Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihmeellistä että jotkut eivät millään tunnusta ongelmia tulevan noilla datakeskusten määrillä. Suunnitelupöydällä olevat tuulivoimalat eivät auta tuulettomalla säällä enenpää kuin valmiitkaan. Se mitä tarvittaisiin on säätövoima tai datakeskusten pakottaminen kysyntäjoustoon. Ydinvoimakin olisi kiva, mutta kestää liian kauan.
 
paitsi ihan täysin pläkätyyninä hetkinä (joita ei ole viikkoja kerrallaan)
19-30.1.2026 tuulivoiman keskiteho oli 370 MW ja nimellisteho 9,3 GW. Noin pitkällä aikavälillä akuista ei puuttuvaa saa ja aurinkovoima ei tammikuussa tuota. Jos kulutusta lisää 3 GW, mistä se otetaan?


Tuuli- ja aurinkovoiman hankkeet ovat jäissä, kun ei ole riittävästi kysyntää. Ne käynnistyvät kyllä heti, kun kysyntää tulee.
Noiden käynnistymiseen ei riitä se, että kysyntää on muutama viikko vuodessa, joina nuo eivät edes tuota juuri mitään.

Jos nyt Suomessa olisi 60 GW tuulivoimaa ja 30 GW aurinkovoimaa, ei tuona tammikuisena jaksona tuotanto olisi lisääntynyt kuin 2 GW. Sitten taas tuulisina tai aurinkoisina päivinä sähköä tulisi 20-80 GW nykyistä enemmän. Mihin se tungetaan ja kuka siitä maksaa?
 
19-30.1.2026 tuulivoiman keskiteho oli 370 MW ja nimellisteho 9,3 GW. Noin pitkällä aikavälillä akuista ei puuttuvaa saa ja aurinkovoima ei tammikuussa tuota. Jos kulutusta lisää 3 GW, mistä se otetaan?

Aivan turhaan sinä niitä detaljeja luettelet. Vielä kerran: suuressa kuvassa uutta tuotantoa on putkessa kymmeniä kertoja enemmän kuin uutta kulutusta. Kumpaakaan ei toteudu suunniteltua määrää. Mainitsematta on vielä siirtoyhteydet ulkomaille, joita niitäkin rakennetaan lisää - aivan datakeskuksista riippumatta.
 
Aivan turhaan sinä niitä detaljeja luettelet. Vielä kerran: suuressa kuvassa uutta tuotantoa on putkessa kymmeniä kertoja enemmän kuin uutta kulutusta. Kumpaakaan ei toteudu suunniteltua määrää. Mainitsematta on vielä siirtoyhteydet ulkomaille, joita niitäkin rakennetaan lisää - aivan datakeskuksista riippumatta.
Mitäs siirtoyhteyksiä ollaan rakentamassa lisää, josta saadaan sitä sähköä tänne? Ruotsalaiset totesivat että ylimääräistä sähköä ei ole pohjois ruotsissakaan 2030. Jos Ruotsissa ei ole ylimääräistä, niin mistä se sähkö tänne saadaan?

EK:n hankkeista puuttui vielä sähköteho isosta määrästä hankkeita. Osasta näistä löytyy jonkinlaista dokumentointia eri lähteistä. Tässä on päivitetty listaus. Siltikin on vielä pimennossa. Esim tälläisiä tuli listaan mukaan: Espoo/Microsoft 173 MW, Kirkkonummi/Microsoft 144 MW, Vihti/Microsoft 192 MW, Loviisa/Hyperco 250 MW, Nova Complex Loviisa 500 MW, Kajaani/Google 176 MW),
1789821330141.webp


Lisäksi löytyi vielä datakeskusrekisteri.fi. Joku on räknännyt sinne tuollaisen sivuston.

Se antaa tälläisiä lukuja Rakenteilla:
1789821618991.webp


Kaikki vaiheet:
1789821663716.webp
 
AI:n mukaan seuraava lisäys suunnitteilla 2034 1 GW Ruotsiin ja heti perään saman verran Viroon, josta ei liene odotettavissa juuri tuontia.
Itseasiassa Ruotsalaisten näkökanta ei ole uusiin yhteyksiin niin selvä kuin aikaisemmin. Fennoskan 3 ja Aurora 2 on siirrettiin investointiputkesta harkintaan tänävuonna eli molemmat ottivat takapakkia.


 
Tuota Aurora2:sta on käsittääkseni Suomen puolella jo rakennettu.

Tässä pitäisi erottaa kaksi eri asiaa.
Milloin sähkö oikeasti loppu
ja milloin ollaan lähellä sitä (=hinnat nousee ”pilviin”).

Suurimmalle osalle sähkön hinta on ratkaiseva ja korkea hinta tarkoittaa lähes samaa kuin että sähkön loppuminen.
Eli minua hieman häiritsee kun täällä osa puhuu oikeasta sähkön loppumisesta kun suurinta osaa ihmisistä häiritsee hinta. Jos hinta saadaan pysymään kohtuullisena niin sähkökään tuskin on loppumassa.

Se on sitten hankalampi homma miten tuo saadaan sovitettua sähköntuottajien tavoitteiden kanssa.
 
Eikös Ylikiimingin Jokikokolla rakenneta linjaa Muhokselle päin? Ja myös pohjoiseen päin.
Jokikokon luona on sähköasemakin rakenteilla.
Saattoi olla Nuorittan nimelläkin.
 
Jos ajatellaan tilannetta, jossa tuulienergiaa ei ole juurikaan saatavilla, vesivarannot alhaalla ja ties mikä kriisi taas päällä (eli usein toistuva tilanne) niin itselleni tulee mieleen, että minkä ryhmän sähkönsaantia aletaan ensimmäiseksi rajoittamaan? Voisin aika suurella todennäköisyydellä veikata, että ei datakeskuksien. Eiköhän ensimmäiseksi aleta rajoittamaan kuluttajille jaettavaa sähköä? Tässä tapauksessa hinnat ovat kyllä muutenkin pilvissä ja se rajoittaa ainakin pörssisopimuksella olevien kulutusta tehokkaasti. Sitten voi ajatella, että kun kysyntää on muutenkin tarpeeksi, niin onko sähköfirmoilla tarpeen edes kilpailla sähkönhinnasta, kun muutenkin menee korkealla listahinnalla kaupaksi? Uusi ydinvoimala tai useampi voisi tilannetta tasapainottaa, mutta ei aivan lähitulevaisuudessa.
Tuo on yksi mihin kaipaisi tietoa, että onko jotakin paperilla tuosta datakeskusten joustosta vai ei. Puhetta on aiemmin ollut mediassa, että on olemassa kätevä konsti katkaista kuluttajilta yösähkö, niin luulisi matalalla kynnyksellä puhuttavan myös datakeskusten joustostakin sitten.

Ylen podissa oli datakeskuksista puhumassa poliitikot kok-PS-vas. Kok sanoi että pitää keskittyä positiiviseen, että kun saadaan investointeja. Sitten toisessa lauseessa, että "haetaan ongelmiin ratkaisuja ja lisätään tuotantoa", eli tuossa asiassa "me" onkin sitten veronmaksaja/sähkönkäyttäjä eikä datakeskus. Vas oli vastahankainen datakeskusten suuntaan ja sanoi mm. että ne pääsee liian pienellä verotuksella nyt.
PS oli puolijärkevällä asenteella, että osa näistä ok ja osa ei kuten louhijat ja uhkapelipyörittäjät. Jäi epäselväksi, että kuka heidän mielestään pitää maksaa tuotannon lisäys (tarkoitan sitä osuutta joka menee datakeskuksille, ei keskusten tarvitse mielestäni maksaa muiden, esim kuluttajien, tarvitsemaa tuotantoa)
 
Tuo on yksi mihin kaipaisi tietoa, että onko jotakin paperilla tuosta datakeskusten joustosta vai ei. Puhetta on aiemmin ollut mediassa, että on olemassa kätevä konsti katkaista kuluttajilta yösähkö, niin luulisi matalalla kynnyksellä puhuttavan myös datakeskusten joustostakin sitten.

On hyvä huomata, että tuo sähköjen katkaiseminen kiertävien sähkökatkojen avulla kuluttajilta tarkoittaa myös teollisuutta. Ja myös datakeskuksia, ellei jotain niistä sitten ole erikseen määritelty yhteiskunnan kannalta kriittisiksi. Sairaalat ym. on määritelty kriittisiksi toiminnoiksi, joilta ei sähköjä saa katkaista. Kaikki muut kuluttajat, lähtökohtaisesti siis myös datakeskukset, ovat vapaata riistaa sähköpulatilanteessa.
 
Normaalisti markkinat hoitaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoon. Miksi tämä ei toimi datakeskuten kohdalla? Onko kyse siitä että datakeskuksia on nopeampi rakentaa kuin sähköä tuottavia voimaloita? AInakin joidenkin komponenttien odotusajat ovat venyneet mikä on tyyppillistä tilanteessa missä kulutus kasvaa äkillisesti. Ja sitten on tietysti siiroyhteydet mutta Fingridin pitäis jakaa pörsissä syntyvä hyöty kulutajien ja tuottajien kesken, näin ainakin näitä uusia tuloja perusteltiin. Joten, tyhjien julistusten ja rakennuskieltojen sijaan voisi tutkailla että mikä on se mekanismi joka estää markkinatalouden toimimasta sähkön osalta? Sähkön hinnan nousulla on sikäli positiivisia vaikutuksia että se kannustaa säästämään ja tehostamaan toimintoja. Mutta toisaalta se rapauttaa teollisuuden kilpailukykyä, varsinkin jos teollisuus yllätetään housut kintuissa. Kelloa on todella vaikea kääntää taaksepäin ja en oikeastaa näe sitä realistisena vaihtoehtona. Tulevaisuuten katsominen on paljon helpompaa jos vain se lusikka tajutaan ottaa kaunniiseen käteen.
 
Normaalisti markkinat hoitaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoon. Miksi tämä ei toimi datakeskuten kohdalla?
Voi se toimiakin, mutta näen nuo kuitenkin uutena "uhkakuvana". Noilla lienee kulutus melko hyvin ennustettavaa ja hyvin kannattavaa. Ostavat siis sähkön kiinteällä hinnalla ja tuskin myyvät sitä pörssiin kalliillakaan hinnalla.

Noiden lisäkulutus tuotetaan lähinnä tuulivoimalla eli sitä tulee lisää. Siis entistä suurempaa vaihtelua tuotantoon, mutta lisää joustamatonta kulutusta.

Noiden kulutus sopisi hyvin ydinvoimalle. Mutta eihän sen rakentaminen enää ole kannattavaa ellei sähkön hinta nouse ikävän kalliiksi sähköllä (pumppaamalla) lämmittävän ja autoilevan kannalta.

En usko että sähkö loppuu ja kiertäviä sähkökatkoja tulee. Sen sijaan sähköstä voi tulla niin kallista (siis kuluttajille ja pienyrityksille ei datakeskuksille), että toivoisi niitä kiertäviä sähkökatkoja.
 
Normaalisti markkinat hoitaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoon. Miksi tämä ei toimi datakeskuten kohdalla?
Tavallaan varmaan toimii mutta jos keskus ostaa sähköä 20 vuodeksi kiinteällä hinnalla niin onkohan vapaaehtoista joustoa odotettavissa? Ainoa jos sopparissa on jotain vaatimuksia/ehtoja myyjän puolelta.
 
Hyvä jos ovat mukana tuossa tietysti hieman teoreettisessa kiertävän katkon systeemissä. Ihmettelen sitä, että kun asiaa on mediassa sivuttu, ettei nyt ole vaikka hallituksen, joka monesta suunnasta on tässä asiassa tulilinjalla, taholta ole tuotu asiaa esiin. Yksi aspektihan tässä on, myös asiantuntijoiden puolelta, että hääritään kiireellä ymmärtämättä mikä olisi paras itselle.

Tuossa oli keskustelua Suomeen haluavasta datakeskusmäärästä, joka poikkesi tuosta Ylellä asiantuntijan sanomasta tiedosta (sanottiin GW:tkin mutten niitä kirjannut ylös mutta asian varmasti sanottiin olevan noin):

Yle: Fingridille on tullut datakeskuskyselyitä 6 kertaa isommasta sähkömäärästä kuin mikä on Suomen max huipputuotanto ollut.

Toisessa Ylen podissa: Suomen verkkoa pitää vahvistaa 5 miljardilla lähivuosina. Kysymys: maksaako datakeskusten vaatiman vahvistamisen keskus vai veronmaksaja?

Samassa podissa LUT:n professori sanoo, että banaanivaltio myy resurssit pilkkahintaan ja hulinaa pitäisi jarruttaa. Kieltääkö @tet olemasta samaa mieltä sutjakalla pilkkakirveellä höystettynä?

Ps Kun Kanadassa on tällaisia ajatuksia, niin eipä juuri nuo samat ajatukset mitä itsellä on asiasta, ole kovin poikkeavia ja vieläpä jos datakeskustoimijat ovat tuon hyväksyneet. Huono asia ettei onnistunut Suomessa:
1789895630365.webp
 
Ruotsalaiset totesivat että ylimääräistä sähköä ei ole pohjois ruotsissakaan 2030

Tuo yhteys on tietty kakspiippuinen (kakssuuntainen) juttu. Toisaalta Suomella on tapana nykyään imeä sieltä linja punaisena mikä irtoaa. Mutta kovall tuulella nyt viikonloppunakin on painettu takaisinpäin varastoon pumppulaitoksille. Senkin maksimointi olisi yhteispohjoismainen etu.
 
AI:n mukaan seuraava lisäys suunnitteilla 2034 1 GW Ruotsiin ja heti perään saman verran Viroon, josta ei liene odotettavissa juuri tuontia.

Viron siirtoyhteyksien, kuten muidenkin, siirtosuunta riippuu hinnasta. Ei sieltä ole tähän mennessä usein siirretty, koska useimmiten hinta on Suomessa ollut halvempi kuin Virossa.
 
Tämän mukaan Googlen hanke tuo 629 MW tuulivoimaa ja 94 MW akun. Arvioiden mukaan tuollaa saa 2 TWh sähköä ja datakeskukset kuluttavat 3 TWh.

Mutta eiköhän tuo nosta reilusti keskihintaa, kun vähätuulisina jaksoina on pulaa.

Datakeskukset | Virkamies kertoo salaisesta operaatiosta, jolla Googlen jätti-investointi saatiin Suomeen
Väistämättä tästä koko touhusta paistaa läpi sellainen, että väkisin (ja kautta rantain) ajetaan sähkön keskihintaa ylös keskieuroopan tasolle, jotta saadaan ydinvoima sekä merituulivoima kannattavaksi., jotta niiden investoinnit lähtee liikkeelle. Mutta eihän sitä voi suoraan sanoa eikä varsinkaan voi suoraan nostaa hintaa. Vaan nämä datakeskukset käy hyvänä keppihevoisena ja tekosyynä tuolle operaatiolle.
Vähän väliähän joku puhuva pää selittää jotain jargonipaskaa televisiossa ja A-studiossa, sitten sivulauseessa ulisee kuinka sähkönhinta on liian halpaa suomessa. Miten se olikaan, että kun pyhäjoen ydinvoima-hanke kaatui, niin alkoi kuluttajien pärjääminen kun pörssisähköi löi itsensä kunnolla läpi ja alkoi kuluttajien kannalta näyttää hyvältä, niin rupesi pukkaamaan sähkökattiloita ja datakeskuksia kuin taikaiskusta kuormaksi syömään edullinen pörssisähkö pois.:rtfm:
 
Noiden lisäkulutus tuotetaan lähinnä tuulivoimalla eli sitä tulee lisää. Siis entistä suurempaa vaihtelua tuotantoon, mutta lisää joustamatonta kulutusta.
Tästä on eriäviä mielipitetä jotka on sitä mieltä että datakeskukset nimen omaan osallistuisivat joustoihin.
 
Jos sähkön hinta on pilvissä niin uskoisin, että datakeskukset kyllä vapauttavat etukäteen ostamaansa halpaa sähköä enemmän tarvitseville. Jossakin nimittäin menee aina se hintaraja, milloin sähkö kannattaa mieluummin myydä markkinoille kuin käyttää itse. Miksi tämä lainalaisuus ei pätisi datakeskuksiin kun se on pätenyt tähän asti myös muuhun teollisuuteen?

Tuossa on vaan se että tietotekniikka-alalla on ennenkmin nähty että kun yhtiö tuottaa ihan satumaisia voittoja, niin jokin osa-alue joka tuottaa voittoa vain "tavallisella" tasolla, se myydään pois. Datakeskus voi katsoa ettei kannata osallistua, kun sähkön kanssa pelattaessa ei saa 100% kannattavuutta, vaan joutuisi tyytymään jollekin perusteollisuudelle erinomaiseen 25% tuottoon.

Normaalisti markkinat hoitaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoon.
Ainakin tällähetkellä vielä datakeskusten rakentamiseen on tarjolla enemmän rahaa kuin mitä ehditään käyttämään. Ei tuollaisessa tilanteessa mitään tasapainoa synny.

Jos joltain voimalan omistajalta mennään kysymään että jos annan nyt sulle biljoonan rahaa, niin myytkö kaiken sähkösi 50v ajan, niin tottakai myyvät. Tuossa on sitten hirveä kasa rahaa jonka voi sijoittaa uuden voimalan rakentamiseen, tai sijoittaa johonkin missä on paremmat tuotto-odotukset.. vaikka datakeskukseen.
 
Tästä on eriäviä mielipitetä jotka on sitä mieltä että datakeskukset nimen omaan osallistuisivat joustoihin.
Jos nyt Google ostaa pariksi vuosikymmeneksi Loviisan sähköt ja 10 mrd laskentakoneita tuota käyttämään, näen erittäin epätodennäköisenä, että sammuttavat noi kalliit koneet myydäkseen sähköä pörssiin.

Edit: Jos Googlen koneet uusitaan 5 v välein, ne ehtivät kuluttaa 15 TWh sähköä. Ilmeisesti Fortum myi 80 €/MWh eli tuo 15 TWh maksaa 1,2 mrd.

Sähkön hinta on siis pieni sivuseikka datakeskuksen taloudessa koneisiin nähden.
 
Viimeksi muokattu:
Tästä on eriäviä mielipitetä jotka on sitä mieltä että datakeskukset nimen omaan osallistuisivat joustoihin.
Olen ulkoistanut Ylelle asiantuntijoiden valinnan enkä siellä useissa ohjelmissa ole kuullut puhetta, että datakeskukset osallistuvat joustoon. Oliko jotakin lähdettä tähän? Youtuben asiantuntijoita itse en haeskele lainkaan, niin tuollaisissa voi olla tietysti infoa liikkeellä ja varmasti osa on ihan oikeatakin tietoa en sitä sano - en vaan jaksa arvuutella onko luotettava somettaja
 
Varmaan sitten jatkossa datakeskus seisoo näissä huolloissa, kun tuolta ostanut sähköt :hmm:
Vielä enemmän auttaisi, jos sähköllä ei lämmitettäisi etenkään talvella, jos voimalaitokseen tulee vika tai sähköstä on muutoin niukkuutta. Datakeskuksethan ovat joustoon osallistumattominakin paperi- ja teräteollisuuden kaltaisia mainioita kuluttajia, kun niiden sähköntarpeeseen on mahdolista varautua. Lämmittäminen sähköllä ilman sähköstä riippumatonta vaihtoehtoa vähintään tuplaa (tai ehkä triplaa) kaikenlaisen säätövoiman tarpeen verrattuna tällaiseen tasaiseen kullutukseen.
 
Jos nyt Google ostaa pariksi vuosikymmeneksi Loviisan sähköt ja 10 mrd laskentakoneita tuota käyttämään, näen erittäin epätodennäköisenä, että sammuttavat noi kalliit koneet myydäkseen sähköä pörssiin.

Edit: Jos Googlen koneet uusitaan 5 v välein, ne ehtivät kuluttaa 15 TWh sähköä. Ilmeisesti Fortum myi 80 €/MWh eli tuo 15 TWh maksaa 1,2 mrd.

Sähkön hinta on siis pieni sivuseikka datakeskuksen taloudessa koneisiin nähden.
Eritäin epätodennäköistä että datakeskukset käy samalla vakioteholla ja vielä epätodennäköisempää on että kaikki toimijat ostavat kaiken sähkönsä kokonaan ennakkoon. Varsinkin kun sähkön hinta on pieni sivuseikka.
 
Ainakin tällähetkellä vielä datakeskusten rakentamiseen on tarjolla enemmän rahaa kuin mitä ehditään käyttämään. Ei tuollaisessa tilanteessa mitään tasapainoa synny.

Jos joltain voimalan omistajalta mennään kysymään että jos annan nyt sulle biljoonan rahaa, niin myytkö kaiken sähkösi 50v ajan, niin tottakai myyvät. Tuossa on sitten hirveä kasa rahaa jonka voi sijoittaa uuden voimalan rakentamiseen, tai sijoittaa johonkin missä on paremmat tuotto-odotukset.. vaikka datakeskukseen.
Tämähän tarkoittaa että sähkön hinta ei nousekkaan, tarpeeksi ;)
 
Datakeskuksissakin on monenlaisia kuormia. Erilaiset indeksoinnit ja vektoroinnit voi esim. joustaa helposti. Sitten taas äkkiä ollaan lööpeissä jos vaikka Googlen hakukone ja Gemimi alkaa tahmata. Siitäkin tulee äkkiä tukkapöllyä, jos julkipilven vakiohintaiset asiakaskuormat alkaa hyytyä.

Asiakaskuormissa julkipilvissä on sitten kuitenkin myös spottihinnoiteltuja koneita, joiden hinta vaihtelee. Voi itse määrittää hintatason, jolla omat kuormat saa sammuu.

Kokonaiset koneethan ei mene sammuksiin (todennäköisesti), mutta jos CPU:t ja GPU:t ei ole kuormitettuna, niin väheneehän se kulutus ihan merkittävästi.

Eli datakeskus voi joustaa tai voi olla joustamatta, riippuen mitä siellä ajetaan.
 
Eritäin epätodennäköistä että datakeskukset käy samalla vakioteholla ja vielä epätodennäköisempää on että kaikki toimijat ostavat kaiken sähkönsä kokonaan ennakkoon. Varsinkin kun sähkön hinta on pieni sivuseikka.
Ei ne vakioteholla tietenkään käy, mutta teho riippuu lähinnä tarpeesta eikä sähkön hinnasta. Kai noi Suomeen tulevat lähinnä palvelevat Eurooppaa, joten aikakriittinen tarve on pahimpaan aikaan.
 
Tässä tullaankin asian ytimeen. Mielestäni nimittäin talojen lämmittäminen kuuluu tähän valtioon
Ja jos sähkö käytettäsiin vain tuohon, sähkön hinta nousisi kolminkertaiseksi energian osalta ja lähes kaksinkertaisesti siirron. Sähkölämmitys nimittäin jakaa kuorman niin epätaloudellisesti ja ennustamattomasti vuodenaikojen suhteen, että sähkön tuotantoon ja jakeluun (etenkin runkoverkossa) pitäisi investoida rakentamiseen ja ylläpitoon tuollaisilla kertoimilla.

Sähkö on nykyisin niinkin halpaa kuin on, koska sitä käytetään muuhunkin kuin rakennusten lämmitykseen. Tasaisia teollisia käyttäjiä (mukaan luettuna datakeskukset) on eniten kiittäminen.
 
Takaisin
Ylös Bottom