Jos sinulla on milli käteisenä saa olla hyvin tyytyväinen jos pankki suostuu sen pitämään tallessa maksutta ja ilman korkohyvitystä sensijaan että sitä tallettaja joutuisi suojelemaan summaa pahvilaatikossa sängyn alla.Toki pankkilainaa nuo rahat eteenpäin vaikka asuntovelkaisille ja talousjärjestelmä toimii niin kauan jos eivät tallettajat vedä rahojansa ja velkaiset eivät maksa velkaansa.
Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Meinaakko tosiaan että iso talletus on pankille välttämätön paha tai joku riesa. Tietysti pitävät sellaista asiakasta vähän yksinkertaisena johon muuten ei kannata satsata.
Käteinen raha on kyllä tänäpäivänä riesa, jos sitä on kertynyt eikä selvää lähdettä sille ole osoittaa, se ei kelpaa kun kauppaan pienissä erin. Yks vei 500€ pankkiin tilille laittaakseen niin kyseltiin mistä raha on peräisin.
Pari vuotta sitten pankit saivat keskuspankilta rahaa lainattavaksi eteenpäin -1 prosentin korolla silloin asiakkaiden talletukset oli oikeastaan riesa nyt on tilanne toinen ja tallettajien se ilmainen raha kelpaa lainattavaksi eteenpäin.Rahanpesu säädökset on olleet tiukat jo kauan pankkien pitää tietää mistä asiakkaan raha on lähtöisin.
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Ja toiseen suuntaan. Nostin 4000€, kun näytti olevan vara-auton tarvetta perhekunnalle. Piti allekirjoittaa lomake, jossa oli mm. rahojen käyttötarkoitus. Ei virkailija mun käsialasta mitään selvää saanut, mutta tyynesti niputti paperin johonkin.
Vielä on kaupantekijöitä, jotka haluvat varmistaa, että oravannahat tulevat varmasti käteen eikä jää jonnekin bittien poluille.
Onneksi millistä ei ole ollut riesaa kuin putkihommissa.
Täyttä puppua nykytilanteen kohdalla. Kyllä pankeissa on tarjolla erilaisia talletusmahdollisuuksia ehdoilla jokin euribor-korko - palkkio, joka on prosentin osia tällaisille summille. Toista oli vielä vuosi sitten, kun euriborit olivat miinuksen puolella ja palkkion kanssa mentiin tosiaan miinukselle.
Luukku
Vakionaama
Itse otin maksun autokaupasta mieluummin MobilePayllä kuin käteisenä
pökö
Kaivo jäässä
Ottaisin minäkin. Aika pieniä summia vissiin saa päivässä siirtää?Itse otin maksun autokaupasta mieluummin MobilePayllä kuin käteisenä
Toki tänäpäivänä pankki jotain korkoa tallettajille pystyy maksamaankin mutta tarkoitin että onhan se palvelua asiakkaalle jos pankki tarjoaa rahan luotettavan säilytysmahdollisuuden ilmaiseksi, mikä olisi vaihtoehto?periaattessa olen sitä mieltä että rahan säilytyksestä ei pitäisi maksaa pennin jetiä sillä se ei tuota mitään yhteiskuntaan, pankki voisi tallettajien rahan sijaan saada keskuspankista sen rahan jonka velalliset ottaa(raha syntyy siinä vaiheessa kun otetaan velkaa) ja palauttaa velanlyhennykset keskuspankkiin sitä mukaa kun näitä velallinen maksaa takaisin
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #369
Joo, ei noilla summilla kovin ihmeellisiä autoja myydä.
Kuinka paljon voin siirtää MobilePaylla?
Maksurajat MobilePayssa:- Voit lähettää rahaa kavereillesi 2000 € päivässä.
- Voit maksaa yrityksille 4000 € päivässä.
- Voit lähettää ja vastaanottaa rahaa kavereiden kesken yhteensä 40 000 € vuodessa.
Eiväthän pankit voisi lainata tuota rahaa eteenpäin, elleivät tallettajat tallettaisi ensin. Voi toki ajatella, että siinä tilanteessa keskuspankin pitäisi päästää enemmän rahaa markkinoille, mutta tuo puolestaan johtaisi inflaatioon ja korkojen nousuun (sijoittajat nimittäin siirtäisivät rahojaan johonkin, jonka arvo säilyy paremmin kuin korottoman käteisen tms. ja tämä viime vuosinakin ei niinkään vieras tapahtumaketju käynnistyisi). Periaatteessa mikään ei erota pankkiin passiivisesti sijoitettuja rahoja osakkeisiin, kiinteistöihin, jalometalleihin, taiteeseen tms. passiivisesti sijoitetuista rahoista. Jolleivat yritykset saisi pääomaa, ne eivät voisi toimia tehokkaasti eikä eläville ihmisille voisi rakentaa asuntoja ja muita tarpeellisia tiloja.
Tässä pitäisi nyt erottaa tallettaminen ja sijoittaminen.Se että palkka eläke osinko ym. tulee sinne käyttötilille se on tallettamista ja talletustilin ylläpito on pankin palvelua, tänäpäivänä kukaan/mikään ei suorita palvelua ilmaiseksi eikä pidäkkään vaan palvelu pitää korvata joko rahalla tai vastapalveluksella, tavallaan koroton/maksuton tilipalvelu vastakorvataan pankille sillä että pankki voi ainakin osan lainata halutessaan eteenpäin.Sen sijaan esim. 2 vuoden määräaikaistalletus on sijoittamista kuten osakkeet kiinteistöt ja näihin sisältyy tuotto-odotus ja riski mutta ei palvelua."Keskuspankki on hyvin erityisessä asemassa rahoitusmarkkinoilla, sillä se toimii yrityksiä ja yksityishenkilöitä palvelevien liikepankkien pankkina. Liikepankit sekä tallettavat varoja keskuspankkiin että lainaavat rahaa keskuspankista. Keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia hintavakaudesta".Inflaation ja korkojen nousu ei johdu pankkien omasta toiminnasta vaan taustalla on hintojen nousu joiden syitä on paljon yksi on kuluttajien yritysten valtioiden ylivelkaantuminen josta voi syntyä kierre jota ei saada katkaistua ennen lamaa ja romahdusta, luovaa tuhoa.
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Juu, 2000€ vaan päivässä
Pankilla hyvää palvelua, pankkitäti soitteli ja sanoi että "kun nyt nostamme sinun korkoja niin sinulla ei ole enää varaa ruokaan"
Eläkelläisen pinkka meni aika ohkaiseksi
"Rautakauppiaan" kanssa juttelin niin kertoi ettei moniin vuosiin ole ollut näin pientä kesäliikevaihtoa, taitaa monella muullakin olla laihat pinkat tai sitten vaan säästelevät ensi talven sähköihin.
Eläkelläisen pinkka meni aika ohkaiseksi
"Rautakauppiaan" kanssa juttelin niin kertoi ettei moniin vuosiin ole ollut näin pientä kesäliikevaihtoa, taitaa monella muullakin olla laihat pinkat tai sitten vaan säästelevät ensi talven sähköihin.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tottahan toki kaikkia ei-pakollisia rak.investointeja(kin) lykätään jos on huolta siitä omasta pinkasta, mutta jo pelkän inflaationkin vuoksi, joskos vaikka vuoden päästä olisi hinnat taas halventuneet. Pahimmassa ahdingossa olevat lykkää jopa niitä pakollisiakin, mutta siinä saattaa käydä vielä hassusti ja lopputulos olla entistäkin kalliimpi, jos noita välttämättömiä korjauksia menee lykkäämään liikaa
Kyllä, jonkin asteinen "noidankehä" vaanii pahemmin kuin planeetan infernaalinen lämpö ja myrsky.No tottahan toki kaikkia ei-pakollisia rak.investointeja(kin) lykätään jos on huolta siitä omasta pinkasta, mutta jo pelkän inflaationkin vuoksi, joskos vaikka vuoden päästä olisi hinnat taas halventuneet. Pahimmassa ahdingossa olevat lykkää jopa niitä pakollisiakin, mutta siinä saattaa käydä vielä hassusti ja lopputulos olla entistäkin kalliimpi, jos noita välttämättömiä korjauksia menee lykkäämään liikaa
Pankkitilin idea kuitenkin on, että noita ei voi, kannata eikä ole järkeä yrittää erottaa. Setelin tallettaminen sukanvarteenkin on sijoittamista (eli keskuspankin liikkeelle laskeman velkapaperin hallussapitoa ja säilyttämistä) -- kuten kaikenlaisen realisointikelpoisen aineellisen tai aineettoman substanssin hallussapito. Sijoittamisen mahdollisella tuotto- tai tappionäkymällä ei ole merkitystä sille, miksi mitäkin käsitettä kutsutaan, vaikkakin motivaatioperusta tyypillisesti vaihteleekin näkymien perusteella.
Palvelut ovat oma lukunsa ja niistä tyypillisesti rahastetaan, kuukausimaksuilla, bonuspisteillä, kannattavan asiakkaan lisämeriiteillä tai ties millä. Sijoituksen ja palveluiden koplaaminen keskenään kuten tyypillisesti käyttötilillä on vain tapa paketoida sijoitus- ja palvelutuotteita.
No huh huh,setelin fyysinen säilyttäminen on tallettamista/säilyttämistä/varastointia sinne sukkaan ei kerry yhtään seteliä lisää eikä edes kolikoita vaikka kuinka kauan sitä tallennetaan ei siis ole sijoittamista.Sama on normaaleilla käyttötileillä jossa asiakas haluaa että se palkkapäivänä tullut raha säilyy siellä tilillä kun laskujen maksu koittaa ilman sen kummenpia sijoitustoiveita riskinottoineen.
puuteknikko
Vakionaama
Itse vähän luulen, että säästöt on jakautuneet aika epätasaisesti. Esimerkiksi omilla vanhemmilla on ollut aikanaan eläkkeelle siirryttyään rahaa enemmän kuin omiin tarpeisiin, ja itse taas asuntovelkaisena, perheellisenä työläisenä huomattavasti pienemmän käteisposition kanssa jatkuvasti. Siinä kohtaa kun jonkun vuoden päästä saan velat kuitattua, muuttuu tilanne aika radikaalisti.
Paljon huonompiakin sijoituskohteita on ja sellaisia, joiden arvo saattaa pudota joksikin ajaksi tai pitemmäksikin. Näitähän ovat sopimattomalla paikalla olevat kiinteistöt, asunnot, jotkut pörssiosakkeet, joskus valuuttasijoituksetkin. Deflaatioaikoina seteleiden pito sukanvarressa saattoi hiukan tuottaakin (ja tuo tilanne on viimeisen 15 vuoden aikana ollut ajoittain lähellä ainakin hetkittäin). Pörssiosakkeillakin on ollut jopa lähes vuosikymmenen pituisia alekausia joskus 1970-luvulla. Tietyt pitkäaikaiset obligaatiosijoitukset ovat hävinneet seteleille viime aikoina korkotason noustessa varsin tuntuvasti (saattavat saada myöhemmin osan tai koko menetyksen takaisin, mutta näin ei tarvitse käydä eikä käy, ellei korkotaso putoa ja varsinkaan, jos pitkäaikaiset korot alkavat nousta).
- Keskustelun aloittaja
- #383
Mainio vastaus
OP-ryhmä on ensimmäinen suuri pankki, joka alkaa maksaa korkoa käyttötilien talletuksille. Tätä ennen korkoa maksoivat Handelsbanken ja S-pankki.
Kaksi muuta suurta pankkia eli Danske Bank ja Nordea kertovat seuraavansa markkinatilannetta. Pankit vastasivat Ylen kyselyyn sähköpostitse.
Sekä Danske Bank että Nordea kuitenkin viestivät tarjoavansa asiakkailleen käyttötilien sijaan mielummin muita korollisia tuotteita, joita pankit pitävät turvallisempina vaihtoehtoina. Käyttötilin varat ovat kaikkein alttiimpia huijauksille ja varkauksille, Danske sanoo.
yle.fi
OP-ryhmä on ensimmäinen suuri pankki, joka alkaa maksaa korkoa käyttötilien talletuksille. Tätä ennen korkoa maksoivat Handelsbanken ja S-pankki.
Kaksi muuta suurta pankkia eli Danske Bank ja Nordea kertovat seuraavansa markkinatilannetta. Pankit vastasivat Ylen kyselyyn sähköpostitse.
Sekä Danske Bank että Nordea kuitenkin viestivät tarjoavansa asiakkailleen käyttötilien sijaan mielummin muita korollisia tuotteita, joita pankit pitävät turvallisempina vaihtoehtoina. Käyttötilin varat ovat kaikkein alttiimpia huijauksille ja varkauksille, Danske sanoo.
Alkavatko muutkin isot pankit nyt maksaa talletuskorkoa käyttötileille? Näin Nordea ja Danske vastaavat
OP kertoi maanantaina alkavansa maksaa talletuskorkoa omistaja-asiakkaidensa käyttötileille. Nordea sanoo tekevänsä parhaillaan päivityksiä tilikorkoihin.
yle.fi
Hempuli
Töllintunaaja
Ei hittolainen, pitäisikö Mr Dansken palkata diplomiekonomin lisäksi tietoturvan ammattilaisia, jos varat eivät bankissa ole turvassa.
Eipä se pankin päässä se ongelma ole, kyllä se on asiakas joka usein tulee huijatuksi. Kun pitää isot fyrkat jossain muualla kuin käyttötilillä, niiden varastaminen on aika paljon vaikeampaa. Toki jos koijari onnistuu naarimaan asiakkaan pankkitunnukset kaikkine avainlukuineen yms. niin eipä ne silloin taida turvassa olla nekään. Mutta ainakaan varastetuilla korttitiedoilla niitä ei sieltä ulos saa.
Hempuli
Töllintunaaja
Minusta se on pankin ongelma. Nykyisin vaan pankki on siirtänyt vastuun ja todistustaakan asiakkaalle huijauksista. On niin helppoa väittää, että asiakas on luovuttanut tunnukset ja avainluvut kolmannelle osapuolelle, mutta mitenkään ei voi todistaa, ettei näin olisi voinut tapahtua.
- Keskustelun aloittaja
- #387
Jukkatalot sanoi kops ja meni konkkaan. Vieläkö seuraa muita perässä? Tarinoiden mukaan rakennusala on hyytynyt aivan täysin. Uudiskohteet eivät käy kaupaksi ja kuulemma taloyhtiöille myönnetään nihkeästi lainaa. Maalämpökaivoja myytiin viimevuonna vuoden päähän ja kuulemma sielläkin on monella nyt kalenterit tyhjät. No, poraushintoihin puhallettiin ainakin viimevuonna reilusti ilmaa.
www.mtvuutiset.fi
Suomen toiseksi suurin pientalovalmistaja Jukkatalo Oy hakeutui konkurssiin
Yhtiön toimitusjohtajan Ilkka Sydänmetsän mukaan konkurssin taustalla on kustannusten viimeaikainen raju nousu, ennen muuta raaka-aineiden hintojen nousu.
puuteknikko
Vakionaama
Ollaan yhdessä taloyhtiössä (kerrostalo) yritetty saada kattoremontille suunnittelijaa. Ei kuulemma meinaa työ kelvata, eli vielä on menossa huonompaan suuntaan.
Työn puolesta tiedän, että on ollut pidempään paljon hiljaisempaa kuin mitä media on aiemmin tuonut esiin. Jukkatalot ei varmasti jää ainoaksi isomman kokoluokan tekijäksi, joka laittaa pillit pussiin seuraavan puolen vuoden sisään.
Työn puolesta tiedän, että on ollut pidempään paljon hiljaisempaa kuin mitä media on aiemmin tuonut esiin. Jukkatalot ei varmasti jää ainoaksi isomman kokoluokan tekijäksi, joka laittaa pillit pussiin seuraavan puolen vuoden sisään.
Espejot
Hyperaktiivi
Jukkatalot sanoi kops ja meni konkkaan. Vieläkö seuraa muita perässä? Tarinoiden mukaan rakennusala on hyytynyt aivan täysin. Uudiskohteet eivät käy kaupaksi ja kuulemma taloyhtiöille myönnetään nihkeästi lainaa. Maalämpökaivoja myytiin viimevuonna vuoden päähän ja kuulemma sielläkin on monella nyt kalenterit tyhjät. No, poraushintoihin puhallettiin ainakin viimevuonna reilusti ilmaa.
Suomen toiseksi suurin pientalovalmistaja Jukkatalo Oy hakeutui konkurssiin
Yhtiön toimitusjohtajan Ilkka Sydänmetsän mukaan konkurssin taustalla on kustannusten viimeaikainen raju nousu, ennen muuta raaka-aineiden hintojen nousu.
Riippuu kaiketi toimijasta. Itse olen kuullut valitetettavan resurssipulasta. Omassa työssä sama tuntu kun kiirettä saa pitää eikä ukkoja ole ainkaan liiaksi auttamaan.
Oho! Aika pitkään ollut toiminnassa ja juuri eilen tuli sieltä vielä mainossähköpostia. Asuntomessuilla oli ehkä fiksuimmanoloinen OKT, jonka olivat rakentaneet oma-aloitteisesti ja saaneet myytyä.
Kerroin messuilla, että veljeni rakensi Jukkatalon 80-luvun lopussa. Väittivät, että on vain he ja joku toinen talopakettifirma, joka oli toiminnassa jo 80-luvulla.
Kuinkahan paljon näistä vapautuu lämpöpumppuja markkinoille?
Ovatko aikaisemman puutteen vuoksi tilanneet/ostaneet ennakkoon vinot pinot tietämättä välttämättä kohdetta ja toisekseen kenen hallussa nuo olisivat, tukkureilla vai peräti talotehtailla itsellään, ken tietää käytännöt.
Noita sitten mahdollisesti konkkapesät laittavat myyden...
Vähintään jotain pientä heiluntaa voi tapahtua mihin mikin pumppu sijoittuu, ei välttämättä sinne minne alunperin nimikoitu, jos jo tavallaan 'maksettu' niin myydään uudelleen toisaalle pesää hyödyttäen.
- Keskustelun aloittaja
- #392
Ei niistä enää mitään pulaa muutenkaan ole.
No ei tietenkään sitä huippupulaa joka oli mutta ei ole täysin vielä palautunutkaan, kohta ehkä on kaikkea vaikka huomiseksi. Niben edustaja sanoi jo keväällä ennen konkursseja että nyt syksyllä pitäisi heidän vehkeitä alkaa olla tarjolla... ehkä ylitarjontaa kohti menossa ja saas nähdä näkyykö hinnoissa.
Tarina menee varmaan niin että korotuspainetta hinnoissa ei ole enää niin paljoa...
Tai niin että lämpöpumput on jo asennettu joka on ollut tarkoituskin, uusinvestointeja aikanaan tulee kun entinen leviää mutta tähän tulee nyt taukoa.Hinnat voi olla mitä vain mutta kauppa ei käy kun ei tarvetta eikös se zavekin vetäytynyt suomen markkinoilta..
- Keskustelun aloittaja
- #396
Rakennusalalla menee kehnosti ja HS on raapustellut aiheesta jutun. Siinä mainitaan ”Mutta kun katsoo viime vuosien asuntorakentamista, niin jopa 70 prosenttia kysynnästä on tullut sijoittajapuolelta. Sillä puolella ei ole merkkejä siitä, että tilanne lähtisi toipumaan.”. Onko alalla mennyt poikkeuksellisen lujaa verrattuna vaikka 10-20v sitten vallitsevaan tilanteeseen? Onko rakennettu neliöitä tyhjilleen?
www.hs.fi
Rakennusala | Rakennusyrityksiä kaatuu nyt vauhdilla – alan mukaan pahin on vasta edessä
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan asuntorakentamista uhkaa romahdus. Rakennusalan alholla voi olla myös mittavia vaikutuksia työllisyydelle.
www.hs.fi
puuteknikko
Vakionaama
Jos tästä omalta asuinseudulta katsoo niin esimerkiksi Lahteen on rakennettu todella suuri määrä neliöitä muutaman viime vuoden aikana. Kuvaavinta on se, että uusista taloista ehkä kalleimmalle paikalle matkakeskuksen viereen tuli mielestäni kaupungin omistaman yhtiön vuokra-asuntoja suuri määrä. En voi kyllä mitenkään uskoa, että Lahdessa riittäisi tavallisia omistusasujia lähellekään kaikille rakennetuille neliöille, jos ajattelee miten kalliita nuo on.Rakennusalalla menee kehnosti ja HS on raapustellut aiheesta jutun. Siinä mainitaan ”Mutta kun katsoo viime vuosien asuntorakentamista, niin jopa 70 prosenttia kysynnästä on tullut sijoittajapuolelta. Sillä puolella ei ole merkkejä siitä, että tilanne lähtisi toipumaan.”. Onko alalla mennyt poikkeuksellisen lujaa verrattuna vaikka 10-20v sitten vallitsevaan tilanteeseen? Onko rakennettu neliöitä tyhjilleen?
Rakennusala | Rakennusyrityksiä kaatuu nyt vauhdilla – alan mukaan pahin on vasta edessä
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan asuntorakentamista uhkaa romahdus. Rakennusalan alholla voi olla myös mittavia vaikutuksia työllisyydelle.
- Keskustelun aloittaja
- #398
Jotenkin jäänyt mieleen tälläiset uutiset muutamien viime vuosien takaa. Luulisi että jos tässä on totuuden siementä niin tilanne ei ole ollut normaali. Kai tyhjistä asunnoistakin kuluja jollekin seuraa?
Tyhjien asuntojen määrä kasvaa nopeasti Suomessa: "Erikoinen ilmiö”
Tyhjillään olevien asuntojen määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Pirkanmaalla pienet kunnat ovat tilaston kärjessä, mutta kasvukeskuksissa myös uudet asunnot sekä arvoasunnot saattavat jäädä tyhjilleen.Suomessa asunnoista jopa yli 11 prosenttia on tyhjillään. Tyhjien asuntojen määrä on kasvanut Suomessa 2010-luvun aikana. Osuuspankin asuntomarkkinakatsauksen mukaan vuonna 2010 tyhjiä asuntoja oli hieman alle 250 000. Vuonna 2021 tyhjiä asuntoja oli melkein 365 000. Trendi on selvästi poikkeava kansainvälisesti.
Tyhjien asuntojen määrä kasvaa nopeasti Suomessa: "Erikoinen ilmiö”
Tyhjillään olevien asuntojen määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Pirkanmaalla pienet kunnat ovat tilaston kärjessä, mutta kasvukeskuksissa myös uudet asunnot sekä arvoasunnot saattavat jäädä tyhjilleen.
www.aamulehti.fi
Tuosta linkistä poimittuna "Tyhjillään olevat asunnot voivat olla tilapäisessä käytössä esimerkiksi kakkoskotina".
Varsin monella tutulla on kakkoskoteja, osalla useampia. Eivät siis ole varsinaisesti tyhjiä. Mikähän näiden osuus on tyhjistä? Minulle näkyi vain pieni osa jutusta.
puuteknikko
Vakionaama
Grynderin näppeihinhän ne tyhjät neliöt pääosin jää ja niin kuin on nähty, ei toiminta ole kovin kestävällä pohjalla kun on kalliilla rahalla rahoitettua. En oikein jaksa uskoa, että ainakaan Lahdessa on hirveästi varsinaisia kakkoskoteja noissa tyhjissä asunnoissa. Osa on vielä rakennettu sellaiseen paikkaan, että ei voi perustella millään keskusta-asumisella tms.
Yksi työkaveri oli vähän ennen korona-aikaa ostamassa Lahdesta itselleen työasuntoa matkakeskuksen toiselle puolelle rakenteilla olleesta talosta. Eivät päässeet aluksi hinnasta ihan lopulliseen sopuun (eli tinkivaraa listahinnoista oli jo silloin) ja YIT soitteli sitten jonkun kuukauden päästä perään kun kohta valmistuvasta talosta oli edelleen puolet neliöistä myymättä ja halusivatkin myydä sillä tingityllä hinnalla. No, työkaveri tuumasi että ei hän enää sillä hinnalla osta ja tinkasi vielä siivun pois