Coronaviruksen (SARS-CoV-2) ja sen aiheuttaman taudin (COVID-19) seuranta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Suomi

Maakunnittaina

Maailma
 
Viimeksi muokattu:
Toisensuuntainen lausunto tältä päivältä:
--------------
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen arvioi Iltalehdelle, että on hyvin todennäköistä, että todellinen koronavirustartuntojen määrä on edelleen vähäisempi kuin keväällä.

– Muuten ei voida selittää esimerkiksi kuolleisuuden ja sairastavuuden suurta suhde-eroa todettuihin tapauksiin kevään ja syksyn välillä. Tämä pätee myös muun Euroopan lukuihin erittäin hyvin. Keväällä testauskapasiteetti riitti vain testaamaan vakavammin sairaita, joten lievemmistä tapauksista ja nuoremmista ikäryhmistä suurin osa jäi silloin todennäköisesti tilastoimatta, Salminen vastasi Iltalehdelle sunnuntaina sähköpostitse.
Ihan saman suuntainen se on. Eli kevään luvut ovat täysin vääriä (tartuntoja oli todellisuudessa moninkertainen määrä). Jos kevään luvut olisivat oikein (tai vertailukelpoisia), paniikki olisi huomattavasti pienempi, koska kuollettavuusluku olisi paljon pienempi. Ei tuo sodi mitenkään sanomaani vastaan. Jotta syksyllä ja talvella päästään samoihin kuolemien määrään kuin keväällä on tartuntojen määrän kasvettava paljon (asiaa selittää yksinkertaisesti mittaamiskapasiteetin kasvattaminen ja mittaamisen laajentaminen). Ja tartunnat ovat jo nyt yli tuplat korkeammalla, mitä koskaan mitattiin huipuksi keväällä (kuolemat ja teho-osastot vaan eivät).
 
Viimeksi muokattu:
Eli kevään luvut ovat täysin vääriä (tartuntoja oli todellisuudessa moninkertainen määrä). Jos kevään luvut olisivat oikein, paniikki olisi huomattavasti pienempi, koska kuollettavuusluku olisi paljon pienempi.
On ollut kokoajan tiedossa, että kevään luvut ovat "väärin" eli silloin ei testeihin päässyt läheskään kaikki kapasiteetin ollessa varsin rajattu ja myös strategia sellainen, ettei nähty tarpeelliseksikaan testata kaikkia. Kukaan ei ole kuvitellut kuolleisuuden olevan suhteessa tuolloin todettuihin tartuntoihin.

Alkusyksyksystä tartuntoja oli vähän ja ne painoittuivat hyvin voimakkaasti nuoriin, varmaankin paljolti sosiaalisen aktiviisuuden kautta. Suurin osa vanhuksista ja merkittävä osa keski-ikäisistä jatkoi kontaktien välttämistä.

Pahimmillaan huhtikuun alussa todettiin keskimäärin n. 150 tapausta/vrk. Pahimmillaan tehohoidossa oli silloin 80 ja sairaalassa 160.

Nyt ollaan 350 tapausta/vrk paikkeilla, johon on noustu hyvin nopeasti. Viikko sitten oli vielä n. 200. Sairaalassa 120 ja tehohoidossa 15. Miksi sairaala- ja tehohoidon suhde on muuttunut noin paljon? Ikäjakauman takia, hoidon kehittymisen vai politiikan kautta?

Onhan tässä odotettavissa, että tehohoidon tarve nousee nyt nopeasti. Ruotsissa on jo 200 tehohoidossa ja sairaalassa 1900. Siellä oli tapausten lukumäärät kuukausi sitten samat kuin Suomessa nyt. Nyt siellä on 3500 tapausta/vrk ja käyrä nousee edelleen.

Pitää myös muistaa, että vain 22% kuolleista on ollut erikoissairaanhoidossa. Suurin osa kuolleista on ollut vain perusterveydenhuollossa tai sosiaalihuollon yksikössä.
 
Täs on iha pätevä teksti. Ei se korona mihinkää häviä, oli maskeja tai ei.

Ja sit loppuun se kuva viel, joka kertoo kans aika paljon. Edelleen vaarassa ovat enemmänkin vanhukset ja riskiryhmäläiset, mutta panikointi median yllyttämänä koskee kaikkia.
Kuvakaappaus 2020-11-24 18:06:19.png
 
Ja sit loppuun se kuva viel, joka kertoo kans aika paljon. Edelleen vaarassa ovat enemmänkin vanhukset ja riskiryhmäläiset, mutta panikointi median yllyttämänä koskee kaikkia.
Tuo ei suinkaan tarkoita, etteikö tauti olisi monesti varsin ikävä pitkäaikaisseurauksiltaan, vaikkei kuolemaksi olisikaan seniori-ikää nuoremmilla. Ei tuo toki yhtä hankala liene, kuin vaikkapa sukulaistaudit SARS ja MERS, joista selvinneilläkin huomattavan haitalliset jälkioireet ovat saattaneet kestää jopa vuosia.

Influenssakin tosin oli sata vuotta sitten koronaa tappavampi, mutta väestön vastuskyky on aikaa myöten parantunut myös tuolloin riehunutta muotoa kohtaan, minkä lisäksi lievemmät muodot ovat viruksille tyypillisen evoluutiokehityksen myötä voittaneet vakavampien kustannuksella. Koronanvastaiset toimetkin ovat omiaan aiheuttamaan valintapainetta lievempien muotojen eduksi. Tämä tietenkin edellyttäisi myös viruskannalta kykyä muuntua (mikä loppujen lopuksi on varsin luultavaa, vaikkakin ainakin toistaiseksi puutteellisesti tunnettua). Vaarallisimmat kannat ovat suhteessa edullisimmassa asemassa silloin, kun tartunnat ovat nopeasti leviämässä eikä tartuntojen leviämistä pyritä systemaattisesti estämään.
 
Noista kuolleista jos poistettaisiin vielä ne joilla oli pahoja sairauksia ennestään niin paljonko jäisi jäljelle?

Keuhkokuume tappaa jäätävä määriä vanhuksia. Joten miksei koronakin.

Jälkioireita jää kyllä influenssaa sairastaneillekkin. Keuhkot aika palasina senkin jälkeen.

Mikä tästä koronasta tekee sellaisen että edelleen panikoidaan? Ymmärrän että keväällä kun tauti oli täysin uusi oli syytä vähän panikoida.

Ainiin... Pitää saada myytyä ne sadat miljoonat tai hyvä ettei miljardit rokoteannokset. Ilman mehevää paniikkia tuskin olisi rokotteille niin paljon ottajia.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ei suinkaan tarkoita, etteikö tauti olisi monesti varsin ikävä pitkäaikaisseurauksiltaan, vaikkei kuolemaksi olisikaan seniori-ikää nuoremmilla. Ei tuo toki yhtä hankala liene, kuin vaikkapa sukulaistaudit SARS ja MERS, joista selvinneilläkin huomattavan haitalliset jälkioireet ovat saattaneet kestää jopa vuosia.
Niin... näistä nyt ei ole kellään mitään tietoa viel. Toki, voiha näistäki ennakkoon panikoida. Elämä jatkuu silti, uusia pöpöjä tulee ja kaikki me tullaan kuolemaan. Nuo arvailut on vähä samoja kuin, että koskaan et voi tietää jäätkö huomenna auton alle tai tukehdutko pähkinään.

Influenssakin tosin oli sata vuotta sitten koronaa tappavampi, mutta väestön vastuskyky on aikaa myöten parantunut myös tuolloin riehunutta muotoa kohtaan, minkä lisäksi lievemmät muodot ovat viruksille tyypillisen evoluutiokehityksen myötä voittaneet vakavampien kustannuksella. Koronanvastaiset toimetkin ovat omiaan aiheuttamaan valintapainetta lievempien muotojen eduksi. Tämä tietenkin edellyttäisi myös viruskannalta kykyä muuntua (mikä loppujen lopuksi on varsin luultavaa, vaikkakin ainakin toistaiseksi puutteellisesti tunnettua). Vaarallisimmat kannat ovat suhteessa edullisimmassa asemassa silloin, kun tartunnat ovat nopeasti leviämässä eikä tartuntojen leviämistä pyritä systemaattisesti estämään.
Viruksia on aina ollut ja aina tulee olemaan. Ne muuntuvat ja ihmisille tulee vastustuskykyä... joihinki otetaan rokotteet, joihinki ei tarvi. As simple as that.
 
Mitkä muut virukset ovat aiheuttaneet tehohoitokapasiteetin ylittävää tarvetta tehohoidolle? Ei vielä Suomessa, mutta keväällä varsin monessa maassa ja nytkin taas ainakin rajoilla ollaan monessa maassa.

Ainakin Suomessa ja Ruotsissa tehohoidon ikäjakauma on aivan eri kuin kuolleiden. Keski-ikä Suomessa 57 vuotta. Tehohoitoon ei edes ole otettu kuin yksittäisiä vanhuksia (7 kpl 80+ vuotiaita). Keskimääräinen tehohoitojakso 13 vrk eli mistään hetkellisestä jutusta ei ole kyse.

Eikä nuo vaikuta erityisen perussairalta. En tiedä onko Suomesta tilastoa, mutta tässä Ruotsin:
78% on joku riskitekijä, joksi lasketaan myös yli 65 v ikä. Selvästi yleisin yhdessä iän kanssa on verenpaine (hypertoni). Sehän on Suomessa varsin yleinen ja itselläkin on ollut verenpainelääkitys n. 40-vuotiaasta vaikka ei ole ylipainoa ja tulee urheiltua 5-10 tuntia viikossa (squash, sulkis, pyöräily, hiihto jne. Kävelyä tms. en edes laske mukaan). Suomessa 25-64 v miehistä n. 35% on kohonnut verenpaine eli eivät juuri ole yliedustettuina (jos Ruotsissa vastaava jakauma).

Diabetes ja krooninen keuhkosairaus ovat vielä 25% paikkeilla tehohoidossa olevilla, mutta muut ovat sitten jo harvinaisia. Suomessa arvioidaan, että yli 30 v miehistä 15% on diabetes (mukana myös diagnosoimattomat).
 
Mitkä muut virukset ovat aiheuttaneet tehohoitokapasiteetin ylittävää tarvetta tehohoidolle? Ei vielä Suomessa, mutta keväällä varsin monessa maassa ja nytkin taas ainakin rajoilla ollaan monessa maassa.

No tästä löytyy myös juttua, että hengityskoneita ylikäytetään ("varmuuden vuoksi") koronapotilailla (niitä koneita varmaan ei juuri löydy tehon ulkopuolelta), joihon iso osa sitten kuoleekin. Eli ihan legitiimi kysymys on, että jos muista sairauksista panikoitaisiin samalla tavalla, olisiko tehohoito jatkuvasti ylikuormitettuna. Tai jatkokysymys, miksi teholle ei pääse jostain muusta syystä yhtä helpolla. Nyt kun varmaan paniikki on hieman helpottanut ja hengityskoneiden hyödyt todettu pienemmiksi ja osin haitallisiksi, niin Covid-potilaita ei enää niin herkästi koneisiin tungetakaan vaan sanotaan, että pysy kotona niin pitkään kuin voit.
 
Viimeksi muokattu:
WHO:n sivuilta vertaisarvioitu tutkimus:

"Across 51 locations, the median COVID-19 infection fatality rate was 0.27% (corrected 0.23%):"

Kausittaisessa flunssassa luku on 0,1% paikkeilla.

Tämä keväältä:

"Globally, about 3.4% of reported COVID-19 cases have died."

3,4% on paniikinarvoinen, 0,23% ei ole vaan se vastaa lähinnä pahemman puoleista flunssaa.

Jos otetaan luvusta pois vanhukset, niin:

"In people < 70 years, infection fatality rates ranged from 0.00% to 0.31% with crude and corrected medians of 0.05%"

Eli tavanomaista flunssaa pienempi riesa.

Lisäksi:

"Acknowledging these limitations, based on the currently available data, one may project that over half a billion people have been infected as of 12 September, 2020, far more than the approximately 29 million documented laboratory-confirmed cases"

Eli dokumentoitu 29 miljoonaa tapausta (syykuussa) todellisuuden ollessa 500 miljoonaa tartuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Yllä oleva on siis vain yksi näkemys ja voi olla väärä. Ja tuo tutkimus ei siis ole WHO:n kanta asiaan. WHO kai puhuu nykyisin 0,6%.sta.
 
No tästä löytyy myös juttua, että hengityskoneita ylikäytetään ("varmuuden vuoksi") koronapotilailla (niitä koneita varmaan ei juuri löydy tehon ulkopuolelta), joihon iso osa sitten kuoleekin. Eli ihan legitiimi kysymys on, että jos muista sairauksista panikoitaisiin samalla tavalla, olisiko tehohoito jatkuvasti ylikuormitettuna. Tai jatkokysymys, miksi teholle ei pääse jostain muusta syystä yhtä helpolla. Nyt kun varmaan paniikki on hieman helpottanut ja hengityskoneiden hyödyt todettu pienemmiksi ja osin haitallisiksi, niin Covid-potilaita ei enää niin herkästi koneisiin tungetakaan vaan sanotaan, että pysy kotona niin pitkään kuin voit.
Tuo on kyllä erittäin paksua liiottelua. Hengityskoneeseen (ja sen edellyttämään nukutukseen ja tyypillisesti suusta tai leikatusta kurkkuavanteesta työnnetyn kovan hengitysputken asettamista edellyttävään) ei koronapotilasta panna (vaadittavien hoitohenkilöresurssienkaan takia), ellei ole todettua happivajetta (mikä puolestaan on objektiivisesti ja helposti verikokeella tai ao. mittareilla todettavissa, kun ihon väri ja vastaavat viittaavat mahdollisuuteen). Happivaje johtaa aika nopeasti pahenevaan tilaan ja seurannaisvaurioihin, jotka alkavat aika pian uhata henkeä. Totta sen sijaan on, että myös hiemankin pitempään jatkuvalla hengityskonehoidolla on omat vakavat sivuvaikutuksensa, jotka voivat tappaa ja joista etenkään huonokuntoiset ikääntyneet potilaat harvemmin selviävät.
 
ellei ole todettua happivajetta

Happisaturaatiomittari on aika vakiovehje - se on sormenpäähän laitettava klipsi. Sellaisella annostellaan automaagisesti happea vaikkapa keskosille joiden keuhkot eivät vielä ihan toimi. Liikaa ei saa antaa tai vauva sokeutuu.

Veikkaan että sellainen on lähinnä jokaisen koronapotilaan sormessa... ensin varmaan tarjoillaan happiviiksiä.
 
Sedua en ole ikinä kovin fiksuna pitänyt, eikä se fiksu ole.

Sedulla on mennyt kuppi nurin. :D

 
No tästä löytyy myös juttua, että hengityskoneita ylikäytetään ("varmuuden vuoksi") koronapotilailla (niitä koneita varmaan ei juuri löydy tehon ulkopuolelta), joihon iso osa sitten kuoleekin. Eli ihan legitiimi kysymys on, että jos muista sairauksista panikoitaisiin samalla tavalla, olisiko tehohoito jatkuvasti ylikuormitettuna.
Onkos sulla tuosta jotain juttua Suomeen tai Ruotsiin liittyen? Niissä on ollut hyvin tiukka seula tehohoitoon, mistä kertoo ikäjakauma sekä varsin pieni kuolleisuus tehohoidossa. Suomeesa tehohoitoa saaneista vain 15% on kuollut tehohoidon aikana tai sen jälkeen. Maailmalla oli ainakin keväällä useissa maissa 50-70% kuolleisuuksia tehohoidoissa.

Tuo lienee myös poliittinen päätös eli Suomessa ja Ruotsissa ei ole pidetty järkevänä antaa tehohoitoa niille, joiden selviytymistodennäköisyys ei ole suuri. Italiassahan ainakin yksi yli 100-vuotiaskin selvisi tehohoidosta, joten siellä lienee aivan eri seula.

Varmasti hoito on myös kehittynyt niin, ettei tehohoitoon jouduta yhtä usein. Varmasti ei tehohoitoa huvikseen anneta, niin kallista ja resursseja vievää se on.
 
Onkos sulla tuosta jotain juttua Suomeen tai Ruotsiin liittyen?
Ei ole. Kaksijakoiset fiilikset koronasta. Toisaalta osa havainnoista näyttää, ettei mitään hätää ja osa, että kohta on paskat housussa.

Uskon tällä hetkellä, että IFR lienee jotain 0,23 ja 0,6 väliltä. Ja merkittävästi lähempänä ylärajaa vanhuksilla ja merkittävästi lähempänä alarajaa muilla.
 
Viimeksi muokattu:
Onkos sulla tuosta jotain juttua Suomeen tai Ruotsiin liittyen? Niissä on ollut hyvin tiukka seula tehohoitoon, mistä kertoo ikäjakauma sekä varsin pieni kuolleisuus tehohoidossa. Suomeesa tehohoitoa saaneista vain 15% on kuollut tehohoidon aikana tai sen jälkeen. Maailmalla oli ainakin keväällä useissa maissa 50-70% kuolleisuuksia tehohoidoissa.

Tuo lienee myös poliittinen päätös eli Suomessa ja Ruotsissa ei ole pidetty järkevänä antaa tehohoitoa niille, joiden selviytymistodennäköisyys ei ole suuri. Italiassahan ainakin yksi yli 100-vuotiaskin selvisi tehohoidosta, joten siellä lienee aivan eri seula.

Varmasti hoito on myös kehittynyt niin, ettei tehohoitoon jouduta yhtä usein. Varmasti ei tehohoitoa huvikseen anneta, niin kallista ja resursseja vievää se on.

Ruottissa taisivat valikoida aikas paljonkin.


 
Japanilaiset tekivät lokakuussa enemmän itsemurhia (yli 2 000), kuin mitä on kirjattu Covid-kuolemiksi koko pandemian aikana (covid: n. 2 000, itsemurhat: n. 17 000): https://www.cbsnews.com/news/japan-...-suicides-in-october-than-total-covid-deaths/

Suomessa tehdään vuosittain noin 800 itsemurhaa (yrityksiä rankasti enemmän). Toivottavasti Koronan takia ei lähdetä kohti huippuvuosia, kun niitä tehtiin 1 500 vuodessa. Suomessakin siis itsemurhat ikävämpi epidemia kuin Covid.
 
Viimeksi muokattu:
Japanilaiset tekivät lokakuussa enemmän itsemurhia (yli 2 000), kuin mitä on kirjattu Covid-kuolemiksi koko pandemian aikana (covid: n. 2 000, itsemurhat: n. 17 000): https://www.cbsnews.com/news/japan-...-suicides-in-october-than-total-covid-deaths/
Mitä sitten? Tehdään Suomessakin 800 itsemurhaa vuodessa. Vähentääkö se jotenkin 400 koronaan kuolleen määrää?

Määrät ovat kansainvälisesti hyvin pieniä niin Suomessa kuin Japanissa. Todettuja tartuntoja Japanissa on 134 000 ja Suomessa 22 000. Japanissa on 126 miljoonaa asukasta eli siellä tartuntoja on havaittu vain 1000/miljoona. Suomessa 4400, Ruotsissa 22 000, USA 39 000 ja Belgiassa 48 000.

Lienee aika selvää, että Japanissa vaikutukset ovat olleet vähäiset, kuten Suomessakin. Molemmat syrjässä ja Suomi vielä harvaanasuttu. Miten paljon tuossa on sitten kansalaisten ja hallinnon toimilla ollut vaikutusta on vaikeampi juttu. Kyllä Suomen ja Ruotsin ero tullee aika paljon niistä.

Kuolleisuus on vain yksi osa tässä. Se on aika vaihteleva. Italiassahan jostain kylästä kuoli yli 1% koko asukasluvusta. Belgiassa on kuollut 0,14% asukasluvusta. Positiiviseksi testattuja on vain 560 000, vaikka testejä on tehty 5,7 miljoonaa eli puolet asukasluvusta.

Monessa sivistysmaassa (Espanja, Italia, UK, USA, Belgia jne.) koronaan on kuollut toistaiseksi n. 0,1% asukasluvusta. Tyypillinen kokonaiskuolleisuus on alle 1%. Siis reilussa puolessa vuodessa koronaan on kuollut n. 10% vuosikuolleisuudesta. Voi tietysti kysyä kuinka paljon ko. kuolleisuus on pois muusta kuolleisuudesta.

Missään ei ole vielä tietääkseni immuniteettiä saavutettu, joten onko missään maassa päästy edes 20% sairastavuuteen. New Yorkissa kai päästiin 20% paikkeille, mutta siellä kuolikin 0,18% asukkaista koko osavaltiossa ja pahimmilla alueilla 0,4%.

Itse pidän kuolleisuutta oleellisempana sairaanhoidon kuormitusta ja pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen. Aika monia tapauksia on raportoitu, joissaa vaikutus on ollut varsin ikävä. Aika näyttää miten näistä toivutaaan.
 
Mitä sitten? Tehdään Suomessakin 800 itsemurhaa vuodessa. Vähentääkö se jotenkin 400 koronaan kuolleen määrää?

Koronan on ainakin epäilty kasvattaneen itsemurhalukuja Japanissa. Ei itse taudin vaan rajoitustoimien aikaansaamien hankaluuksien takia.

Itse pidän kuolleisuutta oleellisempana sairaanhoidon kuormitusta ja pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen.
Itse pidän kuolemaa kohtuullisen pitkävaikutteisena.
 
Itse pidän kuolemaa kohtuullisen pitkävaikutteisena.
Toki, mutta kuolleet ovat olleet pääosin varsin vanhoja ja huonokuntoisia. Pitkävaikutteiset keuhkovauriot, haju- ja makuaistin menetykset jne. koskevat yhtälailla myös nuorempia ja parempikuntoisia. Kai noistakin on tilastoja, mutta luultavasti niitä on melko paljon. Jo tehohoitoon juotuminen aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia ja tehohoitojaksoja on ollut suunnilleen yhtä paljon kuin kuolemia niin Suomessa kuin Ruotsissa. Pitkäaikaisvaikutuksia on ollut monilla, jotka eivät ole joutuneet tehohoitoon.
 
Ylikuolleisuudesta tutkimusdataa Braziliasta ensimmäisten viikkojen osalta. Tutkimus julkaistu 6.11. Kuten yleensäkin tutkimuksen tullessa ulos data on jo aika vanhaa ja näyttäisi varmaankin huonommalta jos olisi pidemmältä ajalta.

Ylikuolleisuus on paras ja vertailukelpoisin mittari taudin vaikutukselle kunhan kuolleisuuden tilastointi on kunnossa ja ympäristövaikutukset huomioidaan. Tässä tapauksessahan tehdyt rajoitustoimenpiteet vähentävät muiden sairauksien vaikutusta ja ylikuolleisuus liittyen COVIDiin on reaalivaikutukseltaan suurempi kuin tulokset.

Mutta hyvin osoittaa sen miten virus vaikuttaa yhteiskunnassa, jonka kyvykkyys vastatoimenpiteisiin on heikko. Itselläni on muutamia kavereita Brasiliassa ja siellä on ongelmia johdossa, ihmisissä ja terveydenhoidossa,

1606289401108.png



Mielenkiintoista on että ylikuolleisuus ei osu pelkästään yli 60 vuotiaisiin vaan myös 20-59 vuotiailla vaikutus on merkittävä.

1606289716984.png


Mun johtopäätelmä on että flunssaan vertaaminen on vastuutonta ja että keski-ikäisten on syytä olla oikeasti huolissaan mutta mä oonkin vaan IT jamppa..
 
...
3,4% on paniikinarvoinen, 0,23% ei ole vaan se vastaa lähinnä pahemman puoleista flunssaa.

Jos otetaan luvusta pois vanhukset, niin:

"In people < 70 years, infection fatality rates ranged from 0.00% to 0.31% with crude and corrected medians of 0.05%"

Eli tavanomaista flunssaa pienempi riesa.

Huomaatko itse tässä päättelyssäsi mitään ongelmaa? Otat covid-tapauksista pois yli 70-vuotiaat, ja vertaat sitten saatua kuolleisuuslukua kaikkien influenssapotilaiden vastaavaan lukuun. Mitenkäs luulet vertailun menevän, jos otat myös influenssapotilaista pois ne yli 70-vuotiaat? ;)
 
Huomaatko itse tässä päättelyssäsi mitään ongelmaa? Otat covid-tapauksista pois yli 70-vuotiaat, ja vertaat sitten saatua kuolleisuuslukua kaikkien influenssapotilaiden vastaavaan lukuun. Mitenkäs luulet vertailun menevän, jos otat myös influenssapotilaista pois ne yli 70-vuotiaat? ;)
Huomaan toki (edit: jälkimmäinen olisi pitänyt poistaa). Mutta tämän tutkimuksen mukaan, jos en ota vanhuksia pois, ei Covid vaikuta pahaa flunssaa merkittävästi pahemmalta, eli se 0,23. Kuitenkin tämäkin tutkimus on vain yksi muiden joukossa ja sitä on jo laajalti kritisoitu vaikka onkin vertaisarvioitu, mm. täällä: https://rapidreviewscovid19.mitpress.mit.edu/…/release/1

Toisaalta kuten sanottua, WHO arvioi alunperin 3,4%, mikä on järkyttävästi pieleen. Tämäkin luku on varmaan tulkittu väärin, mutta on myös myönnetty, että se matemaattinen malli, itseasiassa monet niistä ovat olleet pahasti yliampuvia ja virheellisiä.
 
Viimeksi muokattu:
Ylikuolleisuudesta tutkimusdataa Braziliasta ensimmäisten viikkojen osalta. Tutkimus julkaistu 6.11. Kuten yleensäkin tutkimuksen tullessa ulos data on jo aika vanhaa ja näyttäisi varmaankin huonommalta jos olisi pidemmältä ajalta.
En epäile tätä ollenkaan, mutta eikö myös influenssassa tilastoida ylikuolleisuutta, mm. https://www.cambridge.org/core/jour...zil-19802008/1797EF0F8AEC57D4BA1716A782EDA727

Edit: nuo Covid-excess luvut näyttävät kyllä suuremmilta.
 
Viimeksi muokattu:

Hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti 25.11.2020 (pdf 1,7 Mt)
Liite: Epidemiologinen alueellinen seuranta 25.11.2020 (pdf 2,5 Mt)
Liite: Voimassa olevat suositukset ja rajoitukset 25.11.2020 (pdf 1 Mt)
 
huppista.


Hyvin nousee. Keksiikö joku mikä muuttuja on oikeasti muuttunut, että tartuntojen määrä on kovassa nousussa? Itse osaan varmuudella sanoa auringonvalon määrän.

Mutta en ole erityisesti ihmisten toiminnassa huonontumista ole nähnyt vrt. kesään.
 
Keksiikö joku mikä muuttuja on oikeasti muuttunut, että tartuntojen määrä on kovassa nousussa?
Ulkolämpötila laskee ja valoisa aika vähenee => ihmiset viihtyvät enemmän sisätiloissa :cool:

Pienet lapset ovat mahdollisesti oireettomia kantajia ja heidän testaus ei ole nyt niin herkkässä kuin ehkä aiemmin.
 
Viimeksi muokattu:
– Nuorin sairaalahoidossa oleva potilas on 27-vuotias ja iäkkäin 83-vuotias. Vakava koronatauti voi tulla oikeastaan kenelle vain.


Jenkeissäkin rouhii. noin 2250 taisi päätyä tilastoihin ja lekurilla taitaa olla 90k

 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom