Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hajala-Nunna on toisessa rakentamisvaiheessa. Ko. väli sisältää koko Paimion osuuden, ks https://lansirata.fi/lansiradan-paivitetty-rakentamisen-aikataulu-julkaistu/Kaksoisraide ollaan jo rakentamassa Tku-Piikkiö välille. Epäilen ettei Paimio halunnut maksaa tarpeeksi.
Lähijuna vs. bussi/ratikka, noissa on ihan eri pysäkkivälit. Juna pysähtyy parin kilometrin välein, kun taas bussi/ratikka parhaimmillaan parinsadan metrin välein.Ja toisesta päästään Satamaan, minne sinnekin on rata. Ratahan on käsittäkseni tarkoitus rakentaa kaksiraiteiseksi Kupittaalta Varissuolle ja toisen raiteen lisääminen päärautatieaseman ja Sataman välille olisi helppo nakki (leventämistilaa on)i. Ratikka poikkeaisi linjauksesta lähinnä niin, että aivan keskustaan
Aivokuollutta on myös vetää raitiotielinja rautatien reittiä noudatellen ja vielä hullumpaa tuo mutka kauppatorin kautta niin, että olemassa olevat yhteydet junaan ovat reittiä pitkin etäällä ja päärautatieasema tosiaan merkittävän kävelymatkan päässä raitiotielinjalta (ei paljon edes puutu matkasta torille ylös portaita mäelle ja takaisin alas pitkin loivempaa mäkeä). Kuten toteat, junan nopeus perustuu itse laitteen nopeuden ohella pitempään pysäkkiväliin. Siksi junillakin toiset vuorot pysähtyvät joka asemalla ja jotkut harvemmin, eli joka pysäkillä pysähtyvä voi kerätä matkustajia matkan varrella ja nämä voivat sitten siirtyä pikajunaan taittaakseen pitemmän välin nopeammin.Turun ratikassa on sellainen aivokuollut juttu, että sen ei ole tarkoitus kulkea uuden rautatieaseman/matkakeskuksen kautta, vaan kurvaa torin kautta vanhalle, käytöstä poistetulle rautatieasemalle. Kaipa siinä seudun mäkisyydellä on oleellista vaikutusta asiaan, pelkästään katuverkostoa katsomalla näyttää hölmöltä.
Yhteen aikaan myös Helsinkin paikallisjunissa oli K jotka jättivät joitain asemia väliin ja P jotka sitten pysähtyivät jokaisella laiturilla. Eli noin periaatteessa K oli nopeammin perillä, mutta tässä on vain sellainen pikku mutti että molemmat junat käyttivät sitä samaa raideparia, joten...Siksi junillakin toiset vuorot pysähtyvät joka asemalla ja jotkut harvemmin, eli joka pysäkillä pysähtyvä voi kerätä matkustajia matkan varrella ja nämä voivat sitten siirtyä pikajunaan taittaakseen pitemmän välin nopeammin.
Helsingin-Espoon väleilä tuo toistaiseksi pelaa osittain, kun Leppävaarasta länteen on vain yksi kiskopari ja kauempaa tulevat joutuvat käyttämään kaukojunien kiskoja. Leppävaaran ja Helsingin välillä Leppävaaraa kauemmas liikennöivät junat ajavat väliasemien ohi pysähtymättä. Niinpä nuo junat ajavat esimerkiksi Leppävaaran ja Huopalahden välin tyypillisesti 130km/h nopeudella ohi kolmen väliaseman (muutama minuutti tuohon väliin kuluu kiihdytyksineen ja hidastuksineen). Kaupunkiradan valmistuttua Espoon keskuksen-Kauklahden tasolle homma muuttuu, mutta Kirkkonummelta ja kauempaa tulevat lähijunat käyttävät silti kaukoliikenteen kiskoja ja ohittelevat useimpia asemia.Yhteen aikaan myös Helsinkin paikallisjunissa oli K jotka jättivät joitain asemia väliin ja P jotka sitten pysähtyivät jokaisella laiturilla. Eli noin periaatteessa K oli nopeammin perillä, mutta tässä on vain sellainen pikku mutti että molemmat junat käyttivät sitä samaa raideparia, joten...
Hyvin lyhyellä perspektiivillä vain niin, että voivat lisätä kinnostusta uusiin investointeihin tuotantoelämässä. Siinä tapauksessa, että moinen myös realisoituu investointeina, työvoiman saatavuuden kasvu voi varsin luultavasti olla avain sille, että pystytään pyristelemään irti rakenteellisesta talouselämän laskukierteestä, jonka kourissa on vuosia kamppailtu.Eli onko nuoret ja maahanmuuttajat sittenkin hyvä asia.
No eihän se siitä kiikastanut tällä yhdelläkään mediassa jo olleella ettei niitä tarjokkaita olisi, mutta kun se työnteko ei vain maita/osata/viihdytä/... niin eipä tuollaista kai muuta voi kuin laittaa takaisin km tehtaalle ja toivoa joskos se seuraava kokelas... Ja samaan aikaan puhutaan kuinka ala-arvoista porukkaa ammattikouluistakin tänä päivänä "valmistuu" - vai pitäisikö vain puhua että päästetään amiksesta ulos, aidolla osaamisella tuon kanssa ole välttämättä (enää) yhtään miään tekemistä, valitettavasti.Yrittäjät eivät saa konepajoihin työvoimaa.
Onkohan tässä tilanne, että kysyntää on, mutta vain matalapalkalliselle porukalle.
kohtaanto ongelmaOnkohan tässä tilanne, että kysyntää on, mutta vain matalapalkalliselle porukalle.
Millä tavalla se tulee kannattavammaksi? Itse tein tuon muutoksen 2014, mutta syynä oli riskienhallinta sekä yrityspuolella tuntuu olevan parempi arvostus Oy:lle. Kannattavuuseroa en huomannut. Nyt pari vuotta olen ollut taas palkkatyössä ja yritys sivutoiminen.seuraavaksi tulossa muutos tmi -> oy kun se tulee kannattavammaksi liikevaihdon kasvun johdosta.
Taitaa muutenkin työttömyysturva olla ajettu todella reilusti alas. Jo keskipalkkauselle ansiosidonnainen on todella reilu pudotus ja putoaa vielä reilusti lisää kahdessa kynnyksessä.Reilu vuosi sitten jouduin itse työttömäksi, työttömyyskorvausta sain 30v työrupeaman jälkeen kokonaista 40pv
Työttömyysturvan taso alkaa oll amerikan tasoa mutta palkat ei eli heikennys on suoraa kustanusten siirtoa yrityksiltä työntekijälle kun työntekijä joutuu järjestemään työttömyysturvansa itse. Suomella on erityinen taito taantumaan ilman että se tarttuu samalla tavalla muihin. Olisi mukava tietää että mikä sen aiheuttaa. Edit: korjattuTaitaa muutenkin työttömyysturva olla ajettu todella reilusti alas. Jo keskipalkkauselle ansiosidonnainen on todella reilu pudotus ja putoaa vielä reilusti lisää kahdessa kynnyksessä.
Vaikkapa 5000 €/kk palkalla saa 40 pvä 2288 €/kk sitten 1830 €/kk 170 pvä ja loppuajan 1716 €/kk ansiosidonnaista. Ensimmäisen 200 päivän korotus poistui vuoden 2025 alusta.
Kaipa tuota vielä kehtaa kutsua ansiosidonnaiseksi, vaikka ansion vaikutus on melko minimaalista.
tmi mallissa kaikki on henk.koht tuloa, kun OY:ssä voi jättää osan firmalle pääomaksi. Lisäksi voi nostaa palkkaa, eikä olla palkattomana sylkykuppina joka jokaisessa käänteessä tarvitsee todistaa ettei ole tuloton. Taustalla positiivinen luottorekisteri johon ei rekisteröidä yksityisnostoja.Millä tavalla se tulee kannattavammaksi? Itse tein tuon muutoksen 2014, mutta syynä oli riskienhallinta sekä yrityspuolella tuntuu olevan parempi arvostus Oy:lle. Kannattavuuseroa en huomannut. Nyt pari vuotta olen ollut taas palkkatyössä ja yritys sivutoiminen.
Tästä on etu lähinnä ulosotossa. Toiminimessä kaikki sisääntuleva raha on tuloa. Mutta joo, onhan Oy:ssä hyvät puolensa (mm laaja vähennysoikeus) mutta sisätää myös byrokratiaa, mm raskas alasajoprosessi. Sekä vaikeus/hitaus päästä sosiaaliturvan piiriin kun alkaa menemään huonosti.tmi mallissa kaikki on henk.koht tuloa, kun OY:ssä voi jättää osan firmalle pääomaksi. Lisäksi voi nostaa palkkaa, eikä olla palkattomana sylkykuppina joka jokaisessa käänteessä tarvitsee todistaa ettei ole tuloton. Taustalla positiivinen luottorekisteri johon ei rekisteröidä yksityisnostoja.
Omassa duunissa tulee kilsoja, niistä voi nostaa päivärahat ja kilsakorvaukset oman auton käytöstä.
Lisäksi muutama muu asia joita mahdollista Oy osalta muttei tmi
Kyllähän tmi:lläkin voi olla omaisuutta, nostaa osan tuloista pääomatuloina ja maksaa vuokraa tai korkoa. Päivärahat ja kilsat käsitellään aivan identtisesti lopulta eli toiminimessä ne saa vähentää verotuksessa.tmi mallissa kaikki on henk.koht tuloa, kun OY:ssä voi jättää osan firmalle pääomaksi. Lisäksi voi nostaa palkkaa, eikä olla palkattomana sylkykuppina joka jokaisessa käänteessä tarvitsee todistaa ettei ole tuloton. Taustalla positiivinen luottorekisteri johon ei rekisteröidä yksityisnostoja.
Omassa duunissa tulee kilsoja, niistä voi nostaa päivärahat ja kilsakorvaukset oman auton käytöstä.
Lisäksi muutama muu asia joita mahdollista Oy osalta muttei tmi
Itseasiassa on hyvin laajasti haittaa. Kaikki oma pitää ostaa käteisellä, rahoitukset menee aina manuaali käsittelyyn jossa pitää toimittaa firman tuloksesta otteet yms.Tästä on etu lähinnä ulosotossa. Toiminimessä kaikki sisääntuleva raha on tuloa. Mutta joo, onhan Oy:ssä hyvät puolensa (mm laaja vähennysoikeus) mutta sisätää myös byrokratiaa, mm raskas alasajoprosessi. Sekä vaikeus/hitaus päästä sosiaaliturvan piiriin kun alkaa menemään huonosti.
Suomen verotus: Jos yrityksen omistaja suunnittelee tuotannon laajentamista, mitään veroetua ei saa pitkälle ajalle siroteltujen poistojen ohella (noista saatu hyöty on ensiksikin riskialtista ja toisekseen aikanaan inflaation syömää). Jos sen sijaan nostat firmasta aikaisempia voittoja ulos ja sijoitat rahasi jonnekin ulkomaille, mistä saat parempaa tuottoa rahoilla, olet verottajan erityisessä suosiossa.Työttömyysturvan taso alkaa oll amerikan tasoa mutta palkat ei eli heikennys on suoraa kustanusten siirtoa yrityksiltä työntekijälle kun työntekijä joutuu järjestemään työttömyysturvansa itse. Suomella on erityinen taito taantumaan ilman että se tarttuu samalla tavalla muihin. Olisi mukava tietää että mikä sen aiheuttaa. Edit: korjattu
Ulosotossa yrityksen omistaja vertautuu palkansaajaan - toki päättävässä asemassa olevaan - ja toiminimi vertautuu yritäjään että itse olisin mieluummin ulosotossa yrityksen osakas kuin tmi. Yksin yritämisen paras muoto olisi osuuskunta mutta sitä on vaikea pistää pystyy. Ja jos saa seitseman kaveria olemaan samaa mieltä niin saman tien pistää Oy:n pystyyn - paitsi että sosiaaliturva menetetään minkä osuuskunta suo. Mutta, Oy on kankea kuin golfosake. Muutenkin yksin yritäminen on... no yritämistä yksin. Siinä on omat hyvät puolensa mutta myös huonot.Itseasiassa on hyvin laajasti haittaa. Kaikki oma pitää ostaa käteisellä, rahoitukset menee aina manuaali käsittelyyn jossa pitää toimittaa firman tuloksesta otteet yms.
Osamaksu- tai siirretyn maksun vaihtoehdot (Klarna tms) eivät ole käytössä verkkokaupoissa, kun niissä automaattinen tarkastus sieltä positiivisesta tulorekisteristä jne
Terveisiä Suomen Yrittäjien webinaarista. Toiminimiyrittäjien elämä kurjistuu lisää. Pian aletaan ilmoittamaan mm. tmi-yrittäjien luotot Positiiviseen luottotietorekisteriin, mutta edelleenkään Tulorekisteriin ei ilmoiteta tmi-yrittäjien tuloja, koska se asia vaatisi lakimuutoksen.
Luotonantajien pitäisi kuulemma pyytää tmi-yrittäjiltä lisäselvityksiä tarvittaessa. Tätähän ne eivät yleensä tee.