Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Hold my beer.
"Silloin kun reposetämies oli nuori.."
..korkotaso huiteli viidessätoista prosentissa. Kovin on tiukalle vedetty nykynuorten lainat, jos pieni korkojen pyrähdys positiiviseksi aiheuttaa kamelin selän katkeamisen.
Heikosti tässä näyttää käyvän, se on selvä, mutta kyllä se on se työttömyys joka kovimmin iskee.
Korkotason pysymiseen korkeana en jaksa uskoa. Niin hyvin tässä ei käy.
Jos jotain positiivista pitää hakea, niin ehkä puutavaran hinta lopulta laskee jonain päivänä.
"Silloin kun reposetämies oli nuori.."
..korkotaso huiteli viidessätoista prosentissa. Kovin on tiukalle vedetty nykynuorten lainat, jos pieni korkojen pyrähdys positiiviseksi aiheuttaa kamelin selän katkeamisen.
Heikosti tässä näyttää käyvän, se on selvä, mutta kyllä se on se työttömyys joka kovimmin iskee.
Korkotason pysymiseen korkeana en jaksa uskoa. Niin hyvin tässä ei käy.
Jos jotain positiivista pitää hakea, niin ehkä puutavaran hinta lopulta laskee jonain päivänä.
No repomiehien aikoihin maassa oli aika paljon parempi työllisyystilanne. Väki oli pääosin työikäistä. Inflaatio paitsi nosti korkoja, niin valui nopeasti myös palkkoihin ja nosti samalla myös omaisuuden, kuten asuntojen arvoa. Inflaatio söi myös nopeasti asuntolainan arvoa. Asuntolainat olivat lyhyitä, n. 10 vuotisia. Isolla osalla oli varaa omistusasuntoon. Perheet perustettiin 20-vuotiaina. Työrintamalla saattoi tehdä uran yhden firman palveluksessa ja siitä saadulla palkalla eli, vailla huolta huomisesta. Elettiin lintukodossa eikä oltu edes pudottu vielä puusta. Johtajat siirtyivät lounaalta baari-jatkoille. Markka-aikaan puhuttiin miljoona-asunnoista, joihin juuri kellään ei ollut varaa. Tänä päivänä lähes jokainen elää miljoonakämpässä (markkoina), eivätkä ole hääppöisiä.
Pikakelaus euro-aikaan. Koko euroaikana korot ovat olleen maksimissaan noin 5-6% tasolla. Viimeiset 10-vuotta miinuksella. Laina-ajat ovat nykyisin 20+ vuotta. Ensiasunto ostetaan usein ilman säästöjä. Palkkakehitys junnaa. Yhdellä työllä ei enää välttämättä pärjää ja on aivan mahdotonta ajatella, että tekisi uransa yhden firman palveluksessa. Kaupunkien ulkopuolella ei ole juuri töitä tarjolla. Huoltosuhde on korkeimmillaan sitten repomiesten syntymisen. Lapsia ei uskalleta tehdä tai ei tehdä muuten vaan ja jos tehdään niin paljon myöhemmin. Euroopan laitamilla soditaan. Ilmastonmuutos kolkuttelee ovea. Kasvua ei saa enää revittyä niin helposti ja joudutaan kilpailemaan monissa asioissa globaalisti.
Mutta kyllä mä jossain määrin ymmärrän repomiehen ajatukset. Kaikki tänne nyt heti kulminoituu nykysukupolvella erilaisiin elektronisiin vempaimiin, joita vanhempi sukupolvi ei ymmärrä ja pitää niitä kalliina pröystäilynä, kuten suuret taulutelkkarit, pädit, tietokoneet jne. Todellisuudessa ne ovat nykyisin halpoja. Repomiehen nuoruudessa jokaisella jampalla piti olla auto ja kortti 18 vuotiaana.
Viimeksi muokattu:
Noita 15-prosentin korkoja oli 90-luvun laman aikana ja etenkin alkupuolella, jolloin työttömyys suorastaan räjähti. Hinnat laukkasivat sen takia, että markka devalvoitui, ulkomailta otettujen lainojen reaaliarvo nousi kymmeniä prosentteja (siis takaisin maksettava määrä). Palkat eivät nousseet ja asuntojen arvot putosivat kymmeniä prosentteja.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Noiden asuntolainojen kanssa saattaa vielä monella tulla itku ja hammasten kiristys, kun nykyisin ostetaan uusia asuntoja isolla omalla velalla, pitkällä laina-ajalla ja sen uuden asunnon muutaman lyhennysvapaan yhtiölainavuoden jälkeen kun napsahtaa vielä nekin tuohon kakkuun maksettaviksi, kohonneiden tonttivuokrien, kaukolämpökulujen yms lisäksi, niin... 
No henk.koht. tässä viime kesänä laitettiin pari pientä pihan puuhasteluprojektia jäihin juurikin kohonneiden puutavaran hintojen vuoksi, vaan joskos jo ensi kesänä sitten pääsisi jälleen nykertämään. Ei sillä, tuon lisäksi tässä kuluneena syksynä kehiteltiin jo toinenkin nykerryksen kohde tuonne pihalle, johon jo tavaratkin odottelee pihamaalla nätisti nipuissaan tulevaa kevättä - jo kasaan haalittuja pressujen alle peiteltyjä ensitalven polttopuupöllejä tietenkään unohtamatta = eipä tule olemaan vapaa-ajan ongelmia, tänäkään kesänä
No henk.koht. tässä viime kesänä laitettiin pari pientä pihan puuhasteluprojektia jäihin juurikin kohonneiden puutavaran hintojen vuoksi, vaan joskos jo ensi kesänä sitten pääsisi jälleen nykertämään. Ei sillä, tuon lisäksi tässä kuluneena syksynä kehiteltiin jo toinenkin nykerryksen kohde tuonne pihalle, johon jo tavaratkin odottelee pihamaalla nätisti nipuissaan tulevaa kevättä - jo kasaan haalittuja pressujen alle peiteltyjä ensitalven polttopuupöllejä tietenkään unohtamatta = eipä tule olemaan vapaa-ajan ongelmia, tänäkään kesänä
Justiinsa uutisoitiin työttömyyden olevan hyvin alhaista ja työllisyysasteen paranevan edelleen. Erikoista.
Mutta nuo 90-luvun alkupuolen ajat halusin nostaa ihan vain muistutuksena, että muutaman prosentin korkotaso on ihan peanuts. On typerää hirttää itsensä maksimikokoisilla lainoilla oletuksella että korkotaso pysyy nollassa ikuisesti. Jos sitten riski realisoituu, jokainen kantakoon itse vastuunsa. Kämpät myyntiin, jos ei rahkeet riitä.
Mutta nuo 90-luvun alkupuolen ajat halusin nostaa ihan vain muistutuksena, että muutaman prosentin korkotaso on ihan peanuts. On typerää hirttää itsensä maksimikokoisilla lainoilla oletuksella että korkotaso pysyy nollassa ikuisesti. Jos sitten riski realisoituu, jokainen kantakoon itse vastuunsa. Kämpät myyntiin, jos ei rahkeet riitä.
Niin siinä käy, jos niikseen tulee. Ei eroa mitenkään 90-luvusta, että jos on pakko niin on pakko.
Viimeinen 10v on ollut asuntovelallisen kulta-aikaa juurikin pakkasella olevien korkojen takia. Hyvin on siinä omakin velka lyhentynyt. Nyt vielä tuo korkokatto ja siitä tuleekin jo hyvin hyötyä kun seuraavan kerran korkoa tarkastellaan. Stressitesti tehdään 6% koroilla ja siihen pitää jokaisella olla paukkuja. Nyt tilannetta hankaloittaa inflaatio, polttoainen korotukset, energianhinta, tontinvuokrat, vastikkeiden nousut. Tähän päälle lama lomautukset, työttömyys niin soppa on valmis. Halpoja asuntoja tulee myyntiin todennäköisesti ensivuonna kun tämä iskee kunnolla päälle. Tästä hyötyy taas sitten varakkaat joilla on sen verran ylimääräistä sijoittaa.
Saa nähdä alkaako pankki vaatia lisää vakuuksia lainoihin jos asuntojenhinnat romahtaa.
Saa nähdä alkaako pankki vaatia lisää vakuuksia lainoihin jos asuntojenhinnat romahtaa.
Ei ala. Laki estää tuon yksiselitteisesti nykyään.
70/80-luvulla normaalitaso oli 10% paikkeilla ja inflaatio söi lainan palkkojen ja asuntojen arvon noustessa. Reaalikorko. Sitten olikin 15%, asuntojen hinnat laski juuri rajusti noustuaan ja palkkakehitys hyytyi moneksi vuodeksi.
Tuolloin oli Suomessa oma korkokanta. Euribor on tuonnut vakautta korkoihin. Inflaatio on ollut pitkään lähes nolla, joten reaalikorko ei ole 70/80-luvusta laskenut.
Ei kukaan nykyään varaudu eikä oikein voikaan varautua 10-15% korkoihin. Silloin jää asunnot ostamatta aivan rikkaimpia ja muuttotappiokuntia lukuun ottamatta.
Paremmin nyt on varauduttu kuin 80-luvun lopussa. Vakuusarvot pienenpiä ja maksukyky tarkistetaan paremmin.
Näin käy kaikissa lamoissa. Köyhien omaisuus ulosmitataan pilkkahinnalla pienen vähemmistön taskuun, joka sitten valittaa siitä, että joutuu elättämään heitä.
Hempuli
Töllintunaaja
Kuten 90-luvun alussa, niin myöhemminkään ei asunnon myynti onnistu enää siinä vaiheessa, kun korot on taivaissa eikä ostovoimaa ole. Lahjoitus voi onnistua, jos sijainti on ok.
80-luvun loppu oli asuntojen hinnoissa vain peliliikkeeseen perustuvaa voimakasta arvonnousua, mikä ei perustunut reaalimaailmaan ja kostautui rankasti niille, jotka eivät ajoissa hypänneet kelkasta tai ei ollut omaa pääomaa riittävästi takataskussa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No siinähän se yhdessä jo tulikin. Köyhien asunnot joutuu pilkkahintaan vasaran alle, jolloin ne rikkaammat joihin ei suhdanteet ihan niin kovasti puraisseet näkevät ns. oston paikan ja kuittaavat reaaliomaisuutta halvalla omiin nimiinsä. Menee muutama vuosi, lamasta tullaan ylös ja näin se raha vain juoksee sinne rahan luokse entistäkin kiivaammin
Ei kai kovin monelle pahasti käynyt, jos oli vain asunto ostettu kalliilla ja siihen normivelka. Sen sijaan asunnonvaihto pahimpaan hetkeen vei monet kahden asunnon loukkuun, josta ei paluuta ollut. Pankit haki noita hyvin pian pakkomyyntiin eli eivät antaneet lisälainaa/maksuaikataulua edes hyvätuloisille. Tietysti todella hyvätuloisten ei tarvinnut edes kysyä.
Mullakin vanhemmat juotuivat myymään perintökiinteistön pilkkahintaan -95. 90-luvun lopulla ostaja myi tuon eteenpäin yli tuplahintaan. Sillä olisi helposti kuitattu pankin saamiset ja jäänyt reilusti yli. Nyt jäi vain velkaa ja ostajalle lottovoitto.
Hempuli
Töllintunaaja
^Tuollaista kiinteistökauppa oli, ikävä kyllä tavantallaajan kannalta. Vaan ei silloinkaan tiedetty, koska tilanne paranee vai oliko tilanne uusi normaali. Pankkien toiminta ja eettisyys on tuolta ajalta varmaan vielä kokonaisuudessaan perkaamatta. Vaan iski tuo moneen yhden asunnon hankkineeseen, kun normivelan lyhennys kävi hankalaksi esim. työttömyyden, eron tai muun poikkeaman vuoksi.
Sitä emme tiedä, millaista ensi keväänä on. Lumipalloefekti voi syntyä mistä vaan pinnan alla kytevästä, kun jälleen jonkinasteisessa murroksessa taas elellään maailmalla.
Sitä emme tiedä, millaista ensi keväänä on. Lumipalloefekti voi syntyä mistä vaan pinnan alla kytevästä, kun jälleen jonkinasteisessa murroksessa taas elellään maailmalla.
90 luvun vaihteessa osakeyhtiölailla pyyhitiin persettä tuli termi omavelkainentakaaja. Osakeyhtiöiden toimitusjohtajista tehtiin takuumiehiä firman lainoille. Koron korot oli käytössä minkä hinta oli 38%. Pankeista osa jäädytti asiakkaiden rahat, oli paha maksaa mitään: Myöhemmin valtio yritti paikkailla sekoilujaan ja tuli velkajärjestely, mikä ei aluksi koskenut pk yrittäjiä eikä "kevytmielisesti velkaantuneita" jonka määritti pankki. Asuntolainan takaajat maksoivat myös ja osa maksaa vieläkin. 15 vuoden maksimi ulosotto käytännössä sana helinää meidän päättäjät nykyistä presitentiä myöten joka allekirjoitti myös velkojen myyntipaperin norjalaiselle pankille ei eu maa joten perintä jatkui / jatkuu. Tämän manoveerin takana oli pystytukkainen kommunisti nainen kansanedustaja mikä sai myöhemmin palkkio viran
- Keskustelun aloittaja
- #98
Kuinka hyvin koronnostot purevat energia hinnasta johtuvaan inflaation? Ettei kävisi niin että potilas kuolisi liian innokkaan hoidon johdosta? Huomasin tuossa että asuntolainan kuukausittainen korkoerä oli kasvanut noin vuodessa 12 kertaiseksi. Tuli sitten tehtyä ylimääräinen lyhennys lainaan.
Tässä tuumaillaan että lisää nostoja olisi luvassa.
www.is.fi
Tässä tuumaillaan että lisää nostoja olisi luvassa.
FT: Euroopan keskuspankin veteraanijäsen varoittaa korkojen nousevan yhä
Rahapolitiikan kiristäminen ei ole vielä päätöksessä, koska inflaatioriskit ovat yhä koholla, korostaa keskuspankin neuvoston hollantilaisjäsen.
www.is.fi
Varmasti tulee lisää nostoja. Niitä tosiaan lupailtiin jo. 12kk euribor lähti heti nousemaan rivakasti yli 3%. Lähellä 3.3% jo. Toukokuussa olisi seuraava korontarkistus. 5-6% tällä tahdilla on realismia.Kuinka hyvin koronnostot purevat energia hinnasta johtuvaan inflaation? Ettei kävisi niin että potilas kuolisi liian innokkaan hoidon johdosta? Huomasin tuossa että asuntolainan kuukausittainen korkoerä oli kasvanut noin vuodessa 12 kertaiseksi. Tuli sitten tehtyä ylimääräinen lyhennys lainaan.
Tässä tuumaillaan että lisää nostoja olisi luvassa.
FT: Euroopan keskuspankin veteraanijäsen varoittaa korkojen nousevan yhä
Rahapolitiikan kiristäminen ei ole vielä päätöksessä, koska inflaatioriskit ovat yhä koholla, korostaa keskuspankin neuvoston hollantilaisjäsen.
- Keskustelun aloittaja
- #100
Mahtaako sitten jäädä luu käteen, puheet ovat ainakin kovia?
EKP-johtajalta tyly kuitti Sanna Marinille ja muille arvostelijoille FAZ:ssa: ”Juuri siksi keskuspankit ovat riippumattomia”
Keskuspankkiiri myöntää, että EKP aliarvioi inflaatiovauhdin euroalueella aikaisemmin tänä vuonna eikä ottanut merkkejä inflaation nopeutumisesta riittävän vakavasti. EKP:ta arvosteleville poliitikoille hänellä on tylyt terveiset.
www.uusisuomi.fi
Kuinkahan velkaisia Euroopan kotitaloudet ovat?
Espejot
Hyperaktiivi
Mietiskelin samaa: nyt on korkea inflaatio & lama --> korot nousee. Mitäs siten kun lama loppuu ja nousukausi alkaa ja kiihdyttää inflaatiota? Vähän kyllä haiskataa uudelta maailman järjestykseltä.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #103
Danskessa arvellaan että korot lähtevät laskemaan 2024. Mihin tuo perustuu on sitten toinen juttu...
Asunnon ostajalla, erityisesti ensiasuntoa ostavalla, tilanne asuntomarkkinoilla on nyt hyvä. Myytäviä asuntoja on tarjolla paljon ja hintojen nousukehitys on ainakin väliaikaisesti taittunut. Lähikuukausina valmistuu vielä runsaasti lisää uusia asuntoja. Vuonna 2024 korkojen ennustetaan kääntyvän laskuun ja asuntojen hintojen taas nousuun.
Asuntomarkkinat ovat hyytyneet korkojen nousun ja taloudellisen epävarmuuden myötä. Lokakuussa tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta 29 prosenttia vähemmän kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
– Samaan aikaan uusia asuntolainoja nostettiin 33 prosenttia vähemmän. Sijoitusasuntojen lainojen kysyntä on pudonnut enemmän kuin oman kodin ostoon otettujen lainojen, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Danske Bank: Nyt on erityisesti ensiasunnon ostajan markkinat
Asunnon ostajalla, erityisesti ensiasuntoa ostavalla, tilanne asuntomarkkinoilla on nyt hyvä. Myytäviä asuntoja on tarjolla paljon ja hintojen nousukehitys on ainakin väliaikaisesti taittunut. Lähikuukausina valmistuu vielä runsaasti lisää uusia asuntoja. Vuonna 2024 korkojen ennustetaan...
aamuset.fi
- Keskustelun aloittaja
- #104
Tämän mukaan tuloihin nähden velkaantuneita ovat Tanskalaiset, Hollantiilaiset, Ruotsalaiset ja neljäntenä Suomalaiset. Tuo kolmen kärki erottuu jostain syystä selvästi. Tuonneko korkojen nousu pitäisi iskeä kovimmin?
www.statista.com
Household debt-to-income ratio in Europe 2024| Statista
Denmark, the Netherlands, and Norway were among the European countries with most indebted households in 2023 and 2024.
www.statista.com
Espejot
Hyperaktiivi
Kait inflaatio taittuu kun tarjonta ylittää kysynnän... itse mietin tällä haavaa energiaan liittyviä investointeja. Odotaako vai ei. Vaikuttaa siltä että paneeli ja pumppumarkkinat käy kuumana vaikka korot nousee eli tuskin sillä rintamalla kysyntä droppaa.
Kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään, mihin hintojen nousu perustuu. Se perustuu käytännössä vain energian hintaan ja sotaan.
On sinänsä perusteltua olettaa, että inflaatio pysyy korkeana yhtä kauan kuin laaja konflikti jatkuu. Tässä laajalla tarkoitan länsimaiden omalta osaltaan rahoittamaa konfliktia joka estää pakotteiden kautta halpojen raaka-aineiden ja energian saannin Venäjältä.
Välittömästi sen jälkeen kun sotaan rahan kaataminen loppuu, ja energia virtaa, loppuu myös inflaatiopaineet.
Lisäksi nykyinen inflaatio on lähinnä askelfunktiotyyppistä. Ei energian hinta ole enää enempää noussut. Pikemminkin päinvastoin, bensa ja öljy on jo halventunut ja niin tekee sähkökin viimeistään keväällä. Laivarahdin hinta romahti jo. Jonkun onnekkaan hannuhanhen palkka on voinut nousta (eläkeläiset, nuo siat, ja joku osa julkista sektoria) mutta noin yleisemmin ja yksityissektorilla pelkkä luu on jäänyt käteen ja YT-neuvotteluja käydään lomautuksista sekä väen vähennyksistä.
Lyhyesti sanottuna, jos veikkailee inflaation jatkuvan korkeana, veikkaa samalla sodan pitkittymistä. Mitään muuta inflaatiopainetta taloudessa ei ole, porukka on ylivelkaista ja ainoastaan eläkeläisille on kaadettu pohjattomasta kaivosta lisää rahaa.
- Keskustelun aloittaja
- #109
Tälläisiäkin näkemyksiä on
blogs.lse.ac.uk
Interest rate hikes are not the answer to Europe’s inflation problem
Interest rate hikes are not the answer to Europe’s inflation problem
Rising inflation throughout 2022 has resulted in central banks substantially increasing interest rates. Patrick Kaczmarczyk argues that rate hikes are the wrong response to the challenges currently…
blogs.lse.ac.uk
^Eipä hirveästi eroa siitä mitä yritin sanoa. Jos talous lähtee laukalle ja jengi alkaa ottaa lisää velkaa pää märkänä, ja palkat nousevat, niin sitten inflaatio jatkuu luonnollisista syistä. Mutta mitään tuollaista ei näy. Vain energia-inflaatiota näkyy, sekin taustapeilissä jo, sekä valtioiden lisävelkaantumista.
Keskuspankit nyt tekevät mitä tekevät. Erityisen hyvin tilannetta hahmottavia visionäärejä noissa hommissa ei ole näkynyt ennenkään. This time is not different.
Keskuspankit nyt tekevät mitä tekevät. Erityisen hyvin tilannetta hahmottavia visionäärejä noissa hommissa ei ole näkynyt ennenkään. This time is not different.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No siksipä juuri tuo EKP:n inflaatioase (korkojen nostaminen) on aivan totaalisen väärä, joka tulee aiheuttamaan sellaisen talouden äkkijarrutuksen ettei toista ole ihan vähään aikaan nähty
Se oikeampi kohde olisi vaikka sitten poikkeustilan pakkolakien avulla puuttua tuohon energian hintaan, painaa se hinta väkisin takaisin jollekin inhimilliselle tasolle ja näin se inflaatiokin siitä leikkautuu jo kummasti ja talous jatkaa porkuttamistaan
Espejot
Hyperaktiivi
Oikea tai väärä mutta näin se talousteoria sanoo, puututaan kysyntään. Energian tarjonnan lisääminen ei taida olla vaihtoehto.No siksipä juuri tuo EKP:n inflaatioase (korkojen nostaminen) on aivan totaalisen väärä, joka tulee aiheuttamaan sellaisen talouden äkkijarrutuksen ettei toista ole ihan vähään aikaan nähty
Sota-aikana raha eli suuret lainat ja energia tekevät kauppansa, joten siitä vasta talous vinksalleen, ellei noiden anneta kallistua (varsinkin kun energia on osa asearsenaalia). Vastaavasti kuluttajat pannaan laihdutuskuurille kituuttamaan leikatulla ostovoimalla, kun rahat menevät sotimiseen. Noin on aina ennenkin ollut. Talouselämän täytyy pakkosopeutua moiseen ja suuntautua toisin kuin rauhan aikana. Sota kyllä kiihdyttää talouden kierroksia kokonaisuutena ja superinflaatio usein iskee vielä pahemmin rauhanteon jällkeen (joten eipä ole vaihtoehtoa sille, mitä keskuspankit ovat tekemässä, kun hallitukset järjestään vielä puhaltavat lisää hönkää roihuun).
Korkojen nosto tietysti hidastaa investointeja mutta iskee kovaa niihin, jotka ovat juuri investoineet vaikkapa ensimmäiseen asuntoonsa, varovasti nyt niiden korkojen kanssa.
On se ihan perssiistä pelata pokeria jos säännöt muuttuu kaiken aikaa pelatessa. Epävarmuus tulevaisuudesta on aika paha jarru kaikelle kehitykselle.
On se ihan perssiistä pelata pokeria jos säännöt muuttuu kaiken aikaa pelatessa. Epävarmuus tulevaisuudesta on aika paha jarru kaikelle kehitykselle.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Eikös myös about nolla-tason palkankorotuksetkin ole "epänormaalia", vaan moniko työnantajaliitto on tällä(kään) hetkellä hyvä jos edes tuon korkotason veroisia korotuksia tarjoamassa, inflaatiovauhdista nyt puhumattakaan = reaaliansioissa turpaan tulee tällä hetkellä aika rajusti
Noista muista kolmesta en tiedä, mutta ainakin Ruotsissa oli pitkään mahdollista erittäin pitkät jopa useiden kymmenien vuosien mittaiset asuntolainat. Pienien lyhennysten jälkeen sitten on kasvatettu sijoitusvarallisuutta ja kulutettu.Tämän mukaan tuloihin nähden velkaantuneita ovat Tanskalaiset, Hollantiilaiset, Ruotsalaiset ja neljäntenä Suomalaiset. Tuo kolmen kärki erottuu jostain syystä selvästi. Tuonneko korkojen nousu pitäisi iskeä kovimmin?
katso liitettä 83335
Household debt-to-income ratio in Europe 2024| Statista
Denmark, the Netherlands, and Norway were among the European countries with most indebted households in 2023 and 2024.
Tämä on Ruotsissa tietääkseni ohi uuden sääntelyn vuoksi. Pelättiin liian suurta riskikeskittymää asunto- ja asuntolainamarkkinoilla.
IMF varoittelee:
/img-s3.ilcdn.fi/18abe2f347f23cf422deb0d940248b2c9160abd8af4db5dd42c73deb47ee960b.jpg)
www.iltalehti.fi
Synkkä arvio: kolmannes maailmantaloudesta ajautuu taantumaan vuonna 2023
Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Kristalina Georgieva varoittaa maailmantalouden taantumasta.
www.iltalehti.fi