halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Rakentaminen loppusuoralla. Vähän on venähtänyt kun työhön oli budjetoitu aivan liian vähän. Eli mennyt sitten aikalailla hartiapankkirakentamiseksi. Elementtiasennus oli urakkana, samoin LVIS. Muuten oon itse rakennellut töiden lomassa. Hidasta puuhaa. IV-kone ja MLP on siis paikoillaan ja toiminnassa.

Esilämmityspatteri on kuutiossa (venytetyssäkin) tärkeä siksi, että jos jäteilma menee pakkasen puolelle, jäätyy poistoilmassa oleva kosteus kennoon ja pikkuhiljaa kenno tukkeutuu. Tätä varten kone pätkii tuloilmaa jos jäteilma menee liian alas. Lämmin poistoilma nostaa kennon lämpötilaa. Eli ennaltaehkäisee tuota jäätymistä tai sulattaa kennon jos jäätä on jo ennättänyt kertyä. Esilämmityspatterilla taas tahallaan huononnetaan LTO:n hyötysuhdetta, jolloin jäteilma ei jäähdy niin alas, että jäätymisongelmia tulisi. Tämä pätee siis myös venytetylle kuutiolle. Oikeastaan enemmissä määrin, koska venytetyn kuution parempi hyötysuhde laskee herkemmin jäteilman lämpötilan niin alas, että tarvitaan sulattelua tai esilämmitystä. Eli kunnon pakkasilla venytetty kuutio tarvitsee enemmän esilämmitystä, jolloin hyötysuhde sitten onkin samaa luokkaa kuin ristivirtakennolla. Vastavirtakenno tekee sitten säästönsä nollakeleillä (joita toki on Suomen ilmastossa suuren osan vuodesta).

Kuitenkin jos on tuo MLV-patteri käytössä niin sehän sen esilämmityksen hoitaa. Ainakin teoriassa. Mulla toimi mainiosti tämän talven, mutta talossa ei asuttu ja ilmamäärät oli pieniä. Lisäksi mulla kulkee kanavat kaikkialla lämpimässä tilassa (kylmät kanavat eristetty toki). Se miksi suosittelin erillistä esilämmityspatteria oli se, että ainakin Digitissä tuo integroitu MLV-patteri on suht pieni. Jos samalla hinnalla saa isomman ulkoisena niin laittaisin itse sellaisen. Silloin voi ostaa sähköpatterilla varustetun koneen, jolloin se on aina varalla jos tulee ongelmia. Integroitu nestekiertoinen jälkilämmityspatteri taas on mulla ainakin vaikuttanut ihan riittävältä.

Näillä perusteilla siis ottaisin varmaan nykyään itselleni 150 VKL:n ja ulkoisen nestekiertoisen esilämmityspatterin. Mulla se vaan olisi tullut maksamaan hunajaa kun olin jo sitoutunut siihen urakkapakettiin.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Xargo Juu, tottakai tuo sähköinen esilämmitin vähentää sulattelujen tarpeen ja kone pyörii/toimii paremmin, mut kannattaa varmaan säätää aika lähelle jäätymisen rajaa niin ei turhia kwh-mittari pyöri. Sähköasentajana vihaan tuota kwh-mittarin pyörimistä
Onko sulla mikä maalämpöpumppu ja käytätkö samaa maapiiriä esilämmityksessä.

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Xargo Juu, tottakai tuo sähköinen esilämmitin vähentää sulattelujen tarpeen ja kone pyörii/toimii paremmin, mut kannattaa varmaan säätää aika lähelle jäätymisen rajaa niin ei turhia kwh-mittari pyöri. Sähköasentajana vihaan tuota kwh-mittarin pyörimistä
Onko sulla mikä maalämpöpumppu ja käytätkö samaa maapiiriä esilämmityksessä.

On maalämpöpumppu ja viina kiertää tuon IV-koneen integroidussa MLV-patterissa tälläkin hetkellä 24/7. Se on sitten raitisilman ja viinan lämpötilaerosta kiinni onko se jäähdytystä vai esilämmitystä. Normaalisti IV-kone toki hoitaisi tuon ohjauksen ja ottaisi patterin käyttöön vain kun tarvitaan esilämmitystä tai viilennystä, mutta mua kiinnostaa testailla, josko siellä kannattaisi pyörittää litkua jatkuvasti.

Idea on se, että esim. nyt kun maalämpöpumpun käyntijakson lopussa maahan menee n. -3C litku niin vaikkapa nollakeleillä tuota saadaan lämmitettyä raitisilmalla. Tästä tietenkin aiheutuu LTO-kennolle pienempi lämpötila, jolloin lämpötilaero LTO:n yli on suurempi, jolloin myös talteenoton energiamäärä on suurempi. Toki myös tuloilman lämpötila laskee, jolloin tarvitaan jälkilämmitystä, mutta se hoituu nestekiertoisella patterilla maalämpöpumpun lämmittämää vettä käyttäen, jolloin hyötysuhde on hyvä. Käytetään siis lämpökaivoa ilmanvaihdon talteenoton tehostamiseen.

Tosiaan tuon sähköisen esilämmityksen tarkoitin vain varalle kun se kerran VKL-malliin tulee joka tapauksessa. Eli jos vaikka keruunesteen lämpötila laskee kunnon pakkasilla niin alas, että ei jaksa enää pitää kennoa sulana niin järjestelmää voi avittaa hetken aikaa silllä sähköpatterilla. Esilämmitysraja etenkin sähkölle kannattaa toki säätää mahdollisimman alas.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Kierrättääkö tuota viinaa sulla mlp:n liuospumppu vai onko esilämmityksellä oma pumppu? Ilmeisesti jos ymmärsin oikein niin sulla on jo järjrstelmä tulilla, Vai? Paljonko sulla on viinan pakkaskestävyys ja miten kylmäksi liuos menee patterin jälkeen.? Mietin vaan tuota jäätymis riskiä..
Niin ja tuleeko lämpö kaivosta vai maapiiristä?
Onhan se sanomattakin selvää että kesällä ulkoilma lämmittää sulla "maapalloa" ja varastoi sinne osan lämmöstä.

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Kierrättääkö tuota viinaa sulla mlp:n liuospumppu vai onko esilämmityksellä oma pumppu? Ilmeisesti jos ymmärsin oikein niin sulla on jo järjrstelmä tulilla, Vai? Paljonko sulla on viinan pakkaskestävyys ja miten kylmäksi liuos menee patterin jälkeen.? Mietin vaan tuota jäätymis riskiä..
Niin ja tuleeko lämpö kaivosta vai maapiiristä?
Onhan se sanomattakin selvää että kesällä ulkoilma lämmittää sulla "maapalloa" ja varastoi sinne osan lämmöstä.

Esilämmityksellä/viilennyksellä on oma pumppu. Periaate sama kuin Valloxin tyyppikytkennässä, mutta koin fiksummaksi laittaa patteri vasta MLP jälkeen. Eli näin:

Viinaa en ole saanut pikaisissa testeissä jäätymään. Mulla on sitä tossa tonkassa ja laitoin pahvimukiin -17C pakkaseen eikä se mihkään jäätynyt/jähmettynyt eli sen se nyt ainakin kestää. On itseasiassa käynyt mielessä, että lantraisi vähän niin saisi lämmönsiirto-ominaisuudet paremmiksi. Ei ole ollut mitään lähellepititilanteitakaan jäätymisen suhteen. Nesteen virtaus pitää olla todella hidas (lue, pumppu rikki), että etulämmityspatterilla saisi oikein lantratun viinan jäihin kovillakaan pakkasilla. Ilmeisesti viina ei muutenkaan jäädy niin, että rikkoisi paikkoja samalla tavalla kuin vesi, mutta tästä mulla ei ole kokemusta.

100m porakaivossa kiertää viinat. Kesällä tosiaan LTO toimii ja käyttövesi lämpiää sitten paremmalla hyötysuhteella. Viilennys tuossa toki vähän kärsii, mutta aika näyttää, mikä on fiksu tapa tuota järjestelmää käyttää. Uskon, että kunnon eristys (160mm SPU seinissä, 320mm SPU yläpohjassa) auttaa myös tossa viilennyksen toimivuudessa. Tuo jäteilmapatteri muuten ottaa jo tälläisillä pikkupakkasillakin aika hyvin energiaa talteen. Tyypillisesti kun ulkona on nollan paikkeilla niin jäteilma on vielä +10C kuutiokoneella. Jäteilmapatteri vetää jäteilman hieman pakkasen puolelle kun MLP:lla on käyntijkakso päällä ja +4C paikkeille kun MLP lepäilee. Lepojakson aikana myös patteriin mahdollisesti kertynyt jää sulaa.

Talo oli viime lämmityskauden sähkölämmityksellä ja nyt tämän kauden on ollut kokonaisuudessaan MLP:lla. Hyvin on toiminut.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Pidän tuota patterille ottoa mlp:n jälkeen ihan järkevänä, saapahan pumppu paremman hyödyn. Nyt en muista onko ollu puhetta, missäpäin suomee mökki sijaitsee, mutta pääsitkö seuraamaan kovilla pakkasilla millä tavalla esilämmitys toimii? yli 20 pakkasilla tai jopa 30 pakkasilla. Paljoko lämpeni ulkoilman lämpötila patterilla? Onko lämpötilamittauksia patterin etu- ja jälkipuolella?
Ihan mielenkiinnosta, minkä merkkinen mlp ja ivk, ja paljoko sähkön vuosikulutus?

Törmäsin tuossa joku pari vuotta ruotsalaiseen tutkimukseen/kokeiluun, jossa testattiin porakaivon/kallion varauskykyä lämpöä sinne varatessa ilman mitään erikoisia eristyksiä, rakennelmia tai muita viritelmiä. Vaan pelkän porareiän kautta lämmönsiirtonesteellä. Tutkimuksen lopputulos oli että 5vuoden kokeilun jäkeen kallion lämmöntuottokyky parani 20%. Hitaasti mutta varmasti.

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Pidän tuota patterille ottoa mlp:n jälkeen ihan järkevänä, saapahan pumppu paremman hyödyn. Nyt en muista onko ollu puhetta, missäpäin suomee mökki sijaitsee, mutta pääsitkö seuraamaan kovilla pakkasilla millä tavalla esilämmitys toimii? yli 20 pakkasilla tai jopa 30 pakkasilla. Paljoko lämpeni ulkoilman lämpötila patterilla? Onko lämpötilamittauksia patterin etu- ja jälkipuolella?
Ihan mielenkiinnosta, minkä merkkinen mlp ja ivk, ja paljoko sähkön vuosikulutus?

Mökki asuu Klaukkalassa. IV:ssa ei ole loggaavaa mittausta niin varmuudella paha kertoilla tuosta esilämmityksestä hirveen kattavia tarinoita. Ilmamäärätkin pidin varsinkin huippupakkasten aikaan pienenä (jotain 25-30l/s, käyriltä lukien, ei mitattu). -27 pakkasia tuo talo kuitenkin tänäkin talvena näki, eikä mitään pätkimisiä tai muitakaan ongelmia IV:n kanssa ollut. Talon laskennallinen lämmitysenergiankulutus on siinä 12 000kWh/a paikkeilla. Mulla IV-kanavat kulkee koko matkalta lämpimässä tilassa niin varsinkin pienillä ilmamäärillä tuo -27C ilma ennätti jo lämmetä aikalailla ennen saapumistaan IV-koneelle.

MLP on Danfossin DHP-H8 ja IV-koneena Digit2 MLV/VKL. Nyt maalämmöllä talo syö nollakeileillä lämmitykseen sellaiset 18kWh/vrk ilman hukkalämmönlähteitä ja takkaakaan ei ole tullut poltettua. Koko talon sähkönkulutus päämittarilta lukien nollakeleillä n. 25kWh/vrk (tuo on siis käytännössä MLP + IV + vesiautomaatti). Mulla on siis lämpökaivossa kesät/talvet vesiautomaatin letku ja talvella pidän siellä virtausta yli, ettei jäätyisi. Huippupakkasien aikaan tuo letku kyllä jäätyi muutamaan otteeseen kun virtaus ei ollutkaan riittävä. Hyvin se kuitenkin lähti pelittämään sulattelun jälkeen. Eli juokseva vesi tulee talon keskelle tekniseen tilaan omasta kaivosta. Kunnallistekniikkakin kyllä löytyy.

Jos kiinnostaa noita pattereiden lämpötiloja haarukoida niin tällä laskentaohjelmalla lasketut arvot täsmäävät ainakin oman järjestelmän kohdalla hyvin:

http://calculation.veab.com/

Törmäsin tuossa joku pari vuotta ruotsalaiseen tutkimukseen/kokeiluun, jossa testattiin porakaivon/kallion varauskykyä lämpöä sinne varatessa ilman mitään erikoisia eristyksiä, rakennelmia tai muita viritelmiä. Vaan pelkän porareiän kautta lämmönsiirtonesteellä. Tutkimuksen lopputulos oli että 5vuoden kokeilun jäkeen kallion lämmöntuottokyky parani 20%. Hitaasti mutta varmasti.

Tähän on vähän vaikea sanoa juuri muuta kuin, että tuo on niin tapauskohtaista, että ei se oikein selviä muuten kuin kokeilemalla. Oma kaivo sijaitsee ilmeisesti lähellä lähdettä ja vesi nousee todella korkealle. Vastaavasti vesi on aikasta kylmää. Jotenkin musta vaikuttaa siltä, että jos tuonne lämpöä painaa niin virtaus vie sen kyllä mennessään. Aion silti kokeilla. Ensi kesänähän tuo selviää. Nollakeleillä kuitenkin tuon jäteilmapatterin hyöty on selvä. Se lämmittää käyntijakson aikana viilenneen viinan niin, että se on sitten seuraavan käyntijakson alussa lämpimämpää kuin pelkästään kaivon lämmittämänä. Toki paremmalla LTO:lla saataisiin jäteilmasta tuo sama energiamäärä siirrettyä tuloilmaan. Kumpaa nyt taas pitää tärkeämpänä. Omalla kohdalla jäteilmapatteri oli huomattavasti edullisempi kuin parempi LTO. Lisäksi normaalilla järjestelyllä kesällä ei oteta talteen mitään (lämpöä, viileyttä voidaan toki kierrättää).

Tuolla toisen foorumin puolella olen näitä juttuja miettinyt:

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1325195160

 

[roots]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tuo lienee makuasia kumpi sen lämpösemmän nesteen sieltä kaivosta saa MLP vai MLV, Xargo:lla on hyvin esristetty uusi talo joten ehkä se viilennys on parempi priodisoida eli viileempi MLV:lle...jos se vielä kerran sillä viileemmälläkin nesteellä pitää IV sulattelut poissa kuvioista.

Mikä kiertopumppu sulla on MLV-piirissä ja millä nopeudella ja mikä mahtaa olla virtaus L/s

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tuolla toisen foorumin puolella olen näitä juttuja miettinyt:

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1325195160
[/quote]

Kiitti vinkistä, kävin lukemassa tuon ketjun ja nyt se PÄÄ vasta pyörälle menikin.... ???

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tuo lienee makuasia kumpi sen lämpösemmän nesteen sieltä kaivosta saa MLP vai MLV, Xargo:lla on hyvin esristetty uusi talo joten ehkä se viilennys on parempi priodisoida eli viileempi MLV:lle...jos se vielä kerran sillä viileemmälläkin nesteellä pitää IV sulattelut poissa kuvioista.

Mikä kiertopumppu sulla on MLV-piirissä ja millä nopeudella ja mikä mahtaa olla virtaus L/s

MLV-piirissä on tuo Vallox kytkärin mukainen eli UPS-25-60 180 malli K. Ei oikein ole käsillä luotettavaa tapaa mitata virtausnopeutta. Kaikilla nopeuksilla kuitenkin jaksaa viinaa pyörittää. Joillain on ilmeisesti ollut ongelmia, että IV-haaran pumppu ei ole jaksanut pöyrittää kiertoa. Mulla toki auttaa tuo suht lyhyt kaivokin siinä kun ei ole niin suuri painehäviö.

Digitin MLV-patteri on kuitenkin todella ahdas eli virtaamakaan ei varmasti ole mikään järkyttävä. Arvioisin, että jotain 0,08-0,2l/s väliltä. Tuo on kyllä aivan totta, että kokonaisuus ratkaisee eli tämä mun kytkentä ei välttämättä kaikille sovi. Silläkin on suuri merkitys, minkä lämpöistä vettä lattiakierrossa kulkee jos meinaa sitä jälkilämmitykseen käyttää. Mulla lattiakierto ei mennyt koko talvena edes 24C asti (siis paluu, MLP antaa lämmöt vain kokonaislukuina) ja silti riitti vielä puhti jälkilämmitykseen kun sitä muutamaan otteeseen kokeilin. Suurimman osan ajasta pidin jälkilämmöt pois kun eipä niille ole käyttöä rakennusaikana.

Kiitti vinkistä, kävin lukemassa tuon ketjun ja nyt se PÄÄ vasta pyörälle menikin.... ???

Joo mulla lähtee herkästi mopo käsistä kun aihealue rupeaa vaikuttamaan kiinnostavalta. :-X

Tuossa nyt kuitenkin pohdittavaa jos kiinnostaa lähteä näistä laitteista itselleen harrastusta kehittämään. Jos ei näprääminen kiinnosta niin kannattaa varmaan seurata vakkarikytkentöjä. Kuitenkin se 150 VKL + joku sopivan kokoinen Veabin jäähdytinpatteri esilämmitykseen/viilennykseen olisi mun suositus jos Valloxin mallistosta katsotaan (en ole itse paljon muihin tutustunut).

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Sillähän tässä vähän uteliaita ollaan kun tarkoitus olis ruveta rakentamaan ens kesänä. Tuota 150 vkl olen miettinyt ja mietimpä sitä jo välillä mlv:llä varustettuna, mut kuitenkin taitaa olla viisain ja parempi laittaa ihan kunnollinen patteri, eikä ruveta leikkimään.
Tahtoo olla vähän kivenalla löytää muita patteri valmistajia, kuin tuo vaeb. Hankala verrata hintaa. En ainakaan minä ole oikein löytänyt, mut jos joku on niin vois vähän jelpata...

Kyllähän tässä kaikki välillä innostuu.....

 

[roots]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Sillähän tässä vähän uteliaita ollaan kun tarkoitus olis ruveta rakentamaan ens kesänä. Tuota 150 vkl olen miettinyt ja mietimpä sitä jo välillä mlv:llä varustettuna, mut kuitenkin taitaa olla viisain ja parempi laittaa ihan kunnollinen patteri, eikä ruveta leikkimään.
Tahtoo olla vähän kivenalla löytää muita patteri valmistajia, kuin tuo vaeb. Hankala verrata hintaa. En ainakaan minä ole oikein löytänyt, mut jos joku on niin vois vähän jelpata...

Kyllähän tässä kaikki välillä innostuu.....

hydrocell.fi

 

[Espejot]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

hydrocell.fi

Hinta rapiat päälle tonnin.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Kävin sivuja kattomassa. En sitten tiedä että kumpi on parempi veab vai tuo, tai onko jompikumpi toistaan huomattavasti parempi? Jos jollakin tuosta hydrocell:stä kokemuksia, niin ois kiva kuulla.
Tuo reilu tonni kuulostaa kalliilta vai tuntuuko se vain siltä, jos on vähän rahhaa

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Kävin sivuja kattomassa. En sitten tiedä että kumpi on parempi veab vai tuo, tai onko jompikumpi toistaan huomattavasti parempi? Jos jollakin tuosta hydrocell:stä kokemuksia, niin ois kiva kuulla.
Tuo reilu tonni kuulostaa kalliilta vai tuntuuko se vain siltä, jos on vähän rahhaa

500€ paikkeilla pyörii Veabin patterit. Voi olla, että tukusta irtoaisi halvemmalla. Mulla kuului urakkaan. Tässä vielä linkki tuohon patteriin, joka mulla on jäteilmakanavassa:

http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=EN-K930040032

Veabin pattereiden hinta ei näytä paljoa muuttuvan koon mukaan. Kanavakoon mukaan tietysti helpoin mitoittaa, mutta esim. tuon 200mm patterin läpi ei voi sitten puskea koko keruupiirin virtausta (kuristaa liikaa, huomattavasti vähemmän kuitenkin kuin integroitu MLV-patteri) eli haarana laitettava nestepuoli. Jäähdytyskäyttöön tuleva patteri täytyy sitten asentaa vaakaan, että kondenssivesi saadaan viemäröityä. Valloxillakin on ulkoisia pattereita tarjolla. Hinnat samaa luokkaa kuin nuo Veabit.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tässä vähän pähkäilin että kummin kannatas tehdä: Laittaa samaan maapiiriin mlp:n kanssa vai tehdä oma keruuputki/putkisto? Molemmissa hyvät ja huonot puolensa! Suurin hyöty ilmeisesti kesällä (jos samassa) jäähdytyksessä ja käyttöveden lämmityksessä
Tuon mlv patterin taidan unohtaa suosiolla. Liekkö vallox:lla ja veab:lla sitten eroja? Saadaanko parempi hyöty laittamalla 250:n patteri, ja pitäähän se sitten supistaa iv-koneeseen sopivaksi (160mm)?

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tässä vähän pähkäilin että kummin kannatas tehdä: Laittaa samaan maapiiriin mlp:n kanssa vai tehdä oma keruuputki/putkisto? Molemmissa hyvät ja huonot puolensa! Suurin hyöty ilmeisesti kesällä (jos samassa) jäähdytyksessä ja käyttöveden lämmityksessä
Tuon mlv patterin taidan unohtaa suosiolla. Liekkö vallox:lla ja veab:lla sitten eroja? Saadaanko parempi hyöty laittamalla 250:n patteri, ja pitäähän se sitten supistaa iv-koneeseen sopivaksi (160mm)?

No joku raja siinä supistuksessakin. IV-miehet osaa varmaan neuvoa paremmin, mutta perstuntumalta uskoisin, että jos laitat 160mm kanavaan 250mm patterin niin et kyllä pääse hyödyntämään reuna-alueita kennosta. Mulla on koneessa 160mm yhteet ja siitä sitten levennellään n. metrin pätkällä kanavakokoon 200m, sitten on patteri ja patterin jälkeen ysikympin kulma ja siitä 200mm runkolinja katolla. Painotin IV-suunnittelijalle, että piirtää kunnon kokoiset kanavat niin mulla näyttää nyt sitten tältä:

Sulla ilmeisesti tulossa vaakaputkisto kun puhut kahdesta piiristä. Siitä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta foorumipuheiden kautta olen ymmärtänyt, että pintamaassa olevalla putkistolla jäähdytys voi jäädä aika pieneksi. Jos taas on kaivo tulossa niin ilman muuta kannattaa laittaa jäähdytys samaan, koska toimii tehokkaammin kuin vaakaputkistolla ja lataa elvyttää kaivon nopeammin talven jäljiltä keväällä/alkukesästä, jolloin lämmin käyttövesi tulee paremmalla hyötysuhteella (eli noin kuin ajattelit, toki myös vaakaan).

 

[Raksaaja]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tässä vähän pähkäilin että kummin kannatas tehdä: Laittaa samaan maapiiriin mlp:n kanssa vai tehdä oma keruuputki/putkisto? Molemmissa hyvät ja huonot puolensa! Suurin hyöty ilmeisesti kesällä (jos samassa) jäähdytyksessä ja käyttöveden lämmityksessä
Tuon mlv patterin taidan unohtaa suosiolla. Liekkö vallox:lla ja veab:lla sitten eroja? Saadaanko parempi hyöty laittamalla 250:n patteri, ja pitäähän se sitten supistaa iv-koneeseen sopivaksi (160mm)?

Itse laittaisin kummallekin oman piirin maahan ja yhdistäisin ne teknisessä tilassa hanoilla, että saa nesteet kiertämään joko rinnan, sarjassa tai sitten ihan erikseen.
Esimerkiksi: MLP:a varten 400 metriä noin 1 metrin syvyyteen ja esilämmitystä/-viilennystä varten 100-200 metriä 2-3 metrin syvyyteen.
Piirien yhdistäminen energian siirtämiseksi pintapiiristä syvempään piiriin talvea varten tai keväällä syvemmältä lämpimän liuoksen ottaminen voi olla hyödyllistä tai sitten ei....paljon kaikenlaisia muuttujia tuossa yhtälössä.
Kun pitää laitteet/toiminnot erillään/erotettavissa toisistaan niin ei ole kaikki "munat samassa korissa"...

Kaiken kaikkiin ei tuo esilämmitys mikään rahasampo ole missään tapauksessa MLP-taloudessa, säästöä vuositasolla 300-600 kWh talon koosta ja IVK:n tyypistä riippuen.
Sillä saa poistettua kuutio-LTO:n ongelmat (pätkimisen/sulatukset) ja jonkilaisen viilennyksen/kosteudenpoiston kesäisin.

 

[sam123]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Itse laittaisin kummallekin oman piirin maahan ja yhdistäisin ne teknisessä tilassa hanoilla, että saa nesteet kiertämään joko rinnan, sarjassa tai sitten ihan erikseen.
Esimerkiksi: MLP:a varten 400 metriä noin 1 metrin syvyyteen ja esilämmitystä/-viilennystä varten 100-200 metriä 2-3 metrin syvyyteen.

Riittää että piirit kytkee rinnan ja niissä on venttiilit, millä saa piirin kiinni/auki. Talvella kaikki auki. Helteellä pintapiiri kiinni. Tällöin käyttövedenteolla jäähdytetään MLP:n toimesta sitä lyhyempää syvällä olevaa piiriä. Helteiden jälkeen pintaputkistosta venttiili auki ja kaikki rinnan. Syvemmälläkin oleva putkisto voisi kyllä olla 200m, vaikka sitten tiheemmällä putkivälillä. 100m on niin lyhyt että lämpö ei taida oikein jaksaa siirtyä?

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Kiitos nyt ensiks noista vaihtoehdoista. Kaivoa ei näillä näkymin tule. Tontissa kokoa piisaa ja taitaapa vielä kaikenlisäksi kaivinkone olla omasta takaa.
Itse ajattelin tehdä useamman piirin ja vieläpä kaikki päät tekniseentilaan ilman välikaivoa. Mut mistään ei tule alle 200m, eikös kiertopumpulta vaadita enempi potkua, jos on hyvinkin pitkät putket? Tuo hana/venttiili "hässäkkä" teknisessätilassa ei minua haittaa, ompahan paremmat mahdollisuudet kukkapenkkien jälkeen testailla eri vaihtoehdoilla.
En kyllä tarkoittanut että supistaisin iv-putken suoraan 250->160, ulkoa patterille 250 ja patterilta ivk:lle pikkuhiljaa 160. Vai oonko taas ihan hukassa? Kertokaa tosiaan ja torpatkaa välittömästi jos menee metsään? Tuossa ajatuksena oli että ulkoa tulevalla ilmalla olisi enemmän patteri pinta-alaa, joten lämpiäis/jäähtyis paremmin? En sitten tiijä.
Tekiskö tuolla vallox:n patterilla mitään, siinä olis valmiina suodatin osa ja viissin veab:ssa ei? En oikein vielä hallitse tuota veab:n laskuria, niin joutuu arvailemaan.

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

En kyllä tarkoittanut että supistaisin iv-putken suoraan 250->160, ulkoa patterille 250 ja patterilta ivk:lle pikkuhiljaa 160. Vai oonko taas ihan hukassa? Kertokaa tosiaan ja torpatkaa välittömästi jos menee metsään? Tuossa ajatuksena oli että ulkoa tulevalla ilmalla olisi enemmän patteri pinta-alaa, joten lämpiäis/jäähtyis paremmin? En sitten tiijä.
Tekiskö tuolla vallox:n patterilla mitään, siinä olis valmiina suodatin osa ja viissin veab:ssa ei? En oikein vielä hallitse tuota veab:n laskuria, niin joutuu arvailemaan.

Joo tuo kanavajärjestely kuulostaa fiksulta mutta eikös 150:ssa ole 200mm yhteet jos nyt siihen olet päätymässä? No kuitenkin pointti oli lähinnä se, että patterille tuleva ilma pitää tulla mielellään patterin kanavakoon leveydeltä, että saadaan rivasto kunnolla käyttöön. Veabin pattereissa ei hirveästi ole hintaeroa eri kokoluokissa eli kyllä ainakin musta kuulostaa fiksulta laittaa vaikkapa tuo 250mm patteri.

Toi suodatinasia on hyvä pointti. En osannut tuota ajatella kun itselläni MLV-patteri on vasta suodattimien jälkeen. On aivan totta, että ennen MLV-patteria kyllä on syytä olla suodatin tai muuten se on kaikenmaailman rojua täynnä. Ainakin Veabin patterista kyllä saa kyljen auki, mutta kyllä sitä mieluummin suotimeen paskat ottaa kun alumiinirivastoon. Veabiinkin varmaan saisi työnnettyä suodattimen väliin. Rivaston molemmin puolin on kyllä muistaakseni laatikossa tilaa. Valloxin ulkoisesta patterista ei ole kokemusta, mutta en kyllä nää miksi se sen huonompi olisi. Ellei siinä sitten ole enempi painehäviötä nestepuolella.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Vallox:sta löyty ainakin hyvät suomen kieliset ohjeet: http://www.vallox.com/maalampo-viilennyspatteri
Miten lie nuo häviöt?

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Vallox:sta löyty ainakin hyvät suomen kieliset ohjeet: http://www.vallox.com/maalampo-viilennyspatteri
Miten lie nuo häviöt?

Näyttäisi itseasiassa olevan pienemmät kuin Veabin CWK 200-3-2,5:ssa. Varmaan tuo olisi kätevä varsinkin siinä mielessä, että ohjeet löytyy valmiiksi dokumentoituina. Kannattaa myös varmaan vielä tarkastaa se 150:n integroitu MLV-patteri kun tosiaan mun kokemukset perustuu ihan tuohon Digitin patteriin ja ilmeisesti isommassa koneessa on isompi myös tuo integroitu patteri.

Mutta haaran tuokin patteri vaatii. Keruupiirin virtaama on yleensä jotain 0,5l/s luokkaa kun noi 200mm kokoluokan patterit aiheuttaa jo silloin luokkaa 340kPa painehäviön eli käytännössä virtaama on max. siellä jossain 0,2l/s luokassa. En tiedä onko sellaista patteria sitten omakotitalon kokoluokassa olemassakaan, josta voisi puskea koko keruun virtaaman läpi.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Mites sen virtauksen käy sitten jos koneessa integroitu mlv ja laitetaan vielä ulkoinen patteri? Ajetaan lämmitys/jäähdytys kahden patterin läpi??

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Mites sen virtauksen käy sitten jos koneessa integroitu mlv ja laitetaan vielä ulkoinen patteri? Ajetaan lämmitys/jäähdytys kahden patterin läpi??

Riippuu tietysti pitkälti toteutuksesta. Esim. mulla integroitu MLV on haarana ja siellä oma pumppu (kytkäri tuolla kolmossivulla). Jäteilmapatteri on sitten sen jälkeen (mutta ei kuitenkaan samassa haarassa) ja alkuperäinen idea oli puskea kaikki viina siitä läpi. Onneksi speksasin ohituksen patterille, koska ei tuosta 200mm patterista yli 0,2l/s virtaamaa saa läpi puskettua. Eli nyt raotan ohitusta sen verran, että virtaama on riittävä, mutta mahdollisimman suuri osa siitä menisi jäteilmapatterin läpi. Eli käytännössä lepojaksolla kaikki virtaus menee MLV-patterin läpi ja siitä osa menee jäteilmapatterin läpi ja osa ohituksen kautta. Lepojakson aikana ohitus voisi olla kiinni, mutta ei ole siihen automaatiota. MLP:n käyntijakson aikana haaran pumppu on edelleen päällä, mutta MLP:n keruupumppu on järeämpi. Eli haaran ohi kulkee iso virtaus ja haarassa pienempi. Tuo iso ja pieni virtaus yhdistyy haaran jälkeen ja sitten se jaetaan jäteilmapatterin ja ohituksen välille.

Eli toisinsanoen en ole varma, mikä mulla nyt sitten on virtaama jäteilmapatterin läpi. Jokainen patteri kuitenkin väistämättä lisää virtausvastusta eli kannattaa kyllä laittaa niitä ohituksia varmuuden vuoksi ja ihan siitäkin syystä, että esim. huolto helpottuu jos vaikka patteri rikkoontuu jossain vaiheessa. Keruun riittävä virtaama on kuitenkin elinehto MLP:n kunnollisen hyötysuhteen saavuttamiseksi ja siitä ei kannata tinkiä.

Ainakin itselläni oli suunnitteluvaiheessa aikalailla vaikeuksia näitä asioita miettiä. Mulla on jotenkin tarve aina nähdä käytännössä ne härvelit, että osaan suunnitella. Nyt kun on pöntöt paikoillaan niin tulee kaikenlaisia ideoita.

Jos taas meinasit, että olisi ulkoinen esilämmitys/viilennyspatteri integroidun MLV-patterin lisäksi niin se taitaa jo olla vähän yliampuvaa... Jos taas tuota jäteilmapatteria meinasit niin se ei sitten välttämättä ole kovin taloudellinen sijoitus. Voi olla, että on, mutta varmaksi en osaa vielä sanoa. Vuoden päästä olen viisaampi sen suhteen.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tässä tulee vaan nyt viskeltyä näitä ajatelmia, siis tarkoitin kahta patteria pelkässä tuloilmassa. Mut ei välttämättä järkevää.
Mitenkähän tuo keruu putkisto toimis talon alla? Liekkö kellään kokemuksia?

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tässä tulee vaan nyt viskeltyä näitä ajatelmia, siis tarkoitin kahta patteria pelkässä tuloilmassa. Mut ei välttämättä järkevää.
Mitenkähän tuo keruu putkisto toimis talon alla? Liekkö kellään kokemuksia?

No tässä lyhyt esimerkki Veabin softalla laskettuna:

Ulkoilma: +28C / 60%
Keruu kaivolta: +6C
Nestevirtaama patterien yli: 0,08l/s (25% etyleeniglykoli)
Ilmavirtaus: 70l/s

CWK-200-3-2,5:
Ilma: +28C / 60% -> 16,56 / 92%
Neste: +6C -> +11,29C

MLV (käytän tässä Veabin 160mm patteria):
Ilma: +16,56C / 92% -> +14,20C / 98%
Neste: +11,29C -> +12,60C

Tässä siis patterit ovat sarjassa sekä ilmavirtauksen suhteen että myös nestelinjassa. Jälkimmäinen patteri laskee lämpötilaa senkin takia noin vähän kun neste saa kondenssista talteen niin hyvin energiaa. Patteri siis kuivaa tuloilmaa. En nyt jaksa laskea kuinka paljon absoluuttisesti, mutta tuohon on kyllä laskureita ympäri nettiä. Jos kokonais(neste)virtaamaa kasvattaisi ja laittaisi patterien nestepuolet rinnan niin jäähdytysteho kasvaisi. Kuinka viileää ilmaa sitten taas tavoitteleekaan. Kannattaa myös ajatella homma niin, että kaikki ilmasta revitty energia siirretään sitten maahan/kaivoon tai käyntijakson aikana otetaan suoraan MLP:lle mikäli patterien nestepuoli liitetään kaivolta tulevaan linjaan ennen MLP:ta.

Ei ole kokemusta maapiireistä ylipäätänsä, vielä vähemmän talon alla olevista.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Juuri noin, sarjaan. mutta laskukaava pitäis kääntää eli aatelle ilmavirta ja virtaava neste vastavirtaiseksi. Mut nää on sarjassa taas näitä... juttuja.... kun mopo karkaa....

Mut tuo talon alle keruuputkiston sijoitus on mietityttänyt, kun kaivoa ei tule, niin pysyiskö se jäteilmasta saatu lämpö paremmin tallessa??
Tietäskö joku, kokemuksia??

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Juuri noin, sarjaan. mutta laskukaava pitäis kääntää eli aatelle ilmavirta ja virtaava neste vastavirtaiseksi. Mut nää on sarjassa taas näitä... juttuja.... kun mopo karkaa....

Joo noinhan se on toki fiksumpi laittaa. Kunnon simulointi vaatisi iterointia, enkä nyt sitä jaksa tehdä, mutta pikaisella haarukoinnilla sain seuraavan tuloksen:

Ulkoilma: +28C / 60%
Keruu kaivolta: +6C
Nestevirtaama patterien yli: 0,08l/s (25% etyleeniglykoli)
Ilmavirtaus: 70l/s

CWK-200-3-2,5:
Ilma: +28C / 60% -> +18,52 / 91%
Neste: +9,39 -> +13,31

MLV (käytän tässä Veabin 160mm patteria):
Ilma: +18,30 / 90% -> +12,84 / 98%
Neste: +6 -> +9,39

Tuo ero ilman lämpötilassa/kosteusprosentissa johtuu siitä kun en jaksanut iteroida. Suuruusluokka varmaan kuitenkin selviää.

 

[ilmainen on ilmaista]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Joko xargo on päässyt minkälaisia testejä tekemään pattereiden lämmityksen suhteen?
Tuli vaan tuossa mieleen kun puhuit siitä, että lantraisit tuota viinaa vielä. Oletko miten varautunut laiterikkoon, esim esilämmityksen pumppu vikaantuu, niin silloinhan myös pakkasella patteri poksahtaa? Oisko tuohon ideoita?`Mitä ohempaa viina on niin sitä pienemmillä pakkasilla riski kasvaa...
Näitä juttuja vaan aina jostain mieleen juolahtaa...

 

[Xargo]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Joko xargo on päässyt minkälaisia testejä tekemään pattereiden lämmityksen suhteen?
Tuli vaan tuossa mieleen kun puhuit siitä, että lantraisit tuota viinaa vielä. Oletko miten varautunut laiterikkoon, esim esilämmityksen pumppu vikaantuu, niin silloinhan myös pakkasella patteri poksahtaa? Oisko tuohon ideoita?`Mitä ohempaa viina on niin sitä pienemmillä pakkasilla riski kasvaa...
Näitä juttuja vaan aina jostain mieleen juolahtaa...

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt niin viinaseos ei jäädy vaan jähmettyy, eli ei riko paikkoja. En ole itse kokeillut, mutta näin olen lukenut. Talven aikana alin viinan lukema oli -6C ja tosiaan -17C pakkasen tuo ainakin kestää jähmettymättä, kun nostin pahvimukissa ulos jäähylle. Jotain -12C jähmepistettä olen miettinyt, mutta taidan kuitenkin antaa olla sillä lantrauksella, mikä nyt sisällä on...

Jos pattereiden lämmityksellä meinaat jäteilmapatterin toimintaa niin hyvinhän tuo toimii. Olen nyt enemmän keskittynyt kylmäainepuolen seurantaan, mutta välillä olen tehnyt pistokokeita tuonne IV:n puolellekin ja kyllähän tuo jäteilmapatteri lohkasee jäteilmaa kymmenisen astetta alaspäin nollakeleillä. Sitten vasta kovia lukemia pitäisi tullakin, kun IV-koneen LTO kytketään kesäasentoon. Nytkin ulkolämpötilan vaihtelut näkyvät selvästi MLP:n kylmäainepuolella (lämpökerrointa parantaen).

 

[ylonve]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Mitenkäs tuo Vallox 150 MLV kannattaisi kytkeä? Ilmeisesti jäteilmapatteria ei tarvita, koska hyötysuhde on 80%? Kannattaako Etelä-Suomessa laittaa edes lämmintä nestekiertoa jälkilämmityspatteriin?

Maapiiri tarvitsee ilmeisesti oman pumpun esilämmityspatteria varten? Nibe tuskin osaa tätä hoitaa? Ilmeisesti LTO:ssa ohjaus tätä varten?

Jos tuo jälkilämmityspatteri pitää kytkeä, niin tarvitaanko siihenkin oma pumppu ja kuka sitä ohjaa? Eikös Nibe pysäytä lämminvesikierron, kun se tekee käyttövettä?

 

[kotte]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Mitenkäs tuo Vallox 150 MLV kannattaisi kytkeä? Ilmeisesti jäteilmapatteria ei tarvita, koska hyötysuhde on 80%? Kannattaako Etelä-Suomessa laittaa edes lämmintä nestekiertoa jälkilämmityspatteriin?

Maapiiri tarvitsee ilmeisesti oman pumpun esilämmityspatteria varten? Nibe tuskin osaa tätä hoitaa? Ilmeisesti LTO:ssa ohjaus tätä varten?

Jos tuo jälkilämmityspatteri pitää kytkeä, niin tarvitaanko siihenkin oma pumppu ja kuka sitä ohjaa? Vai kannataako unohtaa patteri, ottaa vastus vai peräti jättää kokonaan pois?

Jos on tehokas esilämmityspatteri, niin kyllä tuo jälkilämmitys pitää tyypillisesti tuloilman yli 15 asteen, eli riittävänä. Eihän tuohon nestekiertoista jälkilämmitystä kannata yleensäkään asentaa, kun jälkilämmitys ei ole tarpeen (ja hukkaa vain lämpöä harakoille, jos tulokanavisto on yläpohjassa). Erikoistilanteissa nestekiertoinen jälkilämmitys voi tulla kyseeseen -- jos nimittäin kanavisto on höyrysulun sisäpuolella ja jostakin erikoisesta syystä halutaan lämmitettyä tuloilmaa.

Esilämmityskierron täytyy olla päällä koko talven, kuten tuloilmaakin virtaa aina. Virtaus on paljon pienempi kuin MLP:n maapiirissä, mistä syystä esilämmityspiiri tarvitsee oman pumpun ja takaiskuventtiilin pääkiertopiiriin (tai vielä mieluummin oman maakeräyspiirin, jossa on vahvemmat nesteet).

Jos koneessa on liitäntä esilämmityspiirin tehonsyötölle, voi tuota toki käyttää (en tunne Vallox 150 MLV:n yksityiskohtia, mutta asennusohjeistahan asian voi tarkistaa). Muussa tapauksessa riittää erillinen käyttökytkin (tai jopa pistorasian kautta tapahtuva syöttö) asennettuna niin, että pumppua ei pysty vahingossa kytkemään talvella pois päältä esimerkiksi valokytkintä hapuillessaan.

Sähkövastukset MLP-talon ilmanvaihtokoneen yhteydessä ovat typeryyttä muussa kuin varakäytössä. Jälkilämmityspatterissa sähkö on OK 80% koneella maaliuoskiertoisen esilämmityspatterin yhteydessä, koska sitä ei periaatteessa milloinkaan tarvita. Sähköiset ja muutkin lämmitettävät esilämmityspatterit ovat periaatteessa typeriä Suomen ilmastossa ja sitä huonompia, mitä pohjoisemmassa ollaan.

 

[ylonve]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Jos ostaa peruskuution huonolla hyötysuhteella, niin silloin jälkilämmityspatteria tarvitaan. Kuinkas tämä kytketään MLP:uun?

 

[sam123]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Lattiakierron rinnalle. Lämpökäyrä, tai millä lämmitystä nyt sitten ohjataankin, hoitaa "säätelyn".

 

[ylonve]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Mutta eikös Nibe katkaise veden kierron, kun se ei lämmitä? Tuloilmaa pitää lämmittää silloinkin, kun lattiaa ei tarvitse.

 

[kotte]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Mutta eikös Nibe katkaise veden kierron, kun se ei lämmitä? Tuloilmaa pitää lämmittää silloinkin, kun lattiaa ei tarvitse.

Tarvitset siinä tapauksessa siis varaajan ja erillisen pumpun, jos haluat lämmittää tuloilmaa. Toinen mahdollisuus lienee lämmittää tuloilmaa jäähdyttämällä lattiaa (missä tapauksessa kaiketi tarvitaan kumminkin toinen kiertopumppu ja jokin ohitusputkikytkentä)?

Taitaa tuollainen venytetty kuution olla kaiken kaikkiaan paitsi yksinkertaisin, niin myös halvin toimivaksi uskottava ratkaisu, joka täyttää sen ehdon, että sähkönkulutus ei muodostu suuremmaksi kuin pelkällä poistoilmanvaihdolla.

 

[VesA]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Tarvitset siinä tapauksessa siis varaajan ja erillisen pumpun, jos haluat lämmittää tuloilmaa. Toinen mahdollisuus lienee lämmittää tuloilmaa jäähdyttämällä lattiaa (missä tapauksessa kaiketi tarvitaan kumminkin toinen kiertopumppu ja jokin ohitusputkikytkentä)?

Taitaa tuollainen venytetty kuution olla kaiken kaikkiaan paitsi yksinkertaisin, niin myös halvin toimivaksi uskottava ratkaisu, joka täyttää sen ehdon, että sähkönkulutus ei muodostu suuremmaksi kuin pelkällä poistoilmanvaihdolla.

Eikai Nibe nyt sentään väkisin sitä pumppua pysäytä, vaikka ehkä oletuksena sen tekeekin. Luulisi pumpun pyörimässä pitäminen, vaikka sitten ottamalla sille sähkö hiukan toisin, olevan ilman simppelein ratkaisu. Toki venytetty kuutio on muuten hienompi vehje, mutta saa siitä sitten vähän maksaakin.

 

[kotte]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Eikai Nibe nyt sentään väkisin sitä pumppua pysäytä, vaikka ehkä oletuksena sen tekeekin. Luulisi pumpun pyörimässä pitäminen, vaikka sitten ottamalla sille sähkö hiukan toisin, olevan ilman simppelein ratkaisu. Toki venytetty kuutio on muuten hienompi vehje, mutta saa siitä sitten vähän maksaakin.

Pitäisi tietää pumpun rakenne aivan tarkkaan, mutta eikö vaihtoventtiilipumpussa kiertopumpun ja lauhduttimen kautta kulkevaa reittiä yksinkertaisesti vaihdella lämmityskierron ja käyttövesivaraajan välillä? Itse ymmärrän tämän niin, että lattiakierron reitti menee käyttövettä valmistettaessa suorastaan poikki pumpun puolelta ja pumppu on valjastettu toiseen käyttöön.

Sinällään pelkkä lattialämmityksen paluuveden kierrättäminen tuloilmapatterin kautta ja takaisin lattialämmityksen puolelle voisi toimia riittävän hyvin, jollei tavoitella erikoisen korkeaa tuloilman lämpötilaa. Ylimääräinen kiertopumppu ja -reitti myös tasaisi lattian lämpötilaa seisonta- tai käyttöveden valmistusvaiheen aikana.

 

[VesA]

Vs: halvin LTO lämpöpatterilla (VKL) ja kylmäpatterilla (MLV)

Pitäisi tietää pumpun rakenne aivan tarkkaan, mutta eikö vaihtoventtiilipumpussa kiertopumpun ja lauhduttimen kautta kulkevaa reittiä yksinkertaisesti vaihdella lämmityskierron ja käyttövesivaraajan välillä? Itse ymmärrän tämän niin, että lattiakierron reitti menee käyttövettä valmistettaessa suorastaan poikki pumpun puolelta ja pumppu on valjastettu toiseen käyttöön.

Sinällään pelkkä lattialämmityksen paluuveden kierrättäminen tuloilmapatterin kautta ja takaisin lattialämmityksen puolelle voisi toimia riittävän hyvin, jollei tavoitella erikoisen korkeaa tuloilman lämpötilaa. Ylimääräinen kiertopumppu ja -reitti myös tasaisi lattian lämpötilaa seisonta- tai käyttöveden valmistusvaiheen aikana.

Njoo, jos kierto ei saa hetkeksikään tauota tarvitaan kyllä lisää osia, mutta kompuran käyntitaukojen hoito pumppua käynnissä pitämällä ei vielä pahasti ahdistaisi. Lisäpumppu ei sinänsä kovin kaameita kustanna.

Minulla on systeemissä nyt kolme pumppua ja neljäs odottelee inspiraation hetkeä