Geotermisen voimalan teko alkaa

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

kotte

Hyperaktiivi
Ohessa linkki St1:n tiedotteeseen projektin etenemisestä ja talvella alkavaksi suunnitellusta virtauskoesarjasta (julkaistu 17.12.2020), https://www.st1.fi/St1:n_Otaniemen_geotermisen_lampolaitoksen_pilottiprojekti_etenee_kahdella_rintamalla. Tuosta ei oikein selviä, onko tarkoitus työntää lämpöä hiukan myös kaukolämpöverkkoon tai ehkä jonnekin muualle kokeisiin liittyen.

On ainakin varsin ilmeistä, että jos laitos pystyy tuottamaan 110 ... 120 asteista vettä, sellaista ei kannattaisi sekoittaa suoraan kaukolämmön paluuveteen shunttiperiaatteella suurimman osan aikaa vuodesta (etenkään kesällä, kun lähtevän kaukolämpöveden lämpötila on kymmeniä asteita alempi), vaan välissä kannattaisi olla jonkinlainen lämpömuunnin, joka nappaa lisää lämpöä ympäristöstä kuumemman veden energialla tai tuottaa lämpöerolla energiaa laitoksen tarpeisiin kuten pumppuihin. Tuollainen järjestely vain ei olisi aivan yksinkertainen.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Energiayhtiöt yrittävät murtaa geolämmön kirousta yhteisvoimin – uutta poraustekniikkaa kokeillaan nyt Tampereella

Viisitoista energiayhtiötä testaa Tampereella uudenlaista teknologiaa syvän lämpökaivon poraamiseksi. Jos kokeilu onnistuu, geotermisiä lämpölaitoksia voi ilmestyä eri puolille maata. Lämpökaivoista toivotaan uutta, päästötöntä kaukolämmön lähdettä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikähän sen Otaniemen tilanne mahtaa olla?
Äskettäin aiheesta on julkaistu myös tieteellinen artikkeli, https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1755-1315/703/1/012035/meta. Kirjoittajat tuossa toteavat, että tuotantoteho jäänee pienemmäksi kuin optimistisissa kaavailuissa on esitetty aikaisemmin. Tästä syystä virtauskokeiden tekeminen lienee äärimmäisen perusteltua mahdollisten jatkohankkeiden kannalta, vaikka käyttöönotto viivästyykin. Fortumin Espoon hiilineutraalin kaukolämpösuunnitelman päivitetyssä tiekartassa ennakoivat, että laitos saattaisi tulla käyttöön vuonna 2022. Tuotantopumppausjärjestelmät speksataan ja toteutetaan vasta virtauskokeiden tulosten valmistuttua.
 

Muukalainen

Aktiivinen jäsen
Äskettäin aiheesta on julkaistu myös tieteellinen artikkeli, https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1755-1315/703/1/012035/meta. Kirjoittajat tuossa toteavat, että tuotantoteho jäänee pienemmäksi kuin optimistisissa kaavailuissa on esitetty aikaisemmin. Tästä syystä virtauskokeiden tekeminen lienee äärimmäisen perusteltua mahdollisten jatkohankkeiden kannalta, vaikka käyttöönotto viivästyykin. Fortumin Espoon hiilineutraalin kaukolämpösuunnitelman päivitetyssä tiekartassa ennakoivat, että laitos saattaisi tulla käyttöön vuonna 2022. Tuotantopumppausjärjestelmät speksataan ja toteutetaan vasta virtauskokeiden tulosten valmistuttua.
"The final thermal power is to be evaluated after the circulations tests have been completed during 2021,
but will not reach the optimistic original estimate of 40 MW" :(
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
150 MW geothermal energy to power Meta’s data centers in first US project
Meta said the new partnership with Sage Geosystems will significantly expand the use of geothermal power in the US.

 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Uusi yritys Hesassa

Pora yrittää päästä Helsingissä poikkeuksellisen syvälle – lämpökaivon onnistuminen olisi Suomelle iso asia​

Korealaisen tekniikan toimiminen olisi harppaus geolämmölle. Ruotsalainen porausyhtiö ei uskaltaisi ”missään nimessä” luvata vastaavaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kun poraajat on korealaisia, on luottoni onnistumiseen noin 5x siihen nähden että olisi joku eurooppalainen startup firma.

Eli fifty-sixty onnistuuko
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa olla pari kysymysmerkkiä ilmassa. Vaikka poraus onnistuisikin, tuleeko lämpöä kuten geysiristä ja tietty päästäänkö kuinka syvälle. Valitettavasti aikaisempien porausyrityksien epäonnen takia käännyn pessimistiselle kannalle tässäkin veikkauksessa, eli haaveeksi jää kaivon poraaminen syvyyteen mitä on alkuun kaavailtu.

Toivottavasti tästä kuultaisiin myös myöhemmin että kuinka hommassa kävi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Vaikka poraus onnistuisikin, tuleeko lämpöä kuten geysiristä ja tietty päästäänkö kuinka syvälle.

On se kumminkin varmaa että lämpöä tulee 3000 metrisestä enemmän kuin 300 metrisestä. Se on sitten näkemättä saadaanko se lämpö sieltä ylös. Paluuvesi ehtii jäähdyttää ylös nousevaa vettä sen 3km matkan ajan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
On se kumminkin varmaa että lämpöä tulee 3000 metrisestä enemmän kuin 300 metrisestä. Se on sitten näkemättä saadaanko se lämpö sieltä ylös. Paluuvesi ehtii jäähdyttää ylös nousevaa vettä sen 3km matkan ajan.
Olihan tuosta jo aikaisemmin puhetta. Myyntimies on ainakin ollut muita etevämpi.

 

kotte

Hyperaktiivi
On se kumminkin varmaa että lämpöä tulee 3000 metrisestä enemmän kuin 300 metrisestä. Se on sitten näkemättä saadaanko se lämpö sieltä ylös.
Mutta tuleeko kovin paljon enemmän kuin 10 kpl 300-metrisestä kaivosta, jos vain maata olisi riittävästi (ja joiden poraaminen ja varustus tulee yhteensä selvästi halvemmaksi yhteensä). Ainakaan tuollainen syvä kaivo ei elvy itsestään juuri yhtään, eli kaivoa täytyy ennen pitkää ruveta lataamaan eikä sitä käsittääkseni voi käyttää hyödyksi jäähdytykseen, joka kumminkin sairaalan kaltaisessa rakennuskompleksissa on lähes yhtä olennaista kuin lämmitys. Pumppausenergiaakin tarvitaan aika lailla noin pitkään keruuputkeen.

En viitsi kirjoittaa enempää, kun sattumalta tunnen hankkeen puuhamiehiä...
 
Back
Ylös Bottom