Täällä samoin n. 3 asteen ero patterien menon ja paluun välillä pikkupakkasilla. Jos vaan mahdollista lisätä patteriverkon virtausta niin kannattaa tehdä, samalla lattiakierron vaikutus lämpötiloihin pienenee. Itse hommasin "riittävän ison" säädettävän pumpun ja laitoin niin paljon virtausta kuin mahdollista ilman että patterit alkoi kohisemaan.
Fujitsu waterstage HP 11kw
- Viestiketjun aloittaja kakesa
- Aloituspäivämäärä
kakesa
Aktiivinen jäsen
Mitäs nuo energiamittarin lukemat kertovat? Ovat olleet pitkään lähes samat. Energiaa tuotu sisään ja tuotettu lämpöenergia. COP? Jotenkin näyttää siltä että suhdetta mittaa kun lukemat muuttuvat vain vähän. Mitä tarkoittaa modulointi, nyt 16%. Kompressorin tehoja?
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Erikoiset on lukemat 32kW tuotettu, 72kW ”energiaa tuotu sisään”. Äkkiseltään COP -2,25.
Mitä lie tarkoittavat, eikö käyttöohje kerro mitään?
Mitä lie tarkoittavat, eikö käyttöohje kerro mitään?
kakesa
Aktiivinen jäsen
Ei kerro käyttöohje mitään. Mittaako tuo nyt sitten hyötysuhdetta? Ranskan kielestä varmaan suomennettu kieliastuksissa, siksi varmaan noin oudot termit. Loogistahan tuo olis että hyötysuhdetta laskee jollain aikavälillä. Mutta millä?
kakesa
Aktiivinen jäsen
Aika nappiin on mennyt omastakin mielestä. Melko lähellä rannikkoa tässä kuitenkin ollaan että ne yli - 25 pakkaset ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Toivottavasti pakkanen käväisis lähempänä kolmeakymmentä ihan testimielessä että sais tuon fujin kompressoritehoistakin jonkinlaisen kokonaiskuvan. Uskoisin että vastuksille mennään vasta - 25 kylmemmällä puolella. Mutta katsotaan. Lupaushan on kompressorikäytöllä - 20 asteessa, +60 menovettä.
Tammikuussa tulee 5 vuotta kun Fuji 11kw ollut käytössä ja tyytyväinen olen tehoon. Tosin meillä kytketty Sanyo/CTC sisävaraajaan. Patteritalo 240m2 -72/91 rakennettu ja olohuoneessa 1300kg Kerman Saven takka. Vuonna 2020 oli koko sähkön kulutus 15800kw, 2 eläkeläistä asustelee pääosin kahdestaan. Säätö on käyrällä, en muista mitä on eikä siihen ole alun jälkeen kajottu. Mutta kommentti lähinnä siksi, että on pahasti aliarvostettu laite, tehossa varmasti pärjää useammalle merkille. Maahantuojan markkinointi on heikkoa, jälkimarkkinoinnista puhumattakaan. Uskallan kyllä suositella, ja vielä ei ole niin kylmää ollut, että olisi sammunut.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Ei varmaankaan sammu ja kompressoritehojakin tuntuu piisaavan. Missähän vaiheessa tai lämpötilassa kiertoveden apuvastus, eli se mikä on siinä lämmönvaihtimessa, menee päälle fujitsussa? -25?Onko jollain kokemusta?
Hienoa kuulla, että Fujitsussa paukkuja piisaa kylmiin keleihin saakka. Jottei kuitenkaan synny ihan väärää mielikuvaa todellisuudesta, niin kannattaa muistaa ettei luonnolakeja pysty kumoamaan vaikka kompurassa olisi tehoja 10kW. Tämä tarkoittaa sitä, että kun -25 pakkasessa lisätään kompuran ottotehoa 1 yksikkö, niin antoteho ei kasva juurikaan 1 yksikköä enempää. Marginaali-COP on siis sama 1.0 kuin sähkövastuksilla. On minullakin varaajassa 15.75kW vastustehoa noille keleille avittamaan alitehoista VILPiä 
siwer
Vakionaama
Juu, kompressoritehon mitoitus suureksi ei tuo autuutta koska saman tehon voi tehdä vastuksillakin halvemmalla ja yksinkertaisemmin. Siksi ei kannata kauheasti ylimitoittaa. Mutta eipä tuo ylimitoitettukaan ole, ihan sopivalta kuulostaa. Itellä on karvan verran alimitoitetun puolella.
Yksi tapa mitoittaa kompressoriteho olisi juurikin marginaali-COP 1:n tai vaikkapa jonkun ihan vähän suuremman, sanotaan vaikka 1.2-1.3:n mukaan. Silloinhan se lämpötila, jossa vastukset astuvat mukaan, riippuu todella paljon lämmönjaon hyvyydestä. Noilla pattereilla se COP=1-piste on jo varmaan käsillä viimeistään -20:ssä ellei jo aiemmin, mutta lattialämpötalossa voi olla fiksua mitoittaa kompressorille vielä -30:ssä.
Eiköhän se kone laita vastuksia päälle jollain logiikalla sen mukaisesti, kun tavoitelämpötila alkaa jäädä kompressorilla saavuttamatta. Varmaan selviää ohjeista. Ei tarkoita sitä että kone "vaihtaisi" vastuksille, kompressori luultavasti jatkaa käymistä täysillä, ja vastukset napsahtelevat päälle sen verran kuin tarvitsee. Nuo "vaihdetaan kokonaan vastuksille" -ratkaisut on yleensä harrastajien itse askartelemia logiikoita. Tietysti lopulta se piste teollisessa koneessakin tulee, ja kompressoria ei kannata alle 1:n COPilla ajaa.
Yksi tapa mitoittaa kompressoriteho olisi juurikin marginaali-COP 1:n tai vaikkapa jonkun ihan vähän suuremman, sanotaan vaikka 1.2-1.3:n mukaan. Silloinhan se lämpötila, jossa vastukset astuvat mukaan, riippuu todella paljon lämmönjaon hyvyydestä. Noilla pattereilla se COP=1-piste on jo varmaan käsillä viimeistään -20:ssä ellei jo aiemmin, mutta lattialämpötalossa voi olla fiksua mitoittaa kompressorille vielä -30:ssä.
Eiköhän se kone laita vastuksia päälle jollain logiikalla sen mukaisesti, kun tavoitelämpötila alkaa jäädä kompressorilla saavuttamatta. Varmaan selviää ohjeista. Ei tarkoita sitä että kone "vaihtaisi" vastuksille, kompressori luultavasti jatkaa käymistä täysillä, ja vastukset napsahtelevat päälle sen verran kuin tarvitsee. Nuo "vaihdetaan kokonaan vastuksille" -ratkaisut on yleensä harrastajien itse askartelemia logiikoita. Tietysti lopulta se piste teollisessa koneessakin tulee, ja kompressoria ei kannata alle 1:n COPilla ajaa.
Sanyo/CTC:ssä alavastuksia 6 ja ylä 9 kw , eli pelkästään silläkin mentiin kun Sanyo sammui n. -25C. pakkasessa. Missä vaiheessa viimeistään ne Fujitsun apuvastukset "syttyy" , en ole keltään vastausta saanut. Kun asentajalta kysyin, että koska kompura sammuu, sanoi ettei koskaan. No, ei se varmaan kyllä loputtomiin lämpöä tuota, eli jossain vaiheessa ollaan vastusten varassa=sähkölämmitys.
Kyllä se kompura aina tuottaa kylmäpiiriin sen oman kuluttamansa tehon, alle 1 COPiin pääseminen vaatii että koko höyrystimen täytyy saada ulkoilmasta kerättyä vähemmän lämpöä, kuin mitä menetetään sisältä tulleen nesteen jäähtyessä ulkolämpötilaan. Silloin sitten kompuran lämmöstä osa menee harakoille.
Tietysti systeemi-COP menee alle yhden, jos ei ulkoilmasta saada myös sulatusten ja lämmityskaapelien verran tehoa.
Tietysti systeemi-COP menee alle yhden, jos ei ulkoilmasta saada myös sulatusten ja lämmityskaapelien verran tehoa.
kakesa
Aktiivinen jäsen
No nyt on selvitetty vastusasiat. Näyttäis siltä että Fujitsussa tuo vastusten raja on aikalailla -20 astetta. Tuon jälkeen pomppaa molemmat vastukset aika nopeaan tahtiin käyttöön.
Mutta että kompressorikäytöllä saadaan lämpö vielä -25 asteessa, niin joo. Voi ollakkin mutta cop on varmasti silloin jo lähellä sitä ykköstä. Nyt -24 ja kova testihän tämä fujille on.
Nyt on jo toki selvää että lähitulevaisuuden tehtäviin kuuluu ehdottomasti patterien vaihto tehokkaampiin 2-lehtisiin ja ehkä muutaman patterin lisäys strategisiin paikkoihin, tavoitteena menovesi alle 50 asteeseen.
Mutta että kompressorikäytöllä saadaan lämpö vielä -25 asteessa, niin joo. Voi ollakkin mutta cop on varmasti silloin jo lähellä sitä ykköstä. Nyt -24 ja kova testihän tämä fujille on.
Nyt on jo toki selvää että lähitulevaisuuden tehtäviin kuuluu ehdottomasti patterien vaihto tehokkaampiin 2-lehtisiin ja ehkä muutaman patterin lisäys strategisiin paikkoihin, tavoitteena menovesi alle 50 asteeseen.
pökö
Kaivo jäässä
Patteriremppa pyörii mielessä täälläkin. Mimmoista menolämpöä tarvitset nyt kun on -24°?
kakesa
Aktiivinen jäsen
Nyt tarttis ainakin sen +55 mutta nyt kun molemmat vastukset pomppas avuksi niin lämmöt alkoi laskemaan. Nyt hyvä kun +48 nousee menolämmöt. Kokeilin sulkea sisäyksikön ja uudestaan päälle. Pelkällä pumpulla ilman vastusten avustusta lämmöt nousi +52. Onko se vaan niin ettei nuo vastuksetkaan jaksa pitää lämpöjä kovin ylhäällä? Näillä pakkasilla aika limiiteillä mennään pumpun suhteen. En tiedä onko joku asetus vinksallaan kun ei vastuksillakaan lämmöt nouse. Maksimi asetus meno 60 ja minimi 45.
pökö
Kaivo jäässä
Paljonko vastustehoa on?
kakesa
Aktiivinen jäsen
Mistähän noitakin voi tarkistaa kun tulevat mukaan täydentävästi.... 2 portainen täydentävästi. Kun näkis jostain ja vois säätää..
kakesa
Aktiivinen jäsen
1.3kw 2.9kw.
Yritin käyttöönottovalikosta saada niitä kokeeks pois päältä mutta ei onnistunu.
pökö
Kaivo jäässä
Aika rauhallisesti nousee noilla tehoilla menolämpö jos kierto on iso
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Aika pienet vastukset, jos pumppu on 11 kW. Mistä lämpö tulee, kun pumppu menee huilimaan tai hajoaa kovalla pakkasella?
kakesa
Aktiivinen jäsen
No niinpä! Mitsun Ilpistä sisälämmön tasaus. Vilppi ei kyllä juurikaan huili näillä keleillä ja kun puskurivaraajaa ei ole niin sulatukseen menee myös paljon energiaa.
Oli jaksanut nostaa menoveden lämmöt kuitenkin kompressorilla ja sähköllä yöllä +53,5. Nyt pyyntinä kokeeksi meno +50 Huonepyyntiä myös laskin, nyt +21 Ulkona -19. Selkeästi rauhoittui pumpun käyntiäänikin ja vastukset menivät pois päältä sekä kompresorin tehot laski 70% tienoille. Laskin myös käyrää, nyt 0,9 ja taso +0,5, kvp yhä 8/8
Mitsun ilppi tukena rinnalla.
Viimeksi muokattu:
No nyt on ollut testikelejä, eilen aamulla ja yönä -28c, Fujitsu teki vielä. +44 lämpöä ja tehot 100. Kyllä Sanyo/CTc ylävastuksiakin tarvittiin 3-4.5 kW. Menovesi n..45c. Alavastuksia ei mennyt kattilassa päälle. Ensin oli viileää, mutta sitten huomasin laittaa KV pumpun täysille, ei ole ennen ollut kuin kakkosella. No, sulana on pysytty, menossa pesuhuoneen tempoa ja sieltä lämpö pois.
siwer
Vakionaama
Olikos sulla ne vastukset jollain ulkoisella ohjauksella? Se hyvä puoli ES:n omassa ohjauksessa olisi, että vastukset tulevat todella mukaan vasta kun kompura käy täysillä, ja menevät heti pois jos kompuran 100% teho riittää, niin ettei kompressori ehdi himmailla. Sinänsä pakkasilla kannattaa kompressoria käyttää täysillä, COP luultavasti vajaatehoilla tippuu enemmän, kun pohjan sulanapito ja kiertopumppu ym. ovat vakiokuormia, ja kylmäpiirin COP on kuitenkin 1 tai karvan yli eikä vajaateho sitä ainakaan merkittävästi paranna.
Kannattaa laittaa mökkiin pari sähköpatteria vara-varasysteemiksi, vaikka termostaatit +15:een, ettei tule liiallinen vilu jos Fujitsu sanoo itsensä irti.
Jos Fujitsun toimintalogiikka muuten on sellainen että tekee n. ykkösen copilla mihin vaan lämpötilaan asti (eli ei keinotekoista sammutusrajaa), niin silloinhan tuo 1.3+2.9kW sinänsä varmaan riittää ihan hyvin, mutta laiterikon riski on tällaisissa monimutkaisissa koneissa aina todelinen, siksi MLP-koneissakin on vastuksia tarpeeksi vaikka mitoitus olisi miten hyvä.
Erilliset sähköpatterit, edes muutama, toki turvallisin vaihtoehto, ei haittaa jos Fujitsusta hajoaa ohjauslogiikka, tai lämmönjaon kiertovesipumppu.
Jep, ohjaan 2 x 2kw vastuksia stc-1000 (lähtee päälle -20 ja putoo päältä -19). Toisen vastuksen ohjaus on raakapeliranualla systeemillä eli sulakeella päälle/pois
Jos mahtuisi tonne laatikkoon vielä yksi kontaktori, niin laittaisin tuon toisen vastuksen ES:n ohjaamaksi, toinen pakkasrajalle stc-1000:lla.Tämä minun systeemihän on niin, että tuossa Sanyo/CTC:ssä on itsessään alhaalla 6 ja ylhäällä 9 kw vastuksia jotka voi säätää 1,5 portain. Eli. jos ulkoyksikkö laukee, kämppä lämpee sisäyksikön voimin, tosinhan siinä mittari sitten pyörii tiuhaan. Ja tästähän oli Sanyo CO2 kohdalla kokemusta kun laite sammui - 25C tai oli muuten rikki.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Juu, muutama sähköpatteri löytyy varalta. Fujitsussa on hätäkäyttö jonka saa päälle manuaalisti tai käsittääkseni menee päälle jopa automaattisesti(?) jos tulee vikatila eli tuo 9kw vastus paukkaa päälle tarvittaessa. Eli ei kämppä pääse kylmettymään. Ellei sitten kvp laukea..
kakesa
Aktiivinen jäsen
Fujitsun vastusten tehot olivatkin 3kw+3kw jotka tulevat tarvittaessa tukemaan lämmitystä. Nyt meno pyynti +50 ja kokeeksi kokeilin laskea kvp tehoja. 8/8--->5/8 ja vaikutus oli huomattava. Menolämpö nousi 49-->52 ja pumppukin alkoi himmailemaan 50%tehoilla. Virtausta kin löytyy, patterit kuumenevat alas asti. Ulkona - 13. Käyrä 0.9 taso +1,0 Huonepyynti +21.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Suunniteltu operaatio vesipatterien vaihto nytkähti liikkeelle. Tilasin ensialkuun kolme purmon c22 patteria vähän kookkaampana versiona alkuperäisiin nähden, strategisesti keskeisille paikoille. Haku olis maltillisesti menovesi +45. Asennuksen aion tehdä pääasiassa itse. Sen verran on putkarin vikaa kun aikanaan puutarhaviljelyä tuli harrasteltua. Backuppina tietysti pumpun asentanut asentaja, jos tarve vaatii.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Menopyynti maltillinen+48 ja -21 pakkasella fujitsu puskee vielä aika rauhallisesti 52% tehoilla 47,7 lämpöistä vettä pattereille. Vastuksia ei vielä päällä. Käyrä 0,92 taso, +0,5. Mitsu35 vilppi avustelee kevyesti rinnalla +20 pyynnillä kakkosteholla. Kovempaa pakkasjaksoa luvassa ja putkiosia vielä tulossa niin patterien asennus vielä odottelee.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Operaatio patteriremontti nytkähti askeleen eteenpäin. Kolme purmon isompaa c22 patteria saatettu tulille. Korvasivat vastaavat 1-lehtiset versiot isompina versioina. Käyrää vedin muutaman napsun alaspäin. 1-lehtisiä järjestelty paremmin huonekokoihin sopiviksi. Vaihto ja putkityöt tein itse.
Liitetiedostot
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
Melkoisesti reserviä on jos 52% tehoilla mennään. Lämpöä ilmasta tuskin löytyy niin kovin, eli hz on tapissa kuitenkin?
kakesa
Aktiivinen jäsen
Kyllä herzit tappiinkin saa kovalla menovesipyynnillä. Eli jos menopyynti on esim+52-+55 ja pakkaslukemia reilusti niin kyllähän pumppu käy silloin 100%tehoilla, ainakin jossain vaiheessa, ainakin asteminuuttien verran. Ja jossain vaiheessa vastuksetkin tulevat apuun. Ja sen kyllä huomaa sähkönkulutuksessa.
Maltillisemmalla menovesipyynnillä pumppu takoo lämpöä pelkällä kompressorilla maltillisemmin pyynnin ylärajaan asti ja pari astetta ylikin joskus.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Muutaman patterin vaihdon jälkeen, käyrä 0.80 (ennen vaihtoa 0.92) - 2 pakkasta ja patterimeno +39.Menopyynti +48. Pumppu himmailee leppoisasti 16% tehoilla ja lepäilee välillä. Kosteiden lattiaan menee +33. Odotetunlainen teho oli tehokkaammilla patterilla. Ja näkyy varmasti myös sähkönkulutuksessa. Näillä mennään ainakin kesään asti, sen verran rankka remonttivuosi on takana.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Hakuammuntaa käyrän kanssa patterien vaihdon jälkeen. Käyrää saa laskea kuin sitä kuuluisaa lehmän häntää kakkimisen jälkeen. Nyt käyrän lasku 0.74 taso -1,0--->0.70 taso 0,0 kun pirtissä yhä liian lämmin(+23) tuolla 0.74 asetuksella. Tuon 0,70 laittoi muuten alkuasetuksena asentaja, joten saa nähdä oliko sittenkin oikeat lukemat heti aluksi. Fujitsussa saa näköjään laskennallisesti suuremman menoveden lämmönmuutoksen tuolla tason asetuksella (+/-) kuin käyrän säätämisellä. Nyt -17 pakkasta, menovesi +43. Rauhallisesti käy kompressorikin. 50% tehoilla hoituu näillä lukemilla lämmöntuotto.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Sisäyksikkö kellarissa ja käyrän sekä huonelämpötilan kanssa sen verran hakuammuntaa että räpsäisin sisätermostaatit paikalleen, paria uutta vesipatteria lukuun ottamatta. 0,72 käyrällä mennään taso +1,5. -12 pakkasella menovesi +43. Nuo lukemat pumppu hyrräsi rauhallisesti 36% tehoilla.
Wilo Para (3-75W)KVP tehoja laskin kokeellisesti 8/8---> 6/8. Lähinnä sen takia että vanhan systeemin grundfossin pumppu kerrätti täysillä 3-teholla (60w tehoilla) aika tehokkaasti tässä patterikierrossa. Lisäksi katsoisin että tuo lattiashunttiryhmän KVP Wilo para (3-43W ,2-teholla nyt) tehostaa myös patterikiertoa omalta osaltaan.
Wilo Para (3-75W)KVP tehoja laskin kokeellisesti 8/8---> 6/8. Lähinnä sen takia että vanhan systeemin grundfossin pumppu kerrätti täysillä 3-teholla (60w tehoilla) aika tehokkaasti tässä patterikierrossa. Lisäksi katsoisin että tuo lattiashunttiryhmän KVP Wilo para (3-43W ,2-teholla nyt) tehostaa myös patterikiertoa omalta osaltaan.