Pikemminkin saa olla monissa liemissä keitetty ja karaistu, jotta nukkuu yönsä kunnolla. Jos on huomattavan suuri määrä kohtalotovereita samassa asemassa samassa yhtiössä, on riski joutua "vasaroinnin" kohteeksi huomattava.
Energiapolitiikkaa ja vähän muutakin
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Itse vuokraan toista asuntoa kiinteistöstäni (kahden asunnon kiinteistö), ja vähennyksiin kelpaa myös vuokrattavana asunnon osuus esim. vakuutuksista, vesi-, jätehuollosta, sähkölaskusta, asuntoon tehtävät remonttien materiaalit ja työt, asuntoon hankitut kodinkoneet jne. + 4 % poisto rakennuksen (vuokrattavana osuuden) poistamattomasta hankintahinnasta
Viimeksi muokattu:
Jos mahdollista niin kannattanee vuokrata niin että vuokralainen vastaa noista kuluista.
Meillä on yhteinen sähköliittymä, ja porakaivo & jätevesien tyhjennys hoituu samalla molemmista asunnoista niin sisällytetty vuokraan.
Tuossa on riski että vuokralainen alkaa esim. louhia Bitcoinia ja sähkölasku ylittää vuokratulot tai päättää laskea vettä "24/7" jolloin jätevedet saisi tyhjentää kerran viikkoon.
PS. Jos nuo sisältyy vuokraan ne vaikuttavat myös vuokralaisen mahdollisesti saamaan asumistukeen.
Näin kävi meillä vuokralla olevalle eläkeläiselle.
Hyvinkin monessa, varsinkin uudemmassa, vuokrakohteessa sijoittajan kassavirta on negatiivinen. Eli sijoittaja joutuu itsekin omista esim. palkkatuloistaan laittamaan osan sijoitusasuntonsa kustannuksiin. Tuota pitääkin ajatella niin, että joku toinen maksaa sijoituskohteesi melkein kokonaan. Tämähän olisi helppo ala jos sijoituskämpästä oletusarvoisesti saisi positiivista kassavirtaa, ei kai silloin kannattaisi miettiä muuta kuin että 'montako otetaan'.
Toinen juttu on sitten nämä yhtiölainan lyhennysvapaat, esimerkiksi tähän meidän lähialueelle valmistuu ensi vuonna kerrostalo jossa 4 ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen maksetaan vain yhtiölainan korot. Myyntihinta on noin 26% velattomasta hinnasta, eli esim. 112 718,85 € hintaisen yksiön omistajaksi pääsee 29 025,10 € pääomalla. Sijoittajallehan tuo sopii, kun saa pienellä omalla pääomalla ison vivun, mutta jos korot kovasti nousevat siinä kohtaa kun yhtiölainaa pitäisi alkaa lyhentämään, alkaa yhtälö käydä tukalaksi.
En omista sijoitusasuntoa, mutta olen kyllä koittanut perehtyä asiaan.
Viimeksi muokattu:
Jos vuokrantaja vastaa lämmityksestä, vedestä ja sähköstä, ottaa tietenkin itselleen riskin ja vuokralaisen käyttöön ei juuri voi vaikuttaa. Toisaalta, jos lisää kulut vuokralaiselle, kustannusten pitää olla ristiriidatta ja yksikäsitteisesti näytettävissä ja suoraan vuokralaiselle esim. henkilökohtaisena laskuna osoitettavissa. Näin on tyypillisesti, jos vuokralainen joutuu tekemään itse sähkösopimuksen. Toisaalta, jos yhtiön vesi- ja lämminvesimaksut tapahtuvat henkilöluvun tms. perusteella niin, että vuokranantajalla ei ole asiasta sen luotettavampaa tietoa kuin yhtiölläkään, voi tuon ottaa vuokranantajan vastuulle, mutta mahdollisista korotuksista ei saa perustettu vuokran nostoon, ellei tätä ole nimenomaan erikseen määritelty vuokrasopimuksessa. Lyhytaikaisessa vuokrauksessa kulujen erittely on käytännössä vaikeaa, pitkäaikaisissa helpompaa. Mm. mittaroitu vesimaksun tasaus kannetaan usein takautuvasti vasta seuraavan vuoden puolella, joten vastuun sälyttäminen eteenpäin on hiukan hankalaa, jos vuokralainenkin on "hankala".
puuteknikko
Vakionaama
Itselläni on pari kohdetta, ja tällä hetkellä korkojen noustua, joudun maksamaan omasta pussista muutaman kympin lainanlyhennyksiä sekä verot. Hyvin vaikea saada velkaisia kohteita täysin kassavirtapositiivisiksi.
On kyllä pirullinen asumismuoto velkainen vanha omakotitalo ei voi suositella kenellekkään monenlaiset saatanalliset riskit ja kulut/velvoitteet.Jatkuvaa uus-korjausinvestointia mutta on edelleen vanha talo eikä itsessään maksamaan ala siltikin valtiovalta sylkäsee päin näköä "mitäs ostit senkin porvari".
Viimeksi muokattu:
Otan takaisin peukuttamani korkovähennysten mahdollisen palauttamisen.Toteutuessaan vähenysprosentti ei olisi täydet 100 jolloin vasta sillä olisi merkitystä eli mennään asiantuntijoiden kannan mukaan katsotaan kenen perse kestää, joku 10-20 prosentin vähennysoikeus olisi yhtäkuin kuolemaantuomitulle kerrottaisiin hyvä uutinen "sait tunnin jatkoaikaa".Katseet kohdistuu seuraavaksi pankkeihin jotka tästä hyötyy tässä on samoja elementtejä kuin sähkölaskujen tukemisessa.
Itse lähdin projektiin aikanaan vuonna 2006 sillä periaatteella, että vuokra-asumista kalliimpaa hommasta tuskin pitkällä tähtäimellä tulee ja worst case 20 vuoden jälkeen on sama kuin jos olisi jäänyt vuokralle. Kun vanha, varmaan kaikki 70-luvun tyypilliset rakennusvirheet sisältävä talo ostettiin (vesivahinko oli jo koettu 1. omistajan aikana), käytettiin säästöt ja otettiin 235 k€ asuntolainaa. Sen jälkeen uutta remonttilainaa on otettu n. 50 k€, josta kyllä osa on käytetty autoon. Nyt on lainaa jäljellä 95k, joka on luokkaa puolet tontin arvosta. Edellisen vuokrarivarin vuokra on noussut 950 eurosta 1450 euroon. Jos laskee keskiarvon noista kahdesta luvusta ja kertoo sen 16 vuodella, niin vuokriin olisi tällä välillä kulunut noin 235 tuhatta eli alkuperäisen lainasumman verran. Neliöitä on kuitenkin tuplasti vuokrakämppään verrattuna, eikä tarvitse kuunnella seinänaapureita tai varailla vuoroja pyykkituvasta.
Elämä on valintoja ja toki tämä on asumismuoto, joka ei sovi kaikille. Jos tunnin lumityöt silloin tällöin talven aikana, nurmikon leikkaus kymmenkunta kertaa kesässä ja pari syksyistä iltapäivää haravan varressa on "no can do-juttu", niin sitten on parempi pysyä kerrostalossa. Tai jos isännän hihna alkaa luistaa, kun vesikatto on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja alkaa yhtenä myrskyisenä syysiltana vuotaa. Tällaiset hommat nyt vaan mielestäni kuuluvat omakotitalossa asumiseen ja vastoinkäymiset ovat osa elämää. Toki sitä helpommalla pääsisi kun ostaisi pienemmän bränikän kämpän postimerkkitontilla. Siihen vaan tarvitsisi meidän postinumeroalueella >400 k€. Sitä taas ei perse kestä.
puuteknikko
Vakionaama
Vähän sama tilanne itselläni. Viitisentoista vuotta asuttu nyt omassa ja tänä aikana olisin maksanut meidän viimeisestä vuokrakämpästä (kaupungin ~90 m2 rivari) pyöreästi 170 000 euroa, joka on vähän alle nykyisen kiinteistön ostohinnan. Tuon asunnon vuokra näyttää nousseen jopa aika maltillisesti, muistaakseni se oli 800 euron paikkeilla kun muutettiin ja nyt noin tonnin.
Vähintään yhtä pirullinen on monesti uusi lähes maksimaalisesti yhtiölainoitettu uusi omistuskerrostaloasunto rahoitusriskeineen, joihin ei voi itse käytännössä juuri ollenkaan vaikuttaa.
Ihmetystä taannoin aiheutti miksi lehdistä sai lukea yksityisistä asuntosijoittajista joilla oli jopa kymmeniä asuntoja eikä juuri omaa pääomaa tuo positiivinen kassavirta avaa asiaa ja vivutus jos kaikki menee persiilleen vain yhtiö menee konkkaan kun normaalisti velat seuraa hautaan
puuteknikko
Vakionaama
Eihän noissa jutuissa olekaan ikinä avattu sitä matematiikkaa koko homman takana. Siitä ei saa hyviä otsikoita.
Näin se on. Asuntosijoittaminen tuli viimeisen 10 vuoden aikana suosituksi osittain myös iltapäivälehtien kirjoituksien vuoksi. Kerrottiin menestystarinoita taviksista jotka tekevät rahaa, hankkivat koko ajan uusia asuntoja ja kaikki toimii ilman merkittävää omaa pääomaa.
Oikeat pitkäjänteiset asuntosijoittajat tietävät mikä on todellisuudessa asianlaita..
Pankit ovat antaneet avokätisesti rahaa näille "sijoittajille", kun kasvukeskusten asuntojen hintojen nousu eli vakuusarvot vain jatkui kasvamistaan ja kysyntä ollut erittäin vahvaa. Tämä on tasannut riskiä pankkien näkökulmasta.
Nyt on kädessä korkojen nousu ja asuntojen hinnanlasku ja markkinakysynnän hiipuminen. On monen osalta juhlat juhlittu ja asunnot siirtyvät halvalla uusille sijoittajille joilla on pääomat kunnossa.
Viimeksi muokattu:
Aikojen alussa homma meni vissiin niin että jos oli hyvät suhteet pankinjohtajaan sai asuntoja vastaan velkaa jonka korkoprosentti oli normaalia pienempi ja molemmat vuokrat ja vakuusarvot nousi enemmän kuin maksetut korot,ei siis ollut kaikille mahdollista tarvittiin vähän perämettää ja hyvät suhteet mutta sitten tuli lama ja kaikki män jos ei ollut aiemmin osannut järjestellä varallisuutta esim. lapsille.
Viimeksi muokattu:
puuteknikko
Vakionaama
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/taulukot2/korot_taulukot/euribor_korot_short_fi/ löytyy dataa. En jaksanut katsoa, mutta taisi olla tuossa vaiheessa jo alle 5%.
Hempuli
Töllintunaaja
Joulun aatonaattona tuli sattumaa pohdittua. Nyt vortumin 24kk 14,35 c/kWh alv 10%. Pörssin 28 vrk keskihinta 8,33 c/kWh. Olkiluoto 3 seisoo ja Meri-Pori tuottaa täysillä kallista sähköä 550 MW ja päivän pörssi 9,10 - 19,95 c/kWh.
Mikä ihme on tapahtunut verrattuna marraskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin, kun silloin pörssihinta sahasi 30-60 c/kWh?
Ainakin Ruotsissa on jonkin verran enemmän ydinvoimaa käynnissä, riittääkö jo se heilauttamaan puntaria noin paljon?
Peloteltiin sähkön loppumisella iltapäivälehtiä myöten, hyvä syy tahkota tulosta. Nyt ollut päinvastaista uutista, ei enää kehdata kiskurihintoja pyydellä. Näinhän se markkinatalous toimii.
Kaasun hinta tullut alas. Kaasu on Euroopassa se "perälauta" joka määrittää korkeat hinnat. Eli marginaalituotanto.
Minusta nyt koko lopputalveksi tosi korkeiden viikkojen riski on tippunut isosti.
Vaatii pidempää pakkasjaksoa Pohjoismaihin.
Lämmin ilma, muutama viikko sitten melkein +20 Saksassa paikoin. Eivät ostaneet meidän sähköjä. Nyt meillä edelleen kohtuullisen leudot kelit. Onko ihme vai ei, oman arviointikykyni ulkopuolella
Hempuli
Töllintunaaja
Hinta toki vaihtelee, mutta toleranssi on valtava. KWh-hinta sentteinä ei ole paljon, mikä hämärtää toleranssin arviointia. Ok-talossa 15000 kWh vuosikulutuksella 10 - 60 c/kWh tarkoittaa 1500 € vs. 9000 €. Suomessa ok-taloja on vissiin miljoona, joten melkoinen vaikutus kansantalouteen muutaman kymmenen sentin toleranssilla. Jos muutama sata megawattia tuotettaisiin vaikka valopetrolilla, niin ei sen pitäisi vaikuttaa yhteiskuntaan tuolla tavoin eikä varsinkaan viikkotolkulla.
Nyt täytyy muistaa, ettei kaikilla ole pörssisopimusta, mutta on kiinteät ja määräaikaisetkin muuttuneet.
Nyt täytyy muistaa, ettei kaikilla ole pörssisopimusta, mutta on kiinteät ja määräaikaisetkin muuttuneet.
Mitenköhän markkina toimii jos tuulivoimaennuste menee pieleen eli onkin huomattavan paljon tuotantoa liikaa? Hidastetaan myllyjä vai puljaavat muiden tuottajien kanssa eli ropellin omistaja voi myydä sopivaan hintaan tuotantoaan jollekin polttovoimalan omistajalle ja kuitata näin tämän tuotantolupauksen?
Ilmeisesti tänään kävi niin kun Fingridin käppyrää katsoo eli "Tuulivoiman tuotanto" käyrä korkeammalla kuin "Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle" käyrä.
Ilmeisesti tänään kävi niin kun Fingridin käppyrää katsoo eli "Tuulivoiman tuotanto" käyrä korkeammalla kuin "Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle" käyrä.
Tehdään varmaan kaupat säätömarkkinoilla. Eiköhän yleensä toisena osapuolena ylimääräisen sähkön ostajana ole vesivoiman omistaja Pohjois-Ruotsista, joka kääntää sopivaan hintaan turbiiniensa säätöluukkuja kiinni odottamaan parempaa hintaa lähipäivinä. Tuohon johtoon mahtuu yleensä toistaiseksi aina lisää sähköä joko lisäämän vientiä tai sitäkin useammin vähentämään tuontia tuolta. Etelä-Ruotsiinkiin menee tyypllisesti lisää johdon ylikuormittumatta (tuolta voi viedä edelleen Etelä-Norjaan tai Keski-Eurooppaan), jotta voi tehdä vastaavan säätökaupan ao. osapuolen kanssa.
Näin kuvittelen sen menevän: Fingrid tekee alas säätötarjouspyynnön. Lyhyen huutokaupan jälkeen valitaan halvimmat tarjoukset alassäätömäärän kattamiseksi.
Jostain poolista maksetaan noille hyväksytyille
Alassäädön voinee tehdä tuotantoa vähentämällä tai kulutusta lisäämällä. Molemmat melko soveltuvia pumppuvoimalalle.
Jostain poolista maksetaan noille hyväksytyille
Alassäädön voinee tehdä tuotantoa vähentämällä tai kulutusta lisäämällä. Molemmat melko soveltuvia pumppuvoimalalle.
^ Nordpoolilla on myös päivänsisäinen markkina, jossa toimijat voivat tasapainottaa tuotantoaan jo ennen TSO:n (kuten Fingrid) puuttumista asiaan omilla säätösähkötarjouksillaan. Fingridin mFRR-markkina on ymmärtääkseni täysin reaktiivinen, sillä tasapainotetaan sähkötasetta kun se on jo vinksallaan. Pörssin intraday-markkinalla voidaan ennakoida tilannetta tekemällä kauppoja tuottajien kesken, jos omat vuorokausimarkkinan sovitut kaupat näyttävät menneen mönkään tasemielessä.
Co2 päästö tuotannosta lukema on ollut niin alhainen että ko. laitos tuskin on paljon sähköä tuottanut. Myös sähkön hinta on painunut tammikuun alun jälkeen sellaiseksi ettei tuotanto kannata. Korjausinvestoinnit +laitoksen seisottaminen vie tappion miljoona luokkaan. Laitos ei ole myöskään tehopula reservissä, joten valmiudesta ei taideta maksaa.
Harrastelija
Vakionaama
Vai tekivätkö nyt remontit joita ei kelpuutettu kustannuksiin viime reservin tarjouskilpailussa?
Seuraavalla kierroksella paremmat mahikset päästä mukaan?
Seuraavalla kierroksella paremmat mahikset päästä mukaan?