Tuosta tehon laskennasta: voisi tietysti yrittää suunnilleen arvioida saavutettavissa olevaa tehoa sinne päin. Vertailukohtana voisi olla vaikkapa tyypillinen yksilehtinen radiaattori. Valmistajan sivulla on laskuri, joka ilmoittaa 1000mm x 900mm radiaattorille tehoksi hiukan runsaat 100W, jos huone on 20-asteinen, tuleva vesi 30 astetta ja lähtevä 25 astetta. Tulevan veden lämpötilaa nostaen lämmönluovutusteho kasvaa melko suoraan verrannollisesti tulevan ja palaavan veden lämpötilaeroon, jos palaava vesi on mainitut 25 astetta. Käsittääkseni siis tehoa saa tuolla n. 7,5 asteen lämpötilaerolla pyöreästi 2 neliömetrin lämmönluovutuspinnalla (molemmat puolet) hiukan runsaat sata wattia. 10 metriä pitkän 100mm:n putken pinta-ala on luokkaa 3m³.
Jos tämän lisäksi tuntee virtausmäärät ja ilman lämpökapasiteetti on n. 1 kJ / kg K vakiopaineessa, saisi tuosta ainakin jonkinlaisen FEM-kaavan aikaan putken matkalle, jolla voisi summaamalla (ts. integroiden) arvioida, toimiiko tyydyttävästi. Lämmönsiirtymäteho tietenkin kasvaa tai vähenee verrannollisesti lämpötilaeroon putken varrella ja massavirrat ratkaisevat tuon ohella kummankin virtauksen lämpöprofiilin kehityksen. Virtaus on tietenkin hiukan toinen tilanne kuin radiaattorin pinnalla luonnollisessa virtauksessa, joten täytyisi mennä syvemmälle virtausmekaniikkaan. Käsittääkseni tuo kuitenkin olisi omiaan vain parantamaan lämmön siirtymistä. @jmaja varmaan osaisi antaa tarkemmankin kaavan, mistä tehoa voisi arvioida (unohtaen mahdollisen jäätymisen vaikutuksen). Epäilemättä netistä myös löytää, miten tuollaista oppikirjamaista esimerkkiä voi lähestyä.
Jos tämän lisäksi tuntee virtausmäärät ja ilman lämpökapasiteetti on n. 1 kJ / kg K vakiopaineessa, saisi tuosta ainakin jonkinlaisen FEM-kaavan aikaan putken matkalle, jolla voisi summaamalla (ts. integroiden) arvioida, toimiiko tyydyttävästi. Lämmönsiirtymäteho tietenkin kasvaa tai vähenee verrannollisesti lämpötilaeroon putken varrella ja massavirrat ratkaisevat tuon ohella kummankin virtauksen lämpöprofiilin kehityksen. Virtaus on tietenkin hiukan toinen tilanne kuin radiaattorin pinnalla luonnollisessa virtauksessa, joten täytyisi mennä syvemmälle virtausmekaniikkaan. Käsittääkseni tuo kuitenkin olisi omiaan vain parantamaan lämmön siirtymistä. @jmaja varmaan osaisi antaa tarkemmankin kaavan, mistä tehoa voisi arvioida (unohtaen mahdollisen jäätymisen vaikutuksen). Epäilemättä netistä myös löytää, miten tuollaista oppikirjamaista esimerkkiä voi lähestyä.
