesä akuksi" sain Bilteman laturilla palautettua. Akku tosiaan oli alunperin siinä jamassa että tyhjäkäynnillä auto sammui heti kun koski rattiin, kun sähköinen ohjaustehostin nappasi kaikki käytettävissä olevat generaattorin resurssit.
 

tuna

Vakionaama
Vs: Auton akuista

Mikkolan sanoi:
Vaikka kahden johtimen induktanssi olis sama, niin kuvittele mikä ero on siinä kun toisesta katkaistaan "kymmenien ampeerien virta" ja toisesta esme 1200 A.

Laturit on suojattu syöksydiodilla, joka suojaa tietty muutakin elektroniikkaa, joka on siihen kytkettynä.Toden näköisesti muilla laitteila on myös omat suojauksensa. 50 neljön ja 5 metrin tarttikaapelissa ei ole "suojauksia"

Sepä tässä juuri olikin tarkoitukseni, että apukaapelikäynnistyksessä tapahtuu muutenkin sen verran epämiellyttäviä asioita, että kahden eri apukaapelin induktanssiero ei käytännössä pahenna tilannetta. Joka tapauksessa mahdollisimman lyhyt ja paksu kaapeli (jollaisella kylläkin induktanssikin samalla minimoituu) sekä tukeva kontakti on paras vaihtoehto kaapelin osalta jos muutoin hajoamisriskit hyväksyy.

Jokaisessa sähkölaitteessa on oltava omat suojauksensa jos aikovat selviytyä ajoneuvoympäristössä. Se, riittävätkö nämä suojat apukäynnistystilanteeseen on taas toinen juttu.
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Auton akuista

Keväisin noita talven tyhjänä seiseitä akkuja saa herätellä, ne kohtuullisesti vielä elpyy vaikka pysyvää
kapasiteetin laskua ei voi välttää. Loppukesästä isäntien puimureiden akut on huonossa hapessa.

Noin alasimen päältä heittäen, syväpurkaus ei sinänsä tuhoa akkua vaan se että lataus ei oiken tee sitä mitä pitäisi.
Vaihtovirralla lataaminen on haivaittu hyväksi, purkausvirta n. 1/10 - 1/100 latausvirrasta.
Kovaksi kiteytyneen sulfaatin hajoittaminen hiukka hankalaa kun kuumentaminen on ainakin pois suljettu menetelmä.

tuna sanoi:
Sepä tässä juuri olikin tarkoitukseni, että apukaapelikäynnistyksessä tapahtuu muutenkin sen verran epämiellyttäviä asioita, että kahden eri apukaapelin induktanssiero ei käytännössä pahenna tilannetta. Joka tapauksessa mahdollisimman lyhyt ja paksu kaapeli (jollaisella kylläkin induktanssikin samalla minimoituu) sekä tukeva kontakti on paras vaihtoehto kaapelin osalta jos muutoin hajoamisriskit hyväksyy.

Jokaisessa sähkölaitteessa on oltava omat suojauksensa jos aikovat selviytyä ajoneuvoympäristössä. Se, riittävätkö nämä suojat apukäynnistystilanteeseen on taas toinen juttu.

Luulen että pahin piikki syntyy siitä kun startti kytketään irti, etenkin kesken starttauksen, siksi kehotin starttaamaan
kerralla käyntiin eikä lyhyissä pätkissä. Starttimoottorissahan kulkee likimain sama virta kuin tuhdissa apukaapelissa
Kun käynnistettävä moottori lähtee käynnille, putoaa startin ottama virta, samoin kaapeleissa. Kaapelit kannattaa
irrottaa vasta kun akkujen jännitteet hiukka tasaantuneet.
Kaapelin paksuus ei vaikuta niinkään induktanssiin mutta sen läpi kulkevaan virtaan, induktiopiikin "tehovaikutus" riippuu virranvoimakkuudesta ( en muista kaavaa oliko lineaarisesti vai peräti expotentiaalisesti)
Voisko tässä nyt todeta ettei apukaapeleiden induktanssista tarvii murehtia?

Mitä VesA sitten ajaa takaa tuolla hitsuulaitteen johtojen iduktanssilla, johdot kaiketi aika lyhyet?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Auton akuista

Mikkolan sanoi:
Mitä VesA sitten ajaa takaa tuolla hitsuulaitteen johtojen iduktanssilla, johdot kaiketi aika lyhyet?

Hitsuulaitteessa menee mahdollisimman monta sataa A ensin lyhyen pulssin ja sitten pidemmän, ajat millisekunneissa. Pulssin lopussa kun mosfet menee kiinni induktanssi lyö sinne jännitepiikin joka nousee kunnes fetti menee avalanchin puolelle ja energia purkautuu mosfetin kautta. Ne on noin periaatteessa tehty sitä kestämään, mutta käytännössä noissa hitsulaitteissa fettejä kärähtelee. Toki sinne laitellaan myös suojadiodeja sekä ohittamaan fetti että kuluttamaan kenttään varastoitunutta energiaa, mutta niitäkin noissa palaa. Niinpä ajattelin että mukavasti nipussa pysyvä johto joka tuottaa pienempiä tuhopiikkejä voisi olla tuossa paikallaan.. kun ei metriä enempää tarvinnut ostaa.
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Auton akuista

Ahaa, noitten fettien kanssa juu.

Laita useita johtoja sillai letittämällä :)

Vaikka feteissä olis se ohitusdiodi niin kannatta laittaa rinnalle kumminkin nopea purkausdiodi, ei ne muuten kestä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Auton akuista

Alfonzo sanoi:
Uudemmissa bemareissa on IBS (Intelligent Battery Sensor) joka valvoo akun latausta. Mikäli sen mielestä akku on täynnä niin laturi ei lataa lainkaan akkua. Tämän vuoksi bemareiden akkuja pitää ladata konehuoneessa sijaitsevasta erillinen apuvirtapiste ja myöskin virran luovutus toiseen autoon pitää tapahtua tuota samaista apuvirtapistettä käyttämällä. Tällöin myöskin akusta purettava virta kulkee IBS:n läpi ja tajuaa antaa laturille käskyn akun lataamiseen.

Jep, tuttu systeemi. Tosin tässä tilanteessa taisi pasmat mennä sekaisin koska selvästikin myös luovuttavan auton akun varaustila pääsi kyykkäämään. Eipä tuollaseen varmaan ole apuvirta yms tilanteita ohjelmoitu... Tosin korjasin asian heti lataamalla akkua yön yli.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Akkukauppiaat hierovat jälleen käsiään kovien pakkasten saavuttua. Broidi haki lähitienoon ainoan akun tuota sopivaa kokoa, joten kysyntää on.

Ei taida omassa tuttavapiirissa 10 hlöä riittää, jotka ovat "päässee" akkukaupoille pakkasten myötä. Itse uusin myös 12v akun tuohon omaan sähkäriin. Tähän tuli orggis 20Ah akku 8v vuotiaan tilalle.

Latasin akun Victronilla ja sinne ei mennyt juuri mitään. Akku oli siis ainakin merkkarilta ostettaessa täynnä. Ladataankohan missään muualla akkuja säännöllisesti? Lyijyakkuhan tyhjenee itsekseen pikkuhiljaa, jos se vain seisoo hyllyssä.

LämpötilaTyypillinen itsepurkautuminen / kkHuomioita
-20 °C0.5 – 1 %Kemiallinen reaktio hyvin hidasta, kapasiteetti hetkellisesti pienenee
0 °C1 – 2 %Hyvä säilytyslämpötila
+10 °C2 – 3 %Normaali hidas itsepurkautuminen
+20 °C2 – 4 %Valmistajien yleisimmin ilmoittama vertailuarvo
+30 °C4 – 6 %Purkautuminen alkaa kasvaa selvästi
+40 °C8 – 12 %Pitkä säilytys voi vaurioittaa akkua
 

zyrppa

Jäsen
Itsekin vaihdoin vuosi sitten akun ihan varmuuden vuoksi vaikka auto ja akku oli vasta reilun 3 vuotta vanhoja, toimintavarmuus piti olla kovillakin pakkasilla. Sittemin tuo auto on myyty.

Talouden nykyiseen ainoaan autoon täytyy ennen ensi talvea vaihtaa akku, 99% pelkkää pätkäajoa. Vanha auto ja todennäköisesti melkein yhtä vanha akku siinä. Itse en kyseistä autoa juurikaan käytä mutta vaimoa harmittaa jos joutuu kävelemään töihin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Olen välttynyt akunvaihdoilta. Autoissa ollut liki 20 vuotta ylläpitolaturi, ensin Webaston takia ja nyt muuten vaan.
Ennen pakkasia laitoin laturin myös tyttären autoon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Olen välttynyt akunvaihdoilta. Autoissa ollut liki 20 vuotta ylläpitolaturi, ensin Webaston takia ja nyt muuten vaan.
Ennen pakkasia laitoin laturin myös tyttären autoon.
Näin saanee välteltyä akunvaihdot melko tehokkaasti jos käyttelee muutenkin autoa roikanpäässä. Talouden toisessa autossa on 2014 vuoden akku ja autossa on myös webasto. Olen jo vähän odotellut että koska se antautuu.

Sähkäri jätti etälämmityksen tekemättä ja ruudussa oli jotain muutakin herjaa, niin ostin akun jo valmiiksi. Vaihtamatta se kuitenkin vielä on. Tuossa automallissa on tyypillistä että se kypsyy ennemmin tai myöhemmin. Nyt ajattelin että en jää odottomaan tilannetta että sen kanssa tulee suuremmin ongelmia.
 

tuna

Vakionaama
Sähkäri jätti etälämmityksen tekemättä ja ruudussa oli jotain muutakin herjaa, niin ostin akun jo valmiiksi. Vaihtamatta se kuitenkin vielä on. Tuossa automallissa on tyypillistä että se kypsyy ennemmin tai myöhemmin. Nyt ajattelin että en jää odottomaan tilannetta että sen kanssa tulee suuremmin ongelmia.
Sama ärsytys juuri päällä itselläkin, etäyhteydet lakkaavat ekana toimimasta kun auto näkee tarvetta säästää apulaiteakkua.

Mahtaiskohan akkulämmitin olla investoinnin arvoinen uuden akun kylkeen?

 

fraatti

Hyperaktiivi
Sama ärsytys juuri päällä itselläkin, etäyhteydet lakkaavat ekana toimimasta kun auto näkee tarvetta säästää apulaiteakkua.

Mahtaiskohan akkulämmitin olla investoinnin arvoinen uuden akun kylkeen?

Työkaverin kanssa katseltiin noita juuri pari pv sitten kun hänen vaimonsa oli jäänyt viettämään suunnitelematonta etäpäivää. :)
Saatavuus on juuri nyt kehnoa eli ensi talveksi voisi saada. Itse olen pärjännyt tuon pikinytkyn kanssa niin että olen lataillut sitä kerran viikossa kun pakkasta on enemmän kuin -15 astetta. Sähköauton kanssa en ajatellua alkaa tuohon.

Tammikuussa hiukan yli -20 pakkasessa kävin antamassa kaverille apuvirtaa ja laitoin auton sen jälkeen lataukseen niin akkuun kelpasi >20Ah, vaikka auto oli raksuttanut toistatuntia käynnissä. Kylmä akku ei vain ota sähköä vastaan. Akun kapa oli jotain 90Ah paikkeilla.
1770234904111.png
 

pökö

Kaivo jäässä
Tammikuussa hiukan yli -20 pakkasessa kävin antamassa kaverille apuvirtaa ja laitoin auton sen jälkeen lataukseen niin akkuun kelpasi >20Ah, vaikka auto oli raksuttanut toistatuntia käynnissä. Kylmä akku ei vain ota sähköä vastaan.
Ei auto muutenkaan akkua ihan 100 % täynnä pidä
 

Matias

Aktiivinen jäsen
Helppo konsti seurailla akun varaustilaa kun hankkii tupakansytyttimeen tökättävän volttimittarin.
Kun ennen starttausta akun jännite on 12,4V tai alle niin akku alkaa olla tyhjä ja kannattaa ladata.

 

tuna

Vakionaama
Itse olen pärjännyt tuon pikinytkyn kanssa niin että olen lataillut sitä kerran viikossa kun pakkasta on enemmän kuin -15 astetta. Sähköauton kanssa en ajatellua alkaa tuohon
Itsellä taas ei ole yhdenkään polttiksen kanssa ollut akkuriesoja kun päivittäinen ajo on aina ollut riittävän pitkää. Mutta sähkiksen apuakku on kylmänä koko talven kun ei konetilassa lämpöä juuri saa, ja tuntuu lataantuvan todella kehnosti. Ajoakun latauksen aikana apuakullekin pitäisi latausta tapahtuman, jolloin siinä yön aikana tuo noin 50W lämpö saattaisi edes vähän antaa avitusta virran sisään menoon. Olettaen ettei sitten se apuakun latauslogiikka vedä itseään jojoon tuosta lisäkuormasta...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei auto muutenkaan akkua ihan 100 % täynnä pidä
Ei toki, mutta tässätapauksessa jos akku ottaisi sähköä vastaan, niin se olisi täydempi. Tässä laitteessa akkuongelmat ilmenee myös etäohjauksen toimimattomuutena. Tätä on myös esiintynyt tänä talvena.

Tuollaisessa akussa (Exide EA900 90 Ah / 720 A tai vastaava) lienee käynnistysvirtaa jäljellä noin neljänneksen vajauksella ehkä 550A. Tuosta lähtee -18 -> -25 kylmakäynnitysvirrasta pois vielä 20-25%. Mahtaskohan olla joku 380A jäljellä.

Mitä lie tuollainen 3l diiseli mahtaa tarvita starttaukseen ja 15min webaston käyttöön?

Startti höräsee ainakin 3kW asti tehoa ja olisko tuo jotain 250A paikkeilla. Muuallekkin varmaan kelpaa sähkö muutamien kymmenien ampeerien verran ja kaippa nuo hehkutkin jotain vie. Ei tuossa välttämättä ole paljon enää marginaalia, vaikkei webastoa käyttäisikään. Siltä se startti kyllä kuuloskin kun tuolle reissulle lähti.
1770237754585.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Itsellä taas ei ole yhdenkään polttiksen kanssa ollut akkuriesoja kun päivittäinen ajo on aina ollut riittävän pitkää. Mutta sähkiksen apuakku on kylmänä koko talven kun ei konetilassa lämpöä juuri saa, ja tuntuu lataantuvan todella kehnosti. Ajoakun latauksen aikana apuakullekin pitäisi latausta tapahtuman, jolloin siinä yön aikana tuo noin 50W lämpö saattaisi edes vähän antaa avitusta virran sisään menoon. Olettaen ettei sitten se apuakun latauslogiikka vedä itseään jojoon tuosta lisäkuormasta...
Tutulla oli (miltei uuden) id3:n kanssa akkuongelmia viime vai toissatalvena. Siellä ei ollut jostain syystä AGM akkua. Käsitin että sinne laitettiin sellainen ja ongelmat on tainneet nyt olla poissa. Toki softia lienee myös päivitelty tässä välissä.

Mulla polttiksien akkuongelma on seuranneet aina webaston käytön myötä. Kertaakaan ei oo auto jäänyt käynnistymättä sen takia, mutta äänestä jo kyllä toki kuulee että ollaanko lähellä sitä rajaa että auto ei enää lähde käyntiin. Ongelmat alkaa ainakin kun pakkasta on jotain lähelle -20 tms. Nyt tuolla diiselille toki tulee vähän ajoa myös, joka ei auta asiaa yhtään. Akut on takaluukussa näissä, joten kylmiä ovat myös. Sähkärissä PTC vastus on lähellä, mutta en tiedä mahtaako sen lähesyydestä olla mitään iloa. Ehkä kun pysähtyy ja auto jää paikoilleen.

Tuohon omaan sähkökirppuun joku on tehnyt joskus 12v akku diagnostiikkkaa tuollaisella battery monitor bluetooth kikkareella. Mulla on tuollainen tallinseinällä myös, mutta ei oo tullut koskaan edes koitettua sitä. Tuon jutun kuvista saa hyvän kuvan siitä että miten huonokuntoinen akku alkaa käyttäytymään.
 

RauskiH

Vakionaama
On kyllä villiä että jotkin akut kestää ja toiset taas ei. Mulla oli 2006 mallin webastollisessa tiisselibemarissa alkuperäinen akku kunnes se 2019 lähti kiertoon puoli miljoonaa ajettuna, edelleen sama akku paikallaan. Toisaalta toisessa autossa meni boschin akku vajaassa kolmessa vuodessa
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kaveri sai mut vakuttuneeksi että siitä että seuraava akku on Yuasa. Ennen ostin Exideä, mutta jotkut ovat tuumanneet että niissä on nykyään laatuvaihteluita. Tiedä sitten.
 

jussi

Vakionaama
Kaveri sai mut vakuttuneeksi että siitä että seuraava akku on Yuasa. Ennen ostin Exideä, mutta jotkut ovat tuumanneet että niissä on nykyään laatuvaihteluita. Tiedä sitten.
Viimeks Yuasan rouvan autoon hakiessa kauppias myönsi ettei näillä nykyisillä oo mitään tekoa sen entisen Yuasan kanssa. Vaan onhan tuo nyt pelannu ihan hyvin.
Taidan katella itelle Biltemasta 4v takuulla olevat, kun uskovat sen verran tavaraansa. Muutama onkin ja ovat kyllä kestäneet. Mitä ei voi esm. Exidestä sanoo.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Viimeks Yuasan rouvan autoon hakiessa kauppias myönsi ettei näillä nykyisillä oo mitään tekoa sen entisen Yuasan kanssa. Vaan onhan tuo nyt pelannu ihan hyvin.
Taidan katella itelle Biltemasta 4v takuulla olevat, kun uskovat sen verran tavaraansa. Muutama onkin ja ovat kyllä kestäneet. Mitä ei voi esm. Exidestä sanoo.
olin jostain näkevinäni että yhä japanissa valmistetaan täälläkin myytävät. kun akun ostan tähän germaanialaiseen on se yuasa
 

Intolento

Jäsen
Juuri pääsin todistamaan seuraavaa tapahtumasarjaa:

Vanhemman polttiksen akku temppuili jo syksyllä, autolla ajetaan pääsääntöisesti liian lyhyttä pätkäajoa. Kysyin akun merkkiä ja ikää; Motonetin halvin ja kolmisen vuotta sitten vaihdettu. Omistaja käytti autoa edullisella pajalla, jossa mittasivat akusta jotain ja totesivat sen olevan vielä ihan kunnossa.

Pakkaskausi iskee päälle ja auto ei starttaa aamulla roikan nokasta parkkipaikalta. Soitto "hinausautolle" (tai vastaavalle), auto muutaman tunnin päästä käyntiin lisävirralla ja siitä pajalle loppu päiväksi akun vaihtoon. Voisin veikata, että samantasoinen edullinen akku asennettiin myös tällä kertaa, mutta tämän varmistan vielä erikseen myöhemmin.

Summa summaarum: ennakointi kannattaa. Säästää aikaa ja rahaa. Noille edullisille akuille tuollaisella käyttöprofiililla ei kannata montaa vuotta käyttöikää odottaa. Ainakaan ilman ylläpitolatauksia ja vastaavia toimenpiteitä?
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
akuthan muuttuvat käyttövoiman muuttuessa, ennen hyvä akku on huonompi kuin nykyiset efb t ja vanhat paksulevyiset ovat taasen käypästä tavaraa. sähkiksissä ei tavita käynnistysvirtaa vaan syklikestävyyttä. volkkarin org käynnistysvirta on vain 480A kun samankokoisissa useissa yli 600A
 

Mekaniker

Vakionaama
Jos haluaa välttyä käynnistysongelmilta kannattaa ostaa akkutesteri ja opetella sen käyttö, mittaa sisäisen vastuksen y.m.

Inhottava työkalu sikäli, akun vaihto yleensä edessä vaikka akku on toiminut moitteetta yli viisi vuotta;-)
Omassa autossa akku kesti 8v mutta joulukuussa kuuli startatessa että vaihda...Jäljellä enää 45%, elvytyslaturikaan ei enää auttanut

Alle 70€ maksava "60Ah" on vanhalle autolle ihan OK, vaihtaa joka kolmas/ neljäs vuosi jos seisoo paljon/ pätkäajoa
Vanhin 60Ah akku mikä oli tällä pihakone-käytössä oli 12v kun poistin syksyllä, tilalle laitoin 5v vanha AGM

Uusien autojen käynnistysongelmista olen tietoinen, riittää mitä naapurit kertoo;-)
Ja siihen ongelmaan on olemassa laadukkaat laturit kun auto seisoo pitkiä aikoja
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos haluaa välttyä käynnistysongelmilta kannattaa ostaa akkutesteri ja opetella sen käyttö, mittaa sisäisen vastuksen y.m.

Inhottava työkalu sikäli, akun vaihto yleensä edessä vaikka akku on toiminut moitteetta yli viisi vuotta;-)
Omassa autossa akku kesti 8v mutta joulukuussa kuuli startatessa että vaihda...Jäljellä enää 45%, elvytyslaturikaan ei enää auttanut

Alle 70€ maksava "60Ah" on vanhalle autolle ihan OK, vaihtaa joka kolmas/ neljäs vuosi jos seisoo paljon/ pätkäajoa
Vanhin 60Ah akku mikä oli tällä pihakone-käytössä oli 12v kun poistin syksyllä, tilalle laitoin 5v vanha AGM

Uusien autojen käynnistysongelmista olen tietoinen, riittää mitä naapurit kertoo;-)
Ja siihen ongelmaan on olemassa laadukkaat laturit kun auto seisoo pitkiä aikoja
Mikä tuo sisäinen vastus itseasiassa on? Olen kuutamolla siitä. Tiedän että se kasvaa akun kunnon heikentyessä ja kaverin upsiin akkuja katsottaessa tuli ilmi että homma voi kaatua liian suureen sisäiseen vastukseen.

Mulla on tuollainen laturi.

Ja 50A virtalähde/laturi Telwin dr charge 50A lisäksi. Softahommien takia hommasin tämän, mutta hyvin vähän on kyllä ollut käyttöä.
 

Mekaniker

Vakionaama
Mikä tuo sisäinen vastus itseasiassa on? Olen kuutamolla siitä. Tiedän että se kasvaa akun kunnon heikentyessä ja kaverin upsiin akkuja katsottaessa tuli ilmi että homma voi kaatua liian suureen sisäiseen vastukseen.
Jokaisessa akkutyypissä on erilainen sisäinen vastus: https://www.varta-automotive.com/fi-fi/knowledge/articles/article-details/akkusanasto
Etsi Sisäinen vastus, Tehollinen

Lyhyesti:
Akku pitää muuttaa kemiallinen tapahtuma sähköiseksi autoa käynnistettäessä (lähestulkoon oikosulku) ja riippuen rakenteesta se tapahtuu joko hitaasti tai nopeasti
Paksulevyiset akut on hitaat ja uusimmat vinolevy-pakat ovat todella nopeat= erilainen sisäinen vastus

Tavallinen uusi lyijyakku on 5-6ohmin alueella, sitä mukaa kun arvo nousee niin sen huonompi. 9-10ohmia on jo surkea akku sydäntalvella
Tympeä juttu on kuitenkin se että ostaa elektroninen akkutesteri ja käyt mittaamassa tarvikeliikkeen uudet akut ja saat jokaisesta eri arvo
Usko pois, olen tehnyt;)

Pahin mitä löysin syksyllä omassa käytössä oli 17ohmia= Kuollut;-=
Mulla on tuollainen laturi.
Ihan parhaimmasta päästä oleva laturi
Ja 50A virtalähde/laturi Telwin dr charge 50A lisäksi. Softahommien takia hommasin tämän, mutta hyvin vähän on kyllä ollut käyttöä.
Säädettävä virtalähde, todella hyvä pakottamaan tavallista akkua pysymään latauksessa juuri alle kiehumis-jännitettä ja virta 0.1A (akusta riippuva jännite) että kennojen välinen ero tasaantuu ja sulfaatit liukenevat. Varsinkin paksulevyiset akut rakastaa sitä käsittelyä pari kertaa vuodessa
 
Back
Ylös Bottom