Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?

fraatti

Hyperaktiivi

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Prätkäkaupassa -22 oli sellaiset hulinat ettei toista ole miesmuistiin nähtykään => tällä kaudella -23 moni tulee ajamaan ns. täysiä päin tiiliseinää kun kauppa tössää ihan totaalisesti ja se isossa kiimassa ylihintaan sisäänostettu käytetty kalusto jääkin nyt myyntirivistöön vain pölyä keräämään :confused:
 

fraatti

Hyperaktiivi

Suomen Pankki huolestui suurista lainoista – suomalaiset voivat joutua jopa pakkomyymään asuntojaan​

Kotitalouksien suurista asuntolainoista voi tulla ongelma korkojen kohotessa. Suomen Pankin mielestä hallituksen hylkäämä velkakatto olisi ollut hyödyllinen.
1673039578179.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Taloyhtiölainoissa piilee pommi?

MONET viime vuosina valmistuneet taloyhtiöt ovat joko korottaneet tai korottamassa rahoitusvastikettaan moninkertaiseksi aiemmasta. Joidenkin uudiskohteiden vastikkeet ovat jopa kymmenkertaistumassa vuoden takaisesta. Näin suuret menolisäykset tulevat yllätyksenä monille asunnonomistajille.

Esimerkiksi eräs Helsingin Kalasatamassa hiljattain valmistunut taloyhtiö oli vielä vuonna 2021 lyhennysvapailla eli maksoi lainoistaan vain noin puolen prosentin suuruisia korkomenoja. Korkomenot tarkoittivat tuolloin 1,50 euron rahoitusvastiketta neliömetriä kohden.

Nyt kyseisen taloyhtiön lyhennysvapaat ovat päättyneet samalla kun taloyhtiön korkokulut ovat moninkertaistuneet aiemmasta. Taloyhtiö maksaa lainoistaan nyt noin 3,4 prosentin korkoa, kun vielä vuosi sitten korkokulut olivat vain korkomarginaalin verran eli noin 0,5 prosenttia. Korkokulujen ja lainanlyhennysten kattamiseksi perittävä rahoitusvastike on noussut reilun vuoden aikana 1,50 eurosta peräti 14 euroon neliötä kohden.

Kaiken lisäksi kyseinen taloyhtiö joutuu nostamaan hoitovastikettaan. Taloyhtiössä on kerätty hoitovastiketta vain 0,10 euroa neliöltä, koska yhtiö on saanut mittavat arvonlisäveron palautukset. Kun kertynyt ylijäämä on käytetty, nousee yhtiön hoitovastike tavanomaiselle tasolle noin 3-4 euroon neliötä kohden.

Asunnonomistajan kannalta laskelma on karu: rahoitus- ja hoitovastikkeiden yhteenlaskettu määrä noin kymmenkertaistuu reilun vuoden aikana. Sadan neliön suuruisen asunnon omistajalle se tarkoittaa vastikkeiden nousua alle 200 eurosta yli 1700 euroon kuukaudessa.
 

Italian ihme

Aktiivinen jäsen
Taloyhtiölainoissa piilee pommi?

MONET viime vuosina valmistuneet taloyhtiöt ovat joko korottaneet tai korottamassa rahoitusvastikettaan moninkertaiseksi aiemmasta. Joidenkin uudiskohteiden vastikkeet ovat jopa kymmenkertaistumassa vuoden takaisesta. Näin suuret menolisäykset tulevat yllätyksenä monille asunnonomistajille.

Esimerkiksi eräs Helsingin Kalasatamassa hiljattain valmistunut taloyhtiö oli vielä vuonna 2021 lyhennysvapailla eli maksoi lainoistaan vain noin puolen prosentin suuruisia korkomenoja. Korkomenot tarkoittivat tuolloin 1,50 euron rahoitusvastiketta neliömetriä kohden.

Nyt kyseisen taloyhtiön lyhennysvapaat ovat päättyneet samalla kun taloyhtiön korkokulut ovat moninkertaistuneet aiemmasta. Taloyhtiö maksaa lainoistaan nyt noin 3,4 prosentin korkoa, kun vielä vuosi sitten korkokulut olivat vain korkomarginaalin verran eli noin 0,5 prosenttia. Korkokulujen ja lainanlyhennysten kattamiseksi perittävä rahoitusvastike on noussut reilun vuoden aikana 1,50 eurosta peräti 14 euroon neliötä kohden.

Kaiken lisäksi kyseinen taloyhtiö joutuu nostamaan hoitovastikettaan. Taloyhtiössä on kerätty hoitovastiketta vain 0,10 euroa neliöltä, koska yhtiö on saanut mittavat arvonlisäveron palautukset. Kun kertynyt ylijäämä on käytetty, nousee yhtiön hoitovastike tavanomaiselle tasolle noin 3-4 euroon neliötä kohden.

Asunnonomistajan kannalta laskelma on karu: rahoitus- ja hoitovastikkeiden yhteenlaskettu määrä noin kymmenkertaistuu reilun vuoden aikana. Sadan neliön suuruisen asunnon omistajalle se tarkoittaa vastikkeiden nousua alle 200 eurosta yli 1700 euroon kuukaudessa.
On kyllä klikkiotsikoiden esimerkkiotsikko. Toisinsanoen: Taloyhtiön erikoistilanteesta (arvonlisäveropalautukset) on saatu asua esim perheasunnossa muutamalla kymmenelle eurolla kuukaudessa hoitokuluja. Laina on lyhennysvapaalla. Kun palataan normaaliin, että lainoja aloitetaan lyhentämään ja maksamaan markkinakorkoa ja maksamaan hoitovastiketta joka vastaa tavanomaista (ja alhaista) uudiskohteen hoitokustannuksia, ”moninkertaistuu kustannukset”. Anna mun kaikki kestää.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
On kyllä klikkiotsikoiden esimerkkiotsikko.
Toki, mutta kuinka moni ensiasunnon ostaja oikeasti noista asioista on perillä, mihin sen rahansa laittaa, mitä tulikaan ostaneeksi ja miten näiden vastikkeiden käy vuoden, kahden ... viiden vuoden kuluttua? Ja tähän yhtälöön kun lisätään se niin kovin nykymuodin mukainen kädestä suuhun eläminen, lasketaan että liksa riittää sen kuukauden max. kaksi eteenpäin, niin eikun kylvetään sitä "ylimääräistä" sinne sun tänne, pidetään hauskaa vailla huolta huomisesta :hmm:
 

kotte

Hyperaktiivi
Taloyhtiölainoissa piilee pommi?
Kuvastaa kyllä hyvin viime vuosien uusien asuntojen kaupan tilannetta etenkin pääkaupunkiseudulla. Uusien asuntojen velaton hintataso on ollut kerrassaan järjettömällä tasolla. Jotta ostajia löytyisi, hinta on sitten hilattu välille 1/4 ... 1/2 velattomasta hinnasta ja katettu loppuosa todellisesta hinnasta yhtiölainoina. Tuo on paitsi hirmuinen riskikasauma kaikkine lieveilmiöineen, vääristää näkymyksiä hoinnoista ja arvoista, kun on lyönyt uusien asuntojen kaupan kohdalla lävitse niin totaalisesti.

Itse näen samaa ajattelua asunto-osakeyhtiön lämmitystapamuutosten perusteluissa, kun taloyhtiö ottaa lainan vaihtaakseen kaukolämmön maalämpöön porauttamalla tontilleen energiakaivoja sen verran, mitä mahtumaan saa ja suosiolla hyväksyy osatehomitoituksen sekä puuttuvan huipputehon tuottamisen vastuksilla. Päätöstä perusteellaan lämmitysenergian laskennallisilla säästöillä (riippuu tosin paljon siitä, millainen sähkösopimus on satuttu solmimaan ja saamaan, menikö viimeisen vuoden aikana pahasti persneton puolelle). Yhtiövelan merkitys unohtuu kokonaan, kun nollakorkoaikana se totuttiin budjetoimaan kiinteähintaisena ja jopa ennustettavana vakiona pysyvänä kuluna, jolla vuosittain vähennetään energiakustannuksista saatuja laskennallisia säästöjä suunnitellun vuosikymmenen ylittävän takaisinmaksujakson kuluessa. Itse riskinoton perään yhteisillä varoilla tällaisin lähtökohdin ei niinkään kysellä.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Toki, mutta kuinka moni ensiasunnon ostaja oikeasti noista asioista on perillä, mihin sen rahansa laittaa, mitä tulikaan ostaneeksi ja miten näiden vastikkeiden käy vuoden, kahden ... viiden vuoden kuluttua?
Joskus koulussa oli kansalaistaitoa ja yhteiskuntaoppia, mutta ovat jääneet tärkeimpien asioiden, kuten matikka ja kielet, varjoon. Ei nuissakaan tainnut mitään käytännön elämän taitoja tainnut tulla. Lienee mahdotonta saada matikan tai kielen oppimiseen esimerkkejä talouden ja yhteiskunnan perusasioista. Varsinkaan niitä mitenkään värittämättä ideologisesti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jotta ostajia löytyisi, hinta on sitten hilattu välille 1/4 ... 1/2 velattomasta hinnasta ja katettu loppuosa todellisesta hinnasta yhtiölainoina.
Toinen ilmiö on perushinnassa tontti on vuokralla ja mahdollisesti voi ostaa tonttiosuutensa. Tonttia vuokraa kaupallinen toimija yleensä eikä kaupunki tai seurakunta, kuten aiemmin on usein ollut.

Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on kasvanut tolkuttomaksi, jos vertailee saman alueen asuntoja todellisten neliöiden mukaan ja huomio yhtiölainat ja tontin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toinen ilmiö on perushinnassa tontti on vuokralla ja mahdollisesti voi ostaa tonttiosuutensa. Tonttia vuokraa kaupallinen toimija yleensä eikä kaupunki tai seurakunta, kuten aiemmin on usein ollut.

Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on kasvanut tolkuttomaksi, jos vertailee saman alueen asuntoja todellisten neliöiden mukaan ja huomio yhtiölainat ja tontin.
Näin näkyy olevan. Sen ohella asuntojen tilankäytön kanssa harrastetaan erikoista (toki luovaa) kikkailua, kuten ääriesimerkkinä WC/suihkunurkkauksen:n ja eteisen yhdistäminen monikäyttötilaksi (toiminee vesipostinakin) ja sellainen talon rakenne, että melkein kaikki tila on kuin komeromaista varastoa paitsi yhtä seinää, jossa on ikkunoita (etelään, länteen tai mihin suuntaan sattuukin sopimaan). Tavoitteena on kai philadelphiatyyppisen vankilan hyväksi koettu rakenne ekonomian vaatimuksesta vielä huomattavasti paisutettuna, missä keskellä on käytävä ja sellit sitten kumpaankin suuntaan ulkoseinää kohti (palomääräykset vaatinevat joitakin muutoksia käytäväpuolen avonaiseen tunnelmaan, vaikka arkkitehdin silmään särähtääkin). Asuntojen sisältä sitten monia tiloja on madallettu ronskisti, jotta nykyisin edellytetty talotekniikka on saatu tungetuksi sisäkaton päälle ilman, että kerroskorkeutta tarvitsisi ainakaan lisätä.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on kasvanut tolkuttomaksi, jos vertailee saman alueen asuntoja todellisten neliöiden mukaan ja huomio yhtiölainat ja tontin.
Nuo on ylihintaisia, mutta toisaalta olisi terveempääkin että eroa on. Epätervettä sekin on että aina asunnon hinta pysyisi tai jopa saadaan enemmän kun ostettaessa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Nuo on ylihintaisia, mutta toisaalta olisi terveempääkin että eroa on. Epätervettä sekin on että aina asunnon hinta pysyisi tai jopa saadaan enemmän kun ostettaessa.
Tietysti eroa pitääkin olla, mutta viime vuosina ero tuntuu paisuneen kohtuuttomaksi. Joskus se vanha pitää purkaa ja arvo on pelkkä tontti. Mutta ei linjasaneerattu 70-luvun talo ole vielä lähellä sitä. Vaikea edes sanoa missä järjestyksessä tullaan aikanaan purkamaan 70-luvun, 90-luvun ja 20-luvun talot.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Yksi mielenkiintoinen trendi saneerauksen kannalta on ns. kosteantilojen elementit jotka lasketaan paikoilleen heti ontelolaatan jälkeen. Kaikki kalusteet ja kaakelit on paikoillaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näyttää laina-ajat pitenevän siihen maalliin että kohta ei saa massia riittävästi ostoa varten. Joko hinnat antaa periksi tai sitten myynti kyykkää ja hinnat laskee.
1677577638779.png

1677577768164.png



 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä lama on ehkä siinä mielessä hyvin erilainen aikaisempiin verrattuna, että se koskettaa suoraan melkein jokaista. Semmoinen normaali lamahan ei kosketa oikeastaan kuin niitä harvoja, jotka menettävät työnsä kokonaan tai osittain. Ulkopuolelle jää julkinen puoli kokonaisuudessaan, maatalous ja yksityisen puolen "eläkevirat", lopulta aina valtaosa kansalaisista. Moni saattaa jopa hiukan hyötyä tilanteesta, kun tyypillisesti hintojen nousupaineet hellittävät. Lama lähtee kiertymään pienestä. Vientiteollisuus supistaa hiukan toimintaansa ja lykkää investointejaan. Lopulta lama alkaa näkyä kaupan puolella ja viimein jopa asuntomarkkinoilla, kun rattailta pudonneita alkaa kertyä muutamia prosentteja.

Nyt energiatuotteiden hintojen nousu iskee suoraan kaikkialle ja siltä voi välttyä vain ne harvat ja valitut, joilla on mahdollisuus siirtää kulut tylysti laskutukseen. Lähes kaikilla jää ylimääräistä rahaa tuhlattavaksi vähemmän jos olenkaan välttämättömien menojen jälkeen. Henkilöä kohden menetykset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi ja maksutaakka jakautuu varsin solidaarisesti.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Suomen Pankki haluaa Suomeen vähemmän jättivelallisia ja kaipaa lainojen ottajille nykyistä tiukempaa velkakattoa​

Kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan aiemmin korkojen noustessa, Suomen Pankki kertoo huolestuneena. Silti lainojen takaisinmaksu sujuu pankkien asiakkailta yhä ongelmitta.
 

jarkko_h

Vakionaama

So it begins.

Saa olla PK-seudulla kovat tulot, jos on uutisen mukainen asuntolaina, autolainat ym. Ja toivoa, että työpaikka säilyy eikä lomautuksia tule.

Mielestäni on yli varojen elämistä jos mitoittaa lainan siten että ei kestä 6...7% korkoa muutaman vuoden ajan.

Valitettavasti usein mopo karkaa. Varaa olisi 80-100 neliön taloon, mutta lopputulemana on jotain suurempaa ylisuurella lainalla ja pahimmillaan lainan kylkeen ostetuilla autoilla.Toivotaan että talous ei pahasti notkahda.

Suomen Pankki ja.erityisesti finanssialan valvonta ovat mielestäni Suomessa kuin väärin viritetty PI -säädin. Valvonta ja julkitulot 180 astetta väärässä vaiheessa..
 

Hempuli

Töllintunaaja
Jösses, että on Hempulit pudonneet yhteiskunnan rattailta - uudehko auto on 2009 ja 370.000 km, siivottu on aina itse, viiniä ei ole ostettu ainakaan kymmeneen vuoteen, mutta olutta on mennyt useampi laatikko kavereille kiitoksiksi. Toinen etelänmatka? Ei, Paraisten Korppoon torikioski tuli nähtyä riittävästi jo ensimmäisellä kerralla. :)
 

repomies

Hyperaktiivi

So it begins.

Saa olla PK-seudulla kovat tulot, jos on uutisen mukainen asuntolaina, autolainat ym. Ja toivoa, että työpaikka säilyy eikä lomautuksia tule.
Kyllä siellä kovia palkkoja porukalla onkin.

Ongelmia tulee, jos korot jumittuvat ylös. En itse usko sellaiseen. Sama kipuilu koskee muutakin Eurooppaa, ja aikansa kun isommat EMU-taloudet vikisevät tuskissaan, korkotaso laskee kyllä.

Ohjauskorkojen laskua odotellessa itku ja hammastenkiristely tulee kuitenkin olemaan valtaisaa. Itselle tilanne on sikäli huono, että työpaikan etsintä just nyt ei tule olemaan helppoa ja hauskaa. Firmassa alkoi YT eilen.

Viimeksi tänään jossain lasten harrastuksen vanhempainryhmässä joku mamma voivotteli miten harrastus mahtaa jäädä. Porukan talous on kuralla, ja se ei ole asuntolaina, jonka maksaminen loppuu ensimmäisenä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Helsingissä töitä löytyy vissiin aina kaikille, jos vain on mahdollisuus asua siellä jotenkin.

Tämä on vähän erikoista markkinataloutta. Näihin töihin ei taida enää löytyä kuin provinssissa kantasuomalaisia ja aina tarvitaan se jokin tuki kun sillä palkalla ei elä ja enempää ei voi maksaa kun jossakin on kirjoitettu että spitaaliselle ei saa maksaa enempää.

"Häpeän työtäni sairaalapesulassa. Työ on huonosti palkattua, raskasta ja aliarvostettua, vaikka ilman työpanostani hoitohenkilökunnalla tai potilailla ei olisi mitään, mitä päälle laittaa. En kehtaa kertoa oma-aloitteisesti, missä olen töissä... Hierarkiassa olemme totaalisen alinta kastia ..." -Pyykkimuija

 
"Häpeän työtäni sairaalapesulassa. Työ on huonosti palkattua, raskasta ja aliarvostettua, vaikka ilman työpanostani hoitohenkilökunnalla tai potilailla ei olisi mitään, mitä päälle laittaa. En kehtaa kertoa oma-aloitteisesti, missä olen töissä... Hierarkiassa olemme totaalisen alinta kastia ..." -Pyykkimuija


Sellaiset sukulaiset saakin mennä, jotka arpovat ihmisarvon sen perusteella, millaista työtä tekee. Tai jos ei ole työtä mitä tehdä.
 

pjkl

Aktiivinen jäsen
Helsingissä töitä löytyy vissiin aina kaikille, jos vain on mahdollisuus asua siellä jotenkin.

Tämä on vähän erikoista markkinataloutta. Näihin töihin ei taida enää löytyä kuin provinssissa kantasuomalaisia ja aina tarvitaan se jokin tuki kun sillä palkalla ei elä ja enempää ei voi maksaa kun jossakin on kirjoitettu että spitaaliselle ei saa maksaa enempää.

"Häpeän työtäni sairaalapesulassa. Työ on huonosti palkattua, raskasta ja aliarvostettua, vaikka ilman työpanostani hoitohenkilökunnalla tai potilailla ei olisi mitään, mitä päälle laittaa. En kehtaa kertoa oma-aloitteisesti, missä olen töissä... Hierarkiassa olemme totaalisen alinta kastia ..." -Pyykkimuija

Täällä kauempanakin pääsee ainakin autonvuokraamoon, bensikselle ja parkkipateksi suht vähällä effortilla. Kaverin penska pääsi viimeksi mainitulle ja on erittäin sopivaa hommaa juuri ajokortin saaneelle ajella kaupunkia ympäri ja kärkkyä sakotettavia. 10e tuntipalkka+huono provisio on nykypäivänä kehnonlainen, mutta nuorilla on aikaa ja olen itsekin tehnyt paljon halvemmallakin hanttihommia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vai että EKP nykäisee korkoja ylöspäin, Saas nähdä nouseeko 0.25 vai 0.5% laakista.


Samalla Ranskan luottoluokitus laski ja Italia menossa vielä heikompaan suuntaan.

Näemmä myös soraääniä korkojen nostoa vastaan kuuluu.

Irlannin talousministeri Michael McGrath varoittaa poikkeuksellisen suorin sanoin Euroopan keskuspankkia EKP:ta siitä, millaisia vaikutuksia ohjauskorkojen nostoilla ja rahapolitiikan kiristyksellä on tavallisten ihmisten arkeen.

”Haukkojen haukalta” poikkeuksellisen tyly viesti asuntovelallisille: ”Merkittävästi lisää koronnostoja”
Nyt tuli todella kylmäävä varoitus dramaattisesta geopoliittisesta käänteestä: ”Uutta globaalia karttaa piirretään”
Uusi ikävä huolenaihe vaivaa EKP:ta: ”Isku osuu yritysten liikevoittomarginaaleihin”
”Keskuspankkiireilla on hyvin vaikeita päätöksiä tehtävänään ja heidän on otettava huomioon myös niiden vaikutus tavallisiin ihmisiin ja arkielämään. Näemme jo, että asuntovelallisiin kohdistuu tietty paine, kun ohjauskorot ovat nousseet merkittävästi”, hän kommentoi toimittajille EU:n valtiovarainministerien epävirallisen Ecofin-kokouksen yhteydessä.

 

kotte

Hyperaktiivi
Sotatalous ja sitä edeltävä pandemian hoito ovat tyyppiesimerkkejä tilanteesta, jossa talous ylikuumenee ja inlaatio alkaa laukata. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen keskupankit eivät reagoineet, vaan uskoivat härkäpäisesti markkinavoimien hinnoittelevan kullan ja siihen sidotut valuutat oikein. Kupla suorastaan räjähti 20-30-lukujen taitteessa ja sitten reaaliarvot ja kiinnitykset lopulta kohtasivat paljon dramaattisempien omaisuuden uusjaon seurauksena kuin esim. Suomessa 90-luvun laman seurauksena. Taisi tuosta toinen maailmasotakin saada merkittävän kimmokkeen. Keskupankeilla ei ole paljon vaihtoehtoja koronnostoilleen, jos hoitavat tärkeimmän tehtävänsä kuten niille on säädetty. Poriskoon kansa millaisia populistisia ajatuksia hyvänsä.
 

ollikuhta

Vakionaama
Tosin nyt inflaatio johtuu pääosin energian hinnan noususta ja sen seurannaisvaikutuksista (kustannusinflaatio). Korkojen nosto puree paremmin kysyntäinflaatioon mikä ei tällä kertaa ole pääroolissa. Keskuspankki käyttää niitä keinoja joita sillä on.
 

kotte

Hyperaktiivi
Keskuspankit ovat huolestuneempia ns. pohjainflaatiosta. Erityisesti hyvä työllisyys tapaa vetää tuota ylös ja viime aikoina tuo "peikko" on nostanut tilastojen mukaan päätään. Joka paikassa kailotetaan työvoimapulaa ja tuo pakkaa liu'uttamaan palkkoja, mikä on suorassa riippuvuussuhteessa (vaikeasti ja vain ajan kanssa vaimennettavissa olevaan) pohjainflaatioon.
 

mobbe

Vakionaama
Keskuspankit ovat huolestuneempia ns. pohjainflaatiosta. Erityisesti hyvä työllisyys tapaa vetää tuota ylös ja viime aikoina tuo "peikko" on nostanut tilastojen mukaan päätään. Joka paikassa kailotetaan työvoimapulaa ja tuo pakkaa liu'uttamaan palkkoja, mikä on suorassa riippuvuussuhteessa (vaikeasti ja vain ajan kanssa vaimennettavissa olevaan) pohjainflaatioon.
Mitään työvoimapulaa ei ole kuin hoitoalalla ja sielläkin ratkaisu voisi olla näennäishoitamisen karsiminen
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ehkä hoitoalalla on myös pelkona, että ihmiset lakkaavat sairastamasta. Paljon vaihtaa alaa tai lähtee ulkomaille jo ennen kuin on viittäkään määräaikaisuutta takana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ehkä hoitoalalla on myös pelkona, että ihmiset lakkaavat sairastamasta. Paljon vaihtaa alaa tai lähtee ulkomaille jo ennen kuin on viittäkään määräaikaisuutta takana.
Työterveyshuoltopuoli on myös etenkin ruuhka-Suomessa iso business ja tarjoaa pysyviä työsuhdevaihtoehtoja paremmin ehdoin. Sektorin kylkiäisenä myydään myös kaikenlaisia ostopalveluita varsin laajalti. Suomessa on tehty sote-uudistusta niin kauan sellaisin reunaehdoin, että kokonaisuus on saatu istumaan varsin hyvin hölmölästä tuttuun kaavaan organisointimielessä.
 

mobbe

Vakionaama
Ehkä hoitoalalla on myös pelkona, että ihmiset lakkaavat sairastamasta. Paljon vaihtaa alaa tai lähtee ulkomaille jo ennen kuin on viittäkään määräaikaisuutta takana.
hyvä huomio ,vanhuus ei ole sairaus aika paljon on ylihoitamista ja jotka aina olleet välillä sairaana ja hoitoa kaipaamassa edelliset 50 vuotta mutta jossain vaiheessa loppuu.Työterveys on kallista ja tuottamatonta paljon näennäistarkastuksia ilman tuloksia oikeita sairauksia ei tunnisteta enemmin työntekijän omasairausvakuutus bonuksineen omavastuu ja verovähennys oikeus .
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Saattaa se olla mieluisempaa saarnata juuston rasvaprosentista kuin yrittää hoitaa parantumattomasti sairaita. Muutenkin työterveydessä on kyse enemmän työkyvyn ylläpidosta ja asiakkaatkin ovat keskimäärin terveimmästä päästä.
 

VesA

In Memoriam
Muutenkin työterveydessä on kyse enemmän työkyvyn ylläpidosta ja asiakkaatkin ovat keskimäärin terveimmästä päästä.
OP:n jo muualle myyty työterveyspalvelu markkinoitiin avoimesti nimenomaan sillä, että työntekijä saadaan äkkiä saikulta takaisin hommiin: asiat hoideltiin leikkauksia myöten kuin tapaturmapäivystyksessä yhdellä reissulla. En ole itse ollut asiakas.. en tiedä mahtoiko tämä haave ollenkaan toteutua, voisi kuvitella että labroissa sun muissa menee väkisin aikansa.
 

VesA

In Memoriam
Mitään työvoimapulaa ei ole kuin hoitoalalla ja sielläkin ratkaisu voisi olla näennäishoitamisen karsiminen
On sitä pulaa.. meidänkin työpaikassa maksetaan 250e jo pelkästään siitä, että saa jonkun soittamaan rekryosastolle - ja käytännössä suuri osa vaestä on vuokralla jostain mistä on satuttu löytämään, ei välttämättä Suomesta. Palkattavat työntekijät pitää houkutella muista firmoista, työttömiä ei ole.
 
Back
Ylös Bottom