Euroopan energiakriisi

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä minä sen tiedän. Mutta @Mikki vastasin että mistä suomi ostaa kaasunsa jos sitä ei eurooppa mistään saa.

Tässä kun yp siirtää asioita niin saisi siirtää sitte kaikki. Ei oo silti moittimista siihen suuntaan

Laivallisia kaasua saa kauempaakin kuljetettua ja niistä siivu Suomeen riittää täyttämään tarpeen. Mutta Euroopan mitassa yksi laivallinen LNGtä katoaa kuin pieru saharaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kaipa kaasua saa, jos maksaa enemmän kuin kiinalaiset ja muut siellä päin. Nesteenähän sitä sinne päin paljon viedään Lähi-Idästä, Afrikasta ja kai Amerikan puoleltakin jostain päin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Laivallisia kaasua saa kauempaakin kuljetettua ja niistä siivu Suomeen riittää täyttämään tarpeen. Mutta Euroopan mitassa yksi laivallinen LNGtä katoaa kuin pieru saharaan.
Kai eurooppaan sitte hankitaan enempi ku 1 laiva jos sitä enemmän tarvitaan?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kai eurooppaan sitte hankitaan enempi ku 1 laiva jos sitä enemmän tarvitaan?
LNG käsittelykapasiteetti on noin 40% Euroopan kulutuksesta. Kyllä Venäjällä on pelipaikka nyt ensi talvea varten.

Ne haluaa sen uuden putken auki ja jos minäkin tiedän miten se tapahtuisi, niin taatusti tietää venäläisetkin.

Pörssisähkön hinta jos ketjun aiheessa pysytään on varmasti aika huikea ensitalvena.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Saksa ryhtyy hätätoimenpiteisiin energiansaannin turvaamiseksi – hiilen kulutusta kasvatetaan​

Saksan hallitus on kertonut tänään ryhtyvänsä hätätoimenpiteisiin turvatakseen maan energiansaannin. Kaasun kulutuksen vähentämiseksi hiilivoimaloita valjastetaan nykyistä enemmän sähköntuotantoon.
 

Mekaniker

Vakionaama
Ruotsissa on kauheita:) prosenttilukuja sähkön uudesta hinta-tasosta johtuen:
Jos alkaisi kotimaan lehdet kirjoittamaan vastaavaa, miten olisi reaktio?

Saahan myytyä lisää lehtien irtokappaleita sillä tavalla

Toisaalta onhan taas kerran sähköpörssin hinnat korkeita, milloin tulee sököpörssi??
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Saksa valmistautuu säännöstelemään kaasua nostamalla energiasektorin valmiutta
Saksan talousministeri Robert Habeckin mukaan kaasutoimitusten vähentäminen on Venäjän taloudellinen hyökkäys Saksaa vastaan.

 

jmaja

Hyperaktiivi
Ahneella on p**nen loppu. Eiköhän tuo järki tule myös Pohjois-Euroopan markkinoille, kun huomataan mitä oikeasti maksaa suorasähkölämmitys tai edes monet lämpöpumput nykyhinnoilla, joiden nousulle ei näy rajaa, jos jatkataan näin.
 

tet

Hyperaktiivi
Nythän brittien muutoksesta taitaa ainoa tieto olla Boriksen puheet telkussa, ja siitä somessa välitetty tieto. Edes uutismedioista en aamulla vielä löytänyt mitään aiheesta. Boris ei välttämättä kauaa jakkarallaan enää keiku, mutta jos tuosta jotain päätöstä on jo tehty kabineteissa, niin saattaahan se edetä myös seuraajan aikana. Mielenkiintoista nähdä, millaisen vaihtoehdon Margaret Thatcherin perilliset tästä saavat kyhättyä. Ei taida olla helppoa tuolle puolueelle mitään vähemmän markkinavetoista järjestelmää kehittää tilalle.

En tunne Britannian tilannetta tarkemmin, mutta ainakin meillä sähköpörssin yksi tärkeimmistä tarkoituksista on verkon tasapainottaminen. Ilman noita hurjia hintapiikkejä, joita meilläkin nyt nähdään, meillä olisi lähinnä puolen valtakunnan laajuisia sähkökatkoja, kun kantaverkko kaatuisi tämän tästä tuotannon epätasapainoon.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ilman noita hurjia hintapiikkejä
En sanoisi piikeiksi, kun hinta pörssissä on ollut järjetön puoli vuotta lähes jatkuvasti. Lähinnä on lyhyitä piikkejä hintaan, joka jotenkin vastaa tuotankustannuksia 90+ % laitoksista. Muuten 2-10 -kertainen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nythän brittien muutoksesta taitaa ainoa tieto olla Boriksen puheet telkussa, ja siitä somessa välitetty tieto. Edes uutismedioista en aamulla vielä löytänyt mitään aiheesta. Boris ei välttämättä kauaa jakkarallaan enää keiku, mutta jos tuosta jotain päätöstä on jo tehty kabineteissa, niin saattaahan se edetä myös seuraajan aikana. Mielenkiintoista nähdä, millaisen vaihtoehdon Margaret Thatcherin perilliset tästä saavat kyhättyä. Ei taida olla helppoa tuolle puolueelle mitään vähemmän markkinavetoista järjestelmää kehittää tilalle.

En tunne Britannian tilannetta tarkemmin, mutta ainakin meillä sähköpörssin yksi tärkeimmistä tarkoituksista on verkon tasapainottaminen. Ilman noita hurjia hintapiikkejä, joita meilläkin nyt nähdään, meillä olisi lähinnä puolen valtakunnan laajuisia sähkökatkoja, kun kantaverkko kaatuisi tämän tästä tuotannon epätasapainoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
En sanoisi piikeiksi, kun hinta pörssissä on ollut järjetön puoli vuotta lähes jatkuvasti.
Jäljet johtavat Norjaan, mistä ovat rakentaneet valmiiksi liikaa ulkomaanyhteyksiä Keski-Eurooppaan ja Britanniaan varastoaltaiden kapasiteettiin nähden, samalla kun sattui kuiva ja vähätuulinen kausi (toivottavasti ei pysyvästi) ja P:n kätyrit kiristivät kaasun saatavuutta systemaattisesti jo vuoden verran valtapoliittisista lähtökohdista.
 

kaihakki

Vakionaama
Jäljet johtavat Norjaan, mistä ovat rakentaneet valmiiksi liikaa ulkomaanyhteyksiä Keski-Eurooppaan ja Britanniaan varastoaltaiden kapasiteettiin nähden, samalla kun sattui kuiva ja vähätuulinen kausi (toivottavasti ei pysyvästi) ja P:n kätyrit kiristivät kaasun saatavuutta systemaattisesti jo vuoden verran valtapoliittisista lähtökohdista.
Mitenkähän mahtaa käydä Norjan alumiinituotannon. Siellähän on on ylijäämä vesivoima hyödynnetty alumiinin valmistuksessa. Nyt kun sähkö kelpaa kaikkialle paksujen kaapeleiden kautta, niin ei taida enää halpaa sähköä riittää alumiinituotantoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsistahan on saanut halpaa sähköä,
Pohjoisessa kyllä (ja Norjan keski- ja pohjoisosissa on ollut vielä halvempaa). Etelä-Ruotsissa (Tukholman seudulla ja siitä etelään) sähkö ei ole järjestään ollut halpaa, jolloin tuolta ei kannata tuoda sähköä Suomeenkaan. Poikkeuksiakin on toki ollut ja nämä ovat tyypillisesti juontuneet sähkön tuonnin täydellisestä loppumisesta Venäjältä. Viron kaapeleiden imemä osuus Suomessa käytettävissä olevasta sähköstä ei ole ainakaan laskenut kaiken tapahtuneen seurauksena ja välillä ei tuule juuri ollenkaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitenkähän mahtaa käydä Norjan alumiinituotannon.
Jos nuo eivät ole onnistuneet suojaamaan sähkön ostohintojaan, niin kaiketi sitten on pidettävä tuotantotauko. Pitkällä aikajaksolla tilanne korjautunee ainakin sadannan osalta (luntahan tuli viime talvena hyvin), mutta näissä asioissa ei mikään ole varmaa, kuten ei ole esimerkiksi maatalouden satomäärienkään osalta. Voipi El Nino / La Nina -kierto heijastua näillekin seuduille.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Etelä-Ruotsissa (Tukholman seudulla ja siitä etelään) sähkö ei ole järjestään ollut halpaa,
Eikös se ole ollut halpaa pari viime kuukautta kaikilla Ruotsin alueilla, joista on kaapeli Suomeen? Ei aina tolkuttoman halpaa, mutta yleensä murto-osa Suomen hinnasta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös se ole ollut halpaa pari viime kuukautta kaikilla Ruotsin alueilla, joista on kaapeli Suomeen?
Yhtenä päivänä oli, seuraavana oli raja alueiden SE2 ja SE3 välillä. En ole seurannut kovin tarkkaan, mutta mielestäni ei mitenkään voi väittää että joko niin tai näin, vaan päivä ja tapaus kerrallaan. Todella moni asia vaikuttaa tilanteeseen, mutta kyllä tuo Venäjän tuonnin loppuminen on todellinen tekijä, onhan kadonnut enemmän kuin yhden OL:n toisen nyky-yksikön kapasiteetti, vaikkei aivan OL3:n verran. Pohjois-Saksan, Etelä-Ruotsin ja Tanskan suuri tuulivoimakapasiteetti ja Saksan aurinkovoima vaikuttavat paljon tilanteeseen ja tuolla tuuletkin puhaltavat eri tahtiin kuin Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.
 

tet

Hyperaktiivi
En sanoisi piikeiksi, kun hinta pörssissä on ollut järjetön puoli vuotta lähes jatkuvasti. Lähinnä on lyhyitä piikkejä hintaan, joka jotenkin vastaa tuotankustannuksia 90+ % laitoksista. Muuten 2-10 -kertainen.
No syyhän tähän on se, että meillä on tuon ajan ollut enemmän tai vähemmän koko ajan pulaa sähköstä. Talven kylmyys, edelliskesän kuivuus ja sen seurauksena vesivoiman vähyys, OL3 viivästyminen, putlerin sähkön katkaiseminen, OL1-2 vuosihuollot... Onhan noita syitä, miksi näin on. En väitä, että nykyinen systeemi olisi kuluttajan kannalta paras, mutta verkon kannalta se näyttää vielä toimivan. Jos tämä ei kelpaa, niin mitä tilalle?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Talven kylmyys, edelliskesän kuivuus ja sen seurauksena vesivoiman vähyys, OL3 viivästyminen, putlerin sähkön katkaiseminen, OL1-2 vuosihuollot..
Talvi on mennyt ja olihan silloin kallista myös lämpimämpinä jaksoina. Ydinvoiman vuosihuollot on joka vuosi ja OL3:n on viivästynyt 10+ vuotta. Sähkö oli hyvin kallista jo ennen putlerin katkaisua. Nyt tietysti voi vaikuttaa putlerin katkaisu. Mutta ei kai Suomessa nyt oikeasti ole sähköstä pulaa 8 GW kulutuksella, kun 15 GW:kin on mahdollista?

Vertailin juuri tätä päivää (371 €/MWh) 26.6.2021:een (32 €/MWh). Kulutus molemmissa n. 8 GW ja tuotanto hyvin samantyyppistä. 2,7 GW ydinvoimaa ja mitättömästi tuulivoimaa. Selkeä ero 0,5 GW enemmän vesivoimaa tänään. N. 2 GW vaje pahimmillaan tuotannon ja kulutuksen välillä.

Mistä tulee 12-kertainen hinta? Miksi se määrää pitkälti kuluttajien maksaman sähkön hinnan, vaikka se tuotetaan 99% yhtä halvalla kuin vuosi sitten? Kilpailu ei toimi.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Paljonko oli tuontia noina vuorokausina, ja mistä suunnasta - paljonko tuli Venäjältä vuosi sitten?

12-kertainen hinta tulee siitä, etta kalleimman tarvittavan sähkörahtusen hinta oli 12-kertainen verrattuna vuoden takaiseen.

Jaa onko sähköstä pulaa? No on Suomessa käyttämätöntä kapasiteettia kyllä, käyttämätöntä koska ei kannata kaupallisesti. Esimerkiksi omalla työpaikalla on yli 100 MW kapasiteettia, mutta koko kalusto seisoo. Niillä tuottaakseen pitäisi käyttää maakaasua, joka on pirun kallista. Minkään lyhyen piikin takia niitä on hankala alkaa käyttöön veivaamaan, ja sähköpörssin keskihinnat eivät vielä riitä jotta niiden käyttö olisi kannattavaa pidemmällä aikavälillä. Toki tällä hetkellä hommaa sotkee meillä myös voimalaitoksen uudistusprojekti, joka rajoittaa laitteistojen käyttöä.

Meille rakennettiin 2000-luvun alussa 80 MW kaasuturbiini, jota käytettiin muutama vuosi aktiivisesti. Viimeiset noin 15 vuotta se on seissyt melkolailla jouten ja rapistunut, koska kaasu vs. sähkö hintataso on ollut sellainen, ettei ole ollut järkeä edes miettiä sen käyttöä. Laitteen perässä on pakokaasukattila jolla voi tehdä prosessihöyryä ja kaukolämpöä, mutta ei kannata siltikään - biopolttoaineilla niitä on voinut tehdä paljon halvemmalla, ja halpaa sähköä on saanut pörssistä. Nyt sähkön hinta on pompannut, mutta niin on kaasunkin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Paljonko oli tuontia noina vuorokausina, ja mistä suunnasta - paljonko tuli Venäjältä vuosi sitten?

12-kertainen hinta tulee siitä, etta kalleimman tarvittavan sähkörahtusen hinta oli 12-kertainen verrattuna vuoden takaiseen.

En tiedä. Täältä katselin. Se näyttää nykyisen tuonnin, mutta historiasta vain kulutuksen ja tuotannon. Tosiaan vaje samaa luokkaa eli tuontia samaa suuruusluokkaa. Mistä näkee tuonti- ja vientihistorian? https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Niin siinä on mielestäni ongelma, että kuluttajahinnat ja varmaankin myös PKS-yritysten hinta tulee tuon kalleimman sähkörahtusen mukaan, vaikka heille myytävä sähkö tuotetaan 1/10 hinnalla oikeasti. Aiemmin ei ole ollut ongelmia, kun tuon hinta on ollut järjellinen eli pörssi ja kilpailu ovat toimineet. Nyt eivät ole marraskuusta lähtien toimineet.
 

ollikuhta

Vakionaama
Satunnaisvoima on tehnyt tehtävänsä ja paljon laitoksia on jouduttu laittaa naftaliiniin väliaikaisesti tai ikuisesti. Satunnaisvoima on laskenut hintaa noin kolmannekselle ajasta joka on tehnyt pahaa muille tuotantomuodoille, nyt sitten satunnaisvoiman pitäessä taukoa ei korvaavaa tuotantoa löydykkään 10€/Mwh korkeammalla hinnalla vaan 200€ korkeammalla hinnalla. Hintapiikit aiheuttaa monelaisia asioita jotka vielä korostavat piikikkyyttä, jollain aikavälillä varmaan piikit tasoittuu ja nopeasti käyttöönotettavaa tarjontaa tulee lisää, mutta siihen menee vuosia kuitenkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Suomessa nyt oikeasti ole sähköstä pulaa 8 GW kulutuksella, kun 15 GW:kin on mahdollista?
Ei 15GW ole lähellekään mahdollista, pikkuisen ylitse 10GW on, jollei tuule tai sada aivan poikkeuksellisen paljon. Eikä tuo raja ole kaukana, kun kesällä ei tarvita kovin paljon kaukolämmön yhteistuotantoa tai ainakaan ei kannata käyttää laitoksia niin, ettät lämpö menee harakoille (kapasiteetti luokkaa 3GW).

Suomen 15GW:n kulutus on ollut mahdollista vain niin, että Ruotsista on tuotu sähköä 2,7GW:n teholla, Venäjältä vajaan 1,5GW:n teholla ja Virosta 1GW:n teholla. Tuo tuonti on siis korvannut puuttuvan oman tuotannon. Suomessa on vallinnut katastrofaalinen pula omasta sähköntuotantokapasiteetista ja kymmeniä vuosia. Ainoa, mitä en voi ymmärtää, on se, ettei kansa ja päättäjät tunnu tuota ymmärtävän.
 

tet

Hyperaktiivi
Satunnaisvoima on tehnyt tehtävänsä ja paljon laitoksia on jouduttu laittaa naftaliiniin väliaikaisesti tai ikuisesti. Satunnaisvoima on laskenut hintaa noin kolmannekselle ajasta joka on tehnyt pahaa muille tuotantomuodoille, nyt sitten satunnaisvoiman pitäessä taukoa ei korvaavaa tuotantoa löydykkään 10€/Mwh korkeammalla hinnalla vaan 200€ korkeammalla hinnalla. Hintapiikit aiheuttaa monelaisia asioita jotka vielä korostavat piikikkyyttä, jollain aikavälillä varmaan piikit tasoittuu ja nopeasti käyttöönotettavaa tarjontaa tulee lisää, mutta siihen menee vuosia kuitenkin.
Noinhan se on, että piikit ovat oire tuotantokapasiteetin "laatuheitosta". Kuten totesit, siihen auttaa tasaisen perusvoiman lisääminen (lähinnä nyt OL3) ja erilaiset energian varastointimenetelmät. Myös aurinkovoima, vaikka "satunnaisvoimaa" onkin, auttanee asiaan jonkin verran, koska sen tuotantosyklit ajoittunevat yleensä eri kohtaan tuulivoiman kanssa.

Sen sijaan on vaikea näin äkkiä mieltää, miten pörssikauppajärjestelmää muuttamalla voitaisiin asia hoitaa. Suunnitelmataloudessa hinnat määritellään viisivuotissuunnitelmilla, meillä se ei taida toimia.

Suomessa on vallinnut katastrofaalinen pula omasta sähköntuotantokapasiteetista ja kymmeniä vuosia. Ainoa, mitä en voi ymmärtää, on se, ettei kansa ja päättäjät tunnu tuota ymmärtävän.
Ehkä kysymys ei ole niinkään siitä ettei ole ymmärretty, vaan siitä ettei ole välitetty. Suomi kun ei ole saari sähkömielessä, vaikka noissa siirtolinjoissa kapeikkoja välillä onkin. Olemme osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, joten tässäkään ei välttämättä välitetä niin kovasti tuijottaa niitä valtioiden rajoja. Toki itärajaa on hyvä aina tuijottaa, ja ehkä halpaan venäläiseen energiaan on liiaksi tuudittauduttu. Siinä asiassa ei kyllä olla yksin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ehkä kysymys ei ole niinkään siitä ettei ole ymmärretty, vaan siitä ettei ole välitetty. Suomi kun ei ole saari sähkömielessä, vaikka noissa siirtolinjoissa kapeikkoja välillä onkin. Olemme osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, joten tässäkään ei välttämättä välitetä niin kovasti tuijottaa niitä valtioiden rajoja. Toki itärajaa on hyvä aina tuijottaa, ja ehkä halpaan venäläiseen energiaan on liiaksi tuudittauduttu. Siinä asiassa ei kyllä olla yksin.
En ole asiasta eri mieltä. Mutta kuten todettua, niin on hilkulle kaikki vedetty, että sähköpulan merkit nostavat päätään jo kesällä, kun sähköän tuonti Venäjältä on lakannut kokonaan ja toista kymmentä vuotta aikataulusta myöhässä oleva suuri voimalaprojekti on myöhästynyt muutaman kuukauden lisää.

Niin tai näin, Suomessa ei ole varakapasiteettia, jolla tarvittava sähkön voitaisiin tarpeen tullen tuottaa kotimaassa, jos vaikkapa Ruotsissa jokin suuri voimansiirtoyhteys rikkoutuisi tai kulutus nousisi siellä jostakin poikkeuksellisen korkeaksi niin, että sähköä ei riitä vientiin. Baltiassakin sattuva suuri vika voi aiheuttaa sähköpulan. EIhän ole kuin luokkaa kymmenen vuotta, kun saksalaisen laivan ankkuri veti yllättäen Keski-Ruotsin ja Etelä-Suomen välisen 1,2GW yhteyden poikki useiksi kuukausiksi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei 15GW ole lähellekään mahdollista, pikkuisen ylitse 10GW on, jollei tuule tai sada aivan poikkeuksellisen paljon
Niin siis Suomi on selvinnyt monta kertaa n. 15 GW kulutuksesta. Itsenäisyyspäivän pakkasjaksolla näytti oma tuotanto olevan usein 10-11 GW, vaikka tuulivoimaa oli vain 200-700 MW, kulutuksen ollessa 13-14 GW. Tuosta kaukolämpöä vajaat 3 GW.

Nyt tarve on 5 GW vähemmän, mutta kallista on.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin siis Suomi on selvinnyt monta kertaa n. 15 GW kulutuksesta.
Juuri nykyhetkellä ei selviäisi läheskään, jollei navakka tuuli puhaltaisi Pohjanmaalla, vaikka kaikki kaukolämpövoimalat paahtaisivat lämpönsä harakoille ja saatavilla olevat tuontijohdot paahtaisivat täysillä. Noiden huippukulutusten aikaan oli vielä joukko hiili- ja öljylauhdevoimaloita, jotka on sittemmin romutettu. Tilalle on tullut käytännössä vain tuulivoimaa. Joukko voimaloita on lisäksi siirretty reservilaitoksiksi, joita ei noin vain käynnistellä etenkään reservikauden ulkopuolella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juuri nykyhetkellä ei selviäisi läheskään, jollei navakka tuuli puhaltaisi Pohjanmaalla, vaikka kaikki kaukolämpövoimalat paahtaisivat lämpönsä harakoille ja saatavilla olevat tuontijohdot paahtaisivat täysillä. Noiden huippukulutusten aikaan oli vielä joukko hiili- ja öljylauhdevoimaloita, jotka on sittemmin romutettu.
Saksassa alkavat tupruttamaan hiiltä. Onneksi olemme edelläkävijöitä ja olemme purkaneet moiset pois.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitä on romutettu talven 21-22 jälkeen?
Viime talvena ei saavutettu sähkön kulutusennätyksiä, viittasin muutaman vuoden takaisiin sulkemisiin. Tällä hetkellä liipasimella on joukko yhteistuotantolaitoksia (Helsingin Hanasaari, Naantalin yksi laitos, olisiko Tampereella, Lahdessa ja Vantaalla vastaavaa). Osa näistä on toistaiseksi energiaviraston maksamina reservilaitoksina, eli sähkömarkkinoiden kannalta poistettu käytöstä normaalitilanteessa ja etenkin kesäajaksi. Espoosta on poistumassa yksi pienehkö kaasuvoimala piakkoin. Meripori (viimeinen hiililauhdelaitos) on tainnut sekin olla puhtaasti reservivoimalana aivan viime vuosina. Hiili-, kaasu- ja öljylauhdettahan suljettiin usean gigawatin edestä aikaisemmin muutama vuosi sitten. Pienehköjä yhteistuotantolaitoksia on lopetettu jokunen. Uusien laitosten ilmestyminen voimalaitosreserviin tietenkin tarkoittaa, että vanhat reservilaitokset on lakkautettu. Energiaviraston voimalaitosrekisteristä näkee jotakin aiheesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ok. Oli kuitenkin n. 15 GW tai ainakin yli 14 GW useana päivänä, jotka vielä olivat lähes tuulettomia.
En osaa sanoa muuta kuin että Fingridin avoimen datan sivulta saatavista taulukoista aikaväliltä 1.12.2021 ... 28.2.2022, jossa sähkön kulutus on merkattu 3 minuutin välein, suurin lukema oli 2021-12-08 klo 18:16:00, jolloin kulutus oli 14268MW. Ennätyskulutus oli joskus useampia vuosia sitten pitkän kylmän jakson aikana ja tosiaankin yli 15000MW.

Tuulivoiman tuotanto oli tuolloin 2021-12-08 klo 18:16:00 305MW. Jos puolestaan haluaa yhdistää nuo datat, niin niistähän saisi selville, milloin muuta kuin tuulivoimalla katettavaa kulutusta on ollut maksimimäärä.

Joulukuussa 2021 tosiaankin itsenäisyyspäivän jälkeen oli kovat pakkaset ja sähkön pörssihintakin usein kova.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom