Hempuli
Töllintunaaja
Tekoälyllä oli jäänyt vastaukseensa voivat-sana lähes joka virkkeeseen.
Jos kysyy savolaiselta, niin hän on totuuden jäljillä:
Datakeskukset voivat joustaa sähkön käytössä, mutta voivat olla joustamattakin.
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Jos kysyy savolaiselta, niin hän on totuuden jäljillä:
Datakeskukset voivat joustaa sähkön käytössä, mutta voivat olla joustamattakin.
Tekoälybuumi on toivottavasti hetken huuma. Niin paljon paskaa ja asiavirheitä on nyt jo näkyvissä. En edes puhu ainoastaan kissavideoista. Tästä tulee ihan todellinen ongelma kohta. Normi-ihminen ei tiedä mikä on totta ja mikä on AI:n fantasia.
- Keskustelun aloittaja
- #723
Joustaako vaiko ei jousta?
Ja mihin se sähkö menee
Ja mihin se sähkö menee
^ Ei siis tyypillisesti jousta, koska kalusto on suurin kustannus, eikä sitä usein kannata seisottaa suhteellisen pienen sähkön säästön takia. Vetyelektrolyysillähän on hiukan samanlainen kustannusprofiili ja teknis-taloudellinen joustorajoite. Sähkökattiloiden ekonomia sopii ehkä paremmin joustoon kuin minkään muun sähköä kuluttavan tai tuottavan teknologian (eli hirmuinen sähkönkulutus täydellä teholla suhteessa investoinnin hintaan ja otaksuttuun käyttöikään).
Ei yhtään
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eikä pelkästään "ei yhtään" vaan piippuja myös kaadetaan.
Kysyin ChatGTP niin "Kaasulla toimivan sähköntuotannon rakentaminen maailmassa ennen 2030" arvio oli ~500–600 GW
Ja ydinvoimaa ~100–150 GW
Siihen sitten päälle vesivoimaa, mutta tuleekohan paljoa muuta.
Husky
Hyperaktiivi
Oho, aikamoista että jossakin tehdään kaasulla sähköä ... mitä ihmettä...
No toivottavasti Wärtsilä pääsee osingolle tuosta
Tuosta ei taida tulla edes pieniä murusia Suomeen taidetaan pikemmin romuttaa olemassa olevaa
No ei tietenkään jos ei sitten ulkomaalaiset innostu investoimaan tänne.
Sama sen kaikkien investointien kanssa.
Tuosta voi katsoa tähän mennessä toteutuneita erilaisia referenssejä eri puolilta maailmaa ja eri käyttöprofiileilla, https://www.wartsila.com/energy/learn-more/references.
- Keskustelun aloittaja
- #734
Tälläisiä ajatuksia. Herättääkö mitään ajatuksia?
Itse ainakin pystyn kuvittelemaan mitä nykyhetkestä 3v eteenpäin ja 1 GW lisää kulutusta tälläiseen hetkeen kuin tänään tekee sähkönhinnalle. Kuka sanoo 3v päästä nakellessaan kalikkaa takkaan että markkinat hoitaa?
www.linkedin.com
Itse ainakin pystyn kuvittelemaan mitä nykyhetkestä 3v eteenpäin ja 1 GW lisää kulutusta tälläiseen hetkeen kuin tänään tekee sähkönhinnalle. Kuka sanoo 3v päästä nakellessaan kalikkaa takkaan että markkinat hoitaa?
Datakeskukset ovat uusi raskas teollisuus. Miksi ne eivät kanna omaa energiariskiään? Näin korkean sähkönhinnan aikana on hyvä pysähtyä pohtimaan tulevaisuutta ja löytyisikö lääkkeitä nykyiseen ja… | Markku Jokinen | 23 comments
Datakeskukset ovat uusi raskas teollisuus. Miksi ne eivät kanna omaa energiariskiään? Näin korkean sähkönhinnan aikana on hyvä pysähtyä pohtimaan tulevaisuutta ja löytyisikö lääkkeitä nykyiseen ja tulevaan sähkön volatiliteettiin. Yksi mahdollisuus. USA:ssa rakennetaan jo nyt off-grid...
www.linkedin.com
Tähän tyyliin: https://www.theguardian.com/technology/2026/jan/15/elon-musk-xai-datacenter-memphis
“Our communities, air, water and land are not playgrounds for billionaires chasing another buck,” said Abre’ Conner, the director of environmental and climate justice for the NAACP, which initiated a lawsuit against xAI last July saying the unpermitted turbines were violating the Clean Air Act.
Methane gas turbines pump harmful nitrogen oxides into the air, which are known to cause cancer, asthma and other upper respiratory diseases.
“Our communities, air, water and land are not playgrounds for billionaires chasing another buck,” said Abre’ Conner, the director of environmental and climate justice for the NAACP, which initiated a lawsuit against xAI last July saying the unpermitted turbines were violating the Clean Air Act.
Methane gas turbines pump harmful nitrogen oxides into the air, which are known to cause cancer, asthma and other upper respiratory diseases.
Jokin tutkimus viime vuodelta kertoi että datakeskusten tulo suomeen nostaa sähkön hintaa n 10 %.
Viime vuonna meni suomessa 85TWh x n 0,5c tekee n 500Milj€ joka veloitetaan kaikiltä sähkön käyttäjiltä.
N kolmannes veloitetaan kotitalouksilta eli n 170Milj€ jaettuna kolmella miljoonalla kotitaloudella tekee 60€ /kotitalous.
Viime vuonna meni suomessa 85TWh x n 0,5c tekee n 500Milj€ joka veloitetaan kaikiltä sähkön käyttäjiltä.
N kolmannes veloitetaan kotitalouksilta eli n 170Milj€ jaettuna kolmella miljoonalla kotitaloudella tekee 60€ /kotitalous.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Noin siinä varmaan käy. Kuumentelevat vettä tuulisähköllä kallioluolissa. Kaiken kukkuraksi ilmeisesti eivät ivestoi enää CHP voimaan ja haluavat vähentää muutakin polttamista, paitsi ehkä jätteiden.
Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähkön tuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähköntuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
yle.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Liekkö nyt sitten uutinen totta mutta siellähän se nyt suoraan sanotaan:
"Datakeskukset ja muut suuret teollisuusyritykset ostavat sähköä pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla.
Näissä sopimuksissa sähköä ostetaan suoraan tuottajalta sen sijaan, että se ostettaisiin sähköpörssistä. Sopimukset ovat yleensä voimassa 10–20 vuotta"
"Datakeskukset ja muut suuret teollisuusyritykset ostavat sähköä pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla.
Näissä sopimuksissa sähköä ostetaan suoraan tuottajalta sen sijaan, että se ostettaisiin sähköpörssistä. Sopimukset ovat yleensä voimassa 10–20 vuotta"
Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähkön tuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähköntuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Onhan tuo melkoista skeidaa. Sähkövarastot ja pumppuvoimalat on suunniteltu toimimaan maks vuorokausimarkkinoille ja siten vain huonontavat häviöiden takia tilannetta tuulettomina aikoina. Mihinkähän Kostama meinasi vesivoimaa rakentaa
"Aurinko- ja tuulivoiman tuotannon lisääntyminen voi kuitenkin nostaa sähkön hintaa erityisesti tuulettomina pakkaspäivinä, kun sähköstä on niukkuutta.
Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama muistuttaa, että sitä varten Suomeen tarvitaan runsaasti säätövoimaa, kuten sähkövarastoja, vesivoimaa ja pumppuvoimaa."
Voisivat vetää piuhat suoraan myllyistä ja pyörittää noita keskuksia silloin kun tuulee. Tyvenellä sitten vähän rauhallisempaa ja siivoja voi sammuttaa valotkin kun virta ei riitä niihinkään
- Keskustelun aloittaja
- #745
Ihmettelen kyllä sitä että miksi kukaan ei puhu siitä ajasta, jolloin maata riivaa tehovaje. Sehän se ongelma on ja varmasti kaikki alalla olevat tietävät sen. Vaikka tuuli- tai aurinkovoimaa olisi 2x nykyinen määrä, niin se ei ratkaise tuota ongelmaa.Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähkön tuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähköntuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Sukankuluttajille jää lopulta jaettavaksi se siivu sähköä, minkä hinta vaihtelee 4 snt/kWh - 1 €/kWh. Yritykset tekevät sellaiset sopimukset, jolla sähköä saada sopu hintaan aina?
Näinhän siinä käy, pörssisähköä (=ylijäämäsähköä) pakkasten aikaan ei riitä ostettavaksi, ainakaan siihen hintaan että olisi varaa edes sukkia parsia.
- Keskustelun aloittaja
- #747
Montelilla oli Sigholmin analyysi datakeskussuunnitelmista Ruotsissa. Jos ymmärsin artikkelista oikein, niin SE3 pelkästään alueelle on ollut liittymäkyselyitä 10GW. Tuossa kysely artikkelia vastaan by Ai.
Even if only a fraction of the data centers planned in Sweden become a reality, the effect on the electricity market will be significant and industry will be out-competed, according to the consulting company Sigholm, which estimates that 4-5 GW would quadruple prices.
Sigholmin analyysin mukaan 4–5 GW datakeskuskapasiteettia riittäisi nostamaan sähkön hintaa merkittävästi Ruotsissa.
Tämä vastaisi noin 25–30 TWh lisäsähkönkulutusta vuodessa, mikä on lähes Ruotsin koko viime vuoden nettoviennin (33,4 TWh) verran.
Kuinka paljon hinnat nousisivat?
Jos 4–5 GW toteutuu:
Datakeskusten maksuhalukkuus:
Mitä käy muulle teollisuudelle?
Tekstin mukaan:
Sigholmin mukaan ilman uutta sähköntuotantoa teollisuus riskeraa tulla uloskilpailutetuksi datakeskusten toimesta.
Artikkeli löytyy tuolta ilmaisen rek. takaa. https://montelnews.com/nordic/news/...ion-av-planerade-datacenter-far-stor-inverkan
edit. korjattu yksikkömuunnosvirheitä.
Even if only a fraction of the data centers planned in Sweden become a reality, the effect on the electricity market will be significant and industry will be out-competed, according to the consulting company Sigholm, which estimates that 4-5 GW would quadruple prices.
Millainen kapasiteetti nostaa sähkönhintaa?
Sigholmin analyysin mukaan 4–5 GW datakeskuskapasiteettia riittäisi nostamaan sähkön hintaa merkittävästi Ruotsissa.Tämä vastaisi noin 25–30 TWh lisäsähkönkulutusta vuodessa, mikä on lähes Ruotsin koko viime vuoden nettoviennin (33,4 TWh) verran.
Kuinka paljon hinnat nousisivat?Jos 4–5 GW toteutuu:
- Sähkön hinta nousisi tasolta 1,8–6,7 snt/kWh
- Tasolle 7,3–9,2 snt/kWh
Datakeskusten maksuhalukkuus:
- Yli 10,0 snt/kWh
- Mahdollisesti jopa 20,0 snt/kWh
- Osa perinteisestä teollisuudesta on ollut valmis maksamaan vain noin 3–4 snt/kWh (30–40 EUR/MWh).
Mitä käy muulle teollisuudelle?Tekstin mukaan:
- Teollisuus voi jäädä alakynteen kilpailussa sähköstä, koska datakeskuksilla on selvästi korkeampi maksukyky.
- Sähkön hinnannousu heikentäisi erityisesti sähköintensiivistä teollisuutta (teräs, kaivokset, vetyhankkeet).
- On riski, että teollisuus:
- joutuu maksamaan huomattavasti korkeampaa hintaa
- ei saa riittävästi verkkokapasiteettia
- tai sen investoinnit jäävät toteutumatta
Sigholmin mukaan ilman uutta sähköntuotantoa teollisuus riskeraa tulla uloskilpailutetuksi datakeskusten toimesta.
Artikkeli löytyy tuolta ilmaisen rek. takaa. https://montelnews.com/nordic/news/...ion-av-planerade-datacenter-far-stor-inverkan
edit. korjattu yksikkömuunnosvirheitä.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #748
Energiateollisuuden johtaja juuri sanoi että huoli pois. Fingridin ex TJ on taas toista mieltä. Mahtaako joku teeskennellä tietämätöntä? 
Pahkala on taas sitä mieltä että niukkuutta voi olla vähän enemmän. 
Sähkön hinta nousi hirmulukemiin ja nyt kasvaa kulutushuoli – Asiantuntija: ”Tämä on aito ongelma”
Alkutalven pitkä tuuleton pakkasjakso nosti pörssisähkön hinnan korkeuksiin. Samalla kasvoi kuluttajien huoli Suomeen rakennettavien datakeskusten vaikutuksesta sähkön saatavuuteen ja hintaan.
(Maksumuuri)
www.talouselama.fi
Pahkala on taas sitä mieltä että niukkuutta voi olla vähän enemmän. Sähkön hinta nousi hirmulukemiin ja nyt kasvaa kulutushuoli – Asiantuntija: ”Tämä on aito ongelma”
Alkutalven pitkä tuuleton pakkasjakso nosti pörssisähkön hinnan korkeuksiin. Samalla kasvoi kuluttajien huoli Suomeen rakennettavien datakeskusten vaikutuksesta sähkön saatavuuteen ja hintaan.
(Maksumuuri)
Sähkön hinta nousi hirmulukemiin ja nyt kasvaa kulutushuoli – Asiantuntija: ”Tämä on aito ongelma”
Kun Suomeen rakennettavat datakeskukset nojaavat tuulivoimalla tuotettuun sähköön, moni on huolissaan siitä, miten käy sähkön hinnalle ja saatavuudelle.
www.talouselama.fi
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Biokaasua ei taida riittää tarvittavia määriä, vaikka tuotanto kymmenkertaistettaisiin, mikä sinällään saattaisi olla mahdollistakin. Biomassaahan käytetään jo oikeastaan liikaakin, jos on kyse puumateriaalista eikä pelloilta kerätyistä oljista tms. Ainoa, mikä voisi ratkaista asian on massiivinen tuuli- ja aurinkovoiman lisäys ja vedyn tuottaminen kulutusjoustavalla elektrolyyserillä silloin kun tuulee tai paistaa ja sähköä riittää edes keskinkertaisesti (tuokin riittää, jos kapasiteettia on paljon sähkön tuottamiseksi). Vety pitäisi muuntaa helposti varastoitavaan muotoon, joita ovat metanoli ja veteen liuotettu ammoniakki (vesi imee ammoniakkia jopa kolmasosan liuoksen painosta normaali-ilmapaineessa ja ammoniakin saa erilleen lämmittämällä luokkaa veden kiehumapisteeseen, mikä kävisi yksinkertaisesti vaikkapa ammoniakkipolttomoottorin tai polttokennon hukkalämmöllä). Edellisen energiatiehys on poltettuna luokkaa 1/2 öljystä ja jälkimmäisen luokkaa 1/6. Edellisen tarvitsee synteesin lähtöaineeksi vedyn ohella hiilidoksidia ja jälkimmäinen ilmasta erotettua typpeä.
Datakeskuksien kohdalla aina mainitaan perusjuttuna pitkät PPA sopparit uusiutuvia. Nämä tarjoaa datakeskukselle tunnetun sähkönhinnan jopa vuosikymmeniksi.
Jos kuvitellaan että nyt olisi vuosi 2030 tammikuu ja meillä ois 3GW datakeskustehoa ja uutta PPA soppari tuulivoimaa/aurikovoimaa ois rakennettu vaikka 7GW niin miten menisi pitkä tyyni pakkasjakso käytännössä Suomen hinta-alueella ?
Tuo "överi" tuuri sähköhän ei tuota erikois tilannetta kata mutta PPA soppari voi olla luonteeltaan sellainen että datakeskukselle tulee ostettu määrä sähköä. PPA sopparin myyjälle voi tilanne olla mallia "ostetaan markkina hintaan" tyyppinen valinta, joten markkinan hinnat lähtee sillä kierroksella lapasesta ?
Jos tuota tapahtuu riittävän usein, niin syntyy mahdollisesti uutta tarjotaan jollain viiveellä jakamaan tuota pottia...
Olenko ymmärtänyt oikein miten PPA sopparin kanssa saattaa käydä tuollaisessa tilanteessa ?
Jos kuvitellaan että nyt olisi vuosi 2030 tammikuu ja meillä ois 3GW datakeskustehoa ja uutta PPA soppari tuulivoimaa/aurikovoimaa ois rakennettu vaikka 7GW niin miten menisi pitkä tyyni pakkasjakso käytännössä Suomen hinta-alueella ?
Tuo "överi" tuuri sähköhän ei tuota erikois tilannetta kata mutta PPA soppari voi olla luonteeltaan sellainen että datakeskukselle tulee ostettu määrä sähköä. PPA sopparin myyjälle voi tilanne olla mallia "ostetaan markkina hintaan" tyyppinen valinta, joten markkinan hinnat lähtee sillä kierroksella lapasesta ?
Jos tuota tapahtuu riittävän usein, niin syntyy mahdollisesti uutta tarjotaan jollain viiveellä jakamaan tuota pottia...
Olenko ymmärtänyt oikein miten PPA sopparin kanssa saattaa käydä tuollaisessa tilanteessa ?
Nyt on kyllä niin selväsanainen artikkeli, että maallikkokin tajuaa tuon olevan tarkoituksellista harhaanjohtamista. Väittäisin tämän haastattelun tuottavan vastakkaisen lopputuloksen kuin on tavoiteltu.Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähkön tuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Energiateollisuus rauhoittelee huolta datakeskusten sähkönkulutuksesta, uutta tuotantoa rakennetaan kulutuksen mukaan
Energiateollisuuden mukaan huoli on turha, sillä myös sähköntuotanto lisääntyy kulutuksen ohella.
Ainakin tuolla maailmalla laittavat vaan lentokoneista poistettuja turbiinimoottoreita pyörittämään generaattoria, ja käyttävät polttoaineena halvinta mitä saa, yleensä kerosiinia.
Pk yrityksethän ei saa sähköä mistään ns. Sopuhinnalla, vaan vaihtoehdot ovat pörssi tai selkeästi kuluttajahintatasoa kovemmat kiinteät.
Tietääkö joku noista suuryritysten ppa sopimuksista, sitoutuuko ostaja ottamaan kaiken sähkön jota tuottajalla on, vai sitoutuuko tuottaja tuottamaan kaiken mitä ostaja tarvii?
Lähinnä siis joutuuko tuulimyllypuisto ostamaan sen sähkön markkinahinnalla tyynenä hetkenä, ja myymään sopimushinnalla?
Tuollaisiakin PPA-sopimuksia on kirjoitettu solmitun (ja Pohjois-Ruotsin tuulivoimayhtiöillä lienee ollut vaikeuksia juuri tuollaisista johtuen?). Tuulivoimaa sertifioidaan yleensä energiapohjalta, mutta tuo käy koko ajan vaikemmaksi, kun kovien tuulten aikana sähkön hinta putoaa kovin alas, vaikka verkko vielä sähkön vetäisikin.
Tarvitaan välttämättä tehokasta joustokulutusta, jota kannattaa rakentaa käytettäväksi vain tilanteessa, kun sähköä on paljon tarjolla ja halpaan hintaan. Ensimmäisessä vaiheessa tuollaiseksi on tullut sähkökattiloita. Toivottavasti rinnalle kehittyy joustavasti käytettävää kohtuuhintaista vetyelektrolyysiteknologiaa, jota luultavasti pitäisi käyttää suuremmalla käyttökertoimella kuin sähkökattiloita kannattavuuden saavuttamiseksi. Yhdessä nuo voisivat silloin jo tuottaa merkittävän ja taloudellisessa mielessä riittävän määrän joustavaa kulutusta, jota samalla voi käyttää tuottamaan hyödykkeitä, joilla myös pystytään vähentämään sähkön menekkiä vähäisen tuotannon ja suuren kulutuksen hetkillä, jos rakennetaan lisäksi varastoja tuotannon puskurointiin "pahan päivän" varalle korvaamaan sähköä vaihtoehtoisella energialla tai energian muuntamiseksi osittain takaisin myös sähköksi.
Tätä määkin olen katellut, enkä kovin hyvällä. Ykskaks joku tekoällin pyöritys onkin Ok tehdä päästöjä kaihtamatta fossiilisella, mutta poliitikot on tyytyväisiä kun sähkön tuotannon tilastoissa ei näy päästöjä, kun ne tehdään offgrid.
Tulee ihan mieleen Nissan Leaf mainos 15 vuoden takaa…
Voitko avata hieman, mitkä seikat jutussa ovat mielestäsi harhaanjohtamista?
Hempuli
Töllintunaaja
Harhaanjohtamiseen ei mielipidettä, vaan ihan selväsanaista juttua.
– Datakeskusten lisääntyminen tarkoittaa uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamista, joka on enimmäkseen maatuulivoimaa, sanoo Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama.
Aurinko- ja tuulivoiman tuotannon lisääntyminen voi kuitenkin nostaa sähkön hintaa erityisesti tuulettomina pakkaspäivinä, kun sähköstä on niukkuutta.
Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama muistuttaa, että sitä varten Suomeen tarvitaan runsaasti säätövoimaa, kuten sähkövarastoja, vesivoimaa ja pumppuvoimaa.
Maatuulivoima on siis datakeskuksen energialähde. Esim. tänään se ei sähkön tuotantoa kasvata. Mutta säätövoimaa tarvitaan, mutta ei tiedetä, kuka sitä rakentaisi ja kenen kustannuksella.
– Datakeskusten lisääntyminen tarkoittaa uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamista, joka on enimmäkseen maatuulivoimaa, sanoo Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama.
Aurinko- ja tuulivoiman tuotannon lisääntyminen voi kuitenkin nostaa sähkön hintaa erityisesti tuulettomina pakkaspäivinä, kun sähköstä on niukkuutta.
Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama muistuttaa, että sitä varten Suomeen tarvitaan runsaasti säätövoimaa, kuten sähkövarastoja, vesivoimaa ja pumppuvoimaa.
Maatuulivoima on siis datakeskuksen energialähde. Esim. tänään se ei sähkön tuotantoa kasvata. Mutta säätövoimaa tarvitaan, mutta ei tiedetä, kuka sitä rakentaisi ja kenen kustannuksella.
Ja lisäksi nuo mainitut sähkövarastot tai pumppuvoimalat eivät auta tuulettomina jaksoina vaan päin vastoin. Vesivoimaa voisi vähän lisätä valjastamalla Ounasjoen ja rakentamalla Vuotoksen tekoaltaan mutta taitaapi jäädä tekemättä. Muuta rakentamatonta ja edes jotenkin taloudellisesti kannattavaa lisävesivoimaa ei käytännössä suomesta löydy
Artikkelissa Energiateollisuuden mukaan "Huoli hintojen noususta turha".
Viitataan siihen, että rakennetaan datakeskusten kuluttaman sähkön verran korvaavaa energiantuotantoa. Ilmeisesti pääsääntöisesti tuulivoimaa, joka on sääriippuvaista. Toki mainitaan myös tarve sääriippumattomalle säätövoimalle. Viimeksi mainittua ei ole riittävästi korvaamaan datakeskusten tarvitsemaa sähköä tyynellä säällä.
Datakeskukset ostavan käyttämänsä sähkön kiinteällä hinnalla ja yksityiset kuluttajat eri tavoin hinnoiteltuna. Energiateollisuuden kannalta "huoli hintojen noususta turha" -väite pitää siis paikkaansa. Kuluttajille tilanne poikkeavasta sähkönhinnan muodostustavasta riippuen voi olla eri ja ymmärrettävästi aiheuttaa huolta maksukyvyn riittävyydestä. Tulkitsen siis ettei "huoli hintojen noususta ole turha", kuluttajan kannalta.
Itse tulkitsen tämän artikkelin näin.
Periaatteessahan se datakeskus voi toimia säätövoimana hyödyntäen omia varagenerasttoreitaan, eli kun sähkön hinta nousee yli genishinnan, niin datakeskus ei ota enää sähköä verkosta vaan omasta geniksestään.
Toki lienee jossain 50snt paikkeilla tuon generaattorisähkön hinta, eli halpanahan se ei sähköä pidä.
Toki lienee jossain 50snt paikkeilla tuon generaattorisähkön hinta, eli halpanahan se ei sähköä pidä.