Fujitsu 11kW VILP - löytyiskö vinkkejä?

Minulla oli/on samankaltainen ongelma kuin aloittajalla (impromat myös käytössä), tosin koskee enemmän kesäaikaa, kun ulkoyksikkö on pienempi 8 kW (WOYA080LDC). Eli lämpimien kelien aikaan teki tuota samaa, lämmitti hetkisen, sammutti ja aloitti lämmityksen uudelleen, meillä pumppu on lämmitysverkon paluussa ennen öljykattilaa. Tein sellaisen muutoksen, että nostin oumannista pyynnit yli vilpin, suntti on siis kokonaan auki ja toimii vesitilan lisääjänä (ei patterit napsu). Samalla vilppi siis lämmittää öljykattilaa ulkolämpötilan mukaisesti käyrällä ja kattilassa oleva kierukka esilämmittää käyttövesivaraajalle (oso super s300) menevän veden.

Kesäaikana siirrän vilpin lämpötila-anturin kattilan jälkeiseen putkeen eli näin sain vilpin lämmitysaikaa pidemmäksi, kun näkee samalla koko öljykattilan (200 l) vesitilavuuden. Impromatista laitan reg. constant arvon maksimille, meillä ohjaimena UTI-IQCP ja siinä maksimi on 30 (uudemmassa isompi arvo merkkaa isompaa viivettä + kommunikaationopeus on muistaakseni tuplat 15 s ATWD ohjaimeen nähden --> 30*15s=450s=7,5min) ja rajoitan tehot max 20 %. Näin sain pätkäajon kuriin.

Lämmityskaudeksi siirrän lämpötila-anturin kattilan etupuolelle ja lasken reg. constant arvon muistaakseni kakkoseen, toimii sulatusten kanssa paremmin näin. Edelleen on suntti sepposen selällään eli vesi kiertää kattilan kautta esilämmitäen veden (arimax 17s kattilassa paluuvesi menee kattilan pohjalle eli koko vesitilavuus mukana). Kun pakkanen menee tiukemmaksi, täräytän öljypannun tulille, tosin esim viime talvena ei tarvinnut litraakaan polttaa, vaikka on 186 neliötä lämmitettävänä ilpin avustamana.

Tässä lisätietoa aiemmasta kytkennästä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/vilp-rintamamiestaloon-öljykattilan-rinnalle.25474/
 
Viimeksi muokattu:
Nuo liittyy ajastuksiin eli voi laittaa esim poissaolon ajaksi lämmityksen alentamisen:

Temperature reduction - cooling - Kuinka monta astetta lämpötila nousee jäähdytystilassa

Temperature reduction - heating - Kuinka monta astetta lämpötila laskee lämmitystilassa
 
Taitaa olla niin että pumppu on liian iso taloon ja ohjaus on rampa katkokäynnin suhteen. Aikonani tämä taisi olla toinen pummpuehdokas mitä tutkin ja korkea minimilämpöteho jäi mieleen ja kun en keksinyt oikein mitään keinoa katkokäynnin hallintaan - muuta kuin ajastus - niin totesin että ei soveltunut minulle.
RMR sanoi:
Mittauspiste vedelle on levarilta lähtevän veden putkessa. Toisessa kommentissa lähetettiin jo ennestään näkemäni kuvat, joissa kehotettiin kytkemään anturi suoraan kattilaan. Asentaja kuitenkin suosi mittauspisteeksi levaria lähempää kohdetta...
Klikkaa laajentaaksesi...

Minne noi anturit on nyt asennettu? Jos asetuksista ei löydy mitään niin jäljelle taitaa jäädä anturin paikan vaihto?
 
sipever sanoi:
Minulla oli/on samankaltainen ongelma kuin aloittajalla (impromat myös käytössä), tosin koskee enemmän kesäaikaa, kun ulkoyksikkö on pienempi 8 kW (WOYA080LDC). Eli lämpimien kelien aikaan teki tuota samaa, lämmitti hetkisen, sammutti ja aloitti lämmityksen uudelleen, meillä pumppu on lämmitysverkon paluussa ennen öljykattilaa. Tein sellaisen muutoksen, että nostin oumannista pyynnit yli vilpin, suntti on siis kokonaan auki ja toimii vesitilan lisääjänä (ei patterit napsu). Samalla vilppi siis lämmittää öljykattilaa ulkolämpötilan mukaisesti käyrällä ja kattilassa oleva kierukka esilämmittää käyttövesivaraajalle (oso super s300) menevän veden.

Kesäaikana siirrän vilpin lämpötila-anturin kattilan jälkeiseen putkeen eli näin sain vilpin lämmitysaikaa pidemmäksi, kun näkee samalla koko öljykattilan (200 l) vesitilavuuden. Impromatista laitan reg. constant arvon maksimille, meillä ohjaimena UTI-IQCP ja siinä maksimi on 30 (uudemmassa isompi arvo merkkaa isompaa viivettä + kommunikaationopeus on muistaakseni tuplat 15 s ATWD ohjaimeen nähden --> 30*15s=450s=7,5min) ja rajoitan tehot max 20 %. Näin sain pätkäajon kuriin.

Lämmityskaudeksi siirrän lämpötila-anturin kattilan etupuolelle ja lasken reg. constant arvon muistaakseni kakkoseen, toimii sulatusten kanssa paremmin näin. Edelleen on suntti sepposen selällään eli vesi kiertää kattilan kautta esilämmitäen veden (arimax 17s kattilassa paluuvesi menee kattilan pohjalle eli koko vesitilavuus mukana). Kun pakkanen menee tiukemmaksi, täräytän öljypannun tulille, tosin esim viime talvena ei tarvinnut litraakaan polttaa, vaikka on 186 neliötä lämmitettävänä ilpin avustamana.

Tässä lisätietoa aiemmasta kytkennästä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/vilp-rintamamiestaloon-öljykattilan-rinnalle.25474/
Klikkaa laajentaaksesi...
Okei, en siis ole ainoa kellä Fujitsun kanssa tämmöistä ongelmaa. Jos ei muuta aivan tolkutonta tilanteen korjaavaa konstia löydy muuten, saatanpa hyvin alkaa kokeilemaan jotain tuollaista itsekin. Kiitos vaan kertomasi ja kokemasi jakamisesta!

Olikos sinulla käytössä ulkoantureita Oumanin anturin lisäksi? Itselläni ei siis (ainakaan vielä) ole ulkoanturia Impromatille käytössä. Siellä siis 8kW pumppu; alkaa entistä enemmän haiskahtaa silmään kusemisen maulta alkuperäisen asennustyön tehneen koijarin toimet. 11kW pumppu taitaa olla hitusen verran yliampuva näille neliöille...

Teillä siellä melkein tuplat lämmitettävää neliötä tähän talouteen verrattuna; paljonkos siellä on ollut sähkönkulutus keskimäärin kuukaudessa, jos saa udella? Näillä leveysasteilla pakkanen pyörinyt nollan hieman molemmin puolin ja juuri tänään paukahti Elenian muistamiset postilaatikosta - vuoden 19 joulukuun kulungit vertauskohtana reilu 600kWh, kun VILP ei ollut käytössä - nyt viime kuun kulungit reilu 2100kWh, vaikka viikon verran oli VILPpi pois pelistäkin... Huhuh! Tekee melkoiset vuorokautiset keskikulungit...
 
Espejot sanoi:
Eikö asetuksissa löydy mitään hystereesi asetusta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri olin Fujitsun maahantuojaan yhteyksissä. Varsinaista hystereesin säätöä ei ilmeisesti ole Impromatin kautta, mutta jotain asetusmuutoksia pystyy läppärin kautta ajamaan logiikalle. Käyttäjän ohjauspaneelin kautta ei muokattavat asetusvaihtoehdot riitä. Kökkö mikä kökkö.
 
Espejot sanoi:
Taitaa olla niin että pumppu on liian iso taloon ja ohjaus on rampa katkokäynnin suhteen. Aikonani tämä taisi olla toinen pummpuehdokas mitä tutkin ja korkea minimilämpöteho jäi mieleen ja kun en keksinyt oikein mitään keinoa katkokäynnin hallintaan - muuta kuin ajastus - niin totesin että ei soveltunut minulle.


Minne noi anturit on nyt asennettu? Jos asetuksista ei löydy mitään niin jäljelle taitaa jäädä anturin paikan vaihto?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuota ollaan itsekin alettu tosiaan miettiä, että pumppu olisi ylitehoinen. Tässä kohtaa ollaan pohdittu vielä sitä, että saisiko läppärin kautta muuteltua tajarin asetuksia ja sitä kautta pienennettyä kulunkeja. Ilmeisemmin ottotehot liikkuvat tällä pumpulla 1,5kW ja 5,5kW välillä. Voi olla heikkoa alkaa asennusfirman kanssa keskustella pienemmästä pumpusta enää tässä kohtaa...

Anturi on nyt siinä paikassa, missä FG Finlandinkin ohjeistus näytti. Eli kierron vettä mittaava anturi on levarin jälkeen kattilalle palaavassa putkessa ja toinen anturi on levarin kyljessä.

Öljyä piti alkaa taas poltella tuon Elenian laskun nähtyä. Vihreys on ylimainostettua...
 
Impromaatin softa olisi voinut olla kehittyneempi. Annoin aikoinaan heille palautetta asiasta. Ei ole mennyt perille.
 
  • Tykkää
Reaktiot: RMR
RMR sanoi:
Anturi on nyt siinä paikassa, missä FG Finlandinkin ohjeistus näytti. Eli kierron vettä mittaava anturi on levarin jälkeen kattilalle palaavassa putkessa ja toinen anturi on levarin kyljessä.

Öljyä piti alkaa taas poltella tuon Elenian laskun nähtyä. Vihreys on ylimainostettua...
Klikkaa laajentaaksesi...
Kokeilisin vaihtaa anturin paikkaa varaajaan.

Sitten jos pumppua haluaa viritellä niin varaajan vaihto isompaan...
 
Paljonkos sitä öljyä kuluu näillä keleillä vuorokaudessa?
Saman lämpömäärän se talo kuluttaa, lämmitti sen miten tahansa. Oletettavasti pumppu kuitenkin tekee yli ykkösen hyötysuhteella lämpöä katkokäynnilläkin, eli arvelisin sen kuitenkin lämmittävän edullisemmin kuin öljy.
 
Kokeilisin tuota sipeverin tapaa, jossa oumanin säätö reilusti auki ja impromatin lämpötilakäyräohjauksella lämmitettäisiin suoraan sopivaksi lämmitysvesi. Halpa kokeilu ja siinä jo valmis esimerkki, millä saatu toimimaan paremmin.
 
Virtaakohan vesi kunnolla tuolla lämmityskierrossa? Onko kokeiltu ilmata järjestelmää? Sinänsä ei tuo sähkönkulutus kovin kamalalta kuulosta vaikka öljylämmitykseen tottuneelta voi tuntua isolta muutokselta. Nollakelissä on jo melkoinen lämmitystarve etenkin hieman vanhemmassa talossa.
 
Jeps, on impromatilla oma ulkoanturi. Tällä hetkellä Helsingissä pari astetta pakkasta ja ~35 asteiseksi vilppi lämmittää veden.

Joulukuun kokonaissähkönkulutus oli noin 1900 kWh (mukana hupisähkö ja ulkovaraston sähkölämmitys, keskilämpö 1,5 astetta), hupisähkö meillä menee reippaasti parin muksun takia, esim heinäkuussa meni noin kaikkineen sähköä 750 kWh. Vuonna 2020 näytti menneen 16490 kWh yhteensä ja nolla litraa öljyä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: RMR
RMR sanoi:
Okei, en siis ole ainoa kellä Fujitsun kanssa tämmöistä ongelmaa. Jos ei muuta aivan tolkutonta tilanteen korjaavaa konstia löydy muuten, saatanpa hyvin alkaa kokeilemaan jotain tuollaista itsekin. Kiitos vaan kertomasi ja kokemasi jakamisesta!

Olikos sinulla käytössä ulkoantureita Oumanin anturin lisäksi? Itselläni ei siis (ainakaan vielä) ole ulkoanturia Impromatille käytössä. Siellä siis 8kW pumppu; alkaa entistä enemmän haiskahtaa silmään kusemisen maulta alkuperäisen asennustyön tehneen koijarin toimet. 11kW pumppu taitaa olla hitusen verran yliampuva näille neliöille...

Teillä siellä melkein tuplat lämmitettävää neliötä tähän talouteen verrattuna; paljonkos siellä on ollut sähkönkulutus keskimäärin kuukaudessa, jos saa udella? Näillä leveysasteilla pakkanen pyörinyt nollan hieman molemmin puolin ja juuri tänään paukahti Elenian muistamiset postilaatikosta - vuoden 19 joulukuun kulungit vertauskohtana reilu 600kWh, kun VILP ei ollut käytössä - nyt viime kuun kulungit reilu 2100kWh, vaikka viikon verran oli VILPpi pois pelistäkin... Huhuh! Tekee melkoiset vuorokautiset keskikulungit...
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä Vantaalla n. 150 m2 lämmintä alaa yksi kerros, 60-luvun talo. Ultimate 5000EEV VILP 2000 ltr varaajan kanssa. Joulukuun talon kaikki sähkönkulutus 2700 kwh.
RMR:n kulutus olisi ollut ehkä n. 2600 kwh, jos VILP olisi ollut päällä koko kuukauden. On kyllä liikaa. Ulti on huono laatuinen kone, mutta RMR:n Fujitsu on tässä tapauksessa vieläkin huonompi. En huomannut viestiketjussa, että missä päin Suomea ollaan.
Menoveden lämpötilan alentaminen esim. 40 asteeseen parantaa Fujitsun coppia reippaasti. Tuollaisen isotehoisen koneen veden virtausnopeus on varmaan melko iso, joten dT on pieni. Eli coppi on huono 50 asteen lämpötilalla.

Jos varaaja on edelleen paikallaan, niin sen käyttöönotolla tilanteen saisi täysin hallintaan.
 
Mulla Fujitsun hp11 ja joulukuun kokonaiskulutus oli 2100kwh. Vanhat vesipatterit, lämmitettäviä neliöitä 200 ja talo vuodelta -54. Käytössä fujitsun oma sisäyksikkö. Katkokäynti loppuu jossain nollakelejä kylmemmässä. Talon kokonaiskulutus -2c oli nyt noin 2.5 kwh ja pumppu käy kokoajan.
 
Hhartikainen sanoi:
Paljonkos sitä öljyä kuluu näillä keleillä vuorokaudessa?
Saman lämpömäärän se talo kuluttaa, lämmitti sen miten tahansa. Oletettavasti pumppu kuitenkin tekee yli ykkösen hyötysuhteella lämpöä katkokäynnilläkin, eli arvelisin sen kuitenkin lämmittävän edullisemmin kuin öljy.
Klikkaa laajentaaksesi...
Heh! Tottahan tuokin, lämmittipä millä tahansa, niin lämpömäärä oletuksena sama ja olipa lämmitys öljyllä tai sähköllä tai millä tahansa, ilmaista se ei ole koskaan.

Nopeasti ja karkeasti mitä laskeskelin, niin mennään näillä keleillä niin samoissa hinnoissa nykyisellä sähkön siirron ryöstöhinnalla verraten öljyyn vuorokautisen lämmityskulun kohdalla, että ihmetyttää vaan. Sähkön siirto kun nyt on tosiaan noussut roimasti siitä mitä se oli kun aikanaan ensimmäisen VILPin hommasin, niin aivan samalla mentaliteetilla ei pysty kuitenkaan öljylämmityksen ja VILPillä lämmittämisen eroja vertailemaan tässä kohtaa kuin aiemmin. Siitä huolimatta mitä olen ymmärtänyt, niin VILPin pitäisi öljyyn nähden tuoda näilläkin hinnoilla säästöjä rahallisesti, vaikka öljylämmityslaitteistokin olisi nykyaikainen. Tällä hetkellä tässä taloudessa niin ei vaan ole.

Lisäksi tällä hetkellä vertaillessa öljyä ja VILPillä lämmittämistä, pienensin vähemmän käytössä olevien huoneiden lämmitystä hieman, joten lämmityksen tarve on pienentynyt hieman verraten taas noihin öljyllä lämmittämisen vertailuarvoihin, jolloin huonelämmöt olivat kauttaaltaan korkeammat kuin nyt.

Mutta kaikki maksaa ja mikään ei ole ilmaista. Tällä hetkellä VILPpi ei vaan maksa itseään ja hankintakulujaan takaisin pätkääkään.
 
Sammeli77 sanoi:
Virtaakohan vesi kunnolla tuolla lämmityskierrossa? Onko kokeiltu ilmata järjestelmää? Sinänsä ei tuo sähkönkulutus kovin kamalalta kuulosta vaikka öljylämmitykseen tottuneelta voi tuntua isolta muutokselta. Nollakelissä on jo melkoinen lämmitystarve etenkin hieman vanhemmassa talossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Virtausten pitäisi olla riittävät, mutta pitää niitäkin vielä kokeilla säädellä. Ilmailuja on tehty järjestelmämuutosten jälkeen ja ilmat on saatu hyvin poistumaan verkosta.

Tuokin on totta, että lämmitysmuotoa vaihdellessa ei ole aivan samanlaista kosketuspintaa vielä tuohon VILPpiin. Molemmat ovat oma lukunsa, niin öljy kuin VILPpikin. Siitäkin huolimatta olen ollut kuitenkin siinä käsityksessä, että VILPpi olisi öljyyn nähden edukkaampi lämmitysmuoto, jota oma järjestelmä ei tällä hetkellä pysty olemaan. Varmasti kun järjestelmän saisi toimimaan paremmin, alkaisi säästöäkin syntymään. Kyllähän tuosta öljystä ihan tosissaan tarkoitus olisi pois päästä, tai vähintäänkin saamaan sen tarve minimoitua aivan minimiin.
 
kaihakki sanoi:
Meillä Vantaalla n. 150 m2 lämmintä alaa yksi kerros, 60-luvun talo. Ultimate 5000EEV VILP 2000 ltr varaajan kanssa. Joulukuun talon kaikki sähkönkulutus 2700 kwh.
RMR:n kulutus olisi ollut ehkä n. 2600 kwh, jos VILP olisi ollut päällä koko kuukauden. On kyllä liikaa. Ulti on huono laatuinen kone, mutta RMR:n Fujitsu on tässä tapauksessa vieläkin huonompi. En huomannut viestiketjussa, että missä päin Suomea ollaan.
Menoveden lämpötilan alentaminen esim. 40 asteeseen parantaa Fujitsun coppia reippaasti. Tuollaisen isotehoisen koneen veden virtausnopeus on varmaan melko iso, joten dT on pieni. Eli coppi on huono 50 asteen lämpötilalla.

Jos varaaja on edelleen paikallaan, niin sen käyttöönotolla tilanteen saisi täysin hallintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Okei. Kiitos vertauskohdan antamisesta! Ja Pirkanmaalla siis ollaan, lämpötilat ovat pyörineet viime ajat nollakelien molemmin puolin, tällä hetkellä vajaa viitisen astetta pakkasella.

Tuota itsekin olen mietiskellyt, että turhan paljon kulunki on näille keleille mitä on ollut. Omasta mielestäni siis. Tutulla tosiaan täysin vastaavilla kytkennöillä varustettu järjestelmä, mutta erona Panasonicin pumppu ja varaaja käytössä. Tässä taloudessa kun ei tuota varsinaista varaajaa siis ole, vaan kattilan 200 litran tilavuutta lämmitellään, niin voisiko se todella tehdä niin ison eron tuohon tehontarpeeseenkin sitten. Tutulle asennukset suorittanut asentaja oli sitä mieltä, että varaaja ei oleellisesti pitäisi kulutuksiin ainakaan näissä määrin vaikuttaa. Mutta tiedä häntä sitten niin...

40 asteeseen lämmittäessä tilanne muuttuisi toki selvästi. Pakkaskeleillä tosin ei kovinkaan pitkälle pääse vielä noilla asteilla, mutta eipä Suomen talvetkaan toisaalta kovia pakkasia ole liikoja väläytellyt näillä suuntimilla enää toviin...
 
pökö sanoi:
@RMR mikä tuohon hajonneeseen tuli ja mikä vilp se oli?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hajonnut kone oli vastaava Fujitsun laite. Asentaja hommattiin Fujitsun laitteisiin erikoistuneena sillä ajatuksella, että oli tarkoitus tarkastella, mikä voisi olla kyseessä, kun homma ei pelitä. Toiveissa oli, että Impromatin asetukset tarkastamalla tms. olisi laitteen saanut toimimaan paremmin, mutta ulkoyksikköä tarkemmin tarkastellessa löytyi kennostosta vuotokohta ja se oli sökö. Huolto olisi maksanut suhteessa niin reippaasti, että uusi laite haiskahti fiksummalta valinnalta. Toisaalta Fujitsuun en tiedä enää miten pitäisi alkaa suhtautumaan...
 
Killi10 sanoi:
Mulla Fujitsun hp11 ja joulukuun kokonaiskulutus oli 2100kwh. Vanhat vesipatterit, lämmitettäviä neliöitä 200 ja talo vuodelta -54. Käytössä fujitsun oma sisäyksikkö. Katkokäynti loppuu jossain nollakelejä kylmemmässä. Talon kokonaiskulutus -2c oli nyt noin 2.5 kwh ja pumppu käy kokoajan.
Klikkaa laajentaaksesi...
No tuohonkin kulunkiin verraten, kun täällä lämmitettävää neliötä puolet vähemmän ja 60-luvun talous, niin onhan kulutus täällä melkoinen. Teille tuon kulutuksen ymmärtäisi hyvin noihin neliöihin ajatellen. Fujitsun sisäyksikkö täältä uupuu, kitsasteltiin alkuperäisen asennuksen yhteydessä ja se teetettiin "halvemmalla mallilla". Tässä se on itseään maksellut sitten takaisin hienosti. Tai ei.

Tässä nyt kun jokuset on miettineet virtauksia ja niihin liittyviä seikkoja, niin en tiedä sitten levarin kanssa, voisiko se olla mennyt tukkoon. VILPpi kyllä siis lämmittää levaria, mutta jos levari ei pelitä niin kuin pitäisi, niin sekin voisi olla yksi. Tuttu ihmetteli levarin isohkoa kokoa omaan järjestelmäänsä nähden. Levarikin on siis alkuperäisen asennuksen yhteydessä asennettu. Alunperin linjassa ei ollut magneettisuodatinta, mutta sekin lisättiin nyt muutostöiden yhteydessä.

Kiitos sinnekin vertailukohdan tarjoamisesta!
 
Itselle siirtomaksut ovat selkeästi halvemmat kausisähkösopimuksella. Vaikka perusmaksussa otankin takkiin parikymppiä kuussa.

Vuoden sähkölasku on noin 2400 euron luokkaa. Sisältäen lämmityksen. Puuta menee ehkä puoli mottia vuodessa. Pääosin saunaan. Tietysti normitalvilla menee pari satasta enemmän. Mutta silloin voin lämmitellä puillakin.

Nyt on noin -3.5c ulkona ja kiertovedet jo yli +40. Tuo fujitsun sisäyksikkö on hyvä tekemään lämmintä vettä. Fujitsu puskee suoraan lämpöverkkoon puskurivaraajan läpi. Ilman patterit naksui sulatusten yhteydessä.
 
Jos ei pysty konetta ajamaan käyrällä, niin kokeile pudottaa vaikka 44 asteeseen pyynti (jos se piisaa lämmityspiiriin), niin näet selkeen parannuksen kulutuksessa.
Tai sitten se vesi ei vaan kierrä kunnolla.
 
RMR sanoi:
Okei. Kiitos vertauskohdan antamisesta! Ja Pirkanmaalla siis ollaan, lämpötilat ovat pyörineet viime ajat nollakelien molemmin puolin, tällä hetkellä vajaa viitisen astetta pakkasella.

Tuota itsekin olen mietiskellyt, että turhan paljon kulunki on näille keleille mitä on ollut. Omasta mielestäni siis. Tutulla tosiaan täysin vastaavilla kytkennöillä varustettu järjestelmä, mutta erona Panasonicin pumppu ja varaaja käytössä. Tässä taloudessa kun ei tuota varsinaista varaajaa siis ole, vaan kattilan 200 litran tilavuutta lämmitellään, niin voisiko se todella tehdä niin ison eron tuohon tehontarpeeseenkin sitten. Tutulle asennukset suorittanut asentaja oli sitä mieltä, että varaaja ei oleellisesti pitäisi kulutuksiin ainakaan näissä määrin vaikuttaa. Mutta tiedä häntä sitten niin...

40 asteeseen lämmittäessä tilanne muuttuisi toki selvästi. Pakkaskeleillä tosin ei kovinkaan pitkälle pääse vielä noilla asteilla, mutta eipä Suomen talvetkaan toisaalta kovia pakkasia ole liikoja väläytellyt näillä suuntimilla enää toviin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ison varaajan idea on, että pumpataan varaaja lämpimäksi ja annetaan pumpun levätä jonkin aikaa. Varsinkin keväästä syksyyn on hyötyä. Meillä 2000 ltr varaaja. Keväästä syksyyn käytän Ultia tietyn tuntimäärän yhteen putkeen päiväsaikaan, jolloin cop on hyvä. Vaatii kylläkin jatkuvaa seurantaa ja säätöä. Kesällä on esim. 4 tuntia vuorokaudessa päällä. Käyttövesi esilämpenee varaajassa ja priimausvaraaja nostaa lämpötilan ylemmäs. Isolla varaajalla saa katkokäyntiä vähennettyä.

Meillä 40 asteinen patteriverkoston menovesi riittää muistaakseni n. -20 ulkolämpöihin. Edellytti kuitenkin pattereiden vaihtoa C21/C22 tyyppisiin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reaktiot: RMR
Killi10 sanoi:
Itselle siirtomaksut ovat selkeästi halvemmat kausisähkösopimuksella. Vaikka perusmaksussa otankin takkiin parikymppiä kuussa.

Vuoden sähkölasku on noin 2400 euron luokkaa. Sisältäen lämmityksen. Puuta menee ehkä puoli mottia vuodessa. Pääosin saunaan. Tietysti normitalvilla menee pari satasta enemmän. Mutta silloin voin lämmitellä puillakin.

Nyt on noin -3.5c ulkona ja kiertovedet jo yli +40. Tuo fujitsun sisäyksikkö on hyvä tekemään lämmintä vettä. Fujitsu puskee suoraan lämpöverkkoon puskurivaraajan läpi. Ilman patterit naksui sulatusten yhteydessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Okei. Kiitos tiedoista. Itseä harmittaa etteivät aikanaan talon rakentaneet sisällyttäneet taloon takkaa, jonka voisi 60-luvulla olleen aika perussettiä. Puilla voisi lämmitellä mukavasti silloin lisänä kylmemmillä keleillä...

Sisäyksikkö olisi ollut tosiaan hieman kalliimpi investointi. Toki tässä kohtaa voisi olla kyllä todella hyvä lisä ja mahdollisesti parantaisi järjestelmän toimivuutta ja säästäisi hintaansa takaisin. Mutta nämä on näitä.
 
sulo_s sanoi:
Jos ei pysty konetta ajamaan käyrällä, niin kokeile pudottaa vaikka 44 asteeseen pyynti (jos se piisaa lämmityspiiriin), niin näet selkeen parannuksen kulutuksessa.
Tai sitten se vesi ei vaan kierrä kunnolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ulkolämpötila-anturin asennus saattaa tulla kyllä eteen VILPin yhteyteen. Mutta tuo pyynnin pudotus tietty toisi säästöä myös.

Veden kierto ja tuo levari täytyy kanssa varmistella, kiitos vaan.
 
RMR sanoi:
jonka voisi 60-luvulla olleen aika perussettiä. Puilla voisi lämmitellä mukavasti silloin lisänä kylmemmillä keleillä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Taisi 60 luvun puolella alkaa avotakka buumi. Niillä ei paljon lämmitellä.
Vanhemmilla on avotakka joka upotetty seinään. Eli tiiliseinässä reikä/kolo puita ja tulta varten. Kolon katosta reikä katolle. Se tulipesän reikä (kohta missä tulipesän luukut olisi jos olisi olemassa) on ollut suljettuna kovavillalla jo noin 40 vuotta.....
 
  • Tykkää
Reaktiot: RMR
Levari olisi pitänyt kytkeä paluulinjaan ja Impromat lämpökäyrälle ulkolämpötilan mukaan. Jos haluaa hifistelä niin muistaakseni oumanin EH800:sta saisi 0-10V ohjauksen Impromatille.

VILPillä 50 asteisen veden teko on muutenkin talvella melko kyseenalaista, kompuran käyttöikä karkeasti puolittuu.
 
zadah sanoi:
Levari olisi pitänyt kytkeä paluulinjaan ja Impromat lämpökäyrälle ulkolämpötilan mukaan. Jos haluaa hifistelä niin muistaakseni oumanin EH800:sta saisi 0-10V ohjauksen Impromatille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistaakseni ketjuun liitetty kuva ei ole paikansa pitävä. @RMR voisi laittaa ketjuun korjatun kuvan kytkennästä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: RMR
zadah sanoi:
Levari olisi pitänyt kytkeä paluulinjaan ja Impromat lämpökäyrälle ulkolämpötilan mukaan. Jos haluaa hifistelä niin muistaakseni oumanin EH800:sta saisi 0-10V ohjauksen Impromatille.

VILPillä 50 asteisen veden teko on muutenkin talvella melko kyseenalaista, kompuran käyttöikä karkeasti puolittuu.
Klikkaa laajentaaksesi...
@Espejot muisteli oikein, aiemmassa kuvassa oli pientä fiilua. Alla totuudenmukaisempi kuva järjestelmästä.
 

Liitetiedostot

  • Lämmitysjärjestelmää.jpg
    Lämmitysjärjestelmää.jpg
    70,6 KB · Lukukerrat: 242
Lämmityskierron paluuvirtaus olisi hyvä saada kulkemaan kokonaan levylämppärin kautta ja näin ohjaus toimisi suoraohjauksena kuten sitä on markkinoitu.
 
Katselin hieman noita Fujitsun speksejä ihan mielenkiinnosta. Lähivuosina oma laite hyvinkin menee uusintaan.
COP pitäisi taulukon mukaan olla yli 2 50 asteen menovedellä. Spekseistä ei oikein selkiä kompressorin säätöalue.
Jos laite ottaa 2,5 kw, niin johonkin se kuitenkin menee. Näyttääkö impromat kylmäkaasun lämpötilan kumpaankin suuntaan.
Voihan olla, että laitteessa on myös vikaa.
 
Tässä(kin) tapauksessa energiamittari tuottopuolella olisi isoksi avuksi kun koittaa tilannetta kartoittaa ja laitetta diagnosoida. Muutaman kympin käytetty mittari maksaisi itsensä takaisin kerralla kun näkisi mitä tuossa oikein tapahtuu ja mihin tuo ottoteho menee.

Itsellekin oli aikoinaan fujitsun/atlanticin HP vahva ehdokas lämpöpumpuksi, sellainen mielikuva tuosta jäi että minimiotto olisi ollut reilun kW:n luokkaa + 7 asteessa ja tuotto vastaavasti noin 4kW. Mutta voin toki muistaa väärin ja noita Fujitsun eri vaihtoehtojakin on monta. Mutta luetusta jää sellainen kuva et pumppu vetää lyhyet jaksot verraten isolla teholla jonka jälkeen jää hetkeksi huilimaan ja sit ei kun uudestaan alkuun.

Ottotehohan ei tietysti häviä mihinkään vaan johonkin se menee, kysymys lähinnä siitä tuleeko se hyödyksi sisäilman lämmittäjänä vai lämmittääkö se ulkoilmaa variksille. Ja millainen hyötykerroin tuosta ottotehosta sit muodostuu. Noihin kysymyksiin saisi ainakin jonkinmoiset vastaukset jos tuohon linjaan saisi laitettua tuollaisen energiamittarin. Vaikkakin ihan yksinkertaisimmasta päästä, manuaalisesti luettavan pollun tms.
 
Lämmönvaihtimen tulo ja menolämpötilojen avulla voisi myös laskea hetkellisen lämpötehon, jos on tiedossa veden virtausnopeus. Saisi edes jonkinlaisia lukuja.
 
Jos tuo virtaus on vakio niin kuin yleensä taitaa olla, tuosta lämötilaerosta saa ainakin suhteellisia teholukemia ja sitä kautta COP vertailulukuja esim. toiminnan tehokkuuden tarkkailuun / optimointiin. Mittarilla nuo saa sitten vertailukelpoisiksi muiden tekemien mittausten kanssa.
 
Onko porukoilla tietoa Fujin varaosista. Kaverin Waterstage woyk112lct on jäätynyt ja puhaltimen pyörät (450mm) ovat saaneet sen verran osumaa että tasapaino on hukassa. Itse emme ole löytäneet sopivaa varaosaa tai varaosanumeroa Fan Bladelle?
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom