Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Geovoimala tuo Otaniemeen poikkeuksellista poraustekniikkaa

Espoon Otaniemeen geolämpövoimalan rakentava St1 Nordicin johtaja Jari Suominen jännittää hankkeen lopullisia kustannuksia. Siksi hän ei suostu kertomaan investoinnin tarkkaa suuruutta.

– Tämä on aito t&k- ja demohanke, eikä tarkkaa hintaa pysty määrittelemään. Kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Toivottavasti jää alle 50 miljoonan, hän sanoo.

St1 kertoi tänään tehneensä lopullisen investointipäätöksen laitoksen rakentamisesta. Hanke on poikkeuksellisen kiinnostava monessakin mielessä. Otaniemen voimala on Suomen ensimmäinen geoterminen lämpölaitos.

Sitä varten Suomen graniittiseen kallioperään porataan kaksi peräti seitsemän kilometrin syvyyteen yltävää reikää, joiden välille tulee vesikierto.

Lämpölaitoksen teho olisi 40 megawattia. Voimala tuottaisi 320 gigawattituntia, kymmenisen prosenttia Espoon tarvitsemasta kaukolämmöstä.

Kaukolämmitysala toivoo geolämmöstä alan kipeästi kaipaamaan uusiutuvaa energialähdettä. Ala on yhä pitkälti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, mikä tekee hallaa kaukolämmön maineelle.

Hallituskin innostui

Suomen hallitus antoi uusiutuvan energian kärkihankerahoista Otaniemeen 9,6 miljoonaa euroa.

Otaniemen laitoksen poraukset alkavat maalis–huhtikuussa ja kestävät kuusi kuukautta. Voimalan koekäytön pitäisi alkaa vuoden 2017 alussa.

Poraustöitä varten Otaniemeen tuodaan Saksasta Suomessa ennen näkemättömät porauslaitteistot: porauslaitteisto nousee 60 metrin korkeuteen ja 400 tonnin nosturi tulee nostamaan painavia laitteita.

Poraustekniikkana on niin sanottu uppovasarajärjestelmä yhdistettynä vesivaratekniikkaan. Tekniikka tulee brittiyhtiö Strada Energyltä.

Sen laitteisto hyödyntää porauksissa vettä. Maalämpökaivojen tekemisessä käytetyllä ilmavasaralla työ kestäisi vuosia ja perinteiset öljynporaustekniikat, niin sanotut kiertokankijärjestelmät, ovat liian kalliita graniitin murskaukseen.

– Periaatteessa laitteisto on samaa kuin öljynporauksessa käytetään. Mahtava laitos, kun viereisen lämpölaitoksen savupiippu nousee 70 metriin, Suominen sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/geovoimala-tuo-otaniemeen-poikkeuksellista-poraustekniikkaa-6304389
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa


Tampereella suunnitelu loppui siihen. Tämä lieni syy siihen miksi tuosta oltiin niin hyshys...
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2016-004408/
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti sanoi:

Tampereella suunnitelu loppui siihen. Tämä lieni syy siihen miksi tuosta oltiin niin hyshys...
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2016-004408/
Olihan tuo kaikinpuolin vähän hurjempi hanke. ST1 tekee tietoisesti koehanketta teknillisen yliopiston pihalla eikä vielä lupaile liikoja, tuossa Tampereen projektissa oltiin lähinnä menossa sokkona tuotantoon. Hankkeiden valmistelussa näytti olevan aikamoinen ero, ei ihme että ST1 voitti tämän erän. Jos ST1 onnistuu niin uskoisin tukea näille kyllä heruvan jatkossa, sieltä reiästä saa juuri sitä mitä Suomessa tarvitaan: lämpöä talvella ilman käryjä ja isompaa sähköä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Tuolla Otaniemen pilottikohteella on näköjään porauksen valmistelevat työt meneillään. Paikalla näkyi olevan luokkaa puolen metrin halkaisijan omaava sylinteripora, jolla tehtiin reikää suoraan alas. Vaakasuuntaan porattiin tavanomaisen kaivoporan kaliiberia olevalla laitteella viistosti niin, että reiät kohtaavat usean metrin syvyydessä.

Varsinainen järeä ölypora pystytettäneen paikalle lähiviikkoina ja tuolle täytynee tehdä kunnollinen alkureikä. Nuo viistoreiät voivat olla porausliejun keräämistä varten ja järeän oloisen alkureiän yläosa eräänlainen liejun keräyskuppi. Tuon kupin halkaisija voisi ehkä olla suurempi kuin itse porareikä yläpäästään (eli porasylinteri vaikutti omaan silmääni paksummalta kuin reiälle ilmoitettu yläpäästä luokkaa 30 ... 40 cm:n halkaisija). Voihan kyse toki olla myös porauspaikkaa suojaavan jonkinlaisen keruukauluksen kiinnitysjärjestelyistä.
 

aje

Jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Viime syksynä kävin tutustumassa Münchenin alueella useampaan geotermisen energian laitokseen. Kaikki oli kytketty tuetenkin kaukolämpöverkkoon ja ainakin yksi toimi "yksityisenä" voimalaitoksena joka myi lämpöä ja sähkön valtakunnan verkkoon.

Siellä homma on tosin vähän eri kuin meillä. Maan alla on vesistö josta kuuma vesi pumpataan pintaa ja palautetaan yakaisin. Hyödyntämisestä tehdään "aluevaltaus" ja sitten saa toimia ympäristöluvan mukaisesti. Luvassa määritetään maksimi jäähtymä vaikutus vesistöön ja tämä pitää mallintaa.

Korkeimmillaan sieltä saivat 120..130 ast vettä jolla höyrystivät ammoniakkia joka taas pyöritti turpiinipiiriä. Poraussyvyydet liikkuivat jossakin 4 - 7 km alueella ja meno-paluu reiän välillä saattoi olla matkaa maanpinnalla useampi kilometri. Jossakin paikassa oli käynyt niin että porauksen jälkeen jokin maan kerros oli alkanut imemään vettä itseensä ja tämä oli nostanut ympäristöä useammalla metrillä..
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Nyt tärähti hevosta isompi vientituote - "Maailman suurin ja tehokkain, paino lähes 6 tonnia"

"PPV Finland on aloittanut maailman suurimman uppovasaran toimitukset. Yhtiö on kehittänyt yhteistyössä Sotkamon Porakaivo Oy:n ja Lehti Group Oy:n kanssa uppovasaran, jota se kehuu paitsi maailman suurimmaksi myös tehokkaimmaksi."

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tarahti-hevosta-isompi-vientituote-maailman-suurin-ja-tehokkain-paino-lahes-6-tonnia-6536120

http://ppvfinland.com/dth-equipment/hammer
 

Sampo-T

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

janti sanoi:
Nyt tärähti hevosta isompi vientituote - "Maailman suurin ja tehokkain, paino lähes 6 tonnia"

http://ppvfinland.com/dth-equipment/hammer
Keskimäärin 400 iskua minuutissa ja iskunpituus 100mm.
Melkoisia lukuja,tosin on kruunun halkaisijakin 900-1500mm joten paine jakaantuu laajemmalle alueelle..
Mutta kumminkin-hieno juttu että se on Suomesta Smiley211008
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Noilla pituuksilla se isku on pääasiassa aaltoliike siinä poravarressa....vai mitenköhän tuo on toteutettu...

Saisivat järjestää excun. ::)
 

Sampo-T

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

lmfmis sanoi:
Noilla pituuksilla se isku on pääasiassa aaltoliike siinä poravarressa....vai mitenköhän tuo on toteutettu...

Saisivat järjestää excun. ::)
Eihän se poravasara kovin pitkä(tai korkea)kai ollut...alle 2,5 metrinen.
Pneumaattinen koneisto on tietenkin sen sisällä aivan kuin tutussa poravasarassa-tosin siinä itse porakoneen kuoren sisällä.
Pitkällä varrella tuo ainoastaan lasketaan alas ja saadaan poravasara pyörivään liikkeeseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Sampo-T sanoi:
Pitkällä varrella tuo ainoastaan lasketaan alas ja saadaan poravasara pyörivään liikkeeseen.
Tuossa Talouselämän artikkelissakin siis puhuttiin aloitusreiän teosta (vrt. mitä kirjoitin edellä tässä ketjussa). Mainitun firman nimi tosiaan näkyi nostolaitteissa ja porakoneissa.

Aloitusreiän päälle muuten hitsattiin (olikohan eilen vai toissapäivänä) ainakin kymmenen metriä korkeaa paksua putkea (siis yli puoli metriä halkaisijaltaan). Se St1:n lehdistötiedotteissa mainittu englantilaisen firman porakone varmaan tulee jatkamaan tuon putken lävitse lähipäivinä lähes viereisen lämpökeskuksen savupiipun korkuisine poraustorneineen (eli näkyy kyllä koko seutukunnalle).
 

Sampo-T

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

kotte sanoi:
Tuossa Talouselämän artikkelissakin siis puhuttiin aloitusreiän teosta (vrt. mitä kirjoitin edellä tässä ketjussa). Mainitun firman nimi tosiaan näkyi nostolaitteissa ja porakoneissa.
Joo,katsos kun en muista enää miten syviä ne aloitusreiät yleensä ovat..ehkä 10 m tai yli..eli tarvii tuo kyllä varren jokatapauksessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Kävinpä taas toteamassa projektin vaihetta. Tuskinpa poraustornia näkyy tontilla ainakaan pariin viikkoon, sillä tekeillä oli luokkaa 15m x 15m olevan paksun laatan valmistelutyöt aloitusreikien ympärille. Ulkokehän muotti oli paikallaan, mutta raudoitustyö oli aika alkutekijöissään. Laatan alueella näkyy olevan kaksi reikää putkitettuna aiemmin mainitulla luokkaa puoli metriä halkaisijaltaan olevalla putkella. Kummankin putken ympärillä on useita kymmeniä senttejä paksuudeltaan (säteen suunnassa) oleva valettu kaulus. Kaulukset ja itse putket eivät nyt ulotu kuin luokkaa kymmeniä senttejä kauluksen ja laatan yläpuolelle.

Kuvittelisin, että raudoitukseen menisi päiviä ja varmaan betonin täytyy kuivua ainakin viikon verran valun jälkeen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

kotte sanoi:
Tuskinpa poraustornia näkyy tontilla ainakaan pariin viikkoon, sillä tekeillä oli luokkaa 15m x 15m olevan paksun laatan valmistelutyöt aloitusreikien ympärille.
Nyt paikalla on alkanut tapahtua. Tuon mainitun laatan ympäriltä on tässä välillä koko rakennusten välinen aukio ja katualue tasattu ja asfaltoitu. Paikalle on tuotu sen kokoluokan konttikoneistoja (pariinkiin kerrokseen), venttiiliryhmiä, monikymmenmetrinen puominosturi jne., jollaisia öljynporaushommissa olettaisikin näkevänsä. Laitteistojen kokoluokka on siis ihan muuta kuin aikaisemmin. Lisää varustusta oli jonottamassa rekassa tontille nosturin siirrellessä kontteja, kun ohi kävelin.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Nappaappa joskus uteliaille kuva tai pari kun satut menemään tuosta ohi.

Itseasiassa olen kuullut että tampereenkaan projekti ei olisi jäissä vaan siellä olisi jo joku betonilaatta valettuna ja 15 ukkoa palkattuna porausta varten. Sen verran monen käden kautta tuo tieto on kulkenut että en usko ennekuin näen jotain konkreettista tuolla. Huhua on myöa kuulunut että saman firman jotain projektia olisi jo aiemmin ruotsissa värkätty ja se olisi jäänyt 2km nurkille ja firma mennyt nurin. Tiedä sitten...
 

kotte

Hyperaktiivi

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Tänään illalla vajaan sadan metrin päässä porakoneesta näytti oheisen kuvan mukaiselta. Punatiiliset rakennukset, savupiiput (yksi pitkä harmaa ja kaksi lyhyttä mustaa) sekä oikean etualan tuulitunnelirakennus ovat paikan kiinteitä rakenteita. Etualan katu kulki ennen porauspaikan ohitse ja poraustornin kohdalla oli ennen pysäköintipaikka ja ruohokenttiä.

Huomenna tiistainahan on iltapäivällä luvassa yleisöesittely paikan päällä,
kotte sanoi:
 

Liitteet

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa


Ei voi muuta kuin isoa peukkua näyttää tällaiselle kokeiluprojektille ja toivoa sen onnistumista.

Maan alla on kuitenkin ihmisen mittakaavassa rajattomasti lämpöä tarjolla ilmaiseksi ja vielä saasteetta. Toki se reijän poraaminen ja pumppaaminen ei ilmaista ole, mutta pidetään peukkuja että hintalappu jää pienemmäksi kuin fossiilisilla polttoaineilla lämmittäminen.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

jiikoo sanoi:
Ei voi muuta kuin isoa peukkua näyttää tällaiselle kokeiluprojektille ja toivoa sen onnistumista.

Maan alla on kuitenkin ihmisen mittakaavassa rajattomasti lämpöä tarjolla ilmaiseksi ja vielä saasteetta. Toki se reijän poraaminen ja pumppaaminen ei ilmaista ole, mutta pidetään peukkuja että hintalappu jää pienemmäksi kuin fossiilisilla polttoaineilla lämmittäminen.
Jos tuo toimii, niin reikäparista on tarkoitus kiskoa lämpöä sellaista tahtia että maa jäähtyy ja jonkun pitkähkön ajan kuluttua porataan uutta reikää. En ole dokkareista tutkinut, voisiko toisen reiän käyttää moneen kertaan ja ikäänkuin ympyrän kehälle tehdä toista päätä. Mutta yhdessä kaivannossa energiaa siis on tuolla periaatteella toimiessa rajallisesti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

VesA sanoi:
Jos tuo toimii, niin reikäparista on tarkoitus kiskoa lämpöä sellaista tahtia että maa jäähtyy ja jonkun pitkähkön ajan kuluttua porataan uutta reikää. En ole dokkareista tutkinut, voisiko toisen reiän käyttää moneen kertaan ja ikäänkuin ympyrän kehälle tehdä toista päätä. Mutta yhdessä kaivannossa energiaa siis on tuolla periaatteella toimiessa rajallisesti.
St1:n edustaja sanoi, että jos homma onnistuu (eli lämpöä saadaan kalliosta riittävästi ja riittävän lämpöisenä irti), niin 20 vuodeksi olisi tarkoitus/toivomus lämpöä riittävän. Sitten täytyy porata uudestaan ainakin toinen kaivoista (tai kenties syventää vanhoja kaivantoja kaiketi ainakin kilometrillä ja avata uudet vesitiehyet paineaukaisulla syvemmälle -- tämä nyt vain omana pohdintanani). Lämpöähän periaatteessa riittää aina paremmin, mitä syvemmälle päästään, koska lähtölämpötila kasvaa.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Turkuun tulossa Suomen toinen geoterminen lämpölaitos

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/106927-turkuun-tulossa-suomen-toinen-geoterminen-lampolaitos
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti sanoi:
Turkuun tulossa Suomen toinen geoterminen lämpölaitos

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/106927-turkuun-tulossa-suomen-toinen-geoterminen-lampolaitos
Tässä toinen linkki http://kuntatekniikka.fi/2016/05/31/turku-energia-st1-solmineet-aiesopimuksen-turkuun-rakennettavasta-geotermisesta-laitoksesta/
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Ei tuon ensimmäisenkään teko muuten helpolta vaikuta. Poraa kiskotaan jatkuvasti edestakaisin pohjalta pinnalle ja takaisin ja kärkiosia vaihdellaan (terää ja hiukan ylempiäkin osia). Välillä tulee hirmuisesti vettä, joka sitten tulvii ympäristöönkin syntyvän siltin mukana. Silloin, kun poraus etenee, varret välillä resonoivat (ties mistä syystä) niin, että ulvonta kuuluu kauas.

Suomen kallioperä on hyvin kovaa.
 

Äimänkäki

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Viimeisessä Tekniikan maailmassa on juttua Espoon porauksesta, TM 11/2016, sivu 60.

Esim. jos poran terä joudutaan vaihtamaan 6000 m:n syvyydessä, varren pätkiä irrotetaan 350 kertaa, kun terää nostetaan ylös vaihtoa varten, yhtä monta kertaa liitetään taas yhteen. Terän nosto kestää 10 tuntia ja takaisin lasku saman verran.

Poran varret painavat keskimäärin 50 kg/metri. Lopullinen paino on yli 350 tonnia!

Terän halkaisija aluksi 26,5 tuumaa, 300 metrin syvyydessä vaihtuu 17,5 tuumaksi, sitten vaihdetaan 2 500 metrin kohdalla ja 6 000 metristä loppuosuus 8,5 tuuman terällä.

Porauksen edetessä reikään lasketaan teräksinen suojaputki, joka eristetään ulkopuolelta sementillä. Putkitus tehdään 5-6 km:n syvyyteen, ettei pohjavesi sekoitu kierrätettävään veteen.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Onko Espoon geolämpöreikä vakava maanjäristysriski suur-Helsingille? - Sveitsissä järisi 2006 ja hanke keskeytettiin
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/onko-espoon-geolamporeika-vakava-maanjaristysriski-suur-helsingille-sveitsissa-jarisi-2006-ja-hanke-keskeytettiin-6592351
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti sanoi:
Espooseen St1:n rakentamaan geolämpövoimalaan liittyy maanjäristyksen riski. Näin varoitti konsulttina toimiva geofyysikko ja tekniikan tohtori Pauli Saksa Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa viime viikolla.

Hän on huolestunut Espoon Otaniemen hankkeesta Sveitsissä Baselin kaupungin vastaavan voimalahankkeen takia. Se keskeytettiin maanjäristyksen takia vuonna 2006. Vakuutusyhtiö korvasi rakennuksille aiheutuneita vahinkoja viidellä miljoonalla eurolla.
Samasta aiheesta on menneinä vuosina keskusteltu ennenkin. Baselin olot ovat kumminkin aika erilaiset kuin Otaniemessä. Otaniemi on melko kaukana ikivanhan kalliolaatan reunoista, sen keskialueella. Norjassa vuoristo vielä puristuu ylöspäin, mutta Suomesta vuoret kuluivat melko vähiin jo miljardeja vuosia sitten. Basel sen sijaan on lähellä kohtaa, mistä Alpit työntyvät tasangon reunasta ilmoihin ja alueella on ollut hurja maanjäristys luokkaa 500 vuotta sitten ja kaupunki tuhoutui. Maaperässä on siellä hurjia jännitysgradientteja ja pienet järistykset ovat tavallisia. Tuota siirroskohtia voidellaan vedellä, niin kaikenlaista voi tapahtua. Toki kallioperässä on Otaniemessäkin jännitystä, mutta kun lähistölle ei ole puristunut kasvavia vuorijonoja, ei liukumia aiheuttavia jännityseroja ole. Ilman tuollaista liukumapinnan siirrosta ei synny kunnon maanjäristystä kovan kallioperän alueella (pehmeämmän kerrostuneen maaperän alueella toki voi syntyäkin jo ihan onteloiden romahtamisen takia).
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Lainaus aikaisemmasta viestistä poistettu ylläpidon pyynnöstä.

Aikaisemmin lähettämäni juttu on ollut ilmeisesti hesarissa luettavissa joskus mutta itse bongasin sen tästä blogista josta jutun voi käydä lukemassa jos haluaa. Kenen blogi sitten mahtaa ollakaa...
http://eskge9.blogspot.fi/
Tai täältä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5852.msg93735#msg93735
 
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti sanoi:
Kysytään nyt kuitenkin että onko kukaan nähnyt mitään arvoa sillä että toin muidenkin luettavaksi aiheeseen liittyvää asiaa? Jos asia ei kiinnosta muita niin jätän tämän ketjun sitten unholaan suosiolla.
Kiinnostaisi kyllä. Harmi että se upea kuvallinen kertomus on jouduttu poistamaan. Onneksi ehdin lukea sen.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Keskustelu tekinjänoikeudesta ja lainaamisesta / uutisen kopionnista jne lohkaistu omaksi aiheeksi
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=24590.0
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Harmi että se upea kuvallinen kertomus on jouduttu poistamaan. Onneksi ehdin lukea sen.
Tässä suora linkki blogi-kertomukseen
http://eskge9.blogspot.fi/2016/09/lue-seuraava-teksti-joko-tasta-blogista.html?m=1
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

kotte sanoi:
Samasta aiheesta on menneinä vuosina keskusteltu ennenkin. Baselin olot ovat kumminkin aika erilaiset kuin Otaniemessä. Otaniemi on melko kaukana ikivanhan kalliolaatan reunoista, sen keskialueella. Norjassa vuoristo vielä puristuu ylöspäin, mutta Suomesta vuoret kuluivat melko vähiin jo miljardeja vuosia sitten. Basel sen sijaan on lähellä kohtaa, mistä Alpit työntyvät tasangon reunasta ilmoihin ja alueella on ollut hurja maanjäristys luokkaa 500 vuotta sitten ja kaupunki tuhoutui. Maaperässä on siellä hurjia jännitysgradientteja ja pienet järistykset ovat tavallisia. Tuota siirroskohtia voidellaan vedellä, niin kaikenlaista voi tapahtua. Toki kallioperässä on Otaniemessäkin jännitystä, mutta kun lähistölle ei ole puristunut kasvavia vuorijonoja, ei liukumia aiheuttavia jännityseroja ole. Ilman tuollaista liukumapinnan siirrosta ei synny kunnon maanjäristystä kovan kallioperän alueella (pehmeämmän kerrostuneen maaperän alueella toki voi syntyäkin jo ihan onteloiden romahtamisen takia).
Mukavaa että asiaan tulee asiantuntevaa kommentointia. Itsellä ainut tietämys asian tiimoilta löytyy lähinnä siitä mitä noista eri uutisista saa lukea. Sieltä sen sijaan tuntuu löytyvän tietämystä moneen asiaan kuin pienestä kylästä. Hyvä näin.


Aiheeseen liittyen silmiin osui tuolta erikäänteiden kautta saman blogin kirjoittajan (Nina Lehti) teksi jossa on käsitelty juuri tätä kinttujemme alla olevaa kallioperää. Oma tulkintani on että syyllistyn suurempaan rikoksen mikäli jätän tästä asiantuntevasta tekstistä osan pois. Joten siinä se kokonaisuudessaan. Ja alkuperäinen on tässä:
http://eskge1.blogspot.fi/2016/01/kurkistettiin-suomen-alle.html

Kurkistettiin Suomen alle

Peruskalliomme uumenissa on epätavallisen painavaa kiveä
ja kummallisia suksenmuotoisia rakenteita. Tämä selvisi,
kun kallioperäämme luodattiin tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Löydöt ovat muistoja ajasta, jolloin mannerlaatat ovat täälläkin kolaroineet rajusti.

1. Miksei Suomessa ole Himalajaa? Potentiaalia nimittäin olisi.

Mantereiden maankuoren keskipaksuus on runsaat 40 kilometriä, mutta Keski-Suomessa kuori on muinaisten laattatörmäysten jäljiltä keskimäärin 52 kilometrin paksuista. Yleensä näin muhkeaa kuorta tavataan ainoastaan suurten vuoristojen alueella. Vain niiden massan pitäisi riittää painamaan kevyt, mantereinen kuori näin syvälle vaippaan, jonka päällä se kelluu kuin korkki vedessä. Siksi koko keskisen Suomen pitäisi teoriassa koostua kilometrien korkuisista huipuista.

Nykyisen vuorettomuuden selitykseksi ei riitä pelkästään kallioperän pintaa kuluttava eroosio. Toki eroosiokin on ollut mittavaa. Suomessa nyt maanpinnalla olevat kivet ovat kiteytyneet 10–15 kilometrin syvyydessä, joten tämän verran kuorestamme on kulunut pois sen jälkeen, kun se noin 1,8 miljardia vuotta sitten muodostui. Muinaisia vuoria on siis höyläytynyt hiekaksi. Tällaisen eroosion yhteydessä vuoristoinen kuori samalla ohenee normaaliin paksuuteensa – yleensä. Näin ei siis ole Keski-Suomessa käynyt, vaan alueen ylipaksu kuori kelluu kymmenen kilometriä syvemmällä kuin pitäisi.

Paksuusmysteerin selitykseksi on ehdotettu poikkeuksellista rakennetta. Keski-Suomen maankuoren kivien täytyy olla erikoisen tiheitä ja raskaita, varsinkin kuoren alaosassa. Tässäkin toimii korkkirinnastus: jos korkkiin sidotaan lyijynpala, se ui syvemmällä.

Nyt tälle oletukselle on saatu konkreettista vahvistusta. Se, että Keski-Suomen maankuori todella on alaosastaan epätavallisen tiheää, on yksi viime vuosien seismisten heijastusluotausmittausten alustavista tuloksista.

2. Mitä tarkoittaa että Suomen kuori vanha ja myllertynyt?

Maankuoremme nykyrakenteen ymmärtää parhaiten, kun tietää, miten se on syntynyt.

Kun maapallo muotoutui osana aurinkokuntaamme lähes viisi miljardia vuotta sitten, raskaimmat aineet erkanivat planeettamme sulasta kivimassasta ja painuivat syvälle sen uumeniin. Näin syntyi ydin, joka koostuu pääosin raudasta ja nikkelistä. Maapallon pinnan jäähtyessä siihen muodostui ohut kuori, jonka kevyimmät osat, mantereet, aloittivat oman kiertolaiselämänsä. Ytimen ja kuoren väliin jäi vaippa, jonka aines muokkautuu jatkuvasti ja tuottaa paikoin sulan kiviaineksen pesäkkeitä. Niistä magmaa purkautuu tulivuorten kautta maanpinnalle.

Suomen kallioperän pääpiirteet saivat nykyasunsa 2,7–1,8 miljardia vuotta sitten. Mantereiden liikkuessa kallioperämme vuoroin repesi valtameren erottamiin osiin, vuoroin taas yhdistyi. Syvyyksistä nouseva sula kiviaines muokkasi kalliota edelleen. Näiden tapahtumien seurauksena syntyi muun muassa törmäysarpia ja kalliopoimuja sekä repeämä- ja siirrospintoja.

Lisäksi kallioperässämme on myöhempien tapahtumien jälkiä: esimerkiksi rapakivigraniitit ja Muhoksen ja Satakunnan kalliorepeämiin kertyneet hiekkakivet sekä "nuoret", vain muutaman sadan miljoonan vuoden ikäiset alkalikivimassiivit ja timanttipitoiset kimberliittipiiput.

Nämä vanhat ja nuoret jäljet muodostavat kallioperämme geologisen muistin, jota voidaan tutkia geologian ja geofysiikan keinoin.

Koska kallioperämme syvillä osilla on takanaan niin pitkä historia, ne ovat läpikäyneet monia muodonmuutoksia. Rakenteet ovat monimutkaisia, vääntyneitä, kiertyneitä ja moneen kertaan kärsineitä. Osa piirteistä on tasoittunut tai kulunut kokonaan pois. Tämä tekee peruskalliomme kehityshistorian selvittämisen haasteelliseksi. Osa tapahtumien todistusaineistosta puuttuu, osa voi olla harhauttavaa, ja osaa ei ehkä osata vielä tulkita oikein.

3. Mitä tarkoittaa syvälaboratorio?

Erilaisten pinnalta tehtyjen tutkimusten lisäksi maankuoren yläosaa tutkitaan ottamalla kairausnäytteitä kalliosta jopa kilometrien syvyydeltä. Kun reikä on porattu, sitä voidaan käyttää myös syvälaboratoriona, jossa tutkitaan kallioperän uumenien oloja.

Maailman tähän mennessä syvin reikä on 12,3-kilometrinen. Sen porasivat venäläistutkijat Kuolan niemimaalle Petsamoon vuosina 1970–1989.

Suomen omaa syväreikää alettiin porata Outokumpuun huhtikuussa 2004, ja se valmistui tammikuussa 2005. Hanketta johti Geologian tutkimuskeskus, ja kairaustekniikan tarjosi venäläinen valtionyritys NEDRA, Kuolan syväreiän poraaja. Mukana oli myös kauppahuone Machinoimport. Tämäkin yhteistyö kustannettiin lyhentämällä Venäjän valtionvelkaa Suomelle, tässä tapauksessa noin 7 miljoonaa euroa.

Yksi hankkeen tavoitteista oli selvittää erästä seismisen heijastusluotauksen kiinnostavaa havaintoa: Outokummussa ja laajalti muuallakin Itä-Suomen kallioperässä on kerroksia, jotka heijastavat seismisiä aaltoja voimakkaasti. Kairaus lävisti Outokummussa yhden näistä kerroksista 1,3–1,5 kilometrin syvyydessä. Kairausnäytteiden perusteella kerros edustaa samoja kivilajeja, joihin Outokummun malmit liittyvät. Tästä voi päätellä, että heijastusseismisillä menetelmillä voi suoraan paikantaa malminetsinnän kannalta otollisia kivilajeja.

Outokummun syväreikää käytetään lähivuosina syvälaboratoriona, jota hyödyntävät suomalaisten lisäksi muun muassa saksalaiset, kanadalaiset, tšekkiläiset ja venäläiset tutkijat.

Jo kairauksen aikana havaittiin, että reiän pohjalla vallitsee noin 40 asteen lämpötila, kalliossa on voimakkaita jännitystiloja ja pohjavesi on suolaista ja metaanipitoista.

Nyt on suunnitteilla tarkempia tutkimuksia muun muassa kallion lämpötilasta ja jännitystilasta, kallioperän mikroseismisestä aktiivisuudesta, syvien kalliopohjavesien koostumuksesta ja alkuperästä sekä syvällä kallioperän rakovyöhykkeissä kenties piilevästä eliötoiminnasta.
Jos aihe kiinostaa suosittelen lisäksi lukeemaan hänen kirjoituksistaan Elämme tulivuoren juurissa sekä Geolämpö ei lopu
 
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Suomen kallioperässä lämpövuo on Geologisen tutkimuskeskuksen tekemien mittausten mukaan keskimäärin 37 milliwattia neliömetriä kohti, kun mantereilla keskiarvo on noin 65 milliwattia neliöltä. Kuumimmilla alueilla lämpövuo nousee yli kolmensadan milliwatin.

Tuo 37 mW tekee vuotta kohti kokonaista 0,32 kWh/m2 eli 3200 kWh/ha. Suuriin kaupunkeihin tämä on toivottoman vähän mutta pikkukaupungit voisivat varmaan lämmittää itsensä tällä tavalla maailman tappiin.

Vertailun vuoksi 3200 kWh saadaan aikaiseksi polttamalla vajaa tonni biomassan kuiva-ainetta. Peltoviljely tuottaa Suomessa yleensä muutaman tonnin ja (havu)metsän kasvu pari kolme tonnia biomassaa vuodessa hehtaaria kohti.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Tänään näytti työmaa-alueen aidassa oleva viisari että poraus on edennyt 4 km syvyyteen.
Vielä ei höyryä puskenut ilmoille ;D
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Osui tälläinen nettiin ilmestynyt pläjäys silmiin.

Geoterminen voimala - aloitussivu

Tervetuloa kiteisen kallioperän geotermistä voimalaa käsitteleville verkkosivuille. Suomenkielistä tietoa on voimaloista ollut niukasti tarjolla. Suomeenkin ollaan nyt rakentamassa voimalaa (ST1 Deep Heat Oy, Espoo) sekä suunnittelemassa useita lisää. Sivut tarjoavat perustiedot voimalan toimintaperiaatteesta, sen kehitysvaiheista, kallioperän tutkimuksesta, geologisten olosuhteiden merkityksestä sekä ympäristövaikutuksista. Koska voimalan aihepiiri on monille geo-alalla toimivillekin uusi ja maankamaran asiatkin ovat useimmille ei-asiantuntijoille vieraita, on sivuston pyrkimyksenä kertoa asioista suomen kielellä, ymmärrettävästi ja geoalan tekniset termit ainakin osin selittäen. Syvien reikien poraustekniikkaa ei käsitellä. Voimalan ympäristövaikutuksista esitetään tietoja ja kerrotaan riskeistä, jotta ne tulisivat toiminnanharjoittajan osalta asianmukaisesti ja riittävällä turvallisuustasolla hoidettua ja viranomaisten osalta tarkasteltua ja luvitettua. Yksityishenkilökin voi vaikuttaa asiaan kannanotoillaan ja sosiaalisen hyväksyttävyyden kautta.

Sivusto sisältää seuraavat alasivut:
-> Geotermisen voimalan peruslähtökohdat
-> Suomalaisen kallioperän olosuhteet
-> Kallioperän tutkimus
-> Voimalan maanalaiset ympäristövaikutukset
-> Maanjäristysriskin syntyminen ja suuruus
-> Miksi tapaus Basel on merkittävä ?
-> Usein esitetyt kysymykset ja vastaantullutta


Kiireiselle lukijalle on sivujen alussa lyhyt selkokielinen alkukappale kursiivilla.
Sivuilla on muutamia linkkejä voimaloita ja tutkimuksia koskeviin aineistoihin ja artikkeleihin, mistä lukija löytää lisätietoa tai voi halutessaan tarkentaa yksityiskohtia.

Sivusto on Geosto Oy:n konsultin Pauli Saksan laatima ja käytettävissä vapaasti (;D). Geosto Oy:llä ei ole sidoksia mihinkään geolämpövoimalan toimintaan kytkeytyvään osapuoleen.

Kansikuvat: vas. suomalaista peruskallion pintaa (Kluuvi), kesk. Ranskan Soultz-sous-Forêtz rakennemallia, oik. Insheimin geovoimala Saksassa

Alasivusto julkaistu 17.11.2016, päivitetty 15.12.2016.
http://www.geosto.fi/geoterminen-voimala-aloitussivu.html
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Urgh. Sivuista ei saa kuvin ruusuista kuvaa hankkeesta... Vaan pikemminkin sen että melkoisella riskillä ollaan liikenteessä... :eek:


Kuva 2. Maanpinnalle syntyneitä railoja Landaun voimalan lähellä.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti sanoi:
Urgh. Sivuista ei saa kuvin ruusuista kuvaa hankkeesta... Vaan pikemminkin sen että melkoisella riskillä ollaan liikenteessä... :eek:
No se kai nyt on ollut ainut "satavarma" asia koko hankkeessa että turpaan voi tulla 100-0.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Tämä ei ole joku hammasreikä.
Että reiän poraus on aiheuttanut maanjäristyksen johtuu siitä että reiän sijainti lasketaan paikkaan missä on tutkimuksien perusteella maaperän lämmin paikka. Etsitään sellainen kriittinen piste.
Sellainen faktatiedo puuttuu tässä porauksessa. Fakta on että reikä on lämpölaitoksen vieressä?
Jos asfaltti on rikki sitten muistuu joku uuden kerrostalon rakennus missä vanha naapuritalo on rakoamassa.

Lisätietoja lämpökaivojen porauksista saa http://www.sanner-geo.de/14155.html
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Seagear sanoi:
No se kai nyt on ollut ainut "satavarma" asia koko hankkeessa että turpaan voi tulla 100-0.
En tiedä luitko noita jokaista alasivua mitä noista linkeistä aukeaa?

Minä kuitenkin ymmärsin niin että se suurin ongelma ei ole se että jos tuolta ei kulje vesi läpi tai reikää ei saada ylipäätään porattua tarpeeksi syvälle, tällöin hävitään vain hankkeeseen varatut rahat. Vaan se että jos vahinkoa alkaa sattumaan jo olemassa olevalle infralle. Tällöin hävitään jo jotain muutakin kuin pelkät poraukseen varatut rahat ja itse tarkoitin ehkä enemmänkin tätä. Miten noita sivuja muut tulkitsevat?

Tekstin perusteella tuossa moitittiin myös luvan myöntävää viranomaista (mahtoiko tuo olla ely-keskus) ja todettiin myös että hankkeen nokkamies viittaa kintaalla Baselin kokemuksiin. Näin ainakin itse nuo ymmärsin. Tuo puulaaki on ilmeisesti ollut suunnitelemassa ydinjätteiden loppusijoituspaikaa jotka ovat vielä yhtä pykälää vaativampia projekteja kuin pelkän reijän saaminen maaperään joten sinänsä antaisin heidän sanoilleen jonkinverran painoarvoa. Tosin jos ei ikinä kokeilekaan niin ei voi koskaan onnistuakaan.

Sanottua: HS, Kuukausiliite 9/2016, s. 48 ST1 Deep Heat Oy, tuotantojohtaja Tero Saarno: (Baselin tapauksesta), ”Ne pumppasivat reikään lähelle siirrosvyöhykettä satatuhatta kuutiota vettä, mikä oli ajattelematonta. Siellä ei seurattu maaperää riittävästi geofoneilla. Oltiin liian ahneita.”
Vastine: HS:n sitaatti on kaikilta osin virheellinen.
A) Baselin stimuloinnissa pumpattin vettä 11600 m3 noin 6 vrk:n aikana. Määrä on tyypillinen ja alle keskimääräisesti käytetyn 27 000 m3/reikä (Argonne Natl Lab, raportti ANL/EVS/R-10/5, 2011).
B) SERIANEX-tutkimusryhmä tutki nimenomaan yhtenä tekijänä, olisiko pumppaus mennyt siirrokseen, joka aktivoitui. (”is the created or activated fracture or fracture system hydraulically connected to a major fault at some distance to the borehole ? ”) Johtopäätös oli: ei ole, SERIANEX AP3000 s.85: ”within radius of investigation (appr. 1500 m) there is no indication for a constant pressure boundary and a connection to a highly conductive larger scale feature can almost certainly be excluded.”
C) Baselin mikroseisminen monitorointiverkosto sijaitsi 6 - 7 pisteessä eri rei’issä ja vaihtelevilla syvyyksillä 317 - 2740 m sekä etäisyyksillä 0 - 5 km porauspaikasta. Lisäksi toimi maanpinta-asemia. (Vertailuna Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitusalueelle: Posiva Oy perusti v. 2002 6 aseman monitorointiverkoston, nykyinen verkosto koostuu 17 asemasta.)

Kuva 1. InSAR satelliittikuva maannoususta Landaun kaupungissa verrattuna sen ympäristöön.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

fraatti sanoi:
En tiedä luitko noita jokaista alasivua mitä noista linkeistä aukeaa?
Luin ainakin suurimman osan. Minulle tuli mieleen pari kolme asiaa. Ensimmäinen oli sivujen ulkoasusta mieleen tuleva "8. luokan ATK-kurssin harjoitustyö". Toinen oli että jossain on mennyt joillakuilla sukset ristiin ja nyt on lähdetty tällaiseen hankkeen "mustamaalauskampanjaan". Tai että ainakin päästään sanomaan että "Mitäs me sanoimme" mikäli hankkeesta tulee El Grande Fiasko. Kolmas oli se, että epäilen kuitenkin maankuoren geologian olevan suht erilaista Baselissa ja Otamaassa. Esim. Onkalo-projektin toteuttaminen onnistuu ko. konseptilla ilmeisesti vain Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa.

No, aika näyttää. Ja joskus on epäilyksiä hankkeen onnistumisesta hiipinyt omaankin mieleen kun tuosta työmaan ohi on tullut kuljettua.
 

fraatti

Vakionaama
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa

Seagear sanoi:
Luin ainakin suurimman osan. Minulle tuli mieleen pari kolme asiaa. Ensimmäinen oli sivujen ulkoasusta mieleen tuleva "8. luokan ATK-kurssin harjoitustyö". Toinen oli että jossain on mennyt joillakuilla sukset ristiin ja nyt on lähdetty tällaiseen hankkeen "mustamaalauskampanjaan". Tai että ainakin päästään sanomaan että "Mitäs me sanoimme" mikäli hankkeesta tulee El Grande Fiasko. Kolmas oli se, että epäilen kuitenkin maankuoren geologian olevan suht erilaista Baselissa ja Otamaassa. Esim. Onkalo-projektin toteuttaminen onnistuu ko. konseptilla ilmeisesti vain Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa.

No, aika näyttää. Ja joskus on epäilyksiä hankkeen onnistumisesta hiipinyt omaankin mieleen kun tuosta työmaan ohi on tullut kuljettua.
Ainakin tuon tekstin perusteella saa käsityksen että mahdollisia ongelmia voi olla paljon enemmän kuin mitä peruspertti voi kuvitellakaan. Sinällään kun katsoo miltä taholta tuo teksti on saapunut ja millaisia rahoja noissa projekteissa liikkuu niin saattaa olla että tuosta kakusta haluaisi moni päästä lohkaisemaan oman siivunsa asiantuntemuksellaan. Tiedä sitten...

Taitaa vielä mennä monta vuotta ennenkuin voi sanoa että onnistuuko tuo vai ei. Täytyy toivoa että onnistuu. Jotenkin tuntuu että mainittu teho, 40MW tuntuu varsin kunnianhimoiselle verrattaen muihin aikaisempiin projekteihin... No jos ei muuta niin kait tuonne perinteisen u-putki keräimen voi sitten sujauttaa jos muuten homma kusee ;D
 
Ylös Bottom