Harkkosokkelin ulkopuolinen lisäeristys ja salaojituksen päivitys rinnetaloon

[Kellarinlämmittäjä]

Minkä hintaisia tuollaiset koneet muuten on vuokraamoissa ja kuinka niitä osaa käyttää, jos ensimmäistä kertaa on puikoissa ?

Itse kaivoin lapiolla ja kuljetin maat pois kottikärryillä. Sepeliä meni tasan yksi nuppikuormallinen, kai jotain 15 tonnia, lisäksi kiviä henkilöauton peräkärryllinen. Minun kaivannot tosin eivät olleet noin leveitä ja syvyyttäkin keskimäärin noin 50 senttiä, yhdessä kohdassa vähän yli lapion varsi. Mielestäni soran työntäminen sujui aika hyvin, sillä sepeli oli helppoa kuormata kärryyn. Lapiolla kaivaminen kysyi jo enemmän voimia. Itselläni ei ollut kovin suuria korkeuseroja mutta sepelikuorman jouduin ottamaan tontin laidalle yli 50 metrin päähän.

Mitähän kottikärryssä mahtaa kulkea kerralla. Jos 100 kg niin 150 kuormaa siitä olisi tullut mutta voi siinä ehkä kulkea 150 kiloakin. Pihamaalla kulki hyvin mutta nurmikolla raskaammin.

 

[kurre orava]

Minkä hintaisia tuollaiset koneet muuten on vuokraamoissa ja kuinka niitä osaa käyttää, jos ensimmäistä kertaa on puikoissa ?

Itse kaivoin lapiolla ja kuljetin maat pois kottikärryillä. Sepeliä meni tasan yksi nuppikuormallinen, kai jotain 15 tonnia, lisäksi kiviä henkilöauton peräkärryllinen. Minun kaivannot tosin eivät olleet noin leveitä ja syvyyttäkin keskimäärin noin 50 senttiä, yhdessä kohdassa vähän yli lapion varsi. Mielestäni soran työntäminen sujui aika hyvin, sillä sepeli oli helppoa kuormata kärryyn. Lapiolla kaivaminen kysyi jo enemmän voimia. Itselläni ei ollut kovin suuria korkeuseroja mutta sepelikuorman jouduin ottamaan tontin laidalle yli 50 metrin päähän.

Mitähän kottikärryssä mahtaa kulkea kerralla. Jos 100 kg niin 150 kuormaa siitä olisi tullut mutta voi siinä ehkä kulkea 150 kiloakin. Pihamaalla kulki hyvin mutta nurmikolla raskaammin.

Anteeksi, nuo kysymykset olivat menneet minulta ohi tuossa aiemmin. Minidumpperin verollinen hinta viikonlopun yli (perjantai iltapäivästä maanantai aamuun) oli 200 euroa ja muutama kymppi päälle vakuutuskuluja (vuokraamolla oli vielä kesäkamppis voimassa). Ei tuollaisen käyttäminen kovinkaan vaikeaa ole, kummallakin telalla oma paaki jolla niitä pyörittää eteen-taakse. Kauhalla oma paaki ja lavalla oma. Kaikki on tietysti suhteellista, itse on tullut työn puolesta ajettua kaikenlaista vekotinta ja värkkiä pienemmistä ja suuremmista kaivinkoneista materiaalinkäsitteiljään (Mantsinen) sekä erilaisia kulkuneuvoja, veneitä ja laivoja. Mutta minusta tuon ajaminen ei ollut vaikeaa, lähinnä tontin jyrkä nousu tuossa kummitteli kun märällä meinasi jäädä sutimaan ja eteneminen siten loppui. Lisäksi olin kuvitellut että olisin paluukuormina tuonut alas tuota vanhaa täytettä talon takaa mutta loppupeleissä en uskaltanut tuoda dumpperilla kuormaa alaspäin, mäki oli niin jyrkkä ja ne muutamat kerrat kun jäin sutimaan ja piti palata takaisin alas niin joutui todella varovaisesti tulemaan ramppia alas. Joten nuo vaihtomassat menivät minullakin kottikärryhommiksi. Alaspäin kottikärryllä tulee kyllä liukkaasti joten on lähinnä kysymys ajankäytöstä. Ilman kaivinkonetta tuo meidän kaivanto olisi kyllä jäänyt kaivamatta, sen verran paljon suurta kiveä ja muuta roinaa oli kyllä seassa ja kaivanto syvä. Lopussa jouduin kuitenkin tuomaan osan pohjatäytteistä ämpäreillä ylös kun kaivurilla ei enää pohjaan yltänyt. Sen verran työläs tuo oli kyllä että jossain vaiheessa uskoin ymmärtäväni miksi edelliset asukkaat eivät olleet tuohon ryhtyneet.

Tuo mäen nousu on kuitenkin sen verran jyrkkä ettei yli puolen väliin täytetyllä kottikärryllä tahdo päästä tuolta ylös, se tuli koettua kun roudasin lisämursketta ylös kun peittelin kaivantoa. Silloin kun dumpperi oli lainassa niin talon yläpuolella oli vain rajallisesti tilaa varastoida mursketta, arvasin kyllä ettei tuota ollut vielä riittävästi loppusilaukseen mutta aikaa ja tilaa ei ollut silloin sen enempää käytettävissä. Tuollaisessa puolikkaassa kottikärryssä kuormaa on ehkä 50-60kg, tuli niitäkin vietyä ylämäkeen reilu parikymmentä kärryllistä jo ja hiukan lisää vielä tarvitaan.

Talvi tekee joka tapauksessa tuloaan ja kuoppa piti saada umpeen. Finnfoamin yläreunalle laitoin Isodränin reunalistaa ja vaakalevyksi Bewin xps:ää, lienee ihan samanlaista kun Finnfoam mutta oli tukkurilla myynnissä edullisempaan hintaan Finnfoamiin verrattuna.

Muutama kuva liiteenä jossa laitettu reunalista sekä vaakalevyt sekä (melkein valmiista) lopputuloksesta. Itäseinällä on pieni pätkä laittamatta umpeen piipun vieressä vielä kun siinä täytyy ensin saada louhittua kallioon reitin sadevesiputkelle ennen kun sen viimeisen osan täyttää sepelillä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuosta patolevystä vielä ...
Itselläni on patolevy harkkosokkelin ja täytehiekan välissä. Tämä on tyyliesimerkki riskirakenteesta, eli koolaus ja lämmöneristys on sisäpuolella.

Patolevyn kondensiin ja sen valumisiin en itse usko. Tuon patolevyn nyppylöiden tai aaltojen tuomien ilmakanavien positiivinen vaikutus voisi olla myös siinä, että alipaine sisällä saattaa kyetä vetämään ilmeisesti ainakin hiukan ilmaa harkkosokkelin läpi. En osaa sanoa kuinka ilmaa läpäisevää materiaalia tuo umpinainen 270 mm Leca-harkko on mutta havainnot tukevat, että siitä kulkee ilmaa läpi ulkoa sisälle päin. Jos maasta ei pääse kapillaarista kosteutta kovin lisää, pienikin ilmavirta voi ainakin teoriassa tuulettaa jonkin verran kosteutta sisälle päin. Kun alakerran poistoimurilla tekee kunnon alipaineen, ilman tulon voi aistia helposti kaikista kellarin seinien rei'istä ja mm. lattianrajassa olevista pistorasioista. Tämä tietysti edellyttää, että seinässä ei ole kaakelointia saati tiivistä vesieristystä sisäpinnassa. Tuo patolevyn rako voisi tämmöiseen ilmastointiin ehkä jollakin tavalla positiivisesti vaikuttaa. Jos siinä on ne ilmakanavat anturaan saakka auki, onhan siinä melkoinen pinta-ala, kun se pieni rakokanavisto kiertää koko sokkelin ympäri.

Tuota ilmaa tulee koko kellarin ympäri kaikkista rei'istä, joten yhdestä kohtaa se ei voi sisäseinien väliin tulla. Toki sillä voi olla muukin reitti, mutta toiveikkaana olen ajatellut, että se tulisi ehkä tuon muurin läpi ja kuivaisi sitä. Minulla ei ole kellarin ulkoseinissä missään kaakelointia sisäpuolella. Tuota poistopuhallinta olen pitänyt päällä ajoittain kuivilla ilmoilla tuulettamaan kosteutta pois. Luonnostaakin ilma vaihtuu painovoimaisesti, sillä kellariin tulee pieni alipaine, jos ulkona on oleellisesti kylmempää kuin sisällä. Kosteus seuraa kuukauden viiveellä ulkoilman kosteutta.

Onko kenelläkään tietoa tuollaisen harkkomuurin ilmanläpäisevyydestä ?

 

[Aki]

Kyllä ilma varmaan tuon harkon läpäisee jos harkkoa ei ole pinnoitettu kummaltakaan puolelta, mutta kuinka toivottavaa se on tuossa kellarissa että ilmaa tulee läpi seinän kun on alipaine, mielestäni ei kovin toivottu tilanne.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Niin. Jos siinä patolevyn ja seinän välissä on rako, sen ilman nyt pitäisi olla periaatteessa ulkoilmaa ja patolevyn raossa käytännössä ulkoilman paine kun on yläreunastaan auki. Toki raon pohjaa ei ole millään suljettu joten hiekasta se voi imeä myös maanalaista ilmaa radoneineen päivineen.

Kuivana nuo seinät pitäisi saada jotenkin pysymään tai muuten hukka perii.

 

[kurre orava]

Projekti taas hiukan edennyt, muutamia lisäkuvia liitteenä.

Piipun vierellä oleva kivenjärkäle tuli lohkottua pienempiin paloihin jotta sain vedettyä sadevesilinjan talon yläkulmasta piipun vierestä / kiertäen ja takaisin seinän viereen autotallin kohdalla. Ei oo aiemmin tullut juurikaan tehtyä kivitöitä, netistä lukemalla muodostui kuva jonka mukaan helpoin tapa olisi porata sopivan kokoiset reiät ja kiilata kiven halki kiiloilla. Koitin ensi alkuun niin, porasin halpis poravasaralla 16mm reikiä ja kiilasin. Kivi kyllä halkesi mutta se lähti lähinnä kerroksittain vaakasuunnassa eikä pystyyn niin kun olin kuvitellut. Jonkin aikaa turattuani hain sitten vuokraamosta sopivan Hiltin, 30mm kiviterän ja sangollinen TerMiteä. Kivi oli korkeudeltaan noin 120 senttiä joten jouduin etanadynamiitilläkin tekemään homman kahdessa osassa ennen kun homma oli valmis eli kahden viikonlopun yli oli kone vuokralla ja TerMiteä meni kaksi sangollista eli 10kg. Mutta, kiven sain lohkaistua ja sadevesilinjan tuotua niin kun oli tarkoitus.

Jälkeenpäin totesin etten ollut ottanut kuvia siitä vaiheesta kun louhostyöt ovat valmiita ja putki on paikoillaan vaan vasta siinä vaiheessa kun olin jo osittain täyttänyt soralla tuon piipun vierustan. Nuo louhostyöt kestivät oletettua kauemmin ja tuli paljolti tehtyä iltaisin jolloin kuvausolosuhteet ovat jo huonoja jonka johdosta lienee jäänyt ottamatta nuo mainitut kuvat.

Autotallin seinälle tein hukkapaloista finnfoam eristyksen ja pääsin nyt hiukan mallintamaan VILP:iä varten kaavailemani jalustaakin. Ajatus tuossa siis tehdä kaivannon pohjalta leca harkoilla kahdet pilarit. Uretaaniliimalla ajattelin liimata harkot ensin yhteen ja sitten valaa nuo pilarit täyteen betonia, muutama harjateräskin tuonne sekaan. Yläpäähän voisi laittaa valun sisälle vaikka pätkä kierretankoa. Suunnitelma tuossa se että nuo pilarit muodostaisivat VILP:n jalustan "takajalat" ja "etujalat" sovittaa sitten myöhemmin paikalleen. Ja jalkojen päälle vaikka 50mm vesivanerilevy tai vastaava?

Tuo jalusta tulee tehtyä ylijäämätavaroista, harkkoja jäi varastoon kun rakensin terassin edelliselle talolle ja hyllyssä on säkillinen Fescon 600/3 juotosbetonikin. En ole kovinkaan kokenut betonin kanssa ja hiukan arvelluttaa nyt kun työt ovat menneet näin myöhään josko mahdollisista yöpakkasista on haittaa valun kovettumisen suhteen? Eli pitääkö nuo pilarit peittää ja jopa lämmittää valun jälkeen? Betonihan kehittää kovettuessaankin jonkin verran lämpöä. Kuinkahan kauan nuo tarvii pitää nollan yläpuolella valun jälkeen

 

[Kellarinlämmittäjä]

Osaisiko kukaan sanoa, millaisissa olosuhteissa sisäpuolinen koolaus voisi omassa tapauksessani olla?
Muuri on 270 mm kevytsoraharkkoa ja sisäpuolella on 100 mm koolaus + lasivilla. Ongelma on mielestäni lähinnä kesä. Kellarin kosteus nousee ajoittain jopa 60 %:iin vaikka saan sen lämmitettyä kesällä 23 °C:een. Kosteutta ei saa alenemaan oikein millään tuuletuksella, sillä ulkoilman kosteus määrää kosteustason. Kuivalla ja yleensä kylmällä ilmalla olen yrittänyt tuulettaa. Kostealla ja lämpimällä välttän ilmanvaihtoa, koska se vain nostaa kosteutta ja varsin nopeasti.

Tuolla toisessa keskustelussa pohdittiin ryömintätilan kosteutta:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116047/Jussi-Pekka_Alander.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tuolta huomasin kohdan:
"Lämpimämmän tuuletusilman sisältämä kosteus nostaa ryömintätilan suhteellista kosteutta, joka voi kohota kriittisen pisteen (≈75 % Rh) yläpuolelle. Kriittisenä pisteenä pidetään suhteellisen kosteuden (Rh %) arvoa, jossa mikrobien ja lahottajasienien on todettu alkavan kehittyä perustusten rakenteisiin (Rakennettu ympäristö 2011). "

Eli tuo 75 % on mainittu kriittiseksi rajaksi. Jos minulla jo ilman kosteus kellarissa kesällä 60%, ei ilman paljon tarvitse jäähtyä seinän sisällä kun on jo RH75%. Kerran alkuun päässeiden itiöemien kerrotaan jäävän lepotilaan ja jatkavat kasvuaan, kun olosuhteet ovat jälleen suotuisat.

Mieleen tulee, että jos muuri ja sisäpuolinen eristys jakautuisivat tasan, muurin sisäpinnan lämpötila (=kooloauksen ulkopinnan lämpötila) olisi puolivälissä koko maanalaisen seinän lämpötilaeroa. Eli jos sisällä on tuo 23 °C RH 60%, ja ulkopuolella maa jonka lämpötila voisi olla kesällä max 10 °C, puolivälissä olosuhteet olisivat ~17°C ja RH100%.
Tuo 10 °C ulkopuolella voi olla yläkantiin, sillä seinissä on monin paikoin yli 2 m syvälti tuota maanvaraista muuria, joten ei varmaan hopulla lämpene alareunastaan. Vielä näin loppusyksystäkin kosteus on noin 45% ja talvella saan sen alimmillaan ehkä 30%:iin helmikuussa.

Kuten jo aikaisemin kirjoitin, koolauspuiden aines vaikuttaa kyllä olevan tervettä kun olen koemielessä poraillut, mutta mitähän niiden pinnalla tai tuota muuria vasten lepäävässä pinnassa voisi kasvaakaan.

 

[Premier 10]

Tuossa on montakin kriittistä asiaa, mutta ensinnakin onko tuossa rakenteessa missä välissä höyrynsulku? Onko perusmuurin ulkopinta toteutettu miten? Eli onko siinä jokin eriste ja vesieristys? Ainut toimiva rakenne tuossa olisi se että vesieristys ulkopinnassa, toimiva salaojitus ja lämmöneriste ulkopinnassa. Sisäpuolen eristys on aina riskrakenne tuossa ja hyvin usein se riski myös tuollaisessa rakenteessa realisoituu. Rakennehan toimii ihan päin vastoin kuin maan yläpuolinen rakenne eli kosteus on suurimman osaa vuotta suurempi ulko- kuin sisäpuolella. RH tuossa muurin ulkopuolella voidaan olettaa olevan 100% läpi vuoden.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuossa on montakin kriittistä asiaa, mutta ensinnakin onko tuossa rakenteessa missä välissä höyrynsulku?

Anturan päällä on piirustuksissa kosteussulkuna jokin bitumikaistale. Muuri menee jonkin verran lattian alle.
Salaoja on piirustuksissa anturan alapinnan tasossa tai ehkä hiukan sen alle. Anturan alla ei ole lämmöneristettä.

Kellarikerroksen lattioiden alla on 50 mm styroksia ja reunoilla 100 mm.


Muurin ulkopinnassa on minulla muovinen patolevy. Monin paikoin tuo ei alun perin ulottunut pintaan saakka, vaan nurmikon multa oli muuria vasten, paikoin jopa 15 senttiä. Ylärenassa oli muovinen lista.

Kolme vuotta sitten yläreuna on kaivettu ja täytetty sepelillä noin puolen metrin syvyyteen. Uusi patolevy ulottuu pintaan asti. Alapäässä en tiedä, mihin asti se ulottuu mutta olettaisin että anturaan saakka. Täyttönä on luonnon hiekka.

Seinissä on sisäpinnassa kipisilevy, joka vaikuttaisi olevan suoraan villoja vasten.

Pannuhuoneen seinän poraus. Kipsilevyn alla ei ole muovikalvoa. Koolauspuun alapää on harmaantunut, mutta puu ei ole lahonut. Poraus on tehty vesipumpun ja painesäililön luokse, missä seinä on oletettavasti saanut eniten vettä ja on viilein sisäpuolelta. Naulankannat ovat paksussa ruosteessa.

Piirustusten mukaan alapuun pitäisi olla kyllästettyä tavaraa joka paikassa. Ainakaan se ei ole lahonut mutta kovin vihreältä se ei kyllä vaikuta.

Autotallin ulkoseinässä kipsilevyn alla on muovikalvo, mutta tämän seinän takana on ulkoilma. Autotallissa on myös maanvaraista ulkoseinää. En tiedä onko siellä myös tuo muovikalvo vai ei.

Kellarikerroksen ulkoseinissä ei ole kaakelointia missään kohdassa.

 

[Premier 10]

No ainakin se että siinä ei ole höyrynsulkumuovia tuossa villan ja levyn välissä on mahdollistanut sen että ainakin osa rakenteeseen päässeestä kosteudesta on päässyt/ pääsee kuivumaan sisäänpäin. Se voi olla tuota vähäsen pelastanut, mutta kyllä tuossa ainut turvallinen ratkaisu on purkaa sisäpuolinen eristys ja koolaus pois ja varmistua tilanteesta. Ja se että rakenteessa olisikin jossain käytetty kyllästettya puutavaraa ei poista niitä kosteuden aiheuttamia ongelmia.
Patolevy kyllä parantaa tilannetta jos vain on ehjä ja yhtenäinen. Muutenhan tuo ulkopuolinen täyttö näyttäsi olevan hienoa hiekkaa (filleriä), jossa vesi kyllä viihtyy erittäin hyvin niin ylhäältä valuva kuin kapillaarisesti nousevakin. Kuten jo edellisessä kirjoituksessa totesin niin ainut turvallinen ratkaisu tuossa on kokonaan ulkopuolinen lämmöneriste ja tiivis vesieristys koko maanpinnan alapuolisessa muurisssa (esim. 2xbitumisively). Sekä riittävä ilmanvaihto kellarissa.
Tuo lasivilla itsessään vaatisi seurakseen aina höyrynsulun kostealle puolelle, mutta tuossa rakenteessa sitä ei muista syistä johtuen saisi olla. Suuresti ihmettelen jos tuossa ei kosteus ole jo vaurioita päässyt muodostumaan koska kaikki edellytykset siihen on ja kyllä ne näissä hyvin usein ovat realisoituneet. Rakenne ei vain rakennusfysikaalisesti ole toimiva/ turvallinen eikä lasivilla tai mikaan muukaan villa siedä kosteutta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täyttö vaikutti todellakin hienolta hiekalta ja siinä ei tainnut olla edes kiviäkään. Aivan varmasti siirtää vettä kapillaarisesti. Ei mitään silttiä vaan sellaista hiekkalaatikkohiekkaa.

Noihin koolauksin olen tehnyt jonkin verran porauksia Ø5 mm terällä kipsilevyn läpi. Kaikista reiästä on tullut terveen pihkapuun tuoksuiset purut. Jollakin ihmeellä ne on noinkin hyvin säilyneet ja pitäisi saada säilymään jatkossakin. En tiedä millä noita tutkisi paremmin. Mielessä on ollut laittaa jokin lämpömittari tuonne villan ja muurin väliin, jotta näkisi edes vähän lämpöolosuhteista.

Varsin mittava urakka tehdä lämmöneristys ulkopuolelle ja purkaa ja laittaa sisäpuoliset seinät. Ehkä kuitenkin vasta sitten kun ongelmia ilmenee. Liekkö sitten todellakin vain ajan kysymys vai voiko tuon jotenkin välttää. Nyt tuo lämmittyspuoli on ainakin reilassa.

 

[komik]

Salaojaremonttia tekemässä 70-luvun rinnetaloon.isodrän levyt tulee ja salaojaputket + kaivot. Joku oli muuistaakseni sivunnutkin asiaa mutta saisiko maaperästä samalla johdettua radonia pois vetämällä esim salaojapukista pysty putket maan pinnalle(joko putkien liitoskohdista tai kaivoista).kellarissa ,jossa mm pesu ja saunatilat radon arvot ajoittain yli 300bcq.

 

[Mikki]

Kyllä se kokeilemisen arvoista on. Laita viemäriputken t-haara johonkin väliin ja pystyyn viemäriputki maanpinnalle.

Päähän tuuletushattu ja katsot tiputtaako tuo radoneita. Jos ei niin sitten puhallinta päähän.

 

[komik]

Joo,näin ajettelin kans et kokeilemisen arvosta.täytyy raportoida sit aikanaan miten toimii.

 

[komik]

No niin tuli laitettua pystyputket kolmelle sivulle, radon arvo tullut alemmas-tosin talvi näyttää lopullisesti miten käy. Lisäksi kellariin laitettiin uusi korvausilmaventtiili, joten voi olla että tuo vaikutti enemmän arvoihin. Olisikohan ollut viisaampaa laittaa vain yksi putki maan pinnalle? Tosin saahan noita tulpattua helposti. Pitäisikö jättää vain ylimpänä rinteessä oleva putki auki ja tulpata muut?

Kyllä se kokeilemisen arvoista on. Laita viemäriputken t-haara johonkin väliin ja pystyyn viemäriputki maanpinnalle.

Päähän tuuletushattu ja katsot tiputtaako tuo radoneita. Jos ei niin sitten puhallinta päähän.

Joo,näin ajettelin kans et kokeilemisen arvosta.täytyy raportoida sit aikanaan miten toimii.