Jos vaikka noin olisikin, niin sähköverolta ei moinen pelasta. Laissa erikoisesti sanotaan, että Suomessa tuotetusta sähköstä on maksettava sähköveroa, ellei ole kyse liikuteltavasta tuotantolaitteesta (laiva, lentokone, auto, juna). Hyvin pienimuotoinen tuotanto on erikoisesti vapautettu sähköverosta ja vapautusasteita on useita.
Datakeskukset
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Eihän se sähköverolta pelasta, mutta tuo siirtomonopoli tahtoo muodostaa luokkaa puolet sen sähkön kokonaishinnasta.
Luulisi, että datakeskus olisi paljon kannattavampi omistajalleen kun ne siirtomaksut saisi siitä heivattua mäkeen tuolla konstilla.
Kuluttajalle juu, mutta suurkuluttajalle ei. Heillä on suurjännitesiirrolle "pilkkahintaiset" taksat muuttuvan hinnan osalta. Kiinteät taksaosuudet ovat sitten sitäkin mojoavammat. Datakeskus kuluttaa monesti niin paljon, että voi hommata yhteyden suoraan kantaverkon 400kV:n muuntajaltakin ilman paikallista siirtoyhtiötäkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Myös paikalliset monopolisiirtoyhtiöt hinnoittelevat sähkön siirron jännitetasojen mukaan. Jos kelpaa 20 kV saa jo hyvän alennuksen ja 110 kV vielä paljon paremman. Fingridillä tuo 110 kV taitaa olla pienin tarjolla oleva.
On, ja se on myös se pienen, jota datakeskus edes harkitsee. Ainamoiset touvit pitää olla, jos meinaa 20 kV verkkoon datakeskuksen kytkeä. Esim. Hypercon TikTok-keskus näyttää vetäisseen sähköt 110 kV maakaapelilla Korian sähköasemalta, joka on maan tällä kolkalla suurimpia asemia. Sinne tulee ainakin kolme 400 kV linjaa, ja viisi 110 kV linjaa.
Hinta selvinnee jollain tasolla seuraavasta Fortumin osavuosikatsauksesta. Fortumilla on ollut kova hinku suojata 60-80% tuotannostaan yleensä selvästi alle pörssikeskihinnan.
Googlella tuskin oli tavoitteena maksaa yli markkinahinnan.
Jos hinta tosiaan oli se 80 €/MWh ilman ALVia eli 10 s/kWh ALVilla, lienee ko. firmojen ennuste, että pörssin keskihinta on tuota suurempi. Mikä lienee aika odotettua, jos markkinoille tulee reilusti lisää kulutusta ja tuotantoa on luvassa lisää vain tuulta ja aurinkoa.
Tämän mukaan Googlen hanke tuo 629 MW tuulivoimaa ja 94 MW akun. Arvioiden mukaan tuollaa saa 2 TWh sähköä ja datakeskukset kuluttavat 3 TWh.
Mutta eiköhän tuo nosta reilusti keskihintaa, kun vähätuulisina jaksoina on pulaa.
Datakeskukset | Virkamies kertoo salaisesta operaatiosta, jolla Googlen jätti-investointi saatiin Suomeen
www.hs.fi
Mutta eiköhän tuo nosta reilusti keskihintaa, kun vähätuulisina jaksoina on pulaa.
Datakeskukset | Virkamies kertoo salaisesta operaatiosta, jolla Googlen jätti-investointi saatiin Suomeen
Datakeskukset | Virkamies kertoo salaisesta operaatiosta, jolla Googlen jätti-investointi saatiin Suomeen
Googlen suunnitelmissa on jo laajentaa Suomen suurinta investointia ja aloittaa uusia yhteistyöhankkeita, kertoo alivaltiosihteeri Petri Peltonen.
www.hs.fi
Donald Trump ei halua Googlen investoivan Suomeen
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Samaa itsekin ihmetellyt. Ehkä tässä on taustalla se perinteinen syötetää sioille, mikä ei mennyt torilla kaupaksi. Ja tarpeeksi kun syöttää ja jo ajoissa, saa pienen pulan aikaiseksi.
jarkko_h
Vakionaama
Kokoomuksessa on erilaisia näkemyksiä datakeskusten hyödyistä. Tässä yksi: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/872ac625-fbc8-4d2a-a592-adcf30de2256
Husky
Hyperaktiivi
^Juu, ihmettelin jo aiemmin tuota, että kokoomuksessa päinvastaisia näkökantoja. Tuo banaanivaltiokommentti varmaan lähtöisin LUT professorilta, joka Ylellä tykitti huolella datakeskuksista.
No, eiköhän pitäisi voida luottaa että Orpo sai hyviä sähköinvestointisopimuksia Googlen kanssa tehtyä. Pieni riski kyllä on että Rauramon uutishehkutukset siitä, että saatiinpas puolikkaan ydinvoimalan tuotanto myytyä, saattavat myöhemmin saada erilaista arviointia
No, eiköhän pitäisi voida luottaa että Orpo sai hyviä sähköinvestointisopimuksia Googlen kanssa tehtyä. Pieni riski kyllä on että Rauramon uutishehkutukset siitä, että saatiinpas puolikkaan ydinvoimalan tuotanto myytyä, saattavat myöhemmin saada erilaista arviointia
Suomalaiset heräilevät vastustamaan datakeskuksia, Yhdysvalloissa niitä ei haluta omalle takapihalle
Keskustelu datakeskuksista sai uusia kierroksia Suomessa Googlen miljardi-investoinnin myötä.
yle.fi
Kansalaisaloitekin eilen polkaistu käyntiin. Vauhdilla kertyy nimiä tuohonkin. Yli 28 000 näkyy olevan tätä naputellessa.
Husky
Hyperaktiivi
^Tuossa jutussa onkin paljon kieroutuneen mielenlaadun ihmisiä ympäri Suomea plus kaikki kansalaisaloitteen allekirjoittajat, vai mitä sanoo @tet ?
Osalla asiastuntijoistakin lasi puoliksi tyhjä:
"Tällä hetkellä edes asiantuntijoilla ei ole yksimielisyyttä siitä, onko datakeskusbuumista Suomelle enemmän hyötyä vai haittaa.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopiston (LUT) professori Lassi Linnanen arvioi Ylen Politiikkaradiossa, että Petteri Orpon hallitus toteuttaa ”banaanivaltion teollisuuspolitiikkaa”... Yksi datakeskus voi viedä lähes kymmenesosan Suomen sähköstä."
Osalla asiastuntijoistakin lasi puoliksi tyhjä:
"Tällä hetkellä edes asiantuntijoilla ei ole yksimielisyyttä siitä, onko datakeskusbuumista Suomelle enemmän hyötyä vai haittaa.
Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopiston (LUT) professori Lassi Linnanen arvioi Ylen Politiikkaradiossa, että Petteri Orpon hallitus toteuttaa ”banaanivaltion teollisuuspolitiikkaa”... Yksi datakeskus voi viedä lähes kymmenesosan Suomen sähköstä."
Husky
Hyperaktiivi
Aloitteella kannattajia vuorokauden jälkeen jo 29845. Eikä tarvii taviksia epäillä mistään salaliittoiluista, kun ihan asiantuntijat ja korkean tason poliitikot puhuu näitä samoja ja lisäksi on tietoa mitä monissa muissa valtioissa on tapahtunut ja mitä reagoitu.
Mikä olikaan sen ennätyksellisen nopean akkualoitteen läpimenoaika?
Mikä olikaan sen ennätyksellisen nopean akkualoitteen läpimenoaika?
Tästä asiasta on monenlaisia mielipiteitä riippuen että mistä vinkkelistä asiaa katsoo. Energiateollisuus kaikkinensa hieroo käsiään ja siitä tuskin kenelläkään on epäselvyyttä.Suomalaiset heräilevät vastustamaan datakeskuksia, Yhdysvalloissa niitä ei haluta omalle takapihalle
Keskustelu datakeskuksista sai uusia kierroksia Suomessa Googlen miljardi-investoinnin myötä.
Kansalaisaloitekin eilen polkaistu käyntiin. Vauhdilla kertyy nimiä tuohonkin. Yli 28 000 näkyy olevan tätä naputellessa.
Niille kenelle tästä saattaisi langeta lasku saattaakin sitten olla erilainen ääni kellossa. Onhan tuo mittakaava aikamoinen. Ja kyseessähän ei ole ainoastaan Suomi, vaan samassa kelkassa on kaikki pohjoismaat. Hyvin esimerkkejä on riittävästi siitä että yksi siirtokaapeli on keikauttanut jonkun sähkönhinta-alueen hinnat aivan päälaelleen, vaikka alkuun muuta vakuuteltiin. Norjan tapauksessa vastaavaa kulutusta sekin on ollut kuin suuret datakeskukset tai muu energiaintesiivinen teollisuus suuressa mittakaavassa.
Kaiketi he ovat vain ymmärtämättömiä.
Kommenttiini kieroutuneesta mielenlaadusta saattoi vaikuttaa tämän nimenomaisen aiheen ulkopuoliset asiat, eli vanha historia foorumilla. Siis se yleinen perusnegatiivinen suhtautuminen lähes kaikkeen, joka viesteistäsi huokuu. Tulee mieleen edesmennyt työkaverini, joka keväällä koivunsilmujen puhkeamista ihastellessamme synkisteli, että kohta on jo syksy ja sataa räntää.Tuo väite, että yksi datakeskus veisi lähes kymmenesosan Suomen sähköstä, ei tule pitämään paikkaansa milloinkaan. Kokonainen datakeskuskampus, joka koostuu useista (ehkä kymmenistä) keskuksista, saattaa jonain päivänä viedä kymmenesosan siitä sähkötehosta, joka tänä päivänä Suomessa kulutetaan. Jos tuo joskus vuosikymmenen päästä realisoituu (mitä hieman epäilen), silloin Suomen tuotantoteho on jo aivan eri tasolla kuin nyt, joten silloin ei ollakaan enää siinä 10 % tasolla, vaan paljon matalammalla.
Jää nähtäväksi mutta kuitenkin Forssaan suunniteltu datakeskus voi tulla Suomen suurimmaksi yksittäiseksi sähkönkuluttajaksi, suuremmaksi kuin Tornion terästehdas joka kai vie nyt 4-5% koko maan sähköstä. Jos Forssan keskus toteutuu laajimmillaan niin se veisi jotain 8% maan sähköstä (nykyinen tuotanto). Luultavasti se kuitenkin jää pienemmäksi.
43800 tätä naputellessa ja aika tahtiin tulee lisää kannatuksia. 50000 kannatusta mennee rikki liki yhtä rivakasti kuin akkukorjausaloite.
ps. Enää reilu 9 kuukautta, kun päivä alkaa taas lyhentyä
Niin, kuten sanoin, tuollainen kampus voi kokonaisuudessaan viedä sen 10 % nykytehosta. Tuossa Forssan tapauksessa suunniteltu maksimiteho on 500 MW, mutta ykkösvaiheen "vain" 81 MW.
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Kylläpäs on melkoinen tuo lista datakeskushankkeista. 
(Maksumuuri)
www.talouselama.fi
(Maksumuuri)
Suomeen pyrkii valtava määrä datakeskuksia – Fingridin johtaja: ”Pelottaa edes sanoa”
Fingridin mukaan Googlen datakeskusinvestoinneista ei muodostu ongelmaa. Listasimme Suomeen tulossa olevat keskukset, ja lista on pitkä.
www.talouselama.fi
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kylläpäs on melkoinen tuo lista datakeskushankkeista.
Saisikos loppusumman näkyviin, kun tuonne maksumuurin taakse ei pääse kurkistelemaan. Eli montako gigawattia olis tehonkulutusta tarjolla datakeskusten muodossa?
Laitan tähän myös lukemia suunnitelluista tuotanto- ja varastointihankkeista, vertailun vuoksi.
- maatuulivoimaa 52 GW
- aurinkovoimaa 26 GW
- merituulivoimaa 16 GW
- akkuvarastoja 12 GW
Jos ajatellaan tilannetta, jossa tuulienergiaa ei ole juurikaan saatavilla, vesivarannot alhaalla ja ties mikä kriisi taas päällä (eli usein toistuva tilanne) niin itselleni tulee mieleen, että minkä ryhmän sähkönsaantia aletaan ensimmäiseksi rajoittamaan? Voisin aika suurella todennäköisyydellä veikata, että ei datakeskuksien. Eiköhän ensimmäiseksi aleta rajoittamaan kuluttajille jaettavaa sähköä? Tässä tapauksessa hinnat ovat kyllä muutenkin pilvissä ja se rajoittaa ainakin pörssisopimuksella olevien kulutusta tehokkaasti. Sitten voi ajatella, että kun kysyntää on muutenkin tarpeeksi, niin onko sähköfirmoilla tarpeen edes kilpailla sähkönhinnasta, kun muutenkin menee korkealla listahinnalla kaupaksi? Uusi ydinvoimala tai useampi voisi tilannetta tasapainottaa, mutta ei aivan lähitulevaisuudessa.
Tuollahan ei ole edes juuri merkitystä, jos kulutusta lisätään merkittävästi. Suomessa on vain reilut 3 GW vesivoimaa. Ruotsissa ja Norjassa on reilusti, mutta kaapelit rajoittaa tuonnin Suomeen reiluun 2 GW. Kysyntää on noille muuallakin, joten tuskin tuonne koskaan tulee 5-10 GW kaapeleita.
Meillä ei tietääkseni ole muuta lainsäädäntöä kulutuksen rajoittamisesta, kuin EU:n NC ER -verkkosäännön määräämä automaattinen alitaajuussuojaus. Siihen on tavoitteena kytkeä 30 % Suomen kulutuksesta, tämän hetkistä prosenttimäärää en tarkkaan ottaen tiedä. Siinä on kuitenkin mukana sekä teollisuutta että kuluttajia.
Meillä oli aiemmin myös vastaava kansallinen järjestelmä, tosin pienempi kuin tämä nykyinen tavoitetaso 30 %. Sitä ei koskaan olemassaolonsa aikana käytetty.
Ensisijainen rajoitushan tulee sähkön hinnasta. Sähköpula nostaa pörssihinnan "tappiin", jolloin kulutusta tippuu markkinaehtoisesti. Ei taida kovinkaan moni teollinen tuotantolaitos Suomessa pyöriä maksimihinnalla. Toki myös kotitaloudet, jotka käyttävät pörssisähköä, rajoittavat kulutuksensa varmasti minimiin myös.
Jos sähkön hinta on pilvissä niin uskoisin, että datakeskukset kyllä vapauttavat etukäteen ostamaansa halpaa sähköä enemmän tarvitseville. Jossakin nimittäin menee aina se hintaraja, milloin sähkö kannattaa mieluummin myydä markkinoille kuin käyttää itse. Miksi tämä lainalaisuus ei pätisi datakeskuksiin kun se on pätenyt tähän asti myös muuhun teollisuuteen?
Artikkeli näköjään aukeaa miten sattuu itselläkin. No tiedot siellä taulukoissa ovat kuitenkin EK:n taulukoista ja löytyvät myös täältä.
Vihreiden investointien dataikkuna - Elinkeinoelämän keskusliitto
Suomeen suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti vihreän siirtymän investointeja. EK ylläpitää seurantaa näistä investoinneista.
ek.fi
Olettaisin että kukaan ei ole huolissaan siitä ajasta kun tulee tai aurinkopaistaa, vaan sen ajan tuotannon ja kulutuksen tasapainosta, kun ei tuule eikä paista. Akut saattavat tulevaisuudessa riittää päiväsisäiseen silotteluun, mutta ei juuri muuhun.
Tuossa kuitenkin yhteenveto.
| Paikka | Investoija | Vaihe | Valmistuminen | Teho (MW) |
|---|---|---|---|---|
| Seinäjoki | Pure Data Centres Group | Investointipäätös | 110 | |
| Kouvola | Atnorth | Investointipäätös | 2026 | 60 |
| Kajaani | XTX Markets | Investointipäätös | 2026 | 22.5 |
| Vihti | Microsoft | Investointipäätös | 2027 | 265 |
| Lohja | Hyperco | Investointipäätös | 2027 | 75 |
| Mikkeli | Celebras ja Compute Nordic Finland Oy | Investointipäätös | 2028 | 50 |
| Kouvola | Hyperco | Investointipäätös | 2027 | 263 |
| Kajaani | Investointipäätös | 2028 | ||
| Mäntsälä | Verne | Investointipäätös | 2027 | 48 |
| Espoo | Microsoft | Investointipäätös | 2027 | 200 |
| Kirkkonummi | Microsoft | Investointipäätös | 2027 | 150 |
| Kajaani | XTX Markets | Investointipäätös | 2027 | 250 |
| Mäntsälä | Nebius Group | Investointipäätös | 2027 | 70 |
| Lappeenranta | Nebius ja Polarnode | Investointipäätös | 2027 | 60 |
| Kouvola | Atnorth | Investointipäätös | 2027 | 370 |
| Varkaus | APL Group | Investointipäätös | 2027 | 100 |
| Lahti | DayOne | Investointipäätös | 2027 | 128 |
| Utajärvi | Amp Tank | Investointipäätös | 2027 | 200 |
| Vaala | Investointipäätös | 2028 | ||
| Loviisa | Hyperco | Investointipäätös | 2027 | |
| Vaasa | FCDC Corp Oy | Investointipäätös | 2029 | 200 |
| Hamina | Investointipäätös | 2028 | ||
| Paimio | E-Heat | Investointipäätös | 2027 | |
| Saarijärvi | Eddu Energy | Investointipäätös | 2027 | 2 |
| Espoo | Microsoft | Investointipäätös | ||
| Kirkkonummi | Microsoft | Investointipäätös | ||
| Vihti | Microsoft | Investointipäätös | 2027 | |
| Espoo | Atnorth | Investointipäätös | 2027 | |
| Oulu | Glesys ja Trevian | Investointipäätös | 2026 | 8 |
| Kajaani | XTX Markets | Investointipäätös | ||
| Raasepori | FCDC Corp Oy | Investointipäätös | 2027 | 11 |
| Helsinki | OnZero | Investointipäätös | 2027 | |
| Muhos | Investointipäätös | 2028 | ||
| Espoo | Atnorth | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2024 | 15 |
| Järvenpää | Prime Data Centes | Suunnittelu | 2028 | |
| Kerava | FinCap DC Corp Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Hamina | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | ||
| Sipoo | Fortum | Muu (esiselvitys) | 2030 | |
| Mäntsälä | FinCap DC Corp Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Pyhäjärvi | Arcem AS | Muu (esiselvitys) | ||
| Mäntsälä | Nebius Group | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2024 | 75 |
| Orimattila | Fortum | Suunnittelu | ||
| Rauma | Fortum | Muu (esiselvitys) | ||
| Kankaanpää | Vatajankoski Oy | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2024 | 4 |
| Sipoo | OnZero Finland ja Keravan Energia | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 5 |
| Kemijärvi | Blockbase | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | |
| Kemi | Bilt Tek | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 70 |
| Raisio | NCC Suomi & Virtanen yhtiöt | Suunnittelu | 250 | |
| Mikkeli | Orka Technologies Oy | Suunnittelu | ||
| Jyväskylä | Fortum | Muu (esiselvitys) | ||
| Pori | ASP DC | Suunnittelu | 2027 | 300 |
| Pieksämäki | Regant Oy | Suunnittelu | 2028 | |
| Vantaa | Verne | Suunnittelu | 55 | |
| Kokemäki | Bitzero Blockchain | Suunnittelu | 2027 | 100 |
| Kristiinankaupunki | Kansallisholding Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Kajaani | Borealis Data Center | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 10 |
| Oulu | Arcem AS | Muu (esiselvitys) | ||
| Forssa | QTS & Blackstone | Muu (esiselvitys) | 450 | |
| Pyhäjoki | Hyperco | Suunnittelu | 390 | |
| Nokia | Polarnode | Suunnittelu | 2028 | 100 |
| Espoo | Atnorth | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 45 |
| Espoo | Equinix | Suunnittelu | ||
| Kuhmo | Arcem AS | Muu (esiselvitys) | 40 | |
| Rovaniemi | FCDC Corp Oy | Suunnittelu | 2029 | 500 |
| Salo | Regant Oy | Suunnittelu | ||
| Kouvola | Atnorth | Muu (esiselvitys) | ||
| Heinola | Polarnode | Muu (esiselvitys) | 40 | |
| Lahti | Fincap Data Center Corp | Muu (esiselvitys) | 100 | |
| Pori | Polarnode | Muu (esiselvitys) | 2028 | 150 |
| Espoo | Hyperco | Muu (esiselvitys) | ||
| Merikarvia | Vatajankoski Oy | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 1.5 |
| Mikkeli | Regant Oy | Suunnittelu | ||
| Vantaa | Equinix ja Groq | Suunnittelu | ||
| Liminka | Limingan Energiapuisto Oy ja YIT | Muu (esiselvitys) | ||
| Akaa | FinCap DC Corp Oy | Suunnittelu | ||
| Kemijärvi | OnZero ja Kemijärven Energia ja Vesi oy | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 3.5 |
| Kemi | Bilt Tek | Suunnittelu | 2026 | 5 |
| Loviisa | Nova Complex | Suunnittelu | 2028 | |
| Pyhäjärvi | Solano | Suunnittelu | 100 | |
| Kitee | Scale42 | Suunnittelu | 2028 | |
| Isojoki | Isojoki Data Center Oy | Muu (esiselvitys) | 80 | |
| Outokumpu | E-Heat | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | |
| Oulu | Borealis Finland | Muu (esiselvitys) | 30 | |
| Hämeenlinna | Baltic General Power Company | Muu (esiselvitys) | 120 | |
| Kouvola | Nova Complex Oy | Suunnittelu | 2027 | 40 |
| Ii | Valoa Networks | Muu (esiselvitys) | ||
| Kuopio | Polarnode | Suunnittelu | 2028 | 250 |
| Tuusula | Blackstone & QTS | Muu (esiselvitys) | ||
| Ivalo | E-heat | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2026 | 1.8 |
| Mikkeli | Aurora Core Technology | Suunnittelu | 2026 | 6 |
| Lappeenranta | Lappeenrannan Lämpövoima | Suunnittelu | 2026 | |
| Kankaanpää | E-heat | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2025 | 1 |
| Nurmijärvi | DayOne | Suunnittelu | 560 | |
| Loimaa | E-Heat | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2026 | 4.6 |
| Kouvola | Atnorth | Suunnittelu | ||
| Juva | Northern Europe Energy Group AS | Muu (esiselvitys) | ||
| Keminmaa | Pohjan Voima | Muu (esiselvitys) | 2029 | |
| Mikkeli | Compute Nordic Finland Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Valkeakoski | E-Heat | Muu (käynnistys/rakenteilla) | 2026 | 2 |
| Ilmajoki | Greensky Data Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Pornainen | Regant Oy | Suunnittelu | ||
| Huittinen | Greensky Energy | Muu (esiselvitys) | 100 | |
| Eurajoki | Valorem Energies Finland | Muu (esiselvitys) | ||
| Lappeenranta | Nebius ja Polarnode | Suunnittelu | 2028 | 250 |
| Harjavalta | Nscale ja Fortum | Muu (esiselvitys) | ||
| Janakkala | Winda Energy ja Gi21 | Suunnittelu | 2028 | 100 |
| Lapinlahti | Greensky Data Oy | Muu (esiselvitys) | 100 | |
| Toholampi | Greensky Data Oy | Muu (esiselvitys) | 100 | |
| Helsinki | Brunswick Real Estate Finland | Muu (esiselvitys) | 200 | |
| Keminmaa | Polarnode | Muu (esiselvitys) | 500 | |
| Vaasa | FCDC Corp Oy | Suunnittelu | ||
| Mänttä-Vilppula | Pohjan Voima, Finsilva | Muu (esiselvitys) | 2030 | |
| Liperi | Scale42 | Muu (esiselvitys) | 2028 | 60 |
| Joroinen | Arcem AS | Suunnittelu | 2027 | 60 |
| Savonlinna | Valorem Energies Finland | Muu (esiselvitys) | ||
| Iisalmi | Helios Nordic Energy Finland | Muu (esiselvitys) | ||
| Valkeakoski | Valkeakosken Energia | Suunnittelu | ||
| Kristiinankaupunki | Scale42 | Muu (esiselvitys) | ||
| Keminmaa | Winda Energy | Muu (esiselvitys) | 2028 | 100 |
| Joroinen | Arcem AS | Suunnittelu | 2029 | 40 |
| Kouvola | Novagen Data Centre oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Oulu | Glesys ja Trevian | Suunnittelu | 292 | |
| Loviisa | Hyperco | Suunnittelu | ||
| Vaasa | Microsoft | Muu (esiselvitys) | ||
| Merijärvi | Pohjan Voima ja Metsähallitus | Muu (esiselvitys) | 2029 | |
| Parkano | Pohjan Voima | Muu (esiselvitys) | 2029 | |
| Petäjävesi | Helios Nordic Energy Finland Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Petäjävesi | Will & Must | Muu (esiselvitys) | ||
| Kouvola | Hyperco | Suunnittelu | 100 | |
| Pori | SR-Kiinteistöt | Suunnittelu | 150 | |
| Kauhajoki | SR-Kiinteistöt | Muu (esiselvitys) | 150 | |
| Lapinlahti | Helios Nordic Energy Finland oy | Muu (esiselvitys) | 2029 | 80 |
| Karstula | Energy Land Finland | Muu (esiselvitys) | ||
| Tervola | Helios Nordic Energy Finland Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Halsua | Greensky Energy | Muu (esiselvitys) | 250 | |
| Lappeenranta | UPM | Muu (esiselvitys) | ||
| Salo | Regant Oy | Muu (esiselvitys) | ||
| Kontiolahti | YIT | Muu (esiselvitys) | ||
| Kontiolahti | UPM | Muu (esiselvitys) | ||
| Hämeenlinna | Magnora Data Center | Suunnittelu | 2029 | 120 |
| Lahti | Ecogrid Energy Oy ja Peab | Muu (esiselvitys) | 2028 | 100 |
| Mikkeli | Celebras ja Compute Nordic Finland Oy | Suunnittelu | 115 | |
| Oulu | Nokia | Muu (esiselvitys) |
Ja muita huomioita.
- Jos kaikki tällä hetkellä suunnittelussa ja investointipäätöksessä olevat datakeskushankkeet toteutuisivat täysimääräisinä, niiden yhteisteho (6 525,5 MW) vastaisi lähes 43 %:a Suomen koko sähköjärjestelmän tähänastisesta huippukulutuksesta ja -tuotannosta. Käytännössä hankkeet eivät valmistu yhtä aikaa eivätkä kaikki toteudu, mutta suuruusluokka kertoo, miksi datakeskukset näkyvät voimakkaasti Fingridin liityntäjonossa.
- Datakeskukset käyvät tyypillisesti lähes tasaisella kuormalla ympäri vuoden (toisin kuin esim. lämmitys, joka painottuu talveen), joten vuosienergiavertailu (oikea sarake) on osin havainnollisempi: 6 525,5 MW jatkuvana kuormana kuluttaisi vuodessa suunnilleen saman verran sähköä kuin 69 % koko Suomen nykyisestä vuosikulutuksesta.
-> taidan käydä kyllä itsekin raapaisemassa nimen 66 000 muun joukkoon.
Eli datakeskushankkeiden kokonaismäärä sähkötehona on noin puolet pienempi, kuin akkuvarastohankkeiden kokonaismäärä. Ja reilu kymmenesosa maatuulivoimahankkeista. Ei kuulosta mahdottoman suurelle määrälle, noin vertailuna.
Akkuhankkeita on tällähetkellä tälläinen määrä. Tuotot ovat olleet alamaissa reservimarkkinoilla, joten en tiedä mahtaako vaikuttaa investointihalukkuuteen.
Puhutaanko tässä hetkellisestä huipputehosta vai keskitehosta? Akuille taatusti huipputehosta. Mikä on akuilla huipputehon ja varauskyvyn suhde? Tuskin ne mitään auttavat viikon tuulettomassa jaksossa. Auttaako edes päivän?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Akkumodulihan voi olla vaikka 48V/4.8kWh ja sitä voi purkaa jopa 100A virralla. Tosin noilla varmaankin erilaiset akustot.
Täydellä virralla kun purkaa niin tunnissa akkumoduli tyhjä. Oletan että täyttä virtaa vältellään.
Varmaan aika monta asiaa huomioitavaksi.
Akku pitää saada myytyä tyhjäksi ennen halpoja hintoja.
Jos on pidempi kalliin sähkön hetki odotettavissa niin myykö heti alussa akut tyhjiksi vai odottaako hetken ja mahdollisesti saa (reservimarkkinoilta?) vielä kovemman hinnan.
Saisiko akkuvaraukselle isomman hinnan jos purkaisikin hitaampaa?
Noilla ei varmaankaan (vielä) korvata mitään perinteisempää voimalaitosta mutta jos sähkön loppuminen on vaikka hiuskarvan varassa niin voisivat auttaa jonkin päivän.
Täydellä virralla kun purkaa niin tunnissa akkumoduli tyhjä. Oletan että täyttä virtaa vältellään.
Varmaan aika monta asiaa huomioitavaksi.
Akku pitää saada myytyä tyhjäksi ennen halpoja hintoja.
Jos on pidempi kalliin sähkön hetki odotettavissa niin myykö heti alussa akut tyhjiksi vai odottaako hetken ja mahdollisesti saa (reservimarkkinoilta?) vielä kovemman hinnan.
Saisiko akkuvaraukselle isomman hinnan jos purkaisikin hitaampaa?
Noilla ei varmaankaan (vielä) korvata mitään perinteisempää voimalaitosta mutta jos sähkön loppuminen on vaikka hiuskarvan varassa niin voisivat auttaa jonkin päivän.
Mitä muistan uutisissa nähneeni niin energian ja tehon välinen suhde on ollut noissa isoissa akkuvarastoissa välillä 1-3:1.
Joten olisiko ilmoitettua tehoa saatavilla keskimäärin kahdeksi tunniksi?
Ihan sama. On turha tuijottaa yksityiskohtia, kun kyse oli suuresta kuvasta. Vihreän energian hankkeita, akkuvarastot mukaan lukien, on 100 GW, datakeskuksia 6 GW. Datakeskushankkeiden suunniteltu kulutus siis kuusi prosenttia suunnitellusta sähköntuotantomäärän lisäyksestä. Tämä oli se suuri kuva, jonka halusin tuoda esille. Tuossa on aika paljon marginaalia niille yksityiskohdille, vaikka olisivat kuinka huonoja.
Tekoälyn mukaan Suomeen rakennettavissa akuissa on tyypillisesti 2 Wh/W eli täydellä teholla riittävät 2 h, jos olivat täysiä.
Varsin laiha lohtu siis tuulettomina päivinä/viikkoina ellei noita ole 10-100 kertaisesti puuttuvaan tuulivoimaan nähden. Siis luokkaa 100 GWh eikä 10 GWh, joka on suunnitteilla.
Varsin laiha lohtu siis tuulettomina päivinä/viikkoina ellei noita ole 10-100 kertaisesti puuttuvaan tuulivoimaan nähden. Siis luokkaa 100 GWh eikä 10 GWh, joka on suunnitteilla.
No ei se mielestäni ole alkuunkaan ihan sama. Akut eivät tuota mitään ne vain siirtävät tuotantoa. Tuulivoimaa ei kai ole tulossa enää kovin kummoisella vauhdilla, vaikka jonkinasteisia suunnitelmia on jopa yli 50 GW lisäykselle.
Tuulivoimaa on viimevuosina tullut reilut 1 GW/vuosi, mutta tänä vuonna on tullut vasta 100 MW eikä vielä ole päästy edes 10 GW:hen.
Mistä tulee se 100 GW? Muutama GW datakeskuksia tulee aika pian.
Akkuvarastoja on tällä hetkellä noin 2 GW, ja rakenteilla olevien valmistuttua 3 GW. Miten usein meillä on ollut 3 GW vajaus sähkömarkkinoilla? Ai niin joo, ei ole ollut vajausta ollenkaan, koskaan. Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö voisi tulla. Mutta kuinka todennäköistä on gigawattien suuruinen vajaus? Sanoisin, että todella epätodennäköinen. Jos 3 GW sijaan vajausta on vaikka 500 MW, niin nuo 2 h akustot riittävätkin 12 tuntia.
Ja edelleen, se suunniteltu vihreä tuotantolisäys akustoineen oli siis yli 100 GW. Jos tuotantoa on tulossa yli kymmenkertainen määrä uuteen kulutukseen nähden, niin se riittää useimmiten jo sellaisenaan, paitsi ihan täysin pläkätyyninä hetkinä (joita ei ole viikkoja kerrallaan). Niiden todennäköisyys on taas melko olematon. Ja tuossahan ei vielä ollut moottorivoimaloita, joita niitäkin tulee lisää taatusti. Ja vihoviimeisenä tietysti sitten huoltovarmuuskeskuksen kasaama hätäreservi.
Tuossahan minä ne listasin edellä aamuisessa viestissäni, lue sieltä mistä se 100 GW tulee. Tuuli- ja aurinkovoiman hankkeet ovat jäissä, kun ei ole riittävästi kysyntää. Ne käynnistyvät kyllä heti, kun kysyntää tulee. Ihmeellistä, ettei noin yksinkertaista asiaa ymmärretä, että kysyntä luo tarjontaa.