Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?

[Luukku]

Näitä lama-ajan tarinoita on mukava lukea.
Itse sain olla töissä pienellä palkalla kodinkone/sähköliikkeessä tuon 1990-luvun laman ajan, viikon olin lomautettuna. Vaimo jäi työttömäksi ja uuden auton velka alkoi rasittaa. Muistan, kun istuttiin vuokratalon rappusilla ja mietittiin, että mistä tähän rahapulaan löytyisi apu? Auton olis saanut myytyä tietysti pilkkahintaan ja siitä olis jäänyt velkaa.
Sitten soi puhelin! Vaimo sai töitä! Elämä alkoi taas hymyillä ja 1995 ostettiin avioeron takia myyntiin tullut vanha omakotitalo kohtuu edullisesti ja siinä asutaan edelleen. 1998 vaihdoin alaa ja työnantajaa, jossa tälläkin hetkellä töissä.
Eli itseä tuo lama kosketti varsin vähän ja kiitollinen siitä.
E: uutta autoa ei ole sen jälkeen ollut

 

[DrPaiN]

Faijalla oli jotain yritystoimitaan 90-luvun lamassa, ja sattui olemaan jotain lainaa sidottuna Saksan markkaan... Suomen markan devalvoitumisen ja sen jälkeisen kellumisen myötä siitä tulikin melkoinen ongelma ja nurinhan se homma meni.

 

[Espejot]

Joo, tasin valmistua AMK:sta juuri laman kynnyksellä 90-luvulla medialan insiksi ja ryhdyn oitis yritämään, elannon ansaitsemista. Minä ja työntekijäni oltiin nälkäisiä ja syötiin isopien pöydästä murusia. Laskutettiin 70EUR/h alv0 (aluksi markoina tietysti) joka oli halpa hinta siihen aikaan. 2008 sitten muutti asetelmia kun kolleega kuoli ja laskevat markkinan sekä kilpailu söi katteet. Tipahtin kuitenkin jaloilleen, nyt vain putkitongit kädessä. Itse näen että tämä on ollut 2008 lähtien kriisistä kriisiin kulkemista eikä talous ole oikeastaan kunnolla toipinut.

 

[Wespa]

E: uutta autoa ei ole sen jälkeen ollut

Opit kerrasta että järjettömämpää tapaa tuhlata rahaa ei juuri ole?

Itse olin pahimman laman aikaan aika pieni vielä, kouluun menin syksyllä -92. Mieleen on jäänyt että rahassa ei ryvetty kun juuri -90 oli muutettu omakotitaloon ja sitten lainakorot pompsahtivatkin, mutta ei nyt suorastaan puutteessa tarvinnut elää vaikka äitikin oli jonkun pätkän työttömänä. Onnellinen lapsuus oli vaikka ei ollutkaan viimeisimpiä merkkirytkyjä päällä tai kalliita harrastuksia. No sellaisen muistijäljen lama kai jätti että tuhlata ei oikein osaa, aina tulee tarkkaan harkittua mitä ostaa ja vaikea maksaa ulkopuoliselle hommasta jonka pystyy tekemään itsekin.

 

[Husky]

Ei tuo ysärilama kauheasti sattunut omaan nilkkaan, vaikka yleinen synkkyys oli tosiasia. Eihän lama oikein koske niitä joilla on töitä.
70-luvun öljykriisi oli pahempi omalla kohdalla.

Mutta nyt kun muistellaan menneitä, niin olen joskus miettinyt, että en muista että 70-ja 80-luvuilla kaikki olisi joka päivä käynyt suihkussa kuten nykyään kerran pari päivässä. Vähän hatarat muistikuvat, mutta oliko peräti että ei suihkuteltu muutakuin kerran viikossa saunassa?