Datakeskukset

[Antero80]

Missähän kulkee kipuraja?

katso liitettä 110146

Uuden datakeskuksten rakennuksesta en osaa sanoa.
Mutta selvästi on hashrate lähtenyt jo laskuun, eli louhinta vähentynyt.

Onkohan Suomeen rakennetut "Bitcoin datakeskukset" sellaisia että saavat myytyä laskenta tehoa AI toimijoille, kun louhinta ei kannata.

Ps. Kysyin chatgpt:lta niin arvio oli että jos menee alle 55 000$ niin uusien datakeskusten rakentaminen ei enään Suomeen kannata.

 

[fraatti]

Uuden datakeskuksten rakennuksesta en osaa sanoa.
Mutta selvästi on hashrate lähtenyt jo laskuun, eli louhinta vähentynyt.

Onkohan Suomeen rakennetut "Bitcoin datakeskukset" sellaisia että saavat myytyä laskenta tehoa AI toimijoille, kun louhinta ei kannata.

Se mitä olen aiheesta ymmärtänyt, niin noi mainerit on sellaista rautaa ettei sillä oo mitään virkaa muuhun hommaan.

 

[Antero80]

Se mitä olen aiheesta ymmärtänyt, niin noi mainerit on sellaista rautaa ettei sillä oo mitään virkaa muuhun hommaan.

Jenkeissä näitä on muutama, itse törmäsin kun ihmettelin niiden osakkeiden kurssinousua
Iren Energy ja Cipher Mining itselle tuttuja tapauksia.

Mutta voi olla tosiaan Suomessa valittu eri teknologiat ja AI palveluita ei voida tehdä.

Bitcoin-louhija solmii 3,7 miljardin dollarin AI-sopimuksen Googlen tukemana - BeInCrypto Finland

TeraWulf siirtyy tekoälyyn 3,7 miljardin dollarin sopimuksella Fluidstackin kanssa, jota tukee Google. Tarkoituksena on ottaa käyttöön 200 MW tekoälyinfrastruktuuria seuraavan vuosikymmenen aikana.

fi.beincrypto.com

 

[fraatti]

Jenkeissä näitä on muutama, itse törmäsin kun ihmettelin niiden osakkeiden kurssinousua
Iren Energy ja Cipher Mining itselle tuttuja tapauksia.

Mutta voi olla tosiaan Suomessa valittu eri teknologiat ja AI palveluita ei voida tehdä.

Bitcoin-louhija solmii 3,7 miljardin dollarin AI-sopimuksen Googlen tukemana - BeInCrypto Finland

TeraWulf siirtyy tekoälyyn 3,7 miljardin dollarin sopimuksella Fluidstackin kanssa, jota tukee Google. Tarkoituksena on ottaa käyttöön 200 MW tekoälyinfrastruktuuria seuraavan vuosikymmenen aikana.

fi.beincrypto.com

Mutta eihän tuossakaan ole mainittu että onnistuisi samalla raudalla?

Edit. Tsätgpt

Miksi se ei ole yksinkertaista / miksi ei yleensä tehdä samaa laitetta

1. Erilainen laitteistooptimoituus

Bitcoin-louhinnassa käytetään yleistään ASIC-piirejä (Application-Specific Integrated Circuits), jotka on suunniteltu erittäin tehokkaasti suorittamaan SHA-256 -hajautusalgoritmia. Ne eivät ole optimoituja tekoälylaskentaan.

AI-koulutuksessa käytetään tyypillisesti GPU:ita (tai TPU:ita), joissa on suuri paralellisuus ja muistikaistat, jotka soveltuvat matriisilaskuihin (esim. syväoppiminen), eivät yksinkertaisiin hash-laskuihin.



2. Tehokkuus ja kustannukset

ASIC-louhijat ovat äärimmäisen tehokkaita louhinnassa, paljon energiatehokkaampia kuin GPU:t SHA-256-tehtävissä.

AI-keskuksissa on vaatimuksia luotettavalle sähköinfralle, jäähdytykselle ja verkolle (esim. Git-reititykset, erittäin suuri kaistanleveys), joita perinteisillä louhintafarmeilla ei välttämättä ole.

Lisäksi AI-workload vaatii usein “99,9 % uptimea” ja datakeskustason infran, mikä nostaa kustannuksia.

 

[Antero80]

Mutta eihän tuossakaan ole mainittu että onnistuisi samalla raudalla?

En osaa tosiaan sanoa tuoko AI yhteistyökumppani sitten omat palvelimet ja hyödyntää muuten olemassa olevaa infraa.

Ja voisiko tuo olla Suomessa mitenkään kannattavaa, edes hybridi mallilla.
Jos tänne rakennetaan niin halvalla kuin mahdollista, niin sitten epäilen.

PS. Tiedustelin ChatGPT:lta Suomen tilannetta:
Esimerkkejä Suomesta (ei julkistoituja nimiä, mutta tunnetut ilmiöt)

Suomessa on jo useita louhintakeskuksia Pohjanmaalla, Lapissa ja Itä-Suomessa, jotka ovat:

siirtäneet osan kapasiteetista GPU-hostingiin

myyneet louhintahalleja AI/HPC-operaattoreille

rakentaneet hybridimalleja (louhinta + AI-tensor-räkit)

Yritysten nimiä ei aina julkisteta, koska ne ovat yksityisiä tai sopimussalaisia, mutta ilmiö on vahvistettu suomalaisista energialähteistä ja alan verkostoista.

 

[Antero80]

Itse yleensä uskon että jos tekoälyltä ei saa luotettavaa lähdettä se valehtelee

 

[Jule]

Itse yleensä uskon että jos tekoälyltä ei saa luotettavaa lähdettä se valehtelee

Joo, tai ainakin siihen pitää suhteutua kuin savolaisukkoon, vastuu kuuntelijalla.

Noin mutuna sanoisin että jos joku rakentaa cryptorahalouhintakeskuksen, se ottaa ainakin jollaintasolla huomioon sen että laitos soveltuu myös muuhunkin käyttöön. Nuo kryptovaluutathan ovat 100% spekulatiivisia, ja niiden arvohan ei perustu mihinkään konkreettiseen, jonka takia niiden tuottokin on hyvin altis tempoilulle.

 

[kotte]

Noin mutuna sanoisin että jos joku rakentaa cryptorahalouhintakeskuksen, se ottaa ainakin jollaintasolla huomioon sen että laitos soveltuu myös muuhunkin käyttöön.

Rakennus ehkä sopiikin sähkönsyöttöineen ja muine varusteineen, mutta kryptolouhintaan erikoistuneet prosessorit eroavat yleiskäyttöisistä niin ronskisti, että eipä niistä välttämättä ole hyötyä edes muiden kryptovaluuttojen louhintaan. Tämähän tuli jo todetuksi.

Kryptolouhintalaitteiston hinnasta voinee tinkiä jopa kertaluokkia erikoisprosessorien osalta, jos unohtaa yleiskäyttöisyyden. Vastaavasti noita voi ajaa lähinnä sähkön hinnan ohjaamana, koska pääomakustannukset eivät ole ratkaisevia.

Jos kryptolouhinnan kannattavuus joskus katoaa, louhintakoneet heitetään kiertoon ja tuodaan tilalle muut laitteet, jos katsotaan moinen siinä vaiheessa kannattavaksi. Tietotekniikan laskenta- ja tallennusnoodien elinkaari nyt ei kovin monta vuotta ole laitteiden osalta muutenkaan niiden menettämättä kaupallista kilpailukykyään liikaa siihen nähden, että laitteet päivitetään.

 

[fraatti]

Yleltä juttu kuinka ala hoitaa lobbausta

Sähköpostit paljastavat: Näin Google ja kumppanit saivat puhuttua itselleen yritystuen jatkon

Päätös sähköverotuen poistosta herätti lobbarit puolustamaan datakeskuksia. Tämä juttu kertoo siitä, miten he onnistuivat.

yle.fi

 

[Tata]

Bitcoin-lohkopalkkio puolittuu aina kun verkossa on louhittu yhteensä 210 000 uutta lohkoa edellisestä puolittumisesta. Vuonna 2028 huhtikuussa näin tapahtunee jälleen. Silloin arvattavasti louhimisintokin hiipuu jos Bitcoinin arvo ei tuplaannu.

 

[Husky]

Finnish data center associationin tukilobbaus veronmaksajien takataskusta = quisling-operointia?

 

[fraatti]

Sattui silmiin Google datakeskuksen jäähdtyksestä kuvia. Kuka tunnistaa mikä tuo kikkare on? Sivuvirrassa oleva ilmanpoistin, vai onko siinä hana? Entäs tuo punainen letku, mikä sen funktio on? Aikamoista johto ja letku spagettia tuollainen palvelinkeskus täynnä.

Kuva oli tuolta: https://cloud.google.com/blog/produ...and-new-axion-based-vms-for-your-ai-workloads

 

[kotte]

Kuka tunnistaa mikä tuo kikkare on? Sivuvirrassa oleva ilmanpoistin, vai onko siinä hana?

Meillä on lämmityksen kaukolämmönvaihtimen luona melko samannäköinen mudanerotin-ilmanpoistopurkki (toki paljon pienempi). Moinen ilmanpoistin on täällä lähinnä tarkoitettu karkeaan alkuilmaukseen.

 

[fraatti]

Ruotsin "EK":

Suomi vetää puoleensa investointivauhtia useilla rakenteellisilla edulla: maassa on kilpailukykyinen fossiilivapaa sähkö, vahva kantaverkko ja selkeä, tehokas lupaprosessi datakeskus-hankkeille. Lisäksi poliittinen strategia tukee vihreitä investointeja ja uusi digitaalinen ”one-stop-shop” -menettely helpottaa lupien saamista.

Samaan aikaan Ruotsissa datakeskus- ja tekoälyhankkeet ovat kohdanneet esteitä: sähkönpuute, verotus ja pitkät luvitusajat hidastavat kehitystä. Esimerkiksi eräiden suurten projektien, kuten suunnitellun AI-keskuksen ja datakeskuksen, käynnistäminen on viivästynyt elinvoimakriisien ja epävarman sähköntoimituksen takia.

Vuonna 2025 Suomessa on ilmoitettu kolmekymmentä tai useampia uusia datakeskus-hankkeita – eli kymmenkertaisesti edelliseen tilanteeseen nähden. Arvioiden mukaan näiden hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on monia gigawatteja ja niiden investointivolyymi on vähintään 11,5 miljardia euroa – todellinen summa voi olla vielä suurempi, koska kaikki luvut eivät ole julkisia.

Suuria toimijoita kuten Google ja Microsoft vetävät kehitystä: ne sitovat pitkäaikaisia energia-osto-sopimuksia, mikä tukee uusiutuvaa sähköntuotantoa ja tekee Suomesta houkuttelevan datakeskuspaikan.

Asiantuntijat varoittavat, että Ruotsi saattaa menettää kilpailukykynsä globaalissa tekoäly- ja data-infrastruktuurissa, jos se ei kykene vauhdittamaan lupaprosessejaan ja varmistamaan riittävää energiaa.
Suomi puolestaan voi nousta merkittäväksi eurooppalaiseksi datakeskus- ja tekoälyn solmukohdaksi, jos nykyinen kehitys jatkuu.

Pitkällä tähtäimellä datakeskukset voivat tukea myös kiertotaloutta ja paikallista energiantuotantoa — esimerkiksi datakeskusten hukkalämpöä voidaan käyttää kaukolämmitykseen.
Toisaalta verotus- ja lupapolitiikan epävarmuus Suomessa synnyttää riskejä: osa suunnitelluista hankkeista on jo viivästynyt, koska investoijat odottavat selkeämpää sääntelyä.

Yhteenvetona: Suomessa on käynnissä datakeskus-rakentamisen renessanssi — uusiutuvan sähkön, ilmaston, infrastruktuurin ja politiikan yhdistelmä houkuttelee miljardiluokan investointeja. Sama kehityssuunta näyttää karkottavan osan datakeskus-innostuksesta Ruotsista, mikä voi muuttaa Pohjoismaiden asemaa tekoäly- ja datakeskusmarkkinoilla. Samalla Suomi voi nousta yhdeksi Euroopan keskeisistä data- ja AI-infrastruktuurin keskuksista.

Så snor Finland Sveriges miljardprojekt – ”Bara sett första stegen”

Just nu flockas miljardinvesteringar i datacenter i Finland medan Sverige bromsas av flaskhalsar, skatter och långa tillståndsprocesser. Nu varnar experter för att Sverige håller på att spela bort framtidens AI-industri. ”Efter den svenska skatteförändringen började marknaden verkligen ta fart”...

www.tn.se

 

[Husky]

Onko "kantaverkko vahva" jos roiskitaan veronmaksajalle tehomaksua siksi kun piuhat ei enää kestä mitä ovat kasarilla kestäneet että peräti taloa ja vettä lämmitetään yhtäaikaa. Nyt alkaa lähestyä se että veronmaksu loppuu oikeasti tältä luukulta
Ja sähköautoa ei tule, kun se etu menee tehomaksuun

 

[fraatti]

Ja sähköautoa ei tule, kun se etu menee tehomaksuun

Tarkastellaampas asiaa uudestaan muutaman vuoden päästä.

Työkaveri vaihtoi fossiiliset sähköön, 10 MWh on saanut ahdettua oman autonsa akkuun tänä vuonna. Miltei toinen mokoma on mennyt vaimonsa autoon. Kovin ovat tyyväisiä silti vaikka asuvat suorasähkölämmiteisessä okt:ssa. Tosin vaihtoivat liittymän 25A -> 35A.

Jonkunverran maksaisi tuo sama suorite tahkota myös bensalla tai dieselillä.

 

[RauskiH]

Tarkastellaampas asiaa uudestaan muutaman vuoden päästä.

Työkaveri vaihtoi fossiiliset sähköön, 10 MWh on saanut ahdettua oman autonsa akkuun tänä vuonna. Miltei toinen mokoma on mennyt vaimonsa autoon. Kovin ovat tyyväisiä silti vaikka asuvat suorasähkölämmiteisessä okt:ssa. Tosin vaihtoivat liittymän 25A -> 35A.

Jonkunverran maksaisi tuo sama suorite tahkota myös bensalla tai dieselillä.

Noilla latauksilla tulee vuoteen 100tkm~>dieseleillä menisi polttoaineeseen 7500+1000 euron verot. Lisääntynyt sähkön kulutus 500-1000eur siirtohinnasta riippuen+kk-maksu korotus. Aika monta tonnia jää plussalle vaikka miten laskisi?

 

[tet]

Onko "kantaverkko vahva" jos roiskitaan veronmaksajalle tehomaksua siksi kun piuhat ei enää kestä mitä ovat kasarilla kestäneet että peräti taloa ja vettä lämmitetään yhtäaikaa.

Tehomaksulla ei ole mitään tekemistä kantaverkon kanssa, ei sitä sinne kaavailla. Fingridin kantaverkkomaksut ovat kyllä tietääkseni nousussa, mutta ei niiden rakenne ole muuttumassa mihinkään. Toki ne ovat viime vuosina laskeneet, eivät siis ole missään jatkuvassa nousussa.

 

[fraatti]

Päivän kotimaisia datakeskusuutisia.

Varainhoitoyhtiö Blackstone ja sen omistama datakeskusyhtiö QTS suunnittelevat datakeskusta Tuusulan Jokelaan. Kunta on solminut esisopimuksen noin 16,7 hehtaarin maa-alan myymisestä Blackstonen hallinnoimille rahastoille. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on käynnistymässä alkuvuodesta 2026.

Jälleen uusi datakeskus suunnitteilla: kansainvälinen sijoitusjätti ostaa maata Tuusulan Jokelasta

Kunta on solminut esisopimuksen noin 16,7 hehtaarin maa-alan myymisestä varainhallintayhtiö Blackstonen hallinnoimille rahastoille.

yle.fi

Norjalainen datakeskuspalveluja tarjoava ASP DC ostaa Porin Kupariteollisuuspuistoon suunnitellun datakeskushankkeen CompassForge Venturesilta. Kauppasummaa ei kerrota. Hankkeeseen kuuluu 37 hehtaarin maa-alue ja sen kapasiteetti on 300–400 MW. Kupariteollisuuspuiston datakeskuksen rakentaminen on määrä aloittaa ensi vuonna ja ensimmäisen vaiheen kaupallinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2027 alussa. Investoinnin suuruus on jo rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa 750 miljoonasta yhteen miljardiin euroon, ja työpaikkojen määrä laskennallisesti 324-432.

Porin Kupariteollisuuspuiston massiivinen datakeskus siirtyy norjalaisomistukseen – rakentaminen alkaa ensi vuonna

Hankkeeseen kuuluu 37 hehtaarin maa-alue ja sen kapasiteetti on 300–400 megawattia.

yle.fi

Iin kunta kertoo, että se on käynnistänyt kehityshankkeen Valoa Networksin kanssa. Valoa Networks on Meta Platforms Inc:n tytäryhtiö. Hanke sisältää tässä vaiheessa osayleiskaavan ja asemakaavan laatimisen. Varsinaista investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Hanketta kuvaillaan kansallisesti merkittäväksi. Varsinainen datakeskusalue on 475 hehtaaria.
https://yle.fi/a/74-20197600

Kuopioon suunnitellaan mittavaa datakeskusta. Kuopion suunnitelmissa on varata suomalaiselle Polarnode -yhtiölle noin 32 hehtaarin maa-alue datakeskusta varten. Yhtiön Kuopioon suunnittelema kokonaiskapasiteetti voi olla kaikkiaan noin 250 megawattia. Datakeskuksen arvioidaan tuovan kymmeniä pysyviä työpaikkoja sekä merkittäviä investointeja alueelle.

Etelä-Kuopioon kaavaillaan mittavaa datakeskusta – keskus tulisi vanhan viitostien kupeeseen

Kotimainen Polarnode -yhtiö suunnittelee datakeskuksen perustamista Kuopioon. Kaupunki aikoo varata yhtiölle maa-alueen keskusta varten.

yle.fi

 

[fraatti]

Tälläkertaa datakeskusta suunnitellaan Vaasaan

Vaasaan suunnitellaan mittavaa datakeskusta – rakennuslupa haussa

Datakeskuskokonaisuus olisi kooltaan yli 66 000 kerrosneliömetriä. Keskus tulisi Giga-Vaasan teollisuusalueelle.

yle.fi

 

[hamu]

Suomea kairataan perssiiseen näillä hankkeilla. Jos megakorporaatiot vailittavat sähkönverosta ja samaan aikaan tekevät Suomen valtion budjetin verran voittoa, ja tekevät datakeskuksia myös kaliimman sähkön maihin, haiseeko kusetukselle. Ymmärrän tässä taloustilanteessa, että "jotain tarttis" tehdä, mutta ei kuitenkaan haitallisia päätöksiä.

 

[tet]

Suomea kairataan perssiiseen näillä hankkeilla. Jos megakorporaatiot vailittavat sähkönverosta ja samaan aikaan tekevät Suomen valtion budjetin verran voittoa, ja tekevät datakeskuksia myös kaliimman sähkön maihin, haiseeko kusetukselle. Ymmärrän tässä taloustilanteessa, että "jotain tarttis" tehdä, mutta ei kuitenkaan haitallisia päätöksiä.

Eikös nyt olekin "jotain" tekeillä. Sähkövero keskuksilla nousee, tilalle suunnitellaan jotain tukea, jonka ei käsittääkseni pitäisi olla mikään yleinen kaikille kohdistuva tuki. Tuossa on nyt mahdollisuus ohjata datakeskushankkeita niin, että ns. turhan toiminnan tukeminen jäisi pois. Nykyinen halpa sähkövero tuo tukea myös niille kryptovaluuttalouhijoille, jotka voidaan jättää uuden korvaavan tuen ulkopuolelle.

 

[Mikki]

Tuen ehdoksi pitäisi laittaa joko lämmön hyötykäyttö tai laitoksen varavoiman mitoitus sellaiseksi että sähkön pulatilanteessa varavoimaa on tuen ehtojen mukaan myös käytettävä ja tällöin laitos tulee olla nettosähköntuottaja.

Jos datakeskus täyttää molemmat ehdot, olisi tukimi maksimi. Toinen ehto puuttuu, tuki puoliksi ja jos molemmat ehdot puuttuu ei mitään tukea.

 

[Husky]

Tukia sinne ja tänne, koska maksumies saisi jotain tukia? Ja terveisiä Pohjois-Karjalasta eli eläke ei ole vastaus

 

[RauskiH]

Tuen ehdoksi pitäisi laittaa joko lämmön hyötykäyttö tai laitoksen varavoiman mitoitus sellaiseksi että sähkön pulatilanteessa varavoimaa on tuen ehtojen mukaan myös käytettävä ja tällöin laitos tulee olla nettosähköntuottaja.

Jos datakeskus täyttää molemmat ehdot, olisi tukimi maksimi. Toinen ehto puuttuu, tuki puoliksi ja jos molemmat ehdot puuttuu ei mitään tukea.

Voisi olla yksi vaihtoehto. Voi vain olla että tuo varavoiman vaatimus saattaisi kalliudellaan karseerata pahasti eikä sitä tulisi.

Omasta mielestäni tuet pois vääristämästä. Rakentamisen vaatimukseksi se että hukkalämpö on hyödynnettävä. Ruotsissa on jo peritty meidän yleistä sähköveroa vastaavaa veroa ja Norjassa sama alkaa ensi kesänä eikä käsittääkseni kummassakaan ole tukihimmeleitä. Jos keskuksia ei tule tänne markkinaehtoisesti niin ei sitten, ei tuo menetys valtava ole

 

[wannabe]

Hallitus aikoo tehdä datakeskuksille kymmenen vuoden veronpalautustuen​

Hallitus aikoo tehdä datakeskuksille kymmenen vuoden veronpalautustuen

Hallitus käynnistää hankkeen, jonka myötä datakeskuksille tulisi velvollisuus rekisteröityä.

yle.fi

 

[kotte]

varavoiman mitoitus sellaiseksi että sähkön pulatilanteessa varavoimaa on tuen ehtojen mukaan myös käytettävä ja tällöin laitos tulee olla nettosähköntuottaja.

Jos datakeskus täyttää molemmat ehdot, olisi tukimi maksimi.

Varavoiman hukkalämpökin kannattaisi ainakin osittain kerätä talteen. Puolet hukkalämmöstä siirtyy voimakoneiden jäähdytysveteen, jos ratkaisuna on moottorivoimala, ja tuon hukkalämmön hyödyntäminen on jokseenkin yksinkertaisinta kaikista mahdollisista hukkalämmönlähteistä. Jopa pakokaasujen lämmön talteenottokin onnistuu halvemmalla kuin datakeskuksen jäähdytyshukkalämmön hyödyntäminen yleensä (eli jokseenkin ilman pienehköä ylimääräistä sähkönkulutusta), mutta pakokaasukattila jo maksaa enemmän kuin pelkkä levylämmönvaihdin. Toki jäähdytyksen hukkalämpöä on aina saatavilla, kun keskus pyörii tavanomaisella tehollaan, joten se kannattaisi aina hyödyntää, jos lämmölle on järkevä käyttökohde.

 

[RauskiH]

Varavoiman hukkalämpökin kannattaisi ainakin osittain kerätä talteen. Puolet hukkalämmöstä siirtyy voimakoneiden jäähdytysveteen, jos ratkaisuna on moottorivoimala, ja tuon hukkalämmön hyödyntäminen on jokseenkin yksinkertaisinta kaikista mahdollisista hukkalämmönlähteistä. Jopa pakokaasujen lämmön talteenottokin onnistuu halvemmalla kuin datakeskuksen jäähdytyshukkalämmön hyödyntäminen yleensä (eli jokseenkin ilman pienehköä ylimääräistä sähkönkulutusta), mutta pakokaasukattila jo maksaa enemmän kuin pelkkä levylämmönvaihdin. Toki jäähdytyksen hukkalämpöä on aina saatavilla, kun keskus pyörii tavanomaisella tehollaan, joten se kannattaisi aina hyödyntää, jos lämmölle on järkevä käyttökohde.

Taitaa varavoimakoneiden käyttötunnit olla sen verta vähäiset että maksaakohan investointi lämmön keräykseen koskaa itseään takaisin? Hyöty ainakin olematon verrattuna siihen että muu hukkalämpö hyödynnetään

 

[fraatti]

Taitaa varavoimakoneiden käyttötunnit olla sen verta vähäiset että maksaakohan investointi lämmön keräykseen koskaa itseään takaisin? Hyöty ainakin olematon verrattuna siihen että muu hukkalämpö hyödynnetään

Villeissä unelmissa ne varavoimakoneet käy kun sähkö on kallista. Sen mitä aiheen ympärillä käytävää keskustelua olen seurannut, niin ei tule tapahtumaan.

 

[LosD]

Eipä noi generaattoreita saa käyttää kuin sähkökatkoihin eivätkä datakeskukset halua alkaa sähköntuottajiksi. Tulee aika paljon lisävaatimuksia laitteille. Jenkeissä osa datakeskuksista on mukana sähköverkon tasapainotuksessa 50h/v osuudella.

 

[RauskiH]

Villeissä unelmissa ne varavoimakoneet käy kun sähkö on kallista. Sen mitä aiheen ympärillä käytävää keskustelua olen seurannut, niin ei tule tapahtumaan.

Melkoista fantasiaa että datakeskuksia pyöritettäisiin polttoöljyllä tai maakaasulla... Halvan sähkön perässähän ne ovat eikä nuo oikein sovi siihen yhtälöön. Hetkittäinen kallis sähkö ja mahdollinen sähköpula tuskin näitä kansainvälisiä toimijoita kiinnostaa ja ajavat tekoälyä ja lohkovat kryptoja samalla teholla.

 

[janti]

Melkoista fantasiaa että datakeskuksia pyöritettäisiin polttoöljyllä tai maakaasulla...

Mäntsälässä tehtiin näin aika pitkään...

Yandex saa taas sähköä ja jatkaa toimintaansa Mäntsälässä – toiminnan yllä leijuu silti epävarmuus

Venäläisen hakukoneyhtiö Global DC:n (entinen Yandex) datakeskus Mäntsälässä toimii taas lähes täydellä teholla.

www.mantsalanuutiset.fi

 

[kotte]

Taitaa varavoimakoneiden käyttötunnit olla sen verta vähäiset että maksaakohan investointi lämmön keräykseen koskaa itseään takaisin? Hyöty ainakin olematon verrattuna siihen että muu hukkalämpö hyödynnetään

Tässähän viitattiinkin aiemmin tilanteeseen, jossa datakeskuksia käytettäisiin säätövoiman lähteenä (käsittääkseni) silloin, kun ei tuule nimeksikään eikä (vain) varavoimana. Tuolloin kaiketi koneita käytettäisiin sentään keskimäärin muutaman viikon ajan vuodessa. Eivät nykyiset kaasuturbiinikombit käy juuri sitä enempää eivätkä toisaalta riitä Suomen nykyisen säätövoimatarpeen kattamiseen läheskään, eli lisää tarvitaan.

Jos datakeskukset sijoitetaan sopiviin paikkoihin, niihin on hyvin sähkönsiirtoyhteyksien ohella myös mahdollisuus toimittaa hukkalämpöä joko kiinteistöjen lämmitykseen, teollisuuden tai ehkä kasvihuonevilljelyn ja kasvatuskalataloudenkin tarpeisiin. Mahdollinen kansallinen vetyputkisto tarjoaisi myös mahdollisuuden hyödyntää pelkkää vedyntuotantoa varten rakennettujen tuulipuistojen tuotoksia säätövoiman polttoaineena. Ja kuten todettua, lämmön hyödyntäminen onnistuu huomattavalta osin vähin investointikustannuksin (toisin kuin vaikkapa mahdollisen vedyn tuotannon hukkalämmön hyödyntäminen käytännössä).

 

[kotte]

Melkoista fantasiaa että datakeskuksia pyöritettäisiin polttoöljyllä tai maakaasulla... Halvan sähkön perässähän ne ovat eikä nuo oikein sovi siihen yhtälöön. Hetkittäinen kallis sähkö ja mahdollinen sähköpula tuskin näitä kansainvälisiä toimijoita kiinnostaa ja ajavat tekoälyä ja lohkovat kryptoja samalla teholla.

Toki on vielä hullumpia tapoja paikata ajoittaista tuulettomien aikojen tehopulaa. Näitä ovat mm. erillisten samoilla polttoaineilla kuitenkin käytettävien säätövoimalaistosten rakentaminen (valtion tai sähköasiakkaiden tuella nekin rakennettaisiin), lisäydinvoiman rakentaminen säätövoimaksi (se olisi kustannuksiltaan äärimmäisen epärealistista) tai yksinkertaisesti (ja halvalla toteutettavan) sähkön kulutuksen rajoittaminen, kun teho ei satu riittämään, kun edullisimman sähköntuotanomuodon käyttöä eivät luonnonolosuhteet tue.

 

[RauskiH]

Mäntsälässä tehtiin näin aika pitkään...

Yandex saa taas sähköä ja jatkaa toimintaansa Mäntsälässä – toiminnan yllä leijuu silti epävarmuus

Venäläisen hakukoneyhtiö Global DC:n (entinen Yandex) datakeskus Mäntsälässä toimii taas lähes täydellä teholla.

www.mantsalanuutiset.fi

Tuo oli pakon edessä. Ei datakeskuksen pyörittämistä pitkään varavoimalla saa mitenkään järkeväksi

 

[fraatti]

Tässähän viitattiinkin aiemmin tilanteeseen, jossa datakeskuksia käytettäisiin säätövoiman lähteenä (käsittääkseni) silloin, kun ei tuule nimeksikään eikä (vain) varavoimana. Tuolloin kaiketi koneita käytettäisiin sentään keskimäärin muutaman viikon ajan vuodessa. Eivät nykyiset kaasuturbiinikombit käy juuri sitä enempää eivätkä toisaalta riitä Suomen nykyisen säätövoimatarpeen kattamiseen läheskään, eli lisää tarvitaan.

Jos datakeskukset sijoitetaan sopiviin paikkoihin, niihin on hyvin sähkönsiirtoyhteyksien ohella myös mahdollisuus toimittaa hukkalämpöä joko kiinteistöjen lämmitykseen, teollisuuden tai ehkä kasvihuonevilljelyn ja kasvatuskalataloudenkin tarpeisiin. Mahdollinen kansallinen vetyputkisto tarjoaisi myös mahdollisuuden hyödyntää pelkkää vedyntuotantoa varten rakennettujen tuulipuistojen tuotoksia säätövoiman polttoaineena. Ja kuten todettua, lämmön hyödyntäminen onnistuu huomattavalta osin vähin investointikustannuksin (toisin kuin vaikkapa mahdollisen vedyn tuotannon hukkalämmön hyödyntäminen käytännössä).

Se mitä olen datakeskustoimijoiden kirjoittelua seurannut linkkarista, niin hukkalämpöä pidetään hukkalämpönä. Siitä halutaan vain eroon ja rivienvälistä on näyttänyt siltä että hukkalämmön käyttömahdollisuudet kriteeristössä eivät ole kovin korkealla.

 

[RauskiH]

Tässähän viitattiinkin aiemmin tilanteeseen, jossa datakeskuksia käytettäisiin säätövoiman lähteenä (käsittääkseni) silloin, kun ei tuule nimeksikään eikä (vain) varavoimana. Tuolloin kaiketi koneita käytettäisiin sentään keskimäärin muutaman viikon ajan vuodessa. Eivät nykyiset kaasuturbiinikombit käy juuri sitä enempää eivätkä toisaalta riitä Suomen nykyisen säätövoimatarpeen kattamiseen läheskään, eli lisää tarvitaan.

Mikä intressi datakeskuksen omistajalla olisi alkaa sähkön tuottajaksi ja suomen säätövoiman tarjoajaksi, on aika kaukaa haettu ja kaukana heidän Core bisneksestä eikä taida tulla toteutumaan kuin fantasioissa tällä palstalla.

Keskuksilla olisi toki mahdollisuus kovan hinnan aikaan ajaa "saareen" ja tehdä tarvittava sähkö itse,ä. En vain ole tietoinen että mikään meillä oleva keskus toimisi näin tai olisi edes ajatellut toimivan.

 

[kotte]

Se mitä olen datakeskustoimijoiden kirjoittelua seurannut linkkarista, niin hukkalämpöä pidetään hukkalämpönä. Siitä halutaan vain eroon ja rivienvälistä on näyttänyt siltä että hukkalämmön käyttömahdollisuudet kriteeristössä eivät ole kovin korkealla.

Tuo onkin asia, jonka voisi ja joka luultavasti jopa kannattaisi liittää osaksi datakeskuksille kaavailtua uutta tukimuotoa sähköveron korotuksen kompensoimiseksi. Valtio ja/tai sähkönkäyttäjät voisivat selvitä paljon halvemmalle niin, että datakeskuksille korvataan tarvittavia lisäinvestointeja, jotta muuttavat pakollisen varavoimansa pitempään käytettävissä olevaksi varavoimaksi kuin että maksetaan kapasiteettikorvauksia erikseen rakennettaville säätövoimalaitokseille (tuohan on mainittu hallitusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi).

 

[kotte]

Mikä intressi datakeskuksen omistajalla olisi alkaa sähkön tuottajaksi ja suomen säätövoiman tarjoajaksi, on aika kaukaa haettu ja kaukana heidän Core bisneksestä eikä taida tulla toteutumaan kuin fantasioissa tällä palstalla.

Käännetään siis asia niin, päin, että nuo laitokset olisivat oikeutettuja sähköveron korottamisen tilalle tulleisiin tukimuotoihin vain, jos kykenevät tuottamaan säätövoimaa myös valtakunnan sähköverkon tueksi. Taatusti tuolla tavoin säätövoimaa saisi halvemmalle kuin jos vaikkapa suurille sähköyhtiöille maksettaisiin tukea kapasiteettilaitoksien ylläpitämiseksi.

 

[RauskiH]

Käännetään siis asia niin, päin, että nuo laitokset olisivat oikeutettuja sähköveron korottamisen tilalle tulleisiin tukimuotoihin vain, jos kykenevät tuottamaan säätövoimaa myös valtakunnan sähköverkon tueksi. Taatusti tuolla tavoin säätövoimaa saisi halvemmalle kuin jos vaikkapa suurille sähköyhtiöille maksettaisiin tukea kapasiteettilaitoksien ylläpitämiseksi.

Tai sitten jäisi datakeskukset ja säätövoima tulematta mutta eipä kuluisi tukieurojakaan