Datakeskukset

Antero80

Vakionaama
Missähän kulkee kipuraja?

katso liitettä 110146
Uuden datakeskuksten rakennuksesta en osaa sanoa.
Mutta selvästi on hashrate lähtenyt jo laskuun, eli louhinta vähentynyt.

Onkohan Suomeen rakennetut "Bitcoin datakeskukset" sellaisia että saavat myytyä laskenta tehoa AI toimijoille, kun louhinta ei kannata.

Ps. Kysyin chatgpt:lta niin arvio oli että jos menee alle 55 000$ niin uusien datakeskusten rakentaminen ei enään Suomeen kannata.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Uuden datakeskuksten rakennuksesta en osaa sanoa.
Mutta selvästi on hashrate lähtenyt jo laskuun, eli louhinta vähentynyt.

Onkohan Suomeen rakennetut "Bitcoin datakeskukset" sellaisia että saavat myytyä laskenta tehoa AI toimijoille, kun louhinta ei kannata.
Se mitä olen aiheesta ymmärtänyt, niin noi mainerit on sellaista rautaa ettei sillä oo mitään virkaa muuhun hommaan.
 

Antero80

Vakionaama
Se mitä olen aiheesta ymmärtänyt, niin noi mainerit on sellaista rautaa ettei sillä oo mitään virkaa muuhun hommaan.
Jenkeissä näitä on muutama, itse törmäsin kun ihmettelin niiden osakkeiden kurssinousua :)
Iren Energy ja Cipher Mining itselle tuttuja tapauksia.

Mutta voi olla tosiaan Suomessa valittu eri teknologiat ja AI palveluita ei voida tehdä.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Jenkeissä näitä on muutama, itse törmäsin kun ihmettelin niiden osakkeiden kurssinousua :)
Iren Energy ja Cipher Mining itselle tuttuja tapauksia.

Mutta voi olla tosiaan Suomessa valittu eri teknologiat ja AI palveluita ei voida tehdä.

Mutta eihän tuossakaan ole mainittu että onnistuisi samalla raudalla?

Edit. Tsätgpt

Miksi se ei ole yksinkertaista / miksi ei yleensä tehdä samaa laitetta

1. Erilainen laitteistooptimoituus

Bitcoin-louhinnassa käytetään yleistään ASIC-piirejä (Application-Specific Integrated Circuits), jotka on suunniteltu erittäin tehokkaasti suorittamaan SHA-256 -hajautusalgoritmia. Ne eivät ole optimoituja tekoälylaskentaan.

AI-koulutuksessa käytetään tyypillisesti GPU:ita (tai TPU:ita), joissa on suuri paralellisuus ja muistikaistat, jotka soveltuvat matriisilaskuihin (esim. syväoppiminen), eivät yksinkertaisiin hash-laskuihin.



2. Tehokkuus ja kustannukset

ASIC-louhijat ovat äärimmäisen tehokkaita louhinnassa, paljon energiatehokkaampia kuin GPU:t SHA-256-tehtävissä.

AI-keskuksissa on vaatimuksia luotettavalle sähköinfralle, jäähdytykselle ja verkolle (esim. Git-reititykset, erittäin suuri kaistanleveys), joita perinteisillä louhintafarmeilla ei välttämättä ole.

Lisäksi AI-workload vaatii usein “99,9 % uptimea” ja datakeskustason
infran, mikä nostaa kustannuksia.
 

Antero80

Vakionaama
Mutta eihän tuossakaan ole mainittu että onnistuisi samalla raudalla?
En osaa tosiaan sanoa tuoko AI yhteistyökumppani sitten omat palvelimet ja hyödyntää muuten olemassa olevaa infraa.

Ja voisiko tuo olla Suomessa mitenkään kannattavaa, edes hybridi mallilla.
Jos tänne rakennetaan niin halvalla kuin mahdollista, niin sitten epäilen.

PS. Tiedustelin ChatGPT:lta Suomen tilannetta:
Esimerkkejä Suomesta (ei julkistoituja nimiä, mutta tunnetut ilmiöt)

Suomessa on jo useita louhintakeskuksia Pohjanmaalla, Lapissa ja Itä-Suomessa, jotka ovat:

siirtäneet osan kapasiteetista GPU-hostingiin

myyneet louhintahalleja AI/HPC-operaattoreille

rakentaneet hybridimalleja (louhinta + AI-tensor-räkit)

Yritysten nimiä ei aina julkisteta, koska ne ovat yksityisiä tai sopimussalaisia, mutta ilmiö on vahvistettu suomalaisista energialähteistä ja alan verkostoista.
 

Jule

Vakionaama
Itse yleensä uskon että jos tekoälyltä ei saa luotettavaa lähdettä se valehtelee :hmm:
Joo, tai ainakin siihen pitää suhteutua kuin savolaisukkoon, vastuu kuuntelijalla.

Noin mutuna sanoisin että jos joku rakentaa cryptorahalouhintakeskuksen, se ottaa ainakin jollaintasolla huomioon sen että laitos soveltuu myös muuhunkin käyttöön. Nuo kryptovaluutathan ovat 100% spekulatiivisia, ja niiden arvohan ei perustu mihinkään konkreettiseen, jonka takia niiden tuottokin on hyvin altis tempoilulle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Noin mutuna sanoisin että jos joku rakentaa cryptorahalouhintakeskuksen, se ottaa ainakin jollaintasolla huomioon sen että laitos soveltuu myös muuhunkin käyttöön.
Rakennus ehkä sopiikin sähkönsyöttöineen ja muine varusteineen, mutta kryptolouhintaan erikoistuneet prosessorit eroavat yleiskäyttöisistä niin ronskisti, että eipä niistä välttämättä ole hyötyä edes muiden kryptovaluuttojen louhintaan. Tämähän tuli jo todetuksi.

Kryptolouhintalaitteiston hinnasta voinee tinkiä jopa kertaluokkia erikoisprosessorien osalta, jos unohtaa yleiskäyttöisyyden. Vastaavasti noita voi ajaa lähinnä sähkön hinnan ohjaamana, koska pääomakustannukset eivät ole ratkaisevia.

Jos kryptolouhinnan kannattavuus joskus katoaa, louhintakoneet heitetään kiertoon ja tuodaan tilalle muut laitteet, jos katsotaan moinen siinä vaiheessa kannattavaksi. Tietotekniikan laskenta- ja tallennusnoodien elinkaari nyt ei kovin monta vuotta ole laitteiden osalta muutenkaan niiden menettämättä kaupallista kilpailukykyään liikaa siihen nähden, että laitteet päivitetään.
 

Tata

Jäsen
Bitcoin-lohkopalkkio puolittuu aina kun verkossa on louhittu yhteensä 210 000 uutta lohkoa edellisestä puolittumisesta. Vuonna 2028 huhtikuussa näin tapahtunee jälleen. Silloin arvattavasti louhimisintokin hiipuu jos Bitcoinin arvo ei tuplaannu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sattui silmiin Google datakeskuksen jäähdtyksestä kuvia. Kuka tunnistaa mikä tuo kikkare on? Sivuvirrassa oleva ilmanpoistin, vai onko siinä hana? Entäs tuo punainen letku, mikä sen funktio on? Aikamoista johto ja letku spagettia tuollainen palvelinkeskus täynnä. :hmm:
1764612195113.png


Kuva oli tuolta: https://cloud.google.com/blog/produ...and-new-axion-based-vms-for-your-ai-workloads
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuka tunnistaa mikä tuo kikkare on? Sivuvirrassa oleva ilmanpoistin, vai onko siinä hana?
Meillä on lämmityksen kaukolämmönvaihtimen luona melko samannäköinen mudanerotin-ilmanpoistopurkki (toki paljon pienempi). Moinen ilmanpoistin on täällä lähinnä tarkoitettu karkeaan alkuilmaukseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin "EK":

Suomi vetää puoleensa investointivauhtia useilla rakenteellisilla edulla: maassa on kilpailukykyinen fossiilivapaa sähkö, vahva kantaverkko ja selkeä, tehokas lupaprosessi datakeskus-hankkeille. Lisäksi poliittinen strategia tukee vihreitä investointeja ja uusi digitaalinen ”one-stop-shop” -menettely helpottaa lupien saamista.

Samaan aikaan Ruotsissa datakeskus- ja tekoälyhankkeet ovat kohdanneet esteitä: sähkönpuute, verotus ja pitkät luvitusajat hidastavat kehitystä. Esimerkiksi eräiden suurten projektien, kuten suunnitellun AI-keskuksen ja datakeskuksen, käynnistäminen on viivästynyt elinvoimakriisien ja epävarman sähköntoimituksen takia.

Vuonna 2025 Suomessa on ilmoitettu kolmekymmentä tai useampia uusia datakeskus-hankkeita – eli kymmenkertaisesti edelliseen tilanteeseen nähden. Arvioiden mukaan näiden hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on monia gigawatteja ja niiden investointivolyymi on vähintään 11,5 miljardia euroa – todellinen summa voi olla vielä suurempi, koska kaikki luvut eivät ole julkisia.

Suuria toimijoita kuten Google ja Microsoft vetävät kehitystä: ne sitovat pitkäaikaisia energia-osto-sopimuksia, mikä tukee uusiutuvaa sähköntuotantoa ja tekee Suomesta houkuttelevan datakeskuspaikan.

Asiantuntijat varoittavat, että Ruotsi saattaa menettää kilpailukykynsä globaalissa tekoäly- ja data-infrastruktuurissa, jos se ei kykene vauhdittamaan lupaprosessejaan ja varmistamaan riittävää energiaa.
Suomi puolestaan voi nousta merkittäväksi eurooppalaiseksi datakeskus- ja tekoälyn solmukohdaksi, jos nykyinen kehitys jatkuu.

Pitkällä tähtäimellä datakeskukset voivat tukea myös kiertotaloutta ja paikallista energiantuotantoa — esimerkiksi datakeskusten hukkalämpöä voidaan käyttää kaukolämmitykseen.
Toisaalta verotus- ja lupapolitiikan epävarmuus Suomessa synnyttää riskejä: osa suunnitelluista hankkeista on jo viivästynyt, koska investoijat odottavat selkeämpää sääntelyä.

Yhteenvetona: Suomessa on käynnissä datakeskus-rakentamisen renessanssi — uusiutuvan sähkön, ilmaston, infrastruktuurin ja politiikan yhdistelmä houkuttelee miljardiluokan investointeja. Sama kehityssuunta näyttää karkottavan osan datakeskus-innostuksesta Ruotsista, mikä voi muuttaa Pohjoismaiden asemaa tekoäly- ja datakeskusmarkkinoilla. Samalla Suomi voi nousta yhdeksi Euroopan keskeisistä data- ja AI-infrastruktuurin keskuksista.


 

Husky

Hyperaktiivi
Onko "kantaverkko vahva" jos roiskitaan veronmaksajalle tehomaksua siksi kun piuhat ei enää kestä mitä ovat kasarilla kestäneet että peräti taloa ja vettä lämmitetään yhtäaikaa. Nyt alkaa lähestyä se että veronmaksu loppuu oikeasti tältä luukulta :mad:
Ja sähköautoa ei tule, kun se etu menee tehomaksuun
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ja sähköautoa ei tule, kun se etu menee tehomaksuun
Tarkastellaampas asiaa uudestaan muutaman vuoden päästä. ;)

Työkaveri vaihtoi fossiiliset sähköön, 10 MWh on saanut ahdettua oman autonsa akkuun tänä vuonna. Miltei toinen mokoma on mennyt vaimonsa autoon. Kovin ovat tyyväisiä silti vaikka asuvat suorasähkölämmiteisessä okt:ssa. Tosin vaihtoivat liittymän 25A -> 35A.

Jonkunverran maksaisi tuo sama suorite tahkota myös bensalla tai dieselillä.
 

RauskiH

Vakionaama
Tarkastellaampas asiaa uudestaan muutaman vuoden päästä. ;)

Työkaveri vaihtoi fossiiliset sähköön, 10 MWh on saanut ahdettua oman autonsa akkuun tänä vuonna. Miltei toinen mokoma on mennyt vaimonsa autoon. Kovin ovat tyyväisiä silti vaikka asuvat suorasähkölämmiteisessä okt:ssa. Tosin vaihtoivat liittymän 25A -> 35A.

Jonkunverran maksaisi tuo sama suorite tahkota myös bensalla tai dieselillä.
Noilla latauksilla tulee vuoteen 100tkm~>dieseleillä menisi polttoaineeseen 7500+1000 euron verot. Lisääntynyt sähkön kulutus 500-1000eur siirtohinnasta riippuen+kk-maksu korotus. Aika monta tonnia jää plussalle vaikka miten laskisi?
 

tet

Hyperaktiivi
Onko "kantaverkko vahva" jos roiskitaan veronmaksajalle tehomaksua siksi kun piuhat ei enää kestä mitä ovat kasarilla kestäneet että peräti taloa ja vettä lämmitetään yhtäaikaa.

Tehomaksulla ei ole mitään tekemistä kantaverkon kanssa, ei sitä sinne kaavailla. Fingridin kantaverkkomaksut ovat kyllä tietääkseni nousussa, mutta ei niiden rakenne ole muuttumassa mihinkään. Toki ne ovat viime vuosina laskeneet, eivät siis ole missään jatkuvassa nousussa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Päivän kotimaisia datakeskusuutisia.

Varainhoitoyhtiö Blackstone ja sen omistama datakeskusyhtiö QTS suunnittelevat datakeskusta Tuusulan Jokelaan. Kunta on solminut esisopimuksen noin 16,7 hehtaarin maa-alan myymisestä Blackstonen hallinnoimille rahastoille. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on käynnistymässä alkuvuodesta 2026.

Norjalainen datakeskuspalveluja tarjoava ASP DC ostaa Porin Kupariteollisuuspuistoon suunnitellun datakeskushankkeen CompassForge Venturesilta. Kauppasummaa ei kerrota. Hankkeeseen kuuluu 37 hehtaarin maa-alue ja sen kapasiteetti on 300–400 MW. Kupariteollisuuspuiston datakeskuksen rakentaminen on määrä aloittaa ensi vuonna ja ensimmäisen vaiheen kaupallinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2027 alussa. Investoinnin suuruus on jo rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa 750 miljoonasta yhteen miljardiin euroon, ja työpaikkojen määrä laskennallisesti 324-432.

Iin kunta kertoo, että se on käynnistänyt kehityshankkeen Valoa Networksin kanssa. Valoa Networks on Meta Platforms Inc:n tytäryhtiö. Hanke sisältää tässä vaiheessa osayleiskaavan ja asemakaavan laatimisen. Varsinaista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Hanketta kuvaillaan kansallisesti merkittäväksi. Varsinainen datakeskusalue on 475 hehtaaria.
https://yle.fi/a/74-20197600

Kuopioon suunnitellaan mittavaa datakeskusta. Kuopion suunnitelmissa on varata suomalaiselle Polarnode -yhtiölle noin 32 hehtaarin maa-alue datakeskusta varten. Yhtiön Kuopioon suunnittelema kokonaiskapasiteetti voi olla kaikkiaan noin 250 megawattia. Datakeskuksen arvioidaan tuovan kymmeniä pysyviä työpaikkoja sekä merkittäviä investointeja alueelle.
 
Back
Ylös Bottom