Häämöttääkö edessä taantuma, lama vai jotain muuta?

kaihakki

Vakionaama
Vantaan ratikkatilauskin meni Sveitsiin. Ei minkäänlaista isänmaallisuutta ole enää taloudessa. Jos tällä linjalla mennään, niin ei hyvälle näytä.
Lisäksi näyttää olevan, että firmojen perustajat myyvät firmansa ulkomaille heti kun saavat hyvän tarjouksen. Eli minkäänlaista halua kasvattaa firmaa ei ole. On kyllä ihan ymmärrettävä kuvio Suomessa. Jos jatkaa ja lähtee kasvattamaan, niin on iso riski, että menettää kaiken. Parempi pyy pivossa kuin 10 oksalla, sanoo vanha sananlasku.

Tarvittaisiin kyllä ihan uudenlainen poliittinen ilmapiiri ja ajattelu valtakuntaan. Nykyisellä setapilla ei hyvälle näytä.
 

Jule

Vakionaama
Tarvittaisiin kyllä ihan uudenlainen poliittinen ilmapiiri ja ajattelu valtakuntaan. Nykyisellä setapilla ei hyvälle näytä.
Toisaalta, ollaanko me valmiita siirtymään niin paljon oikeistolaisempaan politiiikkaan että noita firmoja ei siirtyisi ulkomaille? Vaikka iso osa kansasta periaatteessa ajatteleekin porvarillisesti, niin harva porvarikaan on valmis oikeasti romuttamaan meidän sosiaalietuja ja työntekijöiden oikeujksia.
 

Mikkolan

Vakionaama
Toisaalta, ollaanko me valmiita siirtymään niin paljon oikeistolaisempaan politiiikkaan että noita firmoja ei siirtyisi ulkomaille? Vaikka iso osa kansasta periaatteessa ajatteleekin porvarillisesti, niin harva porvarikaan on valmis oikeasti romuttamaan meidän sosiaalietuja ja työntekijöiden oikeujksia.
Voipi olla niinkin että yrittäjän resurssit ei vaan riitä kasvattamaan firmaa ja oman edun nimissä haluaa luopua hommasta kun vielä voi. Sama resurssipula tieten vaivaa mahdollisia ostajia ja ulkolainen ostaja korjaa potin.
Se on kyllä tosi huolestuttavaa että kotimaisen kuluttajan rahat valuu pois suomesta enenevässä määrin.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Se on kyllä tosi huolestuttavaa että kotimaisen kuluttajan rahat valuu pois suomesta enenevässä määrin.
Tämä pitää valitettavasti paikkansa monien tuotteiden osalta eikä koske pelkästään kuluttajia. Myös rakennusalan yrittäjät ostavat ulkomailta rakennustarvikkeita, koska saavat ne sieltä edullisemmin(tiedän että hankintaa tehdään mm baltiasta). Kuluttajien on myös helppo tilata netistä vaatteista ja muita Kiina nyssäköitä. Itsekin teen tuotteiden osalta hintavertailua Suomalaisten ja pääasiassa Eurooppalaisten kauppojen välillä vaikka olisinkin ostamassa ihan merkkitavaraa. Tosin mulla on sellainen mutu että hintaerot Eurooppaan ovat kaventuneet, ja usein tuote onkin löytynyt Suomesta ihan kilpailukykyiseen hintaan. Jostain syystä autojen varaosat saa miltei aina Virosta edullisemmin ja valikoimaa on paremmin mistä valita. En tiedä onko välikäsiä liikaa vai mistä tämä kiikastaa.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Suomalaisten ostovoima on niin umpisurkea keskimäärin, että tämä raha ulkomaille kehityssuunta on täysin ymmärrettävää. On totuttu ja ollaan tietoisia hienoista kuluttajatuotteista mm. tonnin älykellot, mihin meillä ei ole varaa.
 

Alf

Aktiivinen jäsen
Eikä tainnut verottajakaan periä asunto- ja ruokaedusta verotusarvoja.
Ja paljon kun tehtiin itse niin alvejakaan ei kertynyt maksettavaksi.
Missähän vaiheessa lienee keksitty verotusarvot?
- 70 -luvulla verottaja alkoi katsomaan, että asuntoetua syntyy. Asuimme -70 -luvulla teollisuusyrityksen rivitalossa, niin jossakin vaiheessa verottaja alkoi olla sitä mieltä, että vuokra on liian pieni ja syntyy asuntoetua -> mätkyjä. Isäukko kimpaantui tuosta ja rakensi oman talon tehtaan vuokratontille.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Vantaan ratikkatilauskin meni Sveitsiin. Ei minkäänlaista isänmaallisuutta ole enää taloudessa. Jos tällä linjalla mennään, niin ei hyvälle näytä.
Eikö tämä tule ihan kilpailulaista (eu lopulta) että tiettyä suuremmat hankkeet on kilpailutettava ei kansallisesti ja halvin yleensä voittaa ellei siinä joku muu syy mene edelle.

Ei taida isänmaallisuus riittää eu tasolla hankintaperusteeksi, muut eu maat kyllä vähät välittää säännöistä ainakin mitä etelämmäs mennään.

Eu:n takia moni ennen automaattisesti kotimainen asia on nyt lopetettu ja korvautunut eu toimijalla/toimittajalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vantaan ratikkatilauskin meni Sveitsiin. Ei minkäänlaista isänmaallisuutta ole enää taloudessa. Jos tällä linjalla mennään, niin ei hyvälle näytä.
Tuo on hiukan erikoistapaus: Helsingin kaupungilla on tilaajan puolelta vahva asema ja Skoda Transtech on suututtanut tilaajan toimitusviivästyksillään aikaisempien ratikkahankintojen yhteydessä. Helsinki on valtio valtiossa eikä siedä nenälle hyppimistä hankinta-asioissa ja muistaa vanhat kaunat kuin Trumppi konsanaan.

Vielä kummallisempi tapaus on Ruotsin valtion jäänmurtajahankintapäätös, kun tarkoitus olisi tarjota eteläkorealaiselle valtionyritykselle oppisopimuskoulutusta jäänmurtajan rakentamisessa.
 

Jule

Vakionaama
Onko tämä ainut keino saada firmat kasvamaan ?
Johtuu tietysti toimialasta, mutta jos se kotimaan kasvu alkaa olla tapissa, ja pitää alkaa kasvaa ulkomaille, niin vaikea se on saada duunarista enää paljoa enempää irti, joten on kilpailtava sillä duunarin hinnalla, joka ei suomessa käytännössä onnistu.

Tietysti on toimialoja jossa se firman tuotto ei muodostu käytännössä lainkaan omista työntekijöistä, tosin noita on hemmetin vähän.. Äkkiä en keksi lähiajoilta muuta kuin woltin, jonka mäkin olisin kyllä myynyt, koska se rakenne oli ja on edelleen suhteellisen riskialtis, ja myyminen kun hype oli korkealla oli ihan järkevää, ja jos korttitalo romahtaa, se on ostajan päänsärky.
 

Jule

Vakionaama
No melko hyvin tuo tuoreista verotiedoista päätellen on vaikuttanut pystyssä vielä ainakin toistaiseksi pysyneen ;)
On juu, tosin ei tuo suomessakaan ihan ongelmatonta toimintaa ole.. Eikö jokin päätös tullut jossa ainakin joitain "aliurakoitsijoita" katsottiin woltin työntekijöiksi? Vai oliko se joku muu näistä vastaavista?
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Eikö jokin päätös tullut jossa ainakin joitain "aliurakoitsijoita" katsottiin woltin työntekijöiksi? Vai oliko se joku muu näistä vastaavista?
Niin no Wolt ei ole ainut hyvinkin samanlaisella konseptilla toimiva kuljetusfirma. Mutta jos jotain, niin kyllä tässä ainakin allekirjoittanut nostaa tuota virtuaalista hattuaan Mikille melko korkealle, sillä suurin osa tuolla tulotasolla harrastaa jos jonkinlaista verokikkailua ja hän ottaa tuon kaiken palkkatulona maksellen siitä melkoiset verot.
 

grendy

Vakionaama
Osaako ne tehdä metrin raideleveydellä?

Tuohan oli ainakin viimeksi se suurin päänsärky. Tai lähinnä kapea raideleveys yhdistettynä tiukkoihin kurveihin.
No joo totta... Luultavasti joo, mutta kaikki on mahdollista. Mutta ite jos saisin tilata raideinfraa jostain niin Sveitsi ja Japani olis kova sana.
 

Mikkolan

Vakionaama
Tämä pitää valitettavasti paikkansa monien tuotteiden osalta eikä koske pelkästään kuluttajia. Myös rakennusalan yrittäjät ostavat ulkomailta rakennustarvikkeita, koska saavat ne sieltä edullisemmin(tiedän että hankintaa tehdään mm baltiasta). Kuluttajien on myös helppo tilata netistä vaatteista ja muita Kiina nyssäköitä. Itsekin teen tuotteiden osalta hintavertailua Suomalaisten ja pääasiassa Eurooppalaisten kauppojen välillä vaikka olisinkin ostamassa ihan merkkitavaraa. Tosin mulla on sellainen mutu että hintaerot Eurooppaan ovat kaventuneet, ja usein tuote onkin löytynyt Suomesta ihan kilpailukykyiseen hintaan. Jostain syystä autojen varaosat saa miltei aina Virosta edullisemmin ja valikoimaa on paremmin mistä valita. En tiedä onko välikäsiä liikaa vai mistä tämä kiikastaa.
Kyllä, mutta loppukäyttäjän maksettavaksi nuo kaikki jää.
Edelleenkin ihmettelin mihinkä nieluun suomesta hävisi kaikki rahat heti eu-liittymisen jälkeen?
 

Jule

Vakionaama
Kyllä, mutta loppukäyttäjän maksettavaksi nuo kaikki jää.
Edelleenkin ihmettelin mihinkä nieluun suomesta hävisi kaikki rahat heti eu-liittymisen jälkeen?
Eipä se varsinaisesti hävinnyt EUhun liittyessä, vaan juuri sitä ennen oli otettu suhteellisen surutta lainaa, ja sen jälkeisessä lamakrapulassa sitten liityttiin EUhun.

Tosin lähinnä se oli se euroon liittyminen joka aiheutti monet ongelmista, kun kilpailukykyä ei enää voitukaan parantaa perinteiseen tapaan devalvoinneilla.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Itsekin teen tuotteiden osalta hintavertailua Suomalaisten ja pääasiassa Eurooppalaisten kauppojen välillä vaikka olisinkin ostamassa ihan merkkitavaraa. Tosin mulla on sellainen mutu että hintaerot Eurooppaan ovat kaventuneet, ja usein tuote onkin löytynyt Suomesta ihan kilpailukykyiseen hintaan. Jostain syystä autojen varaosat saa miltei aina Virosta edullisemmin ja valikoimaa on paremmin mistä valita. En tiedä onko välikäsiä liikaa vai mistä tämä kiikastaa.
Vaihtelee kovasti tuotteittain. Tässä olen ollut hankkimassa työsuhdekännykkää useamman kuukauden. Halusin tietyn mallin ja se on maksanut 200 € enemmän kuin Saksassa ja erityisesti siinä puljussa, josta meidän työsuhdekännykät ostetaan 500 € enemmän kuin Saksassa. No nyt sitten on Black Week tarjouksessa ja enää 100 € kalliimpi kuin Saksassa ja meni alle hankitarajan.

Sitten taas vaikkapa Makitoita saattaa Suomesta saada ihan hyvään hintaan.

Autonosissa on tosiaan käsittämätön ero Viroon, jossa on loistavat nettikaupat. Hinnat reilusti halvemmat kuin vaikkapa Motonetissa, valikoima valtavasti suurempi ja ehkä tärkeimpänä näkee mitä saa eli näkee varaosan valmistajan ja mallin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Otsikon aiheesta:
Kuulin Yleltä kolmatta kertaa asiantuntijan suusta uskomatonta puhetta, että maahanmuutto pahentaa Suomen työttömyyttä. Mitä ihmettä on tapahtunut että tämä selviö yhtäkkiä voidaan sanoa ääneen?
Tällainen puhe about 6kk sitten oli salaliitoilua
 

harb

Aktiivinen jäsen
Mua häiritsee näissä keskusteluissa eniten se, että ajatellaan kaiken olevan nollasummapeliä ikäänkuin Suomi olisi oma saarekkeensa, jonka asukkaat taistelevat keskenään ja yritysten kanssa yhteisen kakun jakamisesta.

Varmaan joidenkin marjanpoimijoiden suhteen tilanne onkin se että maahanmuuttajat suostuvat tekemään hommia halvemmalla ja yritysten ei tarvitse maksaa Suomalaisten marjanpoimijoiden vaatimia liksoja, joten Suomalaiset ovat sitten penkillä odottamassa aikaa parempaa.

Tai palomiehet eivät voi lähteä globaaleille markkinoille kilpailuttamaan osaamistaan, koska osaaminen ei ole relevanttia ulkomailla.

Mutta globaalisti toimivien yritysten osalta kyse on työvoiman saatavuudesta, tuottavuudesta ja hinnasta. Suomi ei edes ole mikään markkinan risteyskohta vaan enemmänkin riskialtis periferia, niin ei voida olettaa että täällä olisi kykyä maksaa samasta työstä enemmän kuin jossain Hollannissa tai Saksassa.

Vielä kun huomioidaan että Suomen kilpailuedut yhteiskunnan tuottamien palveluiden suhteen alkavat olla aika vähäiset terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaaliturvan/eläkkeen alueella, varsinkin jos verrataan niistä maksettavaan hintaan verojen muodossa, alkaa tässä kilpailuedut olla vähän heikolla tolalla.

Jos yritystuetkin nähdään lähinnä mahdollisuutena pönkittää omaa valta-asemaa ja elvyttäminen on isojen infrahankkeiden käynnistämistä samalla kuin pienyritykset verotetaan kuoliaaksi, en olisi yhtään yllättänyt että nuoriso ei enää näe tätä kovin otollisena paikkana uraa tai perhettä rakentaa.
 

kaihakki

Vakionaama
Tänään eteni tunnin juna Turkuun hanke ja Vantaa ratikkahanke. Yhteensä n. 5 miljardia euroa. On 5000.000.000 euroa.
Uskomaton juttu. Sama kuin polttaisi saunan kiukaassa 50 miljoonaa satasen seteliä.
Mitään tuottoja ei kummastakaan tule. Ja näissä ei ole vielä kalusto- ja käyttökuluja edes mukana.

Jos tuollaisen summan olisi sijoittanut järkevään teolliseen toimintaan, niin olisi saatu isot tehtaat ja paljon porukkaa töihin ja kasvua valtakuntaan.

Tähän voisi lisätä, että esimerkiksi Turun telakan investointivelka on n. 150 miljoonaa. Nosturit vanhoja ja ruosteessa. Mutta ei kiinnosta poliitikkoja. Siellä kuitenkin valmistetaan maailman hienoimmat risteilijät. Sen sijaan pitää saada uutta ja kiiltävää junaa raiteille. Tuotantotoiminta ei politiikkoja kiinnosta ollenkaan.

Kyllä Suomi on matkalla konkurssiin.

Tässä suomalaisessa poliittisessa arkkitehtuurissa on sellainen perustavaa laatua oleva ominaisuus, että poltiitikot on valmennettu jakamaan kakkua omillensa. Yksikään poltiittinen ryhmittymä ei ole kiinnostunut kakun kasvattamisesta.
 
Viimeksi muokattu:

nackerton

Aktiivinen jäsen
Jep, resurssit verotetaan yksityiseltä sektorilta pois, ja käytetään tuollaisiin tappiollisiin infraprojekteihin. Lopulta jäljellä ovat ruostuvat kiskot..
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitään tuottoja ei kummastakaan tule.
Mutta länsirata voi kyllä tuottaa (sitä kautta, että maan hinta nousee useammasskin kunnassa, kun vuosikymmeniä suunniteltujen kaava-alueiden toteumisen lailliset esteet poistuvat, jos rakentaminen tosiaan alkaa itäpäästä).

Se voi myös säästää, jos tällä vältytään vuosikymmenen parin päästä jälleen upottamasta aivan samaa luokkaa olevaa summaa vanhaan Karjaan ja Salon väliseen, merkittävältä osin saven päälle työllisyystöinä edellisen vuosisadan alussa paikallisliikenteen tarpeisiin rakennettuun rataan. Tuotahan yritettiin korjata ja oikoa runsaat kolmisenkymmentä vuotta sitten (poistamalla paikallisliikenteen asemat(!) ja vetämällä oikaisut ihmisten taajamatonttien ja uusien tunneleiden kautta), mutta kun linjaus oli aikoinaan tehty kuin lehmipolkujen aikakaudella, lukuisat jäljellä olevat savikot antavat pikkuhiljaa myöten eri suunnissa (vaikka edellisen korjauksen aikana yritettiin paaluttaa hirmuisen kalliilla, kun savikerrokset olivat paikoitellen niin paksuja). Silloinkin oli suunnitelmana vetää rata myötäillen nyt suunniteltua länsiradan linjaa, mutta kaksi puoluetta, jotka nytkin ovat vastustuksen äänitorvina, saivat homman estetyksi ja mokoman yhtä kalliiksi tulleen ja epäonnistuneeksi osoittautuneen tuhlauksen käyntiin (yhteiset intressit liittyvät kieliperustaiseen aluepolitiikkaan kuten pelkoon, että paikallisjunamatkoja ei voisi valita tehtäväksi joko paikallisjunalla tai pikajunalla ja keskinäisiin vaaliliittoihin). Suunnitellun länsiradan perusta tunnetaan paremmin, koska se on tarkoitus vetää moottoritien varteen, joka tietekin tutkiittin aika pitkälle moottoritien rakentamisen yhteydessä (Lahden oikoradan tapaan; tuohan on Suomen teknisesti paras kaupunkien välinen ratayhteys), paitsi Espoon päässä ja Salossa, joissa vakiintuneet asemapaikat nyt sattuvat vaatimaan muutaman hankalan, mutta suhteellisen lyhyen jakson ylittämistä.

Vantaan ratikasta on lausu mitään.
 

-Teme-

Vakionaama
Jos tuollaisen summan olisi sijoittanut järkevään teolliseen toimintaan, niin olisi saatu isot tehtaat ja paljon porukkaa töihin ja kasvua valtakuntaan.

Tähän voisi lisätä, että esimerkiksi Turun telakan investointivelka on n. 150 miljoonaa. Nosturit vanhoja ja ruosteessa. Mutta ei kiinnosta poliitikkoja. Siellä kuitenkin valmistetaan maailman hienoimmat risteilijät. Sen sijaan pitää saada uutta ja kiiltävää junaa raiteille. Tuotantotoiminta ei politiikkoja kiinnosta ollenkaan.
Telakka on yksityisessä omistuksessa, sinnekkö pitäisi ostaa uudet nosturit?
Onhan tuota junareittiä odotettu - pitkään, itse tosin taidan olla eläkkeellä ennen kuin siinä junat liikennöi.
Aiemmin jossakin täällä foorumilla kerroin että autolla heittää kesällä Logomo-Pasila matkan samassa ajassa kuin junalla, kun ottaa huomioon että asemalla pitää olla hieman ajoissa. Jos mitataan ovelta-ovelle niin autolla on nopeammin messukeskuksessa kuin junalla
 

puuteknikko

Vakionaama
Itse en näe länsiradassa mitään muuta hyvää kuin itäisen alkupään, josta tulee matkustajaliikennettä Lohjalle asti. Lohja-Espoo -välillä lienee sen verran asukaspohjaa ja pendelöintiä, että liikennöinti lähiksen kaltaisella kalustolla olisi järkevää.
 

kaihakki

Vakionaama
Telakka on yksityisessä omistuksessa, sinnekkö pitäisi ostaa uudet nosturit?
Tarkoitan lähinnä sitä, että Turun telakka voi jossain vaiheessa loppua ihan luonnostaan, kun investointivelka kasvaa riittävän suureksi. Sama koskee myös muita telakoita. Poliitikkojen rooli olisi paneutua telakoiden toimintaympäristöön monilla eri tavoilla, jos meinataan telakat säilyttää Suomessa. Tässä on myös kyse koko konepajateollisuudesta ja sen tulevaisuudesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itse en näe länsiradassa mitään muuta hyvää kuin itäisen alkupään, josta tulee matkustajaliikennettä Lohjalle asti. Lohja-Espoo -välillä lienee sen verran asukaspohjaa ja pendelöintiä, että liikennöinti lähiksen kaltaisella kalustolla olisi järkevää.
Myös Salon ja Turun välille olisi järkevää saada paikallisliikennettä. Nykyrata on Karjaa-Salo-välillä niin kapasiteettinsa rajoilla, että lähijunia ei voi lisätä pikajunien lomaan parantamatta myös tuota osuutta jonkin verran (tuo kuuluukin länsirata-hankkeen ensimmäisen vaiheen suunnitelmaan).

Kun väli Espoo-Lohja on aikoinaan tullut rakennetuksi ja Turku-Salo-välin pahimmat pullokaulat on korjattu (yksi koukkaus Turun päässä pitkälti moottoritien alta savimaille ja heti kohta takaisin sekä sivuutusmahdollisuuden puute kaupunkien välillä), loppuosan pituus ei ole sanottavasti pitempi kuin Karjaa-Salo-välin nykyinen rata eikä sen rakentaminen taida tulla sen kalliimmaksi kuin nykyisen radan taas edessä oleva korjaus toisena vaihtoehtona. Korkeintaan lisäkustannuksia aiheutuu radan vetämisestä Salon nykyiselle asemalle (sen sijaan, että rata menisi nykyisen moottoritien linjaa huomattavasti ohi keskustan). Käsittääkseni Salossa esitetty kritiikki kohdistuu juuri aseman kautta Salosta itään tehtävän linjauksen seurauksiin kaupungin vakiintuneilla pientaloalueilla.

Toki Suomessa on paljon huonossa kunnossa olevia ratoja, joiden kunnostamiseen menee tulevina vuosikymmeninä edelleenkin vielä suurempia summia (tulee mieleen esimerkiksi Tampereen ja Jyväskylän väli sekä Pohjanmaan kaupunkien ja Oulun välinen osuus), vaikka noihin on jo satsattukin ja jatkuvasti satsataan (järkevästi, toisin kuin surullinen tyrintä ja tuhlaus rantaradan osalta edellisen suurlaman alla ja aikana poliittisen suhmuroinnin seurauksena).
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tänään eteni tunnin juna Turkuun hanke ja Vantaa ratikkahanke. Yhteensä n. 5 miljardia euroa. On 5000.000.000 euroa.
Ihan loistava juttu! :sormet:

Tuo länsirata alkaakin jo olemaan samassa jamassa kuin rappiolle päästetty AsOy, joka pitäisi purkaa kokonaan pois ja rakentaa uusi ehompi tilalle sen sijaan että sitä wanhaa paskaa yritetään kiillottaa. Todella hienoa että nyt tämän oikoradan kanssa löytyy sitä järkeä oikoa nuo rantaradan mutkat ihan kirjaimellisestikin. Suuren työttömyyden aikaan tämä luo myös niitä kipeästi kaivattuja työpaikkoja ja lisää muutenkin sitä taloudellista pöhinää noilla alueilla joita tämä ratahanke nyt koskettaa.
39-13682116718f5a2854cc


Ja mitä tulee tuohon ratikkaan, niin pikkasen sama se on silläkin. Parantaa merkittävästi pk-seudun pahasti tökkiviä poikittaisyhteyksiä ja varmasti lisää sitä pöhinää lentoasema-Jumbo-Tikkurila -akselilla, tuo Jumbokin kun on tällä hetkellä pienoisessa liikenneyhteyksien suvannossa kauppakeskuksineen, kylpylöineen ja hotelleineen, sinne julkisilla pääse kuin välttävästi busseilla.
39-1555381691b634301424


Samahan se oli myös tuon kehäradan suhteen. Myös sitä pidettiin aikanaan varsin kyseenalaisena ja kalliina hankkeena, mutta nyt kun jälkikäteen tarkastellaan miten paljon tuo onkaan eritoten noita uusien asemien yhmpäristöjä vilkastuttanut, joku Kivistökin on suorastaan räjähtänyt ihan uuteen kukoistukseen.
Keh%C3%A4rata-Ringbanan.svg
 

kotte

Hyperaktiivi
Tarkoitan lähinnä sitä, että Turun telakka voi jossain vaiheessa loppua ihan luonnostaan, kun investointivelka kasvaa riittävän suureksi. Sama koskee myös muita telakoita. Poliitikkojen rooli olisi paneutua telakoiden toimintaympäristöön monilla eri tavoilla, jos meinataan telakat säilyttää Suomessa. Tässä on myös kyse koko konepajateollisuudesta ja sen tulevaisuudesta.
Turun telakka on nykyisinkin hyvin verkostoitunut laitos, eli kilpailukyky perustuu satojen ja jopa tuhansien "meriklusterin" huippuosaavien yritysten verkoston osaamiseen ja yhteistyöhön. Toinen kilpailutekijä on, että aikanaan on ymmärretty rakentaa riittävän suuri telakka-allas (suuri maailmankin mittakaavassa) ja tuolla voidaan tehdä laivojen loppukokoonpano tehokkaasti.

Lohkojen metallien työstö ja hitsaus on varsin pitkälle ulkoistettu edullisempien työvoimakustannusten maihin (kuten Puolaan) ja logistiikkaketjuun, jolla valtavan suuria laivan lohkorakenteita kyetään tuomaan tuolta erikoisaluksilla liitettäväksi osaksi laivaa. Kaiken takana on valtaisa määrä huipputason insinööriosaamista kaikkien osien ja kokonaisuuden suunnittelemiseksi niin, että rakentaminen ja varustaminen käy tehokkaasti ja aikataulujen mukaan.
 

puuteknikko

Vakionaama
Myös Salon ja Turun välille olisi järkevää saada paikallisliikennettä. Nykyrata on Karjaa-Salo-välillä niin kapasiteettinsa rajoilla, että lähijunia ei voi lisätä pikajunien lomaan parantamatta myös tuota osuutta jonkin verran (tuo kuuluukin länsirata-hankkeen ensimmäisen vaiheen suunnitelmaan).
Ajattelin tuossa kommentissani lähinnä sitä, että Turku-Salo -välillä on jo olemassa matkustajaliikenteen käytössä oleva rataosuus. Olen samaa mieltä siitä, että tuota väliä pitäisi pendelöidä lähiskalustolla ja tarvittaessa rakentaa sopiviin paikkoihin uusia seisakkeita tai saneerata vanhoja, jos ne eivät ole käyttökunnossa.
 

Ton1A

Vakionaama
Lohkojen metallien työstö ja hitsaus on varsin pitkälle ulkoistettu edullisempien työvoimakustannusten maihin (kuten Puolaan) ja logistiikkaketjuun, jolla valtavan suuria laivan lohkorakenteita kyetään tuomaan tuolta erikoisaluksilla liitettäväksi osaksi laivaa.
Kyllä ne lohkot suurimmaksi osaksi tehdään ihan paikan päällä. Näihin viimeisimpiin konehuoneet ovat tulleet muualta omana lohkonaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Turku-Salo -välillä on jo olemassa matkustajaliikenteen käytössä oleva rataosuus.
Toistaiseksi, juu, mutta kun on aikanaan kunnossapidon kannalta väärään paikkaan rakennettu (kun tavoitteet olivat aikanaan juuri Karjaa Salo-välillä vaatimattomat, vanhojen raitiotielinjojen tasoa), eikä asiaa saatu kuntoon, vaikka vuosikymmeniä sitten rataan upotettiin saman verran rahaa, mikä olisi mennyt suunniteltua uutta ratalinjaa noudattelevan uuden radan rakentamiseen. Rahaa tulee tulevaisuudessa uppoamaan tuon nykyisen liikennöitävyyden ylläpitoon enemmän kuin kokonaan uuden radan rakentamiseen. Rahaa menisi paljon eritysesti syystä, että radan nykylinjaus on kymmeniä kilometrejä pitempi kuin suorempi linjaus (kuten nykyisillä tieyhteyksillä) ja juuri tuo Karjaa-Salo väli on erikoisen vaikea osuus.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä ne lohkot suurimmaksi osaksi tehdään ihan paikan päällä. Näihin viimeisimpiin konehuoneet ovat tulleet muualta omana lohkonaan.
Palkat nousevat Puolassakin, joten automaatio on välttämätön tapa saada kustannustehokkuutta. Tosiaan tuohon suuntaan on taidettu mennä viime vuosina (ja olen ollut havaitsevinani, että lohkojen rahtaus erikoisaluksilla olisikin viime vuosina jatkuvasti vähentynyt). Kiitokset oikaisusta.
 

Ton1A

Vakionaama
Ajattelin tuossa kommentissani lähinnä sitä, että Turku-Salo -välillä on jo olemassa matkustajaliikenteen käytössä oleva rataosuus. Olen samaa mieltä siitä, että tuota väliä pitäisi pendelöidä lähiskalustolla ja tarvittaessa rakentaa sopiviin paikkoihin uusia seisakkeita tai saneerata vanhoja, jos ne eivät ole käyttökunnossa.
Suuri ongelma tuossa on se, että kun ei ole ollut paikallisjunaliikennettä, ei myöskään ole syntynyt asutusta radanvarteen samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla. Toki rata kulkee Piikkiön ja Paimion keskustojen läpi, mutta suunnitelmissa on oikaisu joka ohittaa Piikkiön keskustan. Isoista lähiöistä Varissuo on radan lähellä, suunnittella oleva raitiolinja päättyisi myös tuonne.

Yksi raide on aika vähän jos radalla pitäisi kulkea sekä kauko- että lähiliikennettä. Espoossahan ollaan juuri laajentamassa neljään.
 

-Teme-

Vakionaama
toinen raidepari tarvitaan rakentaa oikoradan lisäksi vain tku-salo välille niiltä kun siellä ei vielä ole kuin yksi pari.
Salo-Espoo välissä saadaan kohtaamisliilenne hoidettua aikatauluttamalla eri suuntaan menevät junat käyttämään länsi- ja rantarataa jolloin pääsevät painamaan täydellä vauhdilla.
Lisäksi väliin jää tilaa paikallisliikenteelle
 

kotte

Hyperaktiivi
Isoista lähiöistä Varissuo on radan lähellä, suunnittella oleva raitiolinja päättyisi myös tuonne.
Ja toisesta päästään Satamaan, minne sinnekin on rata. Ratahan on käsittäkseni tarkoitus rakentaa kaksiraiteiseksi Kupittaalta Varissuolle ja toisen raiteen lisääminen päärautatieaseman ja Sataman välille olisi helppo nakki (leventämistilaa on)i. Ratikka poikkeaisi linjauksesta lähinnä niin, että aivan keskustaan rakennettaisiin linjan keskivaiheille 90-asteen tulppa, joka hidastaisi reittiä todella paljon ja aiheuttaisi todella suuret rakentamiskustannusten lisän ja vuosikausien sotkun ydinkeskustaan. Toisaalta poikkeama radan linjaltakin on vain luokkaa runsaat puoli kilometriä linnuntietä keskustassa (nytkin on kallion lävitse pysäköinnin ajoyhteys päärautatieaseman luota parkkiluolaan aivan kauppatorin laidalla, joten tuohon voisi rakentaa vaikka liikkuvan jalkakäytävän kansainvälisten lentokenttien tapaan, niin välttyisi koko uuden ratikkalinjan rakentamisella paikallisjunan korvikkeeksi, kunhan lisää muutaman rautatieseisakkeen matkalle tai edes vetäisi ratikan pitkin ratalinjaa).
 
Back
Ylös Bottom