Bosh Vilp korkeapainehälytys

[VILP123]

Meillä on 2018 asennettu Bosh VILP (IVT). Laite tekee korkeapainehälytyksen kun ulkolämpötila on -1 tai korkeampi. Pakkasella toimii moitteetta. Tätä on nyt seurattu ja säännönmukaisesti käyttäytyy samalla tavalla ulkolämpötilan mukaan. Muilla asetuksilla ei ole vaikutusta hälytykseen.
Kun tulee hälytys, pumppu lakkaa toimimasta ja laite menee sähkövastukselle. Resetti pääkytkimestä palauttaa normaalitilan.

Huoltomies kävi sitä katsomassa jokin aika sitten: "Kylmäpiiri tutkittu, ok. Lauhduttimen letkut todennäköisesti tukkeutumassa". Letkujen tukkeutuminen tuntuu epäuskottavalta. Suodatin puhdistettu säännöllisesti. Sanoi että seuraa tilannetta, putkien puhdistus tehtävä lämpimällä kelillä ja kestää useita tunteja.

Aikaisemmin kun laite toimi normaalisti, nollakeleillä kuului pientä vinkumista (hieman häiritsevääkin), jonka aiheuttaja ei selvinnyt. Nyt tuo vinkuminen on loppunut kokonaan.
Huoltomies totesi myös että laitteen päällä oleva ilmakello on vuotanut. Voisiko olla että vinkuminen on tullut ilmakellosta, joka nyt olisi lakannut toimimasta/tukkeutunut, laitteeseen kertyy painetta ja tulee korekeapainehälytys?

Onko vastaavasta kokemusta, mistä korkeapainehälytys todennäköisimmin johtuu? Voiko tuolle ilmakellolle tehdä itse jotain, vai onko se vaihdatettava huoltoliikkeellä?

 

[Adamooppeli]

Onko patterit vai lattialämmitys. Viittaa riittämättömän virtaukseen lauhduttimessa kun ”termostaatti menee kiinni” ? Ilmaa lämmönjaossa, joka aiheuttaa veden kierron puutetta ? Onko termostaatti paikallaan joka paikassa tai säätötoimilaite kaikissa lattiapiireissä paikallaan ? Onko viimeaikoina joku ruuvaillut / tehnyt muutoksia lämmönjakoon? Termostaatit ? Toimilaitteet tukilla ?

 

[kurre orava]

Vanhemmissa IVT merkkisissä pumpuissa oli aika paljon ongelmia noiden vesipiirin letkujen kanssa, eivät olleet diffuusiotiiviitä ja menivät ajan saatossa tukkoon. Korjaus tehtiin vaihtamalla tilalle oikeantyyppiset, diffuusiosuojatut letkut.

Ilmakellon voi vaihtaa itsekin jos tietää mitä tekee ja saa piirin paineettomaksi. Mutta kello tuskin liittyy tuohon hälytykseen sen koommin, korkeapainehäly tulee kylmäainepiiristä, ei lämmönjakopiiristä.

Toki jollei lämmönjaossa ilmalukon takia vesi kierrä niin sekin aiheuttaa yleensä korkeapainehälyn ennemmin tai myöhemmin.

Mutta ensimmäinen veikkaus on kyllä ne joustavat liitosletkut ja niiden tukkoon meneminen.

 

[VILP123]

Kiitos vastauksista. On siis lattialämmitys ja kaikki termostaatit auki, varmistettu jakotukeilta.
Eli letkujen vaihto auttaisi ja ilmakello kannattanee vaihtaa samalla.

 

[VILP123]

Vielä mietityttää, mikä selittää sen että pakkasella hälyytyksiä ei tule? Voiko olla, että pumppu kylmäainetta kierrätetään pakkasella isommalla teholla, jolloin virtaus riittää eikä hälyytystä tule? Voiko tähän vaikuttaa jollain asetuksella, pärjäisi paremmin vaihtelevan talven yli ja huolto sitten kun vähän lämpiää.

 

[Espejot]

Huoltomiehen kertoo missä vika on... olisi mukava tietää mistä he ovat sen päätelleet? Kyllähan asiakkaita viedään kuin pässiä narusta jos täyttä diagnooasia ei annet. Lääkärissä sentään saa labratulokset.

Korkeapaine häly vois olla syytä huonosta lauhtumisesta mutta miksi vain lauhalla kelillä... tuleeko korkeapainehäly käyttövettä tehdessä vai silloin kun tehdään lämmitystä?

Kiitos vastauksista. On siis lattialämmitys ja kaikki termostaatit auki, varmistettu jakotukeilta.
Eli letkujen vaihto auttaisi ja ilmakello kannattanee vaihtaa samalla.

Kuinka vanha asennus? Letkut ei ihan heti tukkeidu. Tukeutuneet letkut ahdistaa virtausta joten niiden pitäisi kyllä näkyä kaikilla keleillä, epäilen. Ilmakelloja ei tarvi kuin käyttöönottovaiheessa, silloin kun lämmitysputkissa on ilmaa. Kun ilma on saatu pois niin ilmakellot suljetaan. Ilmakellot on vikaherkkiä.

Mutta ensimmäinen veikkaus on kyllä ne joustavat liitosletkut ja niiden tukkoon meneminen.

Toi pitäisi olla todennetavissa joko virtauksesta tai lämmönsiirtymisestä.... mutta 6 vuotta, voisihan ne olla tukkeutuneet.

 

[VILP123]

Asennettu 2018. Ulkoyksikölle menevä putki vaihtuu muoviputkeksi ja liitoskin sijaitsee hankalasti sisäyksikön ja seinän välissä.
Muoviputkesta varmaan diffusoituu ilmaa järjestelmään. Mitähän nuo 2. kuvassa olevat ulos menevien putkien punahattuiset ”piiput” ovat? Liittyiskö ilman poistoon? Tukkeutuneet ja lakanneet toimimasta? Joku linkki korkeapainehälytyksien ja aiemmin kuuluneen vihellyksen loppumisen välillä voi olla, ajallisesti menee yksiin.

 

[Espejot]

Asennettu 2018. Ulkoyksikölle menevä putki vaihtuu muoviputkeksi ja liitoskin sijaitsee hankalasti sisäyksikön ja seinän välissä.
Muoviputkesta varmaan diffusoituu ilmaa järjestelmään.

Missä talo sijaitsee? Mutta kyseessä siis monblok VILPPI missä vesi kiertää ulkona? Mikä on tarkka mallimerkintä? Missä kohtaa se putki vaihtuu muviputkerksi ja onko kyseessä PEX vai joku muu muoviputki vai metallipudosletku? PEX noin yleensäottaen on difuusiosujattua. Metallipunosletkuissa on sitten eroja ja niitä on vaihdettu tukkeutumisen vuoksi.

Mitähän nuo 2. kuvassa olevat ulos menevien putkien punahattuiset ”piiput” ovat? Liittyiskö ilman poistoon?

Ilmanpoistimia, kyllä. Ne kuulusi asentaa sulkujen taaksen ihan jo huollon helpottamiseksi.

Tukkeutuneet ja lakanneet toimimasta?

Tuskin. Korkeintaa vuotavat ilmaa lämmityspiiriin.

Joku linkki korkeapainehälytyksien ja aiemmin kuuluneen vihellyksen loppumisen välillä voi olla, ajallisesti menee yksiin.

Kylmäpiiri on automaattinen ja sitä ei voi juurikaan säätää eli se joko toimii tai ei toimi. Lämmityspuolella on sitten paljonkin säädettävää. Jos laite on 6 vuotta vanha ja hälyt on alkaneet nyt niin jotakin vikaa voisi lämmönsiirossa olla. Muoviputken tukeutuminen voisi ahdistaa virtausta ja sitä kautta lämmön siirtymistä. Asiaa voi pyöritellä vaikka kuinka paljon mutta pitäisi saadaa dataa lämityspiiristä - virtaama, lämpötilaerot jne - jotta näkee siirtyykö se lämpö ja taphtuuko painehäly lämmitystä vai käyttövettä tehdessä. Puutteelinen lauhtuminen huonontaa COP. Elikäs minkälista diagnostiikkaa laiteesta saa ulos?

Huoltomies totesi myös että laitteen päällä oleva ilmakello on vuotanut. Voisiko olla että vinkuminen on tullut ilmakellosta, joka nyt olisi lakannut toimimasta/tukkeutunut, laitteeseen kertyy painetta ja tulee korekeapainehälytys?

Kyseessä on kylmäainepiirin korkeapaine häly. Ylesin syy lienee puutteellinen lauhtuminen joten ilmakellot ei liity tähän. Paitsi jos niistä pääsee ilmaa lämmitypiiriin ja lauhtuyminen huononee mutta se ei selitä sitä miksi korkeapainehälyä ei tule pakkasella.

 

[VILP123]

Käyttöyksikkö HPC400, sw NF 13.07, pumpun tiedot ja tämän hetken diagnostiikkaa liitteenä. Turun kupeessa sijainti.

 

[VILP123]

Aika varma olen että ei tule lämmintä vettä tehdessä, varmasti tulee lämmityksen yhteydessä.
Putki vaihtuu muoviksi vähän ennen kuin menee seinästä ulos, eli ehkä vajaat 2m on muoviputkea jos menee ulkoyksikölle asti. Ulkona on eristetty niin en varmaksi tiedä/ ei nyt näe putken tarkkaa laatua.

 

[VILP123]

Löytyipä vielä nollakelin lukemiakin vertailuksi ja virheilmoitus.
Vikakoodi löytyy listalta:

https://www.lviraty.fi/data/dokumentit/bosch/vikakoodit/BOSCH-Vikakoodit-AW.pdf

Eli vaikuttaa siltä että PH1 lukema menee nollakelillä sallitun rajan yli. Mutta miksi? Ahdistaako putki, kertyykö ilmaa joka ei pääse pois? Jää tältä päivältä vielä arvoitukseksi.

 

[harrastaja]

Jos oikein kuvia katson ni taitaa kone yrittää vaa tehdä liian kuumaa vettä?

 

[Espejot]

Löytyipä vielä nollakelin lukemiakin vertailuksi ja virheilmoitus.
Vikakoodi löytyy listalta:

https://www.lviraty.fi/data/dokumentit/bosch/vikakoodit/BOSCH-Vikakoodit-AW.pdf

Eli vaikuttaa siltä että PH1 lukema menee nollakelillä sallitun rajan yli. Mutta miksi? Ahdistaako putki, kertyykö ilmaa joka ei pääse pois? Jää tältä päivältä vielä arvoitukseksi.

Kone tekee käyttövettä, 56C on pyynti jos tulkitsen oikein... töytyis katso antureiden paikat jos löytyy jostakin manuaali. Kuumakaasu on 113C ja syöttölämpötila 65,1C (TC1) ja paluu 62,4C mutta TW1 on vain 40,6C.

 

[harrastaja]

Eli lämmittääkö samaa vettä kokoajan eikä mene varaajaan? Onko vaihtoventtiili kone? Manuaali ois hyvä. Miks pakkasella toimii, tekeekö pakkasilla vastuksilla käyttöveden jolloin ongelmaa ei esiinny. Vaihtoventtiili rikki?

 

[VILP123]

Veden lisälämmitys pakkasella ja vaihtoventtiilivika kuulostaisi hyvin loogiselta.
Pitää tutkia noita anturitietoja illalla.
Lisälämmitys asetuksia liitteenä.
Tuosta maksimilämpötila asetuksesta en tieddä mihin vaikuttaa.

 

[Espejot]

Siinä se taisi olla... -5C raja milloin lisälämmitystä. Tuntuu olevan arpapeliä saako huollosta asiantuntemusta vai arvauksia.

 

[Espejot]

Käyttöyksikkö HPC400, sw NF 13.07, pumpun tiedot ja tämän hetken diagnostiikkaa liitteenä. Turun kupeessa sijainti.

HPC400 on ohjausyksikön nimi, kiinnostas paketin kaupallinen myyntinimi niin servicemanualista voisi selvitä anturien paikat. Jos nyt oikein tulkitsin niin kylmäyksikkö on 5kW tehoinen eli kovin kylmällä ei lämmintä käyttövettä kannata tehdä koska COP huononee. Veikkaan HP hälyn syys on käyttävesi mutta miksi hälyt alkaa 6 vioden käytön jälkeen niin syy voisi olla joko väärä anturidata (tehdään kuumempaa kuin tarvitaan) ja/tai heikentynyt lauhdutus yleisesti ottaen. Ainakin Nibessä on ollut että käyttövesitankin lämpätilanaturi on ollut huonosti kiinni ja näyttänyt liian alhaista lämpötilaa ja dT jää pieneksi mistä seuraa lauhtumisen heikkenee. Kylmäpiirihän on aika automaattisesti säätyvä mutta jos se saa väärää anturidataa niin se ei toimi optimaalisesti. Huono COP on ensimäinen merkki siitä että kylmäprosessi ei toimi optimaalisesti.

 

[VILP123]

Ulkoyksikkö Compress 6000 AW, sisäyksikkö Compress 6000 AW M.

Lisälämmityksen raja oli +10, tiputin äskettäin -5een ettei jatkuvasti ota sähkövastuksia käyttöön. Kuuluisiko olla +10 jostain syystä jos lämpö riittää? Tuolla ei ollut vaikutuksia hälyytykseen.
Saisikohan käyttöveden pakotettua sähkölle, voisi kokeilla vaikuttaako. Ainakin saa pois päältä tilapäisesti.

 

[kimmok]

Jos sielä sisäyksikössä on niitä joustavia ns.punospäällytsteisiä letkuja niin ne menee tukkoon.
Tuo 6v on jo jatko ajalla.

 

[Espejot]

Ohessa selventävä kuva kylmäpiiristä. Kaksi asiaa mitä en nyt oikein ymmärrä on että
TR5 (112,8C) <> JR0 (-4,6C) ja TR6 (112,8C) <> JR1 (64,2C)

TR5 = imukaasu, JR0 = matalapaine anturi
TR6 = kuumakaasulämpötila, JR1 = korkeapaineanturi

Tai miten TR4 (6,7c) ja TR5 (7c) voivat olla niin samoja arvoja, onko tässä vaiheessa jo propelli pysähtynynyt?

Lämpötilat otettu viestistä 11. Osaako joku selventää?

Löytyipä vielä nollakelin lukemiakin vertailuksi ja virheilmoitus.
Vikakoodi löytyy listalta:

https://www.lviraty.fi/data/dokumentit/bosch/vikakoodit/BOSCH-Vikakoodit-AW.pdf

Eli vaikuttaa siltä että PH1 lukema menee nollakelillä sallitun rajan yli. Mutta miksi? Ahdistaako putki, kertyykö ilmaa joka ei pääse pois? Jää tältä päivältä vielä arvoitukseksi.

Onko anturidata otettu samalla hetkellä? Katselin ohjekisrjaa ja siellä voi liipasta käyttöveden luksustilan... kokeile sitäö ja ota lukemat ylös ennen kun kuuma kaasu ylittää sanotaanko 110C ja odota tuleeko häly? Asennusohjeissa näyttäs livahtavan sana PEX että oletetvasti muoviputki kuuluu oikeaan asennukseen.

 

[VILP123]

Tuo missä noustaan 112 asteeseen on aiemmin tallennettuja lukuja.
Putkista: meneekin kiinteät kupariputket koneelle asti, eli se asia vaikuttaisi olevan kunnossa.
Tänään ulkolämpö oli hyvän aikaa plussalla eikä tullut hälyjä. Saa nähdä muuttuuko tilanne lähipäivinä kun kelit lämpiää enemmän. Pudotin LKV sähkötehon 9-> 4kw tässä välissä, ja nostin lisälämmön lämpörajan -5-> +10 missä olikin alunperin.

 

[Espejot]

Minä en ole ammatilainen mutta R410 kuumakasun lämpötila liki 113C on paljon että -5C ja kuuman veden tuotaminen on haaste ja heikentää COP:ia. Lähde: talk.turkuamk.fi

"Ilmalämpöpumpuissa yleisesti käytetty kylmäaine on R410A, ja se on käytössä myös koekohteessa. Kuvassa 2 on piirretty esimerkkikohteen lämpöpumppuprosessi kylmäaineen paine-entalpiakaavioon esimerkkilämpötiloja käyttäen. Ulkoilma on -5 °C ja käyttövesi lämmitetään 58 °C:een. Höyrystymislämpötilan oletetaan olevan 8 astetta ulkoilmaa kylmempää eli -13 °C ja lauhtumislämpötila 2 astetta haluttua menoveden lämpötilaa (60 °C) korkeampi eli 62 °C. Imukaasun tulistukseksi arvioidaan 4 astetta ja kompressorin isentrooppiseksi hyötysuhteeksi 0,75. Näillä arvoilla viiden asteen pakkasessa kuumakaasun lämpötila kohoaa 117 °C:een. Lämpöpumpuissa yleisesti käytetty kuumakaasun maksimiarvo on 120 °C. Tämän lämpötilan ylittäminen lyhentää kompressorin elinikää merkittävästi.

Tuotetun lämpimän käyttöveden lämpötilan ei pitäisi olla riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Ulkolämpötilan laskiessa -5 °C alapuolelle, kohoaa kompressorin jälkeisen kuumakaasun tulistuslämpötila. Jos noudatetaan yleisenä rajana pidettyä kuumakaasun korkeimman lämpötilan arvoa 120 °C, ei tällaisella laitteistolla voisi tuottaa riittävän kuumaa vettä alle -5 °C ulkolämpötiloilla. Kompressorin ikääntyessä sen hyötysuhde heikkenee ja 120 °C raja-arvo saavutetaan jo muutamaa astetta korkeammalla ulkoilman lämpötilalla."

 

[Espejot]

Käyttöyksikkö HPC400, sw NF 13.07, pumpun tiedot ja tämän hetken diagnostiikkaa liitteenä. Turun kupeessa sijainti.

Tässä on napattu arvot viestin kuvista. Liitteeki laitetuista kuvista ei synny aivan tarkaa kuvaa toisiopuolesta tai mitä pumppu touhuaa mutta oletetavasti käyttövesi on 49C ja lauhdutin 55C mikä voisi olla mahdollista. Nämä kun iskee log ph diagram softaan niin saadaan kuumakaasun lämpötilaksi n. 104C ja COP 2,5. Mitä tulee kylmämiehen toteamukseen että putket tukossa niin virtauksia katsomalla voisi asia selvitä. Mutta jos putket on tukossa niin luulisi lämmönvaihtimenkin likaantuvan. Loppukaneetiksi sanoisin että pakkasella ei kannata kovin lämmintä vettä tehdä eli vastukset avuksi. Viisammat korjatkoon.


Paisuntaventiilin jälkeen
- TR4 T-syöttä: 1,3C
TA4 lämpötila kondenssi allas: -8,1C
Höyristimen jälkeen
- TR5 Imuputki: -13C
- PL1 Matalapaine: -13,5C
Kompressorin jälkeen
- PH1 Korkeapaine: 55,6C

--> TR6 kuumakaasu: 104,8C

 

[Espejot]

Katselin käyttöohjeita ja vikakoodeja... tosiaankin hälytys 5512 on että lauhdutin on liian kuuma. Eli pumppu ei kykene kuin 62C asteiseen lauhduttimeen (kuva 4). Eli pyynti 57C on aika tapissa jo plussakelillä saatikka pakasella. Eri kysymys on että miksi laite päästää lauduttimen yli 62C... vaatisi vähintääkin logitietosta sekä kylmä että lämmityspiiristä. Periteisesti huono lauhtuminen käyttövettä tehdessä nostaa paineita. Jälleen kerran viisammat korjatkoon. Mutta en kyllä teksi pumpulla kovin kuumaa vettä koska paineet nousee ja se rasittaa kompuraa. Katsosin asetuksista voi käyttöveden tekoa jelpata vastuksilla.

Sitten kysymys ihan mielenkiinosta... koska lauhdutin on ulkona niin onko alijäähdytys/subcooling voimakkaampaa monoblokissa kuin splitissä? Lauhduttimen jälkeinen TR3 anturi kertoisi tämän.

Vikakoodi 5512:
- Evaporation temperature too low in relation to condensing temperature.
- Outdoor temperature probably too low. See diagram chapter 4 in nstallation manual

Edit: Elikäs höyristimen lämpötilan tippuminen 1C asteella nostaa kuumakaasua suunnillee 0,7C. Sama homma lauhdutimen kanssa, lauhduslämpötilan nostaminen nostaa kuumakaasun lämpötilaa.