Kuulostaa aika epätoivoiselta tehdä ainakin loppulämpöistä. Eikös se ole jopa yli 100 C? Tässä Malmön systeemissä lähdetään 14 asteisesta jätevedestä ja päädytään 66 C veteen. COP 3,5 https://vahterus.com/resources/case...GMfU1OvT0jO6JDJWNU38Qxa9q7sgM9moaAvsdEALw_wcB
Tai sitten petytään pahasti ja selitellään hallituksessa
Kaukokylmälle paikalla lienee tulevaisuudessa kysyntää (Uusista rakennuksista ja vanhojen jäähdytystapamuutoksista -- hinnanhan voi valita miksi tahansa nollan yläpuolelta, kunhan putkikustannukset tulevat katetuksi, sillä lämpöähän on tarkoitus tehdä ja myydä. Jäteveden lämmöstäkin joudutaan nykyisin jopa hiukan maksamaan HSY:lle [Helsingin seudun ympäristöpalveluille], joka hoitaa pääkaupunkiseudun vesiasiat, joten pumput voi lämmönlähteen puolesta konvertoida ääritilanteessa käytettäväksi pelkästään kaukokylmällekin). Selittelyriskiltähän tämä ei pelasta, mutta investoinnin hyödyllisyyden kylläkin, jos itse lämpöpumput perustuvat maalämpumpuista tuttuun periaatteeseen, kuten edellä aprikoin. Julkista rahaahan hommaan on luvattu syystä, että koko ideassa on kysymysmerkkejä. Sinällään juuri tuolla Vermon lämpölaitoksella on ennenkin poltettu suuria määriä firman omaa rahaa ja julkisia avustuksia (Puutähteistä valmistetun pyrolyysiöljyn polttamiseksi soveltuvan teknologian kehittelyyn).
Alla kuva Puumalaan tulleista höyrystinpattereista (=energiakeräin). Itse höyrystin on hieman vinossa.
Nuo Vermon lämpölaitoksen kennot ovat aivan vaakasuorassa. Kaukaa katsottuna liitäntäputket ovat niin paksuja, että epäilisin tuolla kiertävän liuosta. Puhallinpattereissa lukee "Alfa", eli nuo näyttävät samalta kuin tietyt Fincoilin mallit (Fincoil on ollut osa Alfa-Lavalin puhallinpatteritoimialaa, mutta koko toimialahan on sittemmin myyty Lu-Ve-yhtiöille).
Eikö tuossa voisi sulattaa kaukolämmön paluulämmöllä, niin että olisi paluussa lämmönvaihdin sulatusta varten ja sitten vasta lämmönvaihdin lämpöpumpulla lämmönnostoa varten?
Aika tuon näköisiä nuo puhallinpatterit ovat. Kaukolämmön paluuvesi on paljon epätaloudellisempi lämmönlähde sulatukseen kuin kylmäainenesteen alijäähdytyslämpö, mahdollinen toki. Alijäähdytyslämpö on tavallaan ilmaista tällaisessa käytössä, kun paluuvesi on luokkaa 40 ... 50 astetta, eikä lämpöä voi käyttää tuloilman lämmitykseen tms. hyötykohteeseen (kylmäpiirin lämmönvaihtimella tuotettu alijäähdytys ei näet säästä tyypillisesti lämpöpumpuissa käytettyjen kylmäaineiden kanssa; eihän sellaisia ole ilpeissä, vilpeissä tai maalämpöpumpuissa, tietyissä kylmäsäilytyslaitteissa toki). Alijäähdytyslämmön määrä ei ole kummoinen, mutta uskoakseni voisi riittää, jos sulatus hoidetaan muutoin taloudellisesti ja tarkasti ohjattuna. Epäilisin, että vaakapatteri on sulatuksen kannalta sikäli edullinen, että jää liukuu ja tippuu osittain kiinteänä. Allahan on metrejä tilaa, joten kunkin patterin alle voi talven aikana antaa kertyä aikamoisen röykkiön, joka sulaa aikanaan kevään lämmetessä. Uudelleen jäätyvä jää myös syöttäisi kennoille lämpimämpää ilmaa kuin suoraan ympäristöstä.
Tuossa voi syynä asennustilan puute (mikä ei ole ongelmana esim. Vermon lämpölaitoksella, kun on tuo pusikkopläntti ja vanha turhan suuri parkkipaikka; ehkä suunnittelivat mahdollista geolämpölaitosta, mutta ovat tainneet kallistua ajatukselle, että lämpöpumput ovat tuolla lupaavampi mahdollisuus; kaava on mikä on, eli tuolle pläntille ei ehkä ole kaavan mukaista käyttöä tällä hetkellä eikä sinne voi järjestää ulkoa kulkuyhteyttä, vaikkakin alue on aika tiheään rakennettua; ehkä tuolla tarvitaan priimauslämpöpumppuja, jos halutaan Telian Pitäjänmäen datakeskuksen hukkalämpö vihdoinkin hyödyksi jollakin kustannustehokkaalla järjestelyllä).
oilon.com
Tuo taitaa olla lämmitysteho, tulisiko tuon lisäksi noin 1 MW kylmää (CHC)?
Tuossa kaiketi on ajatuksena, että kun kaukokylmäverkkoon menee jotakin +6-asteista vettä ja palaa luokkaa 15-asteista, tuo on kaukolämmön lähteenäkin parempi kuin juuri mikään, mistä lämpöä voi pumpata (kun unohdetaan teollisuuprosessit, joiden hukkalämpö on harvoin lähellä asutuskeskuksia). Eli kaukolämpöä saa tuosta edullisemmin kuin mistään muualta, joten jäähdytysenergia on ilmaista energiataseen mielessä lukuun ottamatta pumppauskustannuksia. Nuo ovat suuressa järjestelmässä korkeintaan prosentteja kokonaisuudesta ja kompensoitavissa kaukolämmön tuotannosta saatavilla energiahyödyillä. Voisi siis väittää, että kaukojäähdytyksen tuottosuhde voi aivan hyvin olla vaikkapa 100 tai 1000 (tai kierähtää äärettömän kautta ympäri energian lähteeksi) tuon 10:n sijaan, jos lämpö menee kaupaksi kesälläkin esimerkiksi ihmisten tunnetusti suihkutellessa itseään sitä enemmän, mitä kuumempaa on, eikä pelkästään kylmän hanan vedellä.
Sähköyhtiöt (kuten Helen?) ovat menneinä kesinä raportoineet, että sähkönkulutus on helteillä noussut ja panneet tuon liiketilojen jäähdytyksen piikkiin. Ilpit nyt eivät muutenkaan tyypillisesti ole realistinen vaihtoehto suurten liiketilojen jäähdytykseen (jäähdytysputkien vetäminen alempiin kerroksiin edes seinältä jostakin kymmenien metrien päästä ei ole realistinen vaihtoehto saatikka jokin sellainen, jonka julkisivuviranomainen hyväksyy ja joka ei aiheuta huomattavia lisäkustannuksia itse rakennukselle). Saahan lämpöä kesällä meren pintavesistä tai ulkoilmasta, mutta kerääminen tai siirtäminen pitkien matkojen takaa vaatii huomattavia investointeja, vie lisäenergiaa jne. Kaukojäähdytyksessä asiakas maksaa keräysvehkeet kiinteistön osalta ja kaiken kukkuraksi kunnon korvauksen vielä kylmästäkin (kun tarvittavat kiinteistökohtaiset vehkeet eivät investointien, ylläpidon, energiakulun ja huoltopalveluiden osalta ilmeisestikään tule kokonaisuutena ainakaan halvemmiksi). Lämpöyhtiön kontolle jäävät lisäkuluna vain runkoputkisto pumppuineen.
On kaukojäähdytysasiakkaita Helsingissä ainakin jo satoja (kerrostalokiinteistöjä) ja käsittääkseni niitä on jo melkoisesti asuinkerrostaloissakin. Toki verkosto on rajoitettua, mutta Helen ja Fortum tarjoavat jo melko pieniin kaukolämmitettyihin kiinteistöihin ratkaisua, jossa "väärin päin" kytketty maalämpöpumppu jäähdyttää kiinteistön jäähdytysverkostoa ja lauhdelämpö työnnetään kaukolämpöverkkoon.
Tuokaan ei pistäisi ehkä niin silmään, jos painottaisi vaikka näin (painotusajatukset suluissa auki lavennettuina): "Kaukokylmää tuottavat teollisuuslämpöpumput ovat erittäin energiatehokas tapa jäähdyttää rakennuksia verrattuna esimerkiksi asuntokohtaisiin [pelkkää kylmää tuottaviin sähköenergiaperustaisiin ratkaisuihin] (kuten ilmalämpöpumppuihin, jotka edustavat näiden parhaimmistoa energiankäytön kannalta)."
