DIN johdonsuojien vaihtoväli
- Keskustelun aloittaja maanma
- Aloitettu
Youtubessa oli video missä näytettiin mitä tapahtuu kun johdonsuojaa käytetään säännöllisesti katkaisijana. Kärjet palaa ja kontakti huononee, lopulta siitä mikä piti olla turva ja suoja tulee se vaarallinen riskipaikka. Sen kärjet ei ole tehty katkaisinkäytöön soveltuviksi.
K
korsteeni
Vieras
posliiniroppu on kestävä. no joo muka löystyy, kel löystyy kel ei
käy myös dc, ei lennä sulamettallit
käy myös dc, ei lennä sulamettallit
- Keskustelun aloittaja
- #6
Tässä sulaminen alkoi ennakoimatta Hager 116E saapuvan johtimen ruuvin tienoilta. Sulaminen lähinnä johdonsuojassa.
2,5m2 ML ei ole mustunut. Alkoi heti kun pesukone käynnistettiin. Kuului vain sellaista hitsausrätinää keskuksesta.
Pesukone siirrettiin viereiseen johdonsuojaan, missä jatkaa toimintaansa normaalisti.
2,5m2 ML ei ole mustunut. Alkoi heti kun pesukone käynnistettiin. Kuului vain sellaista hitsausrätinää keskuksesta.
Pesukone siirrettiin viereiseen johdonsuojaan, missä jatkaa toimintaansa normaalisti.
Taitaa olla asennusvirhe, ei osan vika.
Adamooppeli
Vakionaama
Kuulostaa löysältä liitokselta. Tämä tarkoittaa että kyseessä on asennusvirhe.
Kaverilla suli pääkatkaisija, viikkoa aiemmin oli sähkäri käynyt sen vaihtamassa suurempaa virtaa kestävään malliin erinäisistä syistä johtuen. Oli siis jäänyt ruuvit vähän löysälle, onneksi kaveri oli mökillä silloin kun alkoi savu nousemaan keskuksesta. Meillä töissä käy sähkäri vissiin kahden vuoden välein tsekkaamassa kaikkien keskuksien liitännät läpi, pitänee itsekin alkaa noita tsekkaamaan kotona..
Meillä vousi sitten paloi pääkytkin, kun VILP hajosi ja lähes ensimmäistä kertaa 9kW vastus paukahti päälle. Alkoi ensin yksi vaihe räpsyä, menin keskukselle ja haju sai koskemaan pääkytkimeen, pieni hipaisu ja pääsulakke pamahti ja jotain ropisi keskuksen pohjalle. Kaikki jouset ja kuulat oli irrallaan ja kontakteista yksi palanut lähes pois. Isäukolla samaisen tyyppinen meni myös joskus vuosia sitten. 60-70-luvun taitteen keskuksia kummatkin.
Onneksi sain uuden sopivam mallisen tilalle, asentaja löytyi myös nopeaan.
Onneksi sain uuden sopivam mallisen tilalle, asentaja löytyi myös nopeaan.
Meillä on (youtubea näkemättä) havaittu säännöllisen katkaisijakäytön tai suojan laukeamisen johtavan siihen että suoja lyö jatkossa pois päältä pienemmälläkin kuormalla. Halpistelkkarilla on pari kertaa viikossa taipumus mennä niin softatilttiin ettei se reagoi muuhun kuin sähkökatkoon ja töpseli on niin hankalassa paikassa että johdonsuojaa tuli rämplättyä kunnes se ei enää pysynyt päällä. Toinen case oli klapikone ja painepesuri joiden tehot oli 10A:n rajoilla eikä pihalle ollut 16A:ta tarjolla... johdonsuojan laukeaminen (vvsk ei lauennut) merkitsi kaffetaukoja joita alkoi esiintymään yhä tiuhempaan. Nyt se kestää enää LED valosarjan kuorman ja pitäisi vaihtaa.
K
korsteeni
Vieras
kui ne päänallina ei löysty, käytetään yhä ja ainoastaan
Kovasti saman näköinen on mun -76 keskuksessa. Alla lukee 100 A. Pääsulakkeiden koko on vähän mysteeri. Carunalta nyt katsottaessa lukee 63A, sähkökuvissa lukee 50 A ja päkeskuksen pahvilapussa lukee 60 A. Muistelisin myös, että aiemmin olen nähnyt 50 A Carunan palvelussa, mutten ole varma.
Tuo ja pääsulakkeet on sinetöity vanhalla lyijysinetillä. Sopiiko sitä rikkoa tarkistaakseen miltä pääkytkin näyttää ja millaiset pääsulakkeet oikeasti on. Kuvien mukaan tuossa järjestys on Caruna->pääsulakkeet->pääkatkaisija->mittari
Tuo ja pääsulakkeet on sinetöity vanhalla lyijysinetillä. Sopiiko sitä rikkoa tarkistaakseen miltä pääkytkin näyttää ja millaiset pääsulakkeet oikeasti on. Kuvien mukaan tuossa järjestys on Caruna->pääsulakkeet->pääkatkaisija->mittari
Ei välttämättä asunnusvirhe, ruuviliitos vaan tuppaa pitkän ajan kuluessa löystymään, kupari kun ei pehmeänä metallina aiheuta sinne jousivoimaa. Sitten liitoksen ylimenovastus kasvaa ja se kuumenee, jäähtyy, kuumenee ja lopulta on aivan löysällä. Siksi varmaan nykysin käytetään jousiliitoksia.
Helenin tyyppi näytti joskus muinoin kuinka niiden lyijysinetistä vetkutetaan lanka ulos ja laitetaan takaisin.
No ihan luvalla sai irrottaa, ja lupasivat joskus uusia, ei ne sinetit ole niin just, mutta kannattaa soittaa hädässä asiakapalveluun. Se että joku vaivautuu oikeasti ne uusimaan, tai että olisi edes perusteltua, alkaa olla vähän ylihintaista. Onhan niillä virkansa, mutta tarpeen tullen saa ottaa auki.
Harrastelija
Vakionaama
Sanotaanko että kannattaa seurata lämpöjä. Jos lämpenee selvästi niin alkaa olla jo kiire saada sähkäri paikalle tutkimaan syytä.
Töissä taitavat lämpökuvata keskukset vuoden, kahden välein löysien liitosten varalta.
Töissä taitavat lämpökuvata keskukset vuoden, kahden välein löysien liitosten varalta.
Mikä jottei noita voisi kiristellä "varmuuden vuoksi", kai noihin joku momenttikin on olemassa? Virta vaan pois ja ruuveja pyörittelemään?
Mulla on tälläinen pieniä momentteja varten ( asteikko 6 Nm asti), tarviikohan sähkötöissä käyttää moisia missään? S.autoissa ainakin mutta muualla?
Löysien liitoksien vuoksi teollisuudessa merkataan tussilla että on pultti on kiristetty momenttiin, sähköjen kanssa ei ole niin justiinsa?
Harrastelija
Vakionaama
Joskus aikoinaan kyselin sinetistä sähkölaitokselta. Saa itsekin aukaista.
Sähkölaitoksen käynti paikan päällä tai itse rikottu sinetti (”sakko”) maksoi saman.
Mutta myönsi että hätätapauksessa ”sakkoa” ei peritä. Edellyttää kuitenkin sen että ilmoittaa heti hätätilanteesta ( rikotusta sinetistä). Jälkikäteen ei ehkä hyödytä selitellä.
Harrastelija
Vakionaama
Kotona joo. Teollisuudessa ei niin vain virtoja katkota.
Tuo meidän tehdas taitaa olla kiinni 120kV linjassa. Toki tontilla/talossa on muuntajia ettei 120kV varsinaisesti sisällä oleviin keskuksiin tule.
Juu, niin vedetään ja ei ymmärretä että samalla voidaan särkeä jotain.
Näinkin voi käydä. Valtaosa terminaaleista rikki. Tämä vika paljastui yllättäen liitoksia avattaessa. Heikoista liitoksista ja rikkinäisistä terminaaleista johtuvia ongelmia ei ollut ainakaan vielä...
Onneksi varaosia löytyi riviliittimistä ja pienellä entraamisella tuhot pystyi korjaamaan. Alkuperäiset oli tuollaisia taitettuja peltirääpäleita.
Pari vinkkiä tulee mitä lukee kaapissa:
100A tarkoittaa kahvasulaketta ja siihen pitää olla erillistä kahvaa sen vaihtamiseen
000 ja 00-koko
Kahvasulakkeita 10-160 A ja kytkinvarokkeita. Teollisten koneiden ja kaapelien suojaamiseen.
Ja varasulakkeet? (Ei löydy rautakaupasta)
Tuo sinetti on siellä ihan syystä:
Kannen kun avaa siellä on kaikki sähköä johtavat osat paljaana...Ja koko sähkölaitos syöttää lisää jos
Toisassa keskustelussa näkyy miten talon syöttö tulee siihen osaa kaappia
Perussähkötyökysymyksiä
Espoon sähkön peruja tuo, muistukuva että se liittyy huippukuorman tasoittamiseen eli kauko-ohjatusti pystyivät rajoittamaan sähkökulutusta. Espoo on täynnä vanhoja taloja missä on kuormanohjaukset tallessa (Sen käyttö on nyt taas keskusteluissa) Hyvin moni nuori sähkömies on saanut näpeille...
Viimeksi muokattu:
Tällainen oli tuolla, toivottavasti ei jo heitetty pois. En tiennyt mikä se on ennen kuin eilen itsekin tajusin, että tuolla on varmasti kahvasulakkeet. Varasulakkeita en ole nähnyt.
Onkos noissa kahvasulakkeissa tai Carunalla jotenkin tiukemmat säännöt, kun monen verkkoyhtiön sivulla kehotetaan vaihtamaan itse sulakkeet, jos ne on asunnon sisällä kuten meillä?
Sinetin syy lienee lähinnä se, ettei varasta sähköä ennen mittaria?
Ei liene kovin suuri todennäköisyys, että nuo sulakkeet saa palamaan, kun keskuksen suurin ryhmäsulake on 16 A eikä talon tuntikulutus ennenkään juuri 10 kWh:n yli mennyt ja sen jälkeen on purettu 18 kW suorasähkölämmitystä.
Vaatinee vian itse keskuksessa? Lyijysinetistä päätellen ei ole avattu ainakaan tällä vuosituhannella.
Muistaakseni kahvasulaketta ei saisi maallikko itse vaihtaa. Nuo ovat kyllä harvinaisia omakotitaloissa, vaikka niitä joskus näkeekin.
Yhdellä sukulaisella on kahvasulakkeet ja outo vika joka polttaa sulakkeen suunnilleen kerran vuoteen. Se on jo nykyisellään opastettu henkilö tuohon kahvasulakkeen vaihtoon. Sähkölaitoksen blommit on tietysti lentäneet aikaa sitten.
Yhdellä sukulaisella on kahvasulakkeet ja outo vika joka polttaa sulakkeen suunnilleen kerran vuoteen. Se on jo nykyisellään opastettu henkilö tuohon kahvasulakkeen vaihtoon. Sähkölaitoksen blommit on tietysti lentäneet aikaa sitten.
Yleisestikin Carunan ohjeet tuntuvat tiukoilta (Sähkökeskuksen ja mittalaitteiden sinetöinti)
caruna.fi
Vaikkapa tähän verrattuna
www.kenve.fi
Mittarit ja mittauskeskukset
Caruna asentaa, huoltaa ja omistaa kaikki sähköenergian laskutusmittaukseen tarvittavat mittalaitteet
Vaikkapa tähän verrattuna
Palanut sulake - Kemin Energia ja Vesi Oy
Suuren kuormituksen aikana, esim. pakkaskautena, saattaa yksi pääsulakkeista palaa. Ongelma hoituu sulaketta vaihtamalla tai suurentamalla.
www.kenve.fi
Soitin Carunan urakoitsijapalveluun ja kysyin saanko avata ja katsoa millaiset pääsulakkeet on, jotta voin ostaa varalle. Vastaus oli aika kiemurteleva ja lähinnä voit tilata urakoitsijan. Sitten kysyin saako vaihtaa, jos palaa. Siihen tuli selvä vastaus saa vaihtaa. Seuraavaksi kysyin mistä sitten saan sulakkeet vaikkapa viikonloppuna. Tilaa urakoitsija.
Sinetit uusitaan sitten seuraavalla käynnillä. Eipä tuolla juuri käydä. Viimeksi ilmeisesti mittarin vaihto joskus 10-luvulla.
Sinetit uusitaan sitten seuraavalla käynnillä. Eipä tuolla juuri käydä. Viimeksi ilmeisesti mittarin vaihto joskus 10-luvulla.
Onhan ne toki tehty katkaisijakäyttöön, koska kyseessä on nimenomaan katkaisija. Siellä on valokaaren sammutinkin sisällä. Mutta käyttökytkimeksi sitä ei ole tarkoitettu, eli usein toistuvaan toimintaan.
Kytkimen ja katkaisijan erohan on se, että kytkin on mitoitettu katkaisemaan vain piirin nimellisvirta, kun taas katkaisijan tulee pystyä katkaisemaan suurin mahdollinen piirissä esiintyvä oikosulkuvirta. Mutta käyttökytkimeksi tarkoitettu kytkin rakennetaan kestämään paljon enemmän avauskertoja, kuin harvoin toimiva katkaisija.
- Keskustelun aloittaja
- #35
Muistelen, että kahvasulakkeen kanssa pitää käyttää turvahanskaa, kun jännite on yli 750V. Varmaan on joku jännitteen yläraja minkä jälkeen ei saa kytkeä virrat päällä.
Isojen kuormien kanssa valokaari on 100% varma. Valokaaren pituus riippuu jännitteestä ja hanskan mitta on rajallinen.
Isojen kuormien kanssa valokaari on 100% varma. Valokaaren pituus riippuu jännitteestä ja hanskan mitta on rajallinen.
Eipä kotona yli 400 V ole ja pääkytkimen katkaisemalla ei sulakkeissa ole virtaa (jännite on), joten ei valokaartakaan tule ellei vika ole sulakkeen ja pääkatkaisijan välissä.
Niin kahvasulakkeet tuossa on.
Muistan joskus 70-luvun loppupuolella olin oulu yhtiöllä kesäduunissa (sähkärinä), kun eräs sähkäri meni poistamaan kahvasulakkeet (oiskos ollut 200A), kuorman piti olla pois päältä, mutta eipäs ollutkaat ja valokaari poltti kasvot aika pahasti. Sen jälkeen meitä ohjeistettiin vaihtamaan kahvat kasvosuojaa käyttäen.
No tuossa jmajan tapauksessa ei sitä pelkoo juuri ole, virrat teoriassakin eri luokkaa.
No tuossa jmajan tapauksessa ei sitä pelkoo juuri ole, virrat teoriassakin eri luokkaa.