Eri polttoaineiden lämpömäärät

[Joppe112]

Tällä foorumilla säännöllisesti esiintyvä kysymys on arvaus siitä, mitenköhän paljon minulla tarvitaan lämpöä vuodessa kun poltan öljyä tai puuta tietyt määrät uunissa nyt. Tämä kysymys ratkeaa oheisen taulukon kautta jatkossa näppärästi. Jokainen peruspolttoainehan muuntuu lämmöksi palaessaan, josta vain tietty osa ihan oikeasti lämmittää sisätiloja tai varaajan vettä. Tätä osaa arvioidaan polttimon hyötysuhteilla.

Taulukon käyttö on yksinkertaista: valitset vaan käyttämäsi polttoaineen vasemmalta ja sitten käyttämäsi nykyisen polttoaineen lähimmän kulutusmäärän siitä oikealle (esim vuodessa). Kullekin polttoaineelle on annettu kaksi hyötysuhdetta alakkain: huonosti toimivan ja optimaalisesti toimivan polttokattilan mukaan. Näiden haarukasta näet kuinka paljon kattilan korjaus voi vaikuttaa nykyiseen polttoainemäärään. Siirtymällä taulukosta kuluttamaasi määrää vastaten alimmalle riville voit lukea lämmitykseen käyttämäsi kWh:t.

Esimerkiksi, jos öljyä palaa se 2800 litraa vuodessa näet että tämä tippuu lähinnä haarukkaan 2578 - 3094 ja tätä vastaava vuotuinen lämpömäärä onkin n. 30000 kWh aivan alimmalla oranssilla rivillä.

Tämä taulukko on luotu COP_laskurin perustietojen pohjalta - olkaapa hyvä !

[b]   [u]ENERGIAMÄÄRÄT ERI LÄMMITYSAINEILLE[/u][/b]

   POLTTOAINE      Hyötysuhde
[color=red]
   Sähkö (kWh)      100 %      5000 10000 15000 20000 25000 30000  35000  40000 45000[/color]
[color=purple]
   Öljy (litra)      75 %       667  1333  2000  2667  3333  4000  4667  5333  6000
                     90 %       556  1111  1667  2222  2778  3333  3889  4444  5000[/color]
[color=red]
   Halot (p-m3)      50 %       5,8  11,6  17,5  23,3  29,1  34,9   40,7   46,6  52,4
   (koivupuu)        75 %       3,9   7,8  11,6  15,5  19,4  23,3   27,2   31,0  34,9[/color]
[color=purple]
   Halot (p-m3)      50 %       7,6  15,3  22,9  30,5  38,2  45,8  53,4  61,1  68,7
   (sekapuu)         75 %       5,1  10,2  15,3  20,4  25,4  30,5  35,6  40,7  45,8[/color]
[color=red]
   Pelletti (kg)     75 %      1481  2963  4444  5926  7407  8889  10370  11852  13333
                     90 %       1235  2469  3704  4938  6173  7407  8642  9877  11111[/color]
[color=purple]
   Polttohake (i-m3) 75 %       9,5  19,0  28,6  38,1  47,6  57,1  66,7  76,2  85,7
                     90 %       7,9  15,9  23,8  31,7  39,7  47,6  55,6  63,5  71,4[/color]
[color=red]
   Kaasu (m3)        75 %       667  1333  2000  2667  3333  4000  4667  5333  6000
                     90 %       556  1111  1667  2222  2778  3333  3889  4444  5000[/color]
[color=navy]
                LÄMPÖÄ (kWh):  5000 10000 15000 20000 25000 30000  35000  40000 45000[/color]


[b][u]LÄMPÖTEHON YHTEYS LÄMPÖPUMPPUJEN BTU-YKSIKÖIHIN[/u][/b]
[SIZE=11px]
[color=blue]LÄMPÖÄ (kWh)       5000      10000      15000      20000      25000     30000     35000      40000     45000[/color]

[color=navy]BTU / vuosi:   17070000   34140000   51210000   68280000   85350000 102420000 119490000  136560000 153630000
 BTU / vrk:       46767      93534     140301     187068     233836    280603    327370     374137    420904
BTU / tunti:       1949       3897       5846       7795       9743     11692     13640      15589     17538[/color]
[/SIZE]

Edit Korjasin nuo öljy- ja pellettirivit oikeiksi ja lisäsin pari polttoainetta. /janti
Edit2 Lisäsin myös BTU-taulukon mukaan. /joppe

 

[tet]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Tuo öljyrivi ei minulle oikein aukea. Kevyessä polttoöljyssähän on melko tarkasti 10 kWh/litra energiaa. Jos kattilan hyötysuhde olisi 100%, kuluisi 10000 kWh:n tuottamiseen öljyä 1000 litraa. Kuitenkin tuossa taulukossa päästään 859 litralla jo 90% hyötysuhteella. ???

 

[janti]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Tuo öljyrivi ei minulle oikein aukea. Kevyessä polttoöljyssähän on melko tarkasti 10 kWh/litra energiaa. Jos kattilan hyötysuhde olisi 100%, kuluisi 10000 kWh:n tuottamiseen öljyä 1000 litraa. Kuitenkin tuossa taulukossa päästään 859 litralla jo 90% hyötysuhteella. ???

Nyt pitäisi olla oikein, korjasin tuohon Joppe112 taulukkoon jo oikein. Maakaasukin näytti olleen hiukan pielessä (oikea lämpöarvo 10 kWh/m3).
Voisikohan Joppe112 korjata nämä tuohon COP-laskuriinkin.

Lisäsin tuohon vielä nuo sekapuuhalot. Lämpöarvona niille käytin ~1310 kWh/p-m3. Koivulla Joppe112 on käyttänyt ~1700 kWh/p-m3. Pellettien energiasisältönä käytin tuota alempaa 4,5 kWh/kg. Polttohakkeen energiasisältönä olen käyttänyt 700 kWh/i-m3.

Lähteenä oli
http://www.halkoliiteri.com/sivu/energialaskuri/?navi=1,2,42
http://www.saatotuli.fi/tpl_site_01.asp?lang=1&s=48&sua=1
http://www.vapo.fi/index.php?id=507 ja http://www.vapo.fi/fin/kunta-_ja_yritysasiakkaat/biopolttoaineet/puupolttoaineet/puupolttoainelaadut/metsahake/?id=518
http://www.maakaasu.fi/7_kasikirja/pdf/mk_kk_13.09.04.pdf

Ohessa pari talukkoa tästä http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

Taulukko 3.2. Polttoaineiden teholliset lämpöarvot.
Polttoaine Tehollinen lämpöarvo Qpolttoaine, omin
Raskas polttoöljy 11,4 kWh/kg
Kevyt polttoöljy 10,0 kWh/dm³
Maakaasu 10,0 kWh/m³n
Polttopuu yleensä (pilkkeet) 4,1 kWh/kg
Pilkkeet (havuja sekapuu) 1300 kWh/pinom³
Pilkkeet (koivu) 1700 kWh/pinom³
Puupelletit 4,7 kWh/kg
Polttohake 900 kWh/irtom³
Kivihiili 6,6 kWh/kg
Palaturve 3,3 kWh/kg
Puubriketit 4,8 kWh/kg

Taulukko 3.1. Lämmöntuottolaitteiden vuosihyötysuhteita eri lämmöntuottotavoilla.

Lämmöntuottotapa Vuosihyötysuhde lämmitys,

Kaukolämpö 1,0
Sähkölämmitys 1,0

Öljy ja kaasukattilat, enintään 35 kW
tavanomainen kattila 0,87
matalalämpötilakattila0,90
kaasukäyttöinen kondenssikattila 0,93

Öljy ja kaasukattilat, yli 35 kW
tavanomainen kattila 0,89
matalalämpötilakattila 0,91
kaasukäyttöinen kondenssikattila 0,94

Kaksoispesäkattilat
öljylämmitys 0,80
puulämmitys 0,70

Puupolttoaineita käyttävät lämmöntuottolaitteet
Pellettikattilat 0,80
Hakekattilat 0,80
Pilkekattilat 0,70
Tulisijat 0,70

Lämpöpumput

Maalämpöpumppu 2,5
Ulkoilmalämpöpumppu (lämpö vesivaraajaan) 2,0

 

[Joppe112]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät


Nyt voit täältä taulukoista hakea myös lämmön kWh:n karkeat vastaavuudet suoraan erittäin usein Eurooppalaisissa mainoksissa ja otsikoissa näkyviin BTU-yksiköihin. Tämä helpottaa arviointia eri valmistajien ja niiden lämpötehojen välillä globaalimmin.

1 kWh = 3414 BTU, kts:
* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3428.0

 

[Henrola]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Mihinkä lämmitysöljyn hinnan täytyy laskea, että ilp:n sähkö kannattaa ottaa päältä pois, joko ollaan lähellä niitä hintoja (50-60s)? :-\

 

[teukka]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Myyntimiesten ja mainosten mukaan öljyn hinnan pitää olla alle 20 senttiä/litra, ennen kuin öljy voittaa ilpin. ???

 

[SON]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Kaikenlisäksi öljyn hinta on nousussa ja sähkön hinta laskussa vai kuinpäin se oli? ???

 

[marduk]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Onko tosi, että

Polttopuu yleensä (pilkkeet) 4,1 kWh/kg Vs Puupelletit 4,7 kWh/kg

On noin pieni ero. No kuinkahan paljon löytyy koivuhalko ----> kWh/kg

Lisätäämpä vielä, jos joudut ostamaan puusi takkaan ja maksat siitä esim. 30€ pinokuutiosta sitä ei kannata lämmittää ennekuin pakkanen paukkuu yli -15c siihen asti ilpit tuottavat asuntosi edullisemmin.

No mites sitten kun ostin kokeilu mielessä tätä pellettiä se makso 4,3€ 16Kg säkki. Säkissä luki, että siinä on energiaa 80kWh. Tuote on tehty Ruotsin Luleåssa. http://www.bioenergilulea.se/Pages/sv-SE/index.aspx Säkin ostin Tornion Lakkapäästä.

Kun tätä käyttää lämmitykseen puiden kaverina, leivinuunissa ja takassa niin onko tämän käytössä sitten melkein samat säännöt kuin pelkän puiden eli ei vasta kun pakkasta tyyliin -15.

 

[jarip]

Energiasisältöjä

Tuossapa hyvä taulukko polttopuiden energiasta ja pinojen painosta. Tämän mukaan motti koivua painaa 410 kg ja energiaa irtoaa 1700 kWh. Liekö tuohon laskettu tulisijan ja piipun häviöt?

http://www.takkapuut.fi/lampo.htm

Radiossa muuten oli mielenkiintoinen ohjelma luonnonilmiöistä ja siinä joku asiantuntija kertoi keskimääräisen salaman sisältävän 150 kWh energiaa. Sinänsä yllättävän vähän, mutta sen tuhovoima perustuikin sen osumakohdan pieneen alueeseen ja älyttömän lyhyeen aikaan.

Talteenotto nykyvehkeillä on hankalaa, kun tuossa ajassa ei mikään oikein ehdi imeä sitä, saati kaapata taivaalta.

 

[ekomies]

Vs: Energiasisältöjä

Tuossapa hyvä taulukko polttopuiden energiasta ja pinojen painosta. Tämän mukaan motti koivua painaa 410 kg ja energiaa irtoaa 1700 kWh. Liekö tuohon laskettu tulisijan ja piipun häviöt?

http://www.takkapuut.fi/lampo.htm

Tuossa ei ole tulisijan/piipun häviöitä. Lisäksi tuo sana "kuiva" tarkoittaa käytännössä sitä että puussa on edelleen kosteutta mukana, eli se
ei ole 100 % kuivaa tavaraa. 100 % kuivan puun lämpöarvo on ~5,0...5,2 kWh/kg, mihin ei päästä kuin laboratorio-olosuhteissa.

 

[jarip]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Siis voidaan edelleen lähteä siitä, että pinokuutiossa ylivuotista ulkona ollutta pinottua puuta on se 1000 kWh/motti. Enemmän tai vähemmän riippuen puun kuivuudesta, laadusta, tulisijan hyötysuhteesta ja käyttäjän osaamisesta.

 

[teukka]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Radiossa muuten oli mielenkiintoinen ohjelma luonnonilmiöistä ja siinä joku asiantuntija kertoi keskimääräisen salaman sisältävän 150 kWh energiaa. Sinänsä yllättävän vähän, mutta sen tuhovoima perustuikin sen osumakohdan pieneen alueeseen ja älyttömän lyhyeen aikaan.

Tuota asiaa sivuten olen selvittänyt, että sydämen rytmitykseen käytettävän defibrillaattorin teho on kymmeniä kilowatteja. Tämä tieto saattaa järkyttää sähkömiehiä, jotka tietävät, että 220 voltin jännitteestä saatu kymmenien milliampeerien virta on hengenvaarallinen.
Tuo sydämeen kohdistettu jysäys toimii muutaman kilovoltin jännitteellä ja kymmenien ampeerin virralla. Kesto on sitten vain muutamia millisekunteja. Energiaa on noin 100 J.

Tuntuu muuten mukavalta herätä tömäyksen jälkeen. Nimimerkki usein kokenut...

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Kyllä..

Radiossa muuten oli mielenkiintoinen ohjelma luonnonilmiöistä ja siinä joku asiantuntija kertoi keskimääräisen salaman sisältävän 150 kWh energiaa. Sinänsä yllättävän vähän, mutta sen tuhovoima perustuikin sen osumakohdan pieneen alueeseen ja älyttömän lyhyeen aikaan.
...

Juu, tuosta 150kWh:sta noin 1 % tulee maahan saakka. Eli tuolla maahan tulevalla energialla saattaisi saada kaffit keitettyä?
50 % salamoista ( ei salamista ) on 30kA ja 5 % suurempia kuin 100kA. Jännitepotentiaali voi olla luokkaa 100MV ennen purkausta.

Sähköpaimenen energia on yleensä alle 10 J ja jännite alle 10kV. Onko muut kusseet langalle.? Toi defbri on vielä kokeilematta. Defibrillaattoreihin sallittiin NiCd-akkujen käyttö edelleenkin.

Tuosta polttopuun sisältämästä energiasta: minun mielestäni pitäisi käyttää arvoa 18,7 MJ / kg tai 5,19 kWh / kg.
Kaikkien puulajien energiasisältö on tuo n. 5.2 kWh / kg 0 % kosteudella. On kai jokaisen oma asia jos polttaa märkiä puita! Mutta virallisissa hyötysuhdelaskuissa olisi parempi tällainen yhteismitallinen arvo.

 

[arto_m]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Tuosta polttopuun sisältämästä energiasta: minun mielestäni pitäisi käyttää arvoa 18,7 MJ / kg tai 5,19 kWh / kg.
Kaikkien puulajien energiasisältö on tuo n. 5.2 kWh / kg 0 % kosteudella. On kai jokaisen oma asia jos polttaa märkiä puita! Mutta virallisissa hyötysuhdelaskuissa olisi parempi tällainen yhteismitallinen arvo.

Polttopuu ei koskaan ole 0 % kosteudessa, paitsi laboratoriossa. Käytännössä polttopuun kosteus on n. 20 %.

5,2 * 0,8 = 4,2

 

[VesA]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Polttopuu ei koskaan ole 0 % kosteudessa, paitsi laboratoriossa. Käytännössä polttopuun kosteus on n. 20 %.

5,2 * 0,8 = 4,2

Näin nuo motti.fi:ssäkin:

 

[Maalainen]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Polttopuu ei koskaan ole 0 % kosteudessa, paitsi laboratoriossa. Käytännössä polttopuun kosteus on n. 20 %.

5,2 * 0,8 = 4,2

Vasta mittasin vuoden liiterissä olleita halkoja ja mittari näytti niiden kosteudeksi 10%.
Tuo ei kuitenkaan ole koko totuus, kun puu palaa osa sen lämpöenergiasta menee tuon puussa olevan veden haihduttamiseen. Eli jos puun kosteus on 20% niin sen antama lämpöhyöty on huonompi kuin yllä lasketulla kaavalla saatu lukema.

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Mun ajatukseni oli lähinnä se ettei öljynkään lämpöarvona käytetä 8kWh / l, sentähden että öljykattiloissa ei saada polttamalla enempää talteen. Onhan jonkinlainen tekninen huonous olemassa jos ei polttoaineesta saada kaikkea irti.

Tuosta polttopuun sisältämästä energiasta: minun mielestäni pitäisi käyttää arvoa 18,7 MJ / kg tai 5,19 kWh / kg.
Kaikkien puulajien energiasisältö on tuo n. 5.2 kWh / kg 0 % kosteudella. On kai jokaisen oma asia jos polttaa märkiä puita! Mutta virallisissa hyötysuhdelaskuissa olisi parempi tällainen yhteismitallinen arvo.

Polttopuu ei koskaan ole 0 % kosteudessa, paitsi laboratoriossa. Käytännössä polttopuun kosteus on n. 20 %.

5,2 * 0,8 = 4,2

Harmittava takaisku: tuosta kaavasta ei saa riittävän luotettavaa nyrkkisääntöä, antaa liian suuria arvoja. Jos olis 90% kosteus niin ei 5,2 * 0,1 = 0,52 pidä paikkaansa.

Teoriassa 88 % kosteudessa, puun sisältämä energia kuluu kokonaan veden haiduttamiseen.
Kotioloissa tuo raja on jossain 50 ... 55 % nurkissa. Teolliset polttoprosessit ovat oma lukunsa.

 

[tet]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Vasta mittasin vuoden liiterissä olleita halkoja ja mittari näytti niiden kosteudeksi 10%.
Tuo ei kuitenkaan ole koko totuus, kun puu palaa osa sen lämpöenergiasta menee tuon puussa olevan veden haihduttamiseen. Eli jos puun kosteus on 20% niin sen antama lämpöhyöty on huonompi kuin yllä lasketulla kaavalla saatu lukema.

Nyt taitaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin. Nyt puhutaan koko ajan puun nettolämpöarvoista, eli niistä luvuista jotka jää käteen kun kosteus on ensin haihdutettu pois. Sen takia se luku juuri vaihtelee kosteuden mukaan - mitä enemmän kosteutta sen vähemmän jää jäljelle energiaa kun kosteus on haihdutettu. Tässäpä pieni tietoisku aiheesta, löytyy osoitteesta http://www.kouvola.fi/material/attachments/elinkeinotoimi/kinno/tiedotteet/60gElKuMn/tietoisku_polttopuista.pdf

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Edelleenkin olen sitä mieltä:

Tuosta polttopuun sisältämästä energiasta: minun mielestäni pitäisi käyttää arvoa 18,7 MJ / kg tai 5,19 kWh / kg.

Itseasiassa hain ajatusta siten että kun mulla on noita klapeja joiden kosteus on luokkaa 2...5%, niin mun kattilan hyötysuhde menee yli 100, jos käytän lämpöarvona tuota yleisesti käytettyä 4,2.
Aika suuria eroja on noissa eri lähteiden antamissa lämpöarvoissa?

Tuolla on aika selkeä taulukko kosteuden vaikutuksesta energiasisältöön:
http://www.rica.fi/data/pdf-tiedostot/Rica_Heating/Yleistietoa_puulammitys.pdf

Tuossakin on sitten huomioitava se että vaikka 45% puilla pitäisi olla vielä puolet lömpöarvosta niin käytännössä tuollasten puiden lämpöarvo on nolla koska ne evät pala ilman ulkoista lisäenergiaa esme takassa tai kiukaassa.
Siinä yksi esimerkki "huonontuneesta" energiasta!
Fysiikankirja kertoo että veden haihduttamiseen kuluu energiaa n. 2,6 MJ / kg, mutta ei ota kantaa siihen miten tai missä kuivuminen tapahtuu, itte aattelin kuivata jurikin siellä tulipesässä!?

Kosteus huonontaa palamishyötysuhdetta, joka on siis eriasia kuin polttamislaitteen huötysuhde.

Itse otan käyttöön öljylle tuon 9kWh / kg, koska säiliönputsaaja vei 3 tonnin säiliöstä 300 litraa veden pilaamaa öljyä. Eikös se ole hiukan verrattavissa tohon veden huonontamiin puihin!

Tolla hillebrantilla on melkein yhtä paha ego kun mullakin!

http://www.kouvola.fi/material/attachments/elinkeinotoimi/kinno/tiedotteet/60gElKuMn/tietoisku_polttopuista.pdf

 

[VesA]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Puun kosteuden haihduttamiseen 'hukatun' energian voi parhaassa tapauksessa saada jossain kohtaa systeemiä talteen jos höyry tiivistyy savukaasuista takaisin nesteeksi sopivassa paikassa. Hienommissa vehkeissä näin tehdään hallitusti.

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Juurikin noin, teoriassa...
käytännön kotitalousmittakaavassa homma ei taida tuottaa riittävästi tulosta.

Puun kosteuden haihduttamiseen 'hukatun' energian voi parhaassa tapauksessa saada jossain kohtaa systeemiä talteen jos höyry tiivistyy savukaasuista takaisin nesteeksi sopivassa paikassa. Hienommissa vehkeissä näin tehdään hallitusti.

Itse yritin tunnustella tapausta, mulla oli muovinenvimäriputki hormissa sisäpiippuna. Semmonen "itkevä huilu" siitä tuli mutta toivoton tapaus energian talteenoton suhteen, kaiketi ne puut olivat liian kuivia. Pesällinenpuita, josta sai ruokalusikallisen tiivistynyttävettä, ei herättänyt hirveesti intohimoja. Tietysti jos on olemassa oleva konndenssinkerääjä niin hyötyä voi parantaa lisäämällä vettä palamisprosessiin.

Puiden kuivaaminen ja puiden polttaminen ovat kaksi eri asiaa eikä niitä todellakaan kannata yhdistää samaan prosessiin, ainakaan näissä kotitalousgategorian laiteisstoissa.

Paraan hyödyn polttopuista saa kuivaamalla puut mahdollisimman kuiviksi, esme viikko huoneen lämmössä, parantaa kokonais hyötysuhdetta enemmän kuin luulisi, pelkästään kuumemman ja paremman palamisprosessin takia. Myös kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä mm. hormiston kunnon kannalta.

 

[VesA]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Puiden kuivaaminen ja puiden polttaminen ovat kaksi eri asiaa eikä niitä todellakaan kannata yhdistää samaan prosessiin, ainakaan näissä kotitalousgategorian laiteisstoissa.

Kaupalliset kattilat ( joita kyllä piisaa ) tulevat lähinnä Saksasta ja niissä poltetaan pikemmin jotain muuta kuin puuta. Ehkä niistä voisi silti lainata teknisiä yksityiskohtia. Reippaasti lupaavat niille yli 100% hyötysuhteita, varmaankin juuri siksi että polttoaineiden lämpöarvot on ilmoitettu sen mukaan että vesihöyryyn sitoutunut energia on menetetty. Tavallisen märällä polttopuulla olisi tässä suhteessa vielä enemmän annettavaa kuin kaasulla tai öljyllä.

 

[tet]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Kaupalliset kattilat ( joita kyllä piisaa ) tulevat lähinnä Saksasta ja niissä poltetaan pikemmin jotain muuta kuin puuta. Ehkä niistä voisi silti lainata teknisiä yksityiskohtia. Reippaasti lupaavat niille yli 100% hyötysuhteita, varmaankin juuri siksi että polttoaineiden lämpöarvot on ilmoitettu sen mukaan että vesihöyryyn sitoutunut energia on menetetty. Tavallisen märällä polttopuulla olisi tässä suhteessa vielä enemmän annettavaa kuin kaasulla tai öljyllä.

Puun poltossa on osittain eri tilanne kuin öljyllä/kaasulla, niissähän ei periaatteessa ole vettä seassa (ainakaan ei pitäisi olla) kuten puussa on. Niiden nettolämpöarvo lasketaan siitä, kuinka paljon energiaa jää käytettäväksi kun palamisprosessissa syntyvä vesi on haihdutettu. Kondensiokattilalla hyötysuhde lasketaan myös tästä nettolämpöarvosta vaikka tuosta energiasta osa saadaan kondensoimalla talteen, siksi yli 100% hyötysuhde. Puun poltossa toki syntyy myös vettä, joten siinä on laskelmissa oltava sekä puun itsensä sisältämä vesi että palamisessa syntyvä vesi.

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Jos...
hyötysuhde on yli 100% niin kyseessä on ikiliikkuja!?
Eikä kaiketi tarvitse epäillä minne tämän foorumin väki kehottaa ikiliikkujat työntämään!

Tuolla vielä lisää polttopuutietoutta:

http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/DB59ECE5-DD4A-4B23-83E8-378B2DF6BE/0/Hillebrand_Kari_puunkuivaus_2.pdf

 

[Raksaaja]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

siksi yli 100% hyötysuhde.

Eli tarkoittaako tuo sitä, että savukaasujen lämpötila on matalampi kuin palamiseen käytettävän ilman lämpötila?

 

[tet]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Jos...
hyötysuhde on yli 100% niin kyseessä on ikiliikkuja!?
Eikä kaiketi tarvitse epäillä minne tämän foorumin väki kehottaa ikiliikkujat työntämään!

Eli tarkoittaako tuo sitä, että savukaasujen lämpötila on matalampi kuin palamiseen käytettävän ilman lämpötila?

Polttoaineilla on olemassa kaksi lämpöarvoa, brutto- ja nettolämpöarvo. Bruttolämpöarvo on se energiamäärä, joka polttoaineessa oikeasti on varastoituneena. Nettolämpöarvo taas on se mitä jää jäljelle, kun bruttolämpöarvosta otetaan pois se energiamäärä joka kuluu palamistuotteena syntyvän veden höyrystämiseen.

Öljykattiloiden normihyötysuhde lasketaan nettolämpöarvosta. Tämä siksi, että tuo normi on määritelty aikana jolloin kondensiokattiloita ei vielä ollut. Kondensiokattiloissa hyötysuhde pitäisi tietenkin laskea bruttolämpöarvon mukaan, koska niissä saadaan talteen myös tuo osa energiasta joka kuluu syntyvän veden höyrystämiseen. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan niidenkin hyötysuhde lasketaan nettolämpöarvosta, jotta se olisi yhteismitallinen perinteisten ei-kondensoivien kattiloiden kanssa. Tästä syystä kondensiokattiloiden normihyötysuhde on yli 100%.

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Juurikin noin kuin tetti sanoi.
Noilla siis mennään.

Jos huoneilman kosteus on luokkaa 40% ja lämpötila n. 22 C, niin polttopuiden taspainokosteudeksi tulee n.7 %. Siten on mahdollista saada yli 100 % hyötysuhteita ihan kotioloissa!

Eli suomeksi: märkiä puita ei kannata polttaa!

 

[vote]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Onko kukaan oikeasti mitannu miten puunpoltto näkyy ostoenergian määrässä?
Minun viiden vrk:n testi oli ,että lämmitin 4 päivää ensin 10 kg/vrk ja viides ilman puuta.
Lopputulos 2,1 kwh/kg.Onko tämä normaali tulos?

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Kuulostaa....
ihan realistiselta. Miten tuon lopputuloksen sait laskettua? Minkälainen tulisija oli kyseessä?

Onko kukaan oikeasti mitannu miten puunpoltto näkyy ostoenergian määrässä?
Minun viiden vrk:n testi oli ,että lämmitin 4 päivää ensin 10 kg/vrk ja viides ilman puuta.
Lopputulos 2,1 kwh/kg.Onko tämä normaali tulos?

Kotioloissa tuo on ihan hyvä saavutus. Pienimuotoisessa puunpoltossa pesällisen "ylös- ja alasajo" syö kokonaishyötysuhdetta jonkinverran.

90-luvun alussa harrastin polttopuiden punnitsemista ja palamisen optimointia mutta "professori" vei mun kirjanpitoni. Proffan käämi paloi kun olin polttanut leppäkalikoita, jotka olivat pari viikkoa kuivuneet pannuhuoneessa, hyötysuhde oli aika korkea! ( Niiltä ajoilta on peräisin tuo lämpöarvo-nilitys )

Oma taiteenlaji tuo klapien polttaminen, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Märkiä puita ei kannata polttaa!

 

[vote]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Itse itseäni lainaten tuolta käyttökertomuksien puolelta:
"
Olen nyt viiden päivän ajan testannut puunpolton vaikutusta talon lämmitykseen.
Poltin puuta 4:n päivän ajan 10kg puuta/vrk ja sitten viides päivä polttamatta.
Puut ovat ylivuotisia ja vielä n.viikon ajan löylyhuoneen lattialla kuivuneita.
Vertailukohtana käytin 5 vrk:n jaksoa 9.1-14.1 , jolloin lämmöt oli suurinpiirtein samanlaiset ja silloin en polttanut lainkaan puuta.
Tuolla jaksolla 9-13.1 talo kulutti 233 kwh eli 7,36 Wh/m3/Cd.
Nyt pollun kautta lämmitykseen meni 150 kwh eli 4,74 Wh/m3/Cd.
40 kg puuta siis vähensi muun lämmityksen tarvetta 83 kwh , eli 2,1 kwh/kg.
Vastaavasti vipin ottamassa sähkössä säästyi 31 kwh.
Että tällainen hyöty runsaasta puunpoltosta ,vai onko toi tiilerin takka noin paska.
Seuraava testi olisi , että paljonko käyttöveteen oikein menee lämpöä.
"
Takalle ei ole erillistä korvausilmaa . Voiko satunnaisista paikoista tuleva korvausilma jäähdyttää mökkiä niinpaljon ,että puusta saatava hyöty jää noin pieneksi?

 

[Maalainen]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Onko kukaan oikeasti mitannu miten puunpoltto näkyy ostoenergian määrässä?

Vajaa kymmenen vuotta sitten tulin tulokseen että yhden kuivan tiukasti ladotun pinokuution polttaminen pannuhuoneemme kattilassa säästi sähköä n.40eurolla. Silloin sähkön hinta oli ehkä puolet nykyisestä, hintatilastoja löytyy varmaan netistä.

 

[Pähkäilijä]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

40 kg puuta siis vähensi muun lämmityksen tarvetta 83 kwh , eli 2,1 kwh/kg.

Siis sait takan hyötysuhteeksi noin 50%. Toisaalta takka ei ole viidentenä päivänä vielä huoneen lämpöinen vaan lämmittää edelleen?

 

[vote]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Sen vuoksi

Siis sait takan hyötysuhteeksi noin 50%. Toisaalta takka ei ole viidentenä päivänä vielä huoneen lämpöinen vaan lämmittää edelleen?

Sen vuoksi jaksossa olikin viides päivä mukana . Kuudentena päivänä takka oli pinnaltaan jo aika viileä. Lämmitti se varmaan jotain , mutta tuskin suurta vaikutusta mittaukseen.

Vajaa kymmenen vuotta sitten tulin tulokseen että yhden kuivan tiukasti ladotun pinokuution polttaminen pannuhuoneemme kattilassa säästi sähköä n.40eurolla. Silloin sähkön hinta oli ehkä puolet nykyisestä, hintatilastoja löytyy varmaan netistä.

Eli pitäisikö tuosta päätellä ,että pinokuutiosta saa tehoja vajaat 1000 kwh. (800-900)

Tuo minun mittaus antaisi tulokseksi n.850 kwh jos pinokuutio painaa n.400kg

 

[juovi]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät


Itse olen käyttänyt 1000kwh/pinokuutio tosi kuivalle polttopuulle. Painoa tulee noin 350 kg. (lähinnä koivua). Tämä siis takassa. Maalla meillä on keskuslämmityskattila ja tässä hyötysuhde on paljon huonompi. :

 

[Raksaaja]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Onko kukaan oikeasti mitannu miten puunpoltto näkyy ostoenergian määrässä?

Olisi tarkoitus kokeilla tuota helmikuussa, vähintään viikon ajan, ehkä koko kuukauden. KWh-mittareiden luku viikon välein.
Oma arvaukseni olisi, että MLP:n kulutuksesta olisi mahdollista saada noin 1/3 pois meidän talossa.

Vielä on vähän mietinnässä, että minkälaisia muutoksia lämmönjakoon, ilmanvaihtoon ja lämpöpumppuun pitäisi tehdä, että takasta saisi mahdollisimman suuren hyödyn asumisviihtyvyyden juurikaan kärsimättä. Ehkä laitan vain kierrot kiinni 40-50m2 alalta, johon takan pitäisi aika hyvin vaikuttaa ja annan muuten kaiken olla ennallaan.
Sitten vain takka niin kuumaksi, että lämpöä liikkuisi muuallekin ilman välityksella lämpötilaeron voimin... (Takkana Tulikiven takkaleivinuuni n.2000kg)
Ja tosiaan, tiilipiippu lämmittää jonkin verran saunaa ja pesuhuonetta, joten silläkin osastolla voi takan lämmitys tuoda jotain säästöjä.

 

[Zen]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Onko kukaan oikeasti mitannu miten puunpoltto näkyy ostoenergian määrässä?
Minun viiden vrk:n testi oli ,että lämmitin 4 päivää ensin 10 kg/vrk ja viides ilman puuta.
Lopputulos 2,1 kwh/kg.Onko tämä normaali tulos?

Oliko sinulla Tiilerin-tulisija?

 

[vote]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Joo tiileri funkkis-jussi .Kyllähän ne myyjät lupaa vaikka mitä.
Mietiskelin ,että voiko se korvausilma jäähdyttää mökkiä niin paljon , että hyöty jää noin pieneksi?

 

[Mikkolan]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Joo tiileri funkkis-jussi .Kyllähän ne myyjät lupaa vaikka mitä.
Mietiskelin ,että voiko se korvausilma jäähdyttää mökkiä niin paljon , että hyöty jää noin pieneksi?

Tuolla "vesimiilun" esitteessä kerrottiin tehoksi 3 kg puita tunnisssa ja vastaava ilmankulutus 20 mottia tunnissa.

Oisko aika liki kahden ihmisen tarvitsema ilmanvaihtotarve? ( muistaakseni 3 l / s / 1). Kaiketi muu ulos puhallus on lämmityksen ajan pois päältä?


http://vesimiilu-fi.directo.fi/vesimiilun-tekniset-tiedot/

 

[Pähkäilijä]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Tuolla "vesimiilun" esitteessä kerrottiin tehoksi 3 kg puita tunnisssa ja vastaava ilmankulutus 20 mottia tunnissa.

Oisko aika liki kahden ihmisen tarvitsema ilmanvaihtotarve? ( muistaakseni 3 l / s / 1). Kaiketi muu ulos puhallus on lämmityksen ajan pois päältä?


http://vesimiilu-fi.directo.fi/vesimiilun-tekniset-tiedot/

Jostain muistelen itse lukeneeni että kilon puun polttoon tarvitaan 7 kuutioa ilmaa. Näillä keleillä omassa painovoimasessa talossa palaa noin 40kg puuta päivässä -> 280 m3 ilmaakin vaihtuu pelkästään pannuhuoneen kautta? Korvausilma ei tule suoraan ulkoa pannariin vaan sieltätäältä.

 

[vote]

Vs: Eri polttoaineiden lämpömäärät

Mikähän se mahtaa olla korvausilman lämpötila , kun noita tulipesien hyötysuhteita lasketaan?