Harkkosokkelin ulkopuolinen lisäeristys ja salaojituksen päivitys rinnetaloon

[pökö]

Ehdottomasti yksi parhaista tiivistelmistä miten hometalot on tehty.

Yli-yli-ylivoimaisesti suurin syy on siinä, että vesi menee sinne minne ei pitäisi JA ei löydä tietä ulos.

Ainoa tilanne missä tervaisin asuntoni ulkokuoren olisi, että rakentaisin asuntolaivaa puusta. Ja senkin vain siksi, että sen laivan voi nostaa telakalle tarkastettavaksi ja korjattavaksi aika helposti.

Huh huh... vieläkö joku oikeasti uskoo että vedeneristyksestä saa 100% pitävän...

Mene nyt johonkin betonitalotyömaalle katselemaan niin näet. Rakennatko omaasi niin että vesi makaa päin sokkelia, et varmasti vaikka raitisilman otatkin ullakolta villapölyistä.

 

[kurre orava]

Uudisrakennuksessa voi tietysti tehdä valinnat omien mieltymysten ja lompakon riittävyyden mukaan mutta saneeraustapauksessa kortit on kuitenkin jaettu jo etukäteen ja niillä täytyy tulla jotenkin toimeen.

Tiedossa on vallan hyvin ettei tuo oma lähtökohta ole mikään optimaalinen mutta tarkoitus olisi löytää tuohon toimiva kompromissi joka ei ainakaan huononna tilannetta ennestään. Salaojiin kun saa nyt tarkastuskaivot niin pystyy pitämään silmällä veden korkeus anturaan nähden ja seinän kun saa ulkoa eristettyä niin luulisi kuitenkin tilanne olevan parempi kun aiemmin. Kaivannon täytteeksi sepeli niin pystysalaojituskin on turvattu. Kaivannon yläosaan vielä yksi levy foamia vaakaan tai loivasti poispäin viettäen sadevesien ohjaamiseksi niin eiköhän tuossa ole jonkinmoiset perusedellytykset toimivalle järjestelmälle.

Kävin paikallisessa, rautakaupassa kyselemässä tuotteen saatavuutta ja hintaa. Nuori myyjä juoksi kahden tietokoneen välillä ja sivussa selasi Finnfoamin tuotemappia. Ei osannut kuitenkaan sanoa mitä maksaa ja milloin olisi saatavilla. Lupasi palata asiaan, katsotaan palaako vai pitääkö tilaata jostain nettikaupasta.

Asuntolaivan jos tekisin niin tekisin kyllä teräksestä, puulaivan elinkaari on jo lähtökohtaisesti rajallinen, oli se sitten tervattu tai ei. Teräslaivojen kunnossapidosta ja huolloista sekä telakoinneista löytyy sinänsä kokemusta 20 vuoden ajalta, kodin remontoinnissa tuota kokemusta sen sijaan on rajoitetusti eikä vastaavaa työtä ole tullut aiemmin tehtyä. Edellisessä talossa kun teki salaojat, sadevesiputket ja routasuojaukset niin riitti että kaivoi vajaan metrin syvältä, tuossa kun antura oli aika lailla pinnassa.

 

[Mikki]

Mene nyt johonkin betonitalotyömaalle katselemaan niin näet. Rakennatko omaasi niin että vesi makaa päin sokkelia, et varmasti vaikka raitisilman otatkin ullakolta villapölyistä.

Siis mitä näen? Betonia kahden vedeneristeen välissäkö? Huh... no homeessahan ainakin julkiset rakennukset tuntuu olevan ja betonista ne on tehty.


Omassa talossa patolevyt on. Ja salaojasoraa 400mm koko talon alla,... siis anturoidenkin alla ja lattiaeristeiden alla sitä on metrin.

Koskaan ei tule pisaraakaan salaojiin vettä, vaikka ne putket on anturan alapuolella, on niidenkin alla vähintään 200mm salaojasoraa.

Mistä ihmeen ullakolta ilma? Provo tietenkin, mutta selvennykseksi että lähin villa on 3 metrin päässä tuulensuojalevyn takana.

 

[pökö]

Mistä ihmeen ullakolta ilma?

No sieltä mihin täältä hait ohjeita suodatukseen.

 

[Mikki]

No sieltä mihin täältä hait ohjeita suodatukseen.

Aivan... meilläpäin avoterassia ei kutsuta ullakoksi. Anteeksi sekoiluni.

 

[pökö]

Omassa talossa patolevyt on. Ja salaojasoraa 400mm koko talon alla,... siis anturoidenkin alla ja lattiaeristeiden alla sitä on metrin.

Koskaan ei tule pisaraakaan salaojiin vettä, vaikka ne putket on anturan alapuolella, on niidenkin alla vähintään 200mm salaojasoraa.

Näin pitääkin olla ja tehdä, ja kun sitä vettä ei voi rakenteeseen mennä niin piki ja eriste ulkoseinään ja sisäseinä jää siistiksi, lämpimäksi ja kuivaksi, ei sen kummempi asia

 

[Mikki]

Kyse ketjussa kuitenkin on vanhasta talosta jossa ei takuita ole mitä talon alle on laitettu. Olihan tuo kellarin vierustakin alunperin kaatopaikkakamalla täytetty.

Ainiin meillä on anturoiden alla 20mm finnfoamikin. Syytä tosin en tiedä, kun on se 400mm salaojasoraa. Sen alla on 0-32 murske tiivistettynä. Sen alla n3 kangas ja perusmaana niin kova silttimoreeni että vain kaivurin kynsikauha puri siihen. Eiköhän talo pysy paikallaan ja kuivana.

 

[pökö]

Oli mitä oli mutta nurka on kuivat.

 

[Mikki]

Aloittajalla on muuri siis pietty ja lisäksi siellä oli rakennusmuovi ilmeisesti muuria vasten. Projektiin lähdettiin kun oli ainakin lieviä kosteusvaurioita.

Kyllä ainakin sen bitumin kunto kannattaa tarkastaa huolella jos ja kun uutta muovia ei laita. Jotain se muovikin on tehnyt kuitenkin kosteuden poissapitämiseen.

Ulkopuolelle eristeet sitten ja sisäpuolella yrittää huolehtia ettei tee laajoja vesieristeitä esim. jollain maalilla, kuten luja-maalilla tai muilla kosteudenkestävillä maalellla.

Jos veden sulkee betonin sisään niin se voi nousta todellakin korkealle kapillaarisesti.

Mutta eihän tilanne toki huonone vaan paranee kun lämmöneristeen laittaa ulkopuolelle. Perusmuurin lämpötila nousee mikä on hyvä juttu.

 

[kotte]

Siksi seinä eristetään ulkoa ettei se ole kylmä eikä siten kostea.

Räystääseen saakkako? Vain yritetäänkö tehdä ulkoa lämpöeristetyn osuuden sisään lämpöeristetty kapillaarikatko ja siirtyä sisäpuoliseen eristämiseen vasta rajasta ylöspäin? Tai ehkä ihan jotakin ennennäkömätöntä? Jotenkin tästä tulee mieleen ajatusmaailma, jossa ns. valesokkelin suunnittelija on tottunut toimimaan.

Sokkeliin mistä tahansa tihkuva kosteus on ongelma paikassa, missä sokkeli kohtaa ylempänä olevan kylmän ulkoseinän. Anturasta kosteudella on aika pitkä matka johtua sokkelin yläosaan (jos sitä vielä pyritään kuivaamaan koko matkalta johtamatta uutta kosteutta tilalle), mutta sisäpuolelta "hengittävän" kellariseinän yläosasta aika lyhyt.

 

[Mikkolan]

Betoni kastuu aina, jos ei muuten niin ilmasta suoraan kastepisteen kautta. Aina puhutaan kapillaarisesta noususta mutta vesi menee kapillaaristi yhtähyvin alaskin päin ja sivusuunnassa. Sentakia betonille olis aina järkättävä reitti mihinpäin kuivuu nopeammin kuin ehtii kastua. Siksi vierastan noita betonin pinnoitteita ja paksuja maalikerroksia.
Rintsikan kellareista on kannettu mätää puuta ulos useammin kuin on rintsikoita.

 

[Mikki]

Jeps, rakentamisessa tiivistäminen on usein ongelmien ytimessä. Sen vuoksi kartan kaikkea mikä toimii vain jos on tiivis.

Esimerkiksi kylppärin vesieristäminen. Ei se ikuisesti ole kuitenkaan täysin tiivis. Kysymys on vain, että mitä sitten seuraa kun tiivistys pettää.

Tästä näkökulmasta kipsilevy vesieristeen alla on hyvä juttu. Laatat tippuu seinistä heti kun kipsilevy vettyy. Kiviseinässä kosteus voi muhia vaikka kuinka pitkään ja levitä puoleen taloon. Jostain ihmeen syystä kiviseinää kuitenkin pidetään parempana. Ihan kuin se olisi joku etu, että vedeneristeen pettämistä ei havaita nopeasti.

Tosin aivan pieni vuoto ei välttämättä pehmennä kipsilevyäkään. Siksi pieni vuoto pitää pystyä haihduttamaan. Tästä syystä meillekkin on tehty kylppäriin erillinen runko seinälle, mikä on irti talon ulkoseinästä. Tuuletusrako välissä haihduttanee tihkuvuodot.

Kun lähtee siitä, että mikään ei ole täysin tiivis, niin rakentaminenkin alkaisi tervehtymään.

 

[pökö]

Räystääseen saakkako?

Kyllä, jos on kyseessä uusi rakennus, eriste vaan vaihtuu villaksi maanpinnan yläpuolella, mutta niin ei tietenkään tehdä aloittajan kohteessa.

Kai sinullakin seinät on eristetty tapetin ulkopuolelta ja räystääseen asti?

 

[Telehell]

Jos nykytalon ongelmia etsii pesuhuoneista, niin kyllä niitä ongelmia pääsääntöisesti tulee vastaan taloissa joissa on levytetty märkätilojen seinät. Puu/levyrakenteiden eläminen tai rakenteen värähtely ja siitä seuraava vedeneristeen halkeama nousee eniten vastaan. Kivirakenteinen seinä pystyy tasaamaan enemmän kosteutta ja täten kestää enemmän kosteutta. Eikä se vedeneriste ole muutenkaan suunniteltu kestämään kuin 25v. Jos taas rakenteen sisäisten putkivuotojen takia joku pelkästään levyttää seinät niin suosittelen palkkaamaan ammattilaisen tekemään putkityöt.

 

[Mikki]

Märkätilojen rakenteita on tehty monella tapaa ja usein väärin. Esimerkiksi sitä on jumpattu ohjeissa, että pitääkö ottaa hyörynsulku pois vai ei vesieristeen takaa. Tämähän on väärä keskustelu, kun perusrakenne on väärä.

Yleensä vedeneristeet on telattu ulkoseinään siis. Ja siinäpä se... toimii niin kauan kun vesieriste pitää 100%:sti. Jos jostain pikkuisenkin tihkuu, niin vesi on heti villoissa ja talo nopeasti homeessa.

Kun märkätilat rakentaa irti ulkoseinästä ja tuulettaa ainakin pesutilat ympäriinsä, on rakenne jo merkittävästi parempi. Enkä jaksa tässä kohtaa uskoa että eroa levy ja harkkoseinän välille kovin paljon syntyy.

Jos puutalossa on märkätilat muurattu, niin silloinhan rakenne on juurikin ympärituulettuva. Hyvä rakenne siis.

 

[vwg4]

Puu/levyrakenteiden eläminen tai rakenteen värähtely ja siitä seuraava vedeneristeen halkeama nousee eniten vastaan.

Kun märkätilat rakentaa irti ulkoseinästä ja

Tässä Mikin rakenteessa pointtina myös että kylppärin sisäseinän runko on betonilaatan päällä, jolloin ainakin teoriassa seinä "elää" betoni laatan mukana. Tai ainakaan betonilaatan suoristuminen ei tuota korkkaa.

Pitäähän kylppärin kiviseinäkin tuulettaa takaa eli on sama tuuletusrako ulkoseinään.

 

[Mikki]

Niin, pitää aina verrata vastaavia rakenteita keskenään, että itse materiaalien toimivuudesta saa käsityksen.

Totta maar levyseinässä tulee ongelmia, jos tuulerusrakoa ei ole. Yleensähän homeongelmat tulevat juuri pitkäaikaisesta tihkumisesta, ei niinkään putkirikoista jotka paljastuvat kyllä heti.

Kiviseinän ”kosteudenkesto” on vähän siinä ja tässä. Jos vedeneristeet pettää niin tosiaan laatat ei kiviseinästä irtoa ja vesi menee ”jonnekkin”. Toivottavasti tuulettuu jostain pois.

Kipsilevyssä on hyvä mahdollisuus että laatat ropisee lattialle. Mikä on siis hyvä juttu, ei ongelman piilottelusta mitään hyötyä ole.

 

[pjr]

Täällä on melko vastaava tapaus tuo autotallin pääty jossa talli on ylemmässä kerroksessa ja kellarissa on varastoa. Seinät oli pietty, mutta piki läksi osittain levyinä irti luultavasti osin kapillaarisen kosteuden puskemisen takia ja toisekseen liekkö vedetty hiekkaiseen/pölyiseen harkkoon. Suurin osa jäi kuitenkin paikalleen. Kaavin kaiken mikä suht siedettävällä vaivalla läksi irti ja tämän jälkeen perus patolevy + 100mm eps. Salaojat, salaojasora ja suodatingkangas pitänee huolen ettei epsit tai sokkeli pääse enää kostumaan. Sokkelirakenne on 600 leveä antura jonka päällä 200 harkko, 50 eps ja 200 harkko.

Ainakaan tänä keväänä ei enää kellarikerroksen seinät puskeneet härmää(kalkkia) sisälle päin joten kai ne salaojat nyt sitten pelaa

 

[kotte]

Kai sinullakin seinät on eristetty tapetin ulkopuolelta ja räystääseen asti?

Kysymyshän on, vaihtavatko höyrysulku (tms.) ja eriste keskinäistä paikkaansa siirryttäessä talon sisältä ulos riippuen korkeusasemasta. Väitän, että jos siirtyy, ongelmia on vaikea välttää siirtymän läheisyydessä.'

Harkkosokkelin ulkopuolinen piki tekee höyrysulun keskelle eristettä (harkko on myös eriste ja vaikea tuota on kumota sokkelin ulkopuolisella eristeellä ainakin, jollei tehdä passiivitalolle ominaista eristepaksuutta tuonne. Siis vähintään parikymmentä senttiä foamia tms. tarvitaan, jotta höyryssulkukerroksen ristisiirtymä vältetään. Ohuempi ulkopuolinen eriste lähinnä kastelee harkkosokkelia entisestään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pitäähän kylppärin kiviseinäkin tuulettaa takaa eli on sama tuuletusrako ulkoseinään.

Jep, tämän kun kaikki muistaisivat, ei kosteusvaurioita ei ainakaan seiniin tulisi.

Itselläni on pesutiloissa ulkoseinään tehtyä tiilen päälle kaakeloitua seinää. Osaisiko kukaan arvata, kuinka pesuhuoneen seiniä rakennettiin 30 vuotta sitten? Onkohan sisäpuolisen tiilikuoren takana tuuletusrako vai onko takana villat tiiviisti, mahdollisesti jokin paperi tai muovi välissä?

Ulkoseinät on rakennettu elementeistä, joissa on muualla sisäpinnassa lastulevy (joko paikalla lyöty tai talotehtaalla laitettu). Ikkunoiden kohdalta näkyy kaakelin ja ikkunanpokan välistä puolen sentin raosta vain puuta tiiviisti ympäriinsä (ilmeisesti lista) , jonka alta seinän puolelta tihkuu hiukan mineraalivillan tappuroita ja laatan puolelta laastia eli tuosta ei näe yhtään mitään mutta tuon "reunalistan" verran siellä teoriassa saattaisi rakoa muualla olla. Ikkunan pielet ovat tämän näköiset eli veistäkään tuonne ei väliin saa työnnettyä. Laatan reuna tulee vielä selvästi tuon puu päälle.

.

Lattioihin myös syntyy helposti ongelma kohtia. Välipohja on valettu minulla peltiprofiilin päälle, joten alaspäin se ei kuiva. Välipohjassa on myös EPS eristys alemman kantavan kuoren ja ylemmän lämmitetyn lattiapinnan välissä. Eli jos lattian vesieristys falskaa, betonilla ei liene mitään reittiä kuivua mihinkään.

 

[kurre orava]

Kysymyshän on, vaihtavatko höyrysulku (tms.) ja eriste keskinäistä paikkaansa siirryttäessä talon sisältä ulos riippuen korkeusasemasta. Väitän, että jos siirtyy, ongelmia on vaikea välttää siirtymän läheisyydessä.'

Harkkosokkelin ulkopuolinen piki tekee höyrysulun keskelle eristettä (harkko on myös eriste ja vaikea tuota on kumota sokkelin ulkopuolisella eristeellä ainakin, jollei tehdä passiivitalolle ominaista eristepaksuutta tuonne. Siis vähintään parikymmentä senttiä foamia tms. tarvitaan, jotta höyryssulkukerroksen ristisiirtymä vältetään. Ohuempi ulkopuolinen eriste lähinnä kastelee harkkosokkelia entisestään.

Nyt menee asia jo aika vaikeaksi.

Oikeaoppisesti jos tuon tekisi niin täytyisi ilmeisesti kuitenkin poistaa tuon harkon pinnassa olevan bitumin? Päälle sivelty bitumi lähtisi varmaan isolla laikalla ja pyörivällä teräsharjalla mutta tuota alla olevaa kermiä ei kyllä taida irti saada mekaanisesti kohtuullisella ponnistuksella. Pitääkö Koten kirjoituksesta nyt kuitenkin päätellä että seinän ulkopuolinenkin eriste saattaa kuitenkin aiheuttaa pikemminkin haittaa kun hyötyä? Enemmän kun 100 mm en kyllä ajatellut laittaa.

Asentelin tänään uusia salaojaputkia, foamit luvattiin ensi viikolle. Jotain tuolle kermille tietysti kerbside ainakin teoriassa viikossa tekemään, esille nousee tietysti kysymys että mitä tekee ja millä. Iso teollisuuspainepesurikin löytyisi mutta arvelluttaa ruveta millään 250 baarin paineella pesemään harkon pintaa, silloinhan siihen vasta tuota kosteuskuormaa kohdistuukin.

Tarkoitus tuossa on kuitenkin että yritän minimoida ulkoa päin tulevan kosteuskuorman ohjaamalla vedet pois seinie vierestä ym. Jos sisältä tulee kosteuskuormaa seiniin niin huonostihan se tietysti tuosta välistä pois pääsee.

 

[pökö]

Osaisiko kukaan arvata, kuinka pesuhuoneen seiniä rakennettiin 30 vuotta sitten? Onkohan sisäpuolisen tiilikuoren takana tuuletusrako vai onko takana villat tiiviisti, mahdollisesti jokin paperi tai muovi välissä

Useinkaan ei ole rakoa ja muovikin herkästi on, mutta tuskin on ongelmia.

Eikä niitä rakoja ole aina uusissakaan, tästä on ihan kokemustakin.

 

[kotte]

Pitääkö Koten kirjoituksesta nyt kuitenkin päätellä että seinän ulkopuolinenkin eriste saattaa kuitenkin aiheuttaa pikemminkin haittaa kun hyötyä?

Ei, mutta tarvitaan aika paksu eriste, jotta pikeämisen aiheuttamat ongelmat saa pois. Omasta mielestäni piki juuri haittaa hyötyä, joka lisäeristämisestä on. Lisäämällä edelleen eristystä, bitumin haittavaikutus vähitellen häviää.

Ongelma on siinä, että ulkoseinä on ulkoseinä ja sen alla on eriste ja sisimpänä höyry-ilmasulku. Tuo on Suomen olosuhteissa perusteltu ratkaisu (tosin tasatiivis rakenne olisi kesällä vielä turvallisempi). Eihän tuossa olisi mitään ongelmaa, jos ulkoseinämateriaali muuttuisi alaspäin mennessä kiviaineiseksi levyksi ja vielä alempana patolevyksi, suodatinkankaaksi tms. eristeiden ulkopuolella ja varsinainen kantava sokkeli olisi kokonaan lämpimässä ja sokkelin sisäpinta pitäisi kaasua ja kosteuttakin melko hyvin. Maan pinnan yläpuolella olevan sokkelin osalta homma vaan jää usein tekemättä tai puolitiehen, jolloin tulee noita vaakasuuntaisia kondenssipintoja.

Muurin ulkopinta voisi maan alla olla periaatteessa hyvin samantapainen kuin ylempänä seinärakenteessa, eli uloimpana sadetta/vettä suhteellisen hyvin pitävä ja alaspäin johtava kerros, tuuletusväli, eriste, rakennuksen runko ja rungon sisäpinta käsitelty ilmaa ja kosteutta heikosti läpäiseväksi. Maan alla voisi yksi ylimääräinen tuuletusväli rungon ja eristeen välissä olla kosteuden pois johtamiseksi perusteltu, jos runko ei pääse kuivumaan hyvin eristeen lävitse viileään maahan tai ulkoilmaan tapauksesta riippuen (luonnollinen konvektio valitsee paremman kuivumissuunnan).

 

[kotte]

Osaisiko kukaan arvata, kuinka pesuhuoneen seiniä rakennettiin 30 vuotta sitten?

Meillä on pesuhuoneen seinä tuolta ajalta alakerrassa maata vasten ja rakenne on sellainen, että uloimpana on harkkoseinä, ylhäältä eristeharkkoa (keskellä styrox-eriste) ja alhaalta ulkoa rapattua perusharkkoa, ulkopuolelle lisätty Isodrän ja suodatinkangas. Siitä sisään on pystytiilen paksuinen ilmarako koko seinän korkeudelta. Siitä sisään on kahi-tiilikerros ja sisäpuolelle sivelty jonkinlainen kosteuseristemulsio laastilla kiinnitettyjen laattojen alle.

 

[pökö]

Siitä sisään on pystytiilen paksuinen ilmarako koko seinän korkeudelta. Siitä sisään on kahi-tiilikerros

Mihin tuo rako tuulettuu?

 

[kurre orava]

Ei, mutta tarvitaan aika paksu eriste, jotta pikeämisen aiheuttamat ongelmat saa pois. Omasta mielestäni piki juuri haittaa hyötyä, joka lisäeristämisestä on. Lisäämällä edelleen eristystä, bitumin haittavaikutus vähitellen häviää.

Mahtaisikohan tilannetta parantaa tai huonontaa jos laikalla ja teräsharjalla ajaisi sokkelin yläpuolikkaasta pien pois? Voisi ainakin kokeilla onko kuinka työlästä ja aikaavievää. Tuon päälle sivellyn bitumin uskoisi irtoavan kohtuu helposti mutta alaosan kermi on kyllä ihan toinen asia. Pääsisi edes seinän yläosasta sitten mahdollinen vesihöyry pihalle. Tuo sivelty yläosa ei ole kyllä kovinkaan paksu joten sen luulisi antautuvan teräsharjalle aika lailla.

Seinän alimpaan osaan, reilun metrin korkeuteen jäisi sitten tuo kermi mutta tuo alin metrihan on osittain anturaa sekä alapohjaa.

 

[kotte]

Mihin tuo rako tuulettuu?

Ei se oikein tuuletu mihinkään, kunhan toimii jonkinlaisena kosteudentasausväylänä. Periaatteessa tuon vieressä kulkee melkein kaikkialla poistohormi, joten helposti tuo olisi tuuletettavissa alipaineiseksi. Olisikohan tuosta etua (vai ehkä jotakin haittaa)?

 

[kotte]

Mahtaisikohan tilannetta parantaa tai huonontaa jos laikalla ja teräsharjalla ajaisi sokkelin yläpuolikkaasta pien pois? Voisi ainakin kokeilla onko kuinka työlästä ja aikaavievää. Tuon päälle sivellyn bitumin uskoisi irtoavan kohtuu helposti mutta alaosan kermi on kyllä ihan toinen asia. Pääsisi edes seinän yläosasta sitten mahdollinen vesihöyry pihalle. Tuo sivelty yläosa ei ole kyllä kovinkaan paksu joten sen luulisi antautuvan teräsharjalle aika lailla.

Seinän alimpaan osaan, reilun metrin korkeuteen jäisi sitten tuo kermi mutta tuo alin metrihan on osittain anturaa sekä alapohjaa.

Anturan seutuvilla kermistä on tyypillisesti hyötyä, jos mikään eristeen osa tai patolevy aiheuttaa kondensiota. Anturaa ei kannata kastella uudelleen tippuvalla kuivatusvedellä.

Poistamisen sijaan voisi ajatella myös reikien tai urien piikkaamista. Tästä asiasta kysyisin minäkin useampia perusteltuja näkemyksiä ja yrittäisin etsiä juuri tästä asiasta laajempaa kokemusta omaavaa asiantuntijaa esim. haastateltavaksi ennen kuin ryhtyisin töihin. Pienet detaljitkin voivat painaa tässä. Oma käsitykseni on, että nuo ulkopuoliset bitumisivelyt sopivat lämmittämättömään kellariin, jollainen on huomattavia vuodenaikajaksoja kostea muutenkin. Lämmin maan alle rakennettu tila taas pitäisi saada kuivumaan mahdollisimman hyvin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kun tuon maanalaisen muurin lämpötila lämpötila nousee eristämisen tuloksena, ainakin se on omiaan estämään kosteuden kärääntymistä muuriin. Minun mielestä tuon olemassa olevan pien poistaminen ei ole tuossa oleellista. Lämpötila ero on joka tapauksessa hyvin pieni seinän ja uuden ulkopuolisen eristeen sisäpinnan välillä. Tuntuu aika kummalle, että se kosteus tiivistyisi siihen eristeen sisäpintaan tai välin mahdollisesti laitettavan patolevevyn pintaan. Varmaan perin vaikeaa saada piki myös irti. Kun maanalainen seinä lämpenee, kosteus voi poistua oikein hyvin sisälle päin, jos tämä vain on mahdollista ja tähän mahdollisuuteen pitäisi panostaa. Sitten se muuri pysyisi kuivana. Kosteus siirtyisi muurista kapillaarisesti sisälle päin ja muuri pääsisi kuivumaan ja ulkopinnan kosteussulku estäisi uuden kosteuden imeytymistä muuriin. Kosteutta saattaa jonkin verran imeytyä anturasta, jos ei ole pätevää kapillaarikatkoa.

Jos tuo muuri olisi pietön (tai siinä olisi piettömiä uria) ja siinä vaikka pieni patolevyn aikaan saama ilmarako ulkopuolella, sisäpuolisella alipaineella voisi vetää kuivaa ulkoilmaa rakoon ja siitä imeä muurin läpi. Tämä voisi toimia siellä missä ei ole kaakelointia sisäpuolisessa seinässä. Tuo ilman imeminen muurin läpi on varmaan vähän tuurin peliä, kun se ei ole kovin ilmaan läpäisevä ja ratkaisu ei ole hyvä kellarin ilmanlaadun kannalta.

 

[pökö]

Ei se oikein tuuletu mihinkään, kunhan toimii jonkinlaisena kosteudentasausväylänä. Periaatteessa tuon vieressä kulkee melkein kaikkialla poistohormi, joten helposti tuo olisi tuuletettavissa alipaineiseksi. Olisikohan tuosta etua (vai ehkä jotakin haittaa)?

Voi olla ihan hyödytön kun ei tuuletu?

Olen ollut vahvasti läsnä talonrakennuksessa eikä noita rakoja aina jätetä kun uutta tehdään.
Vanhojen saneerauksissa on kellareihin tuollaisia seiniä kuin sinulla tehty kun ulkoa tulee kosteutta reippaasti läpi, ja se rako on tuuletettu huonetilaan niin että on ritilöitä lattian ja katon rajassa.
Nämä on olleet julkisia tiloja joissa iso ilmanvaihto ja jostain syystä talon ulkopuolta ei ole voitu tai haluttu avata.

 

[Mikki]

Rivinteeraus, eli sisäpuolinen verhoilumuuraus, on aika ikiaikainen tapa lisäeristää kellarin seinää.

Kosteusteknisesti tuolla ei taida olla vaikutusta, mutta ilmarako muurauksen takana eristää jonkun verran ja sisäseinä on siksi lämpimämpi.

 

[Hempuli]

Rivinteeraus tasaa myös kellarin seinän kosteutta ala- ja yläosan välillä. Meillä, joilla ei ole anturan alla kapillaarikatkoa, niin sokkelin alaosan kosteus on merkittävästi kosteampi kuin yläosa.

 

[HooVee]

Osaisiko kukaan arvata, kuinka pesuhuoneen seiniä rakennettiin 30 vuotta sitten?

Näin meillä noin 40v. sitten tehty. Purkaessa ei näyttänyt ongelmalliselta. Vähän kosteutta harkoissa kun ulkopuolella paljon maata ja rännivedet päässeet suoraan talon juurelle. Vesien ohjauksen myötä poistui kosteuskin. Rakentajan muistikuvan mukaan ulkopuolella bitumisively.

 

[kotte]

Tuntuu aika kummalle, että se kosteus tiivistyisi siihen eristeen sisäpintaan tai välin mahdollisesti laitettavan patolevevyn pintaan. Varmaan perin vaikeaa saada piki myös irti. Kun maanalainen seinä lämpenee, kosteus voi poistua oikein hyvin sisälle päin, jos tämä vain on mahdollista ja tähän mahdollisuuteen pitäisi panostaa. Sitten se muuri pysyisi kuivana. Kosteus siirtyisi muurista kapillaarisesti sisälle päin ja muuri pääsisi kuivumaan ja ulkopinnan kosteussulku estäisi uuden kosteuden imeytymistä muuriin. Kosteutta saattaa jonkin verran imeytyä anturasta, jos ei ole pätevää kapillaarikatkoa.

Niin, omasta mielestäni olennaista on, että kaikki tiiviit kerrokset estävät kosteuden siirtymistä lävitseen. Periaatteessahan muuri kuivuu sisäänkin päin, mutta vain betonin hygroskooppisten ominaisuuksien takia (kun betoni on aina märkää). Varsinainen kuivuminen tapahtuu lämpimästä kylmään (aivan samoin kuin maanpäällisillä rakenteillakin). Kysymys on lähinnä siitä, onko piki tms. niin tiivis, että ulospäin kuivuminen estyy vai sittenkin falskaa riittävästi.

 

[kotte]

Vanhojen saneerauksissa on kellareihin tuollaisia seiniä kuin sinulla tehty kun ulkoa tulee kosteutta reippaasti läpi, ja se rako on tuuletettu huonetilaan niin että on ritilöitä lattian ja katon rajassa.

Vastaavastihan edelleenkin rakennetetaan esimerkiksi louhittuun onkaloon, eli rungon ja onkalon väliin jätetään ilmatila. Noihin on sitten joskus lisäilty ilmanvaihtoa, mutta väli periaatteessa tiivistetään mahdollisimman hyvin sisätiloista On tullut todetuksi, että onkalon ilma tuoksahtaa maalta, kun sinne aukon avaa ja ilma pääsee imeytymään sisälle, mutta sisäseinä kun on melko tiivis, niin tuoksu pysyy siellä. Ulkosuuntaanhan muuri ei ole järin tiivis (harkko, rappaus, Isodrän ja suodatuskangas sekä ulompana huonolaatuista moreenityyppistä täyttösoraa; pohjavesi on useita metrejä alempana, eikä salaojiin tule milloinkaan vettä). Jos tuonne kytkee täyden alipaineen, estyy tietenkin ilman virtaus sisälle, kun paine on riittävä, mutta lämpöä menee samalla harakoille ja ilmavälin lämpötila luultavasti vain laskee. Tämän seurauksena kosteustaso tuskin laskee, vaan voi noustakin.

Rakennehan kuivuu joka tapauksessa ulospäin varsin vapaasti. Ja kuten toiset tuossa kirjoittevat, ilmatilan konvektio tasaa pystysuunnassa kosteutta. Kesällähän kuivausvoimat ovat tehokkaimmat muurin alaosassa, talvella ylhäällä.

Enköhän jätä tilanteen nykyiselleen, jollei radikaalisti uutta tule esille. Hieman alakerrassa on radon-pitoisuus koholla, mutta ainakin rakennuksen ikään peilaten siedettävän rajoissa, joten sisäpuolen pitäminen tiiviinä ja riittävä sisätilojen ilmanvaihto hoitanee asian edullisemmin kuin välin alipaineistus.

 

[kurre orava]

Kokeilin koneteräsharjalla pieneltä alalta harjata tuota pikeä pois, aika laihoin tuloksin. Jotain tulee toki pois mutta enimmäkseen tuntuu että kun tuo piki kuumenee niin lähinnä tuloksena on se että se ikään kun levittyy teräsharjan alla. Varsinaista bitumikermiä taitaa olla vähemmän mitä alkuun arvelin, sitä on noin 80 cm korkeudelle seinää mutta näköjään se sivelty piki tuossa ylempänäkin on sen verran paksulti ettei harjaudu pois vaan lähinnä hinkkautuu tuohon harkkoon. Mekaanisesti jollain taltalla varmaan saisi rikottua tuon pinnan jos haluaa mutta siinä on sitten harkon ulkopinta perunapeltona sen jälkeen. Ei oikein osaa sanoa onko moisesta enemmän haittaa vai hyötyä. Lisäksi ei oikein tiedä mitä pikeä ovat aikanaan tuohon sokkeliin käyttäneet, ei taida välttämättä olla oikein mitään terveystavaraa sekään joten jos sitä rupeaa laajamittaisesti poistamaan niin täytynee hankkia paremmat suojavarusteet. Mekaaninen piikkaus missä pintaan tekee reikiä niin tuskin altistaa kovin paljon mutta jos tuota rupeaa poistamaan esimerkiksi jollain jyrsimellä niin asia on varmaan ihan toinen.

Tulipa vaikeaksi nyt tämä projekti, en arvannut et tuossa tulee tällaisia vaikeita kysymyksiä ratkaistaviksi. Eikä pätevän konsultin löytäminenkään ihan ongelmatonta ole.

 

[Mikki]

Eiköhän homma pelitä ihan hyvin kun laitat ne finnfoamit, käytät täytöissä hyvää salaojasoraa , laitat vaaksuuntaisen finnfoamin 30cm maan alle routaeristeeksi ja pintaan asti joko salaojasoraa tai sitten jotain tiiviimpää kamaa.

Ei kyllä mitään muuta tapahdu kuin seinämä on varmasti aiempaa kuivempi. Vaikka ei täysin ideaalinen olisikaan.

 

[remykv]

Miten tuo seinän eristäminen poikkeaa lattian eristämisestä, eikö lattiassakin eristeen kuulu olla rakenteen ulkopuolella ja näin ollen kosteus pysyy rakenteista pois.
Aivan mutulla tulee mutta laittaisin muuria vasten foamin ilman ilmarakoa

 

[pökö]

Miten tuo seinän eristäminen poikkeaa lattian eristämisestä, eikö lattiassakin eristeen kuulu olla rakenteen ulkopuolella ja näin ollen kosteus pysyy rakenteista pois.

Ei se mitenkään poikkea, täällä vaan on se luulo että vain seinistä tulee vesi pesään, ja siksi se vesi tulee läpi kun eristeet on siellä sisäpuolella ja ulkopuoli mukamas hengittelee.

 

[kurre orava]

Kokeilin tuossa vielä maalikaavinta tuohon sokkelin pikeen. Kaapimellä sai tehtyä kohtuullisen helposti uran pikeen. Taidan urittaa yläosan eli tuon päälle sivellyn osuuden ja jätän alaosan kermin niin kun se on. Ei tuo yläosan kerros kovinkaan paksu ole loppujen lopuksi, kaapimella kun vetäisee niin rappauspinta tulee näkyviin mutta ei tuossa kuitenkaan mainittavia tasoeroja ole havaittavissa urien ja välissä olevan pien kanssa.

Lisäksi tuohon sitten foamit sokkelin pintaan, lippa päälle ja toiset levyt vaakaan ohjaaman vedet pois talosta. Uudet salaojat auki kaivetulta osuudelta ja uudet sadevesilinjat niin eiköhän se pikkuhiljaa siitä lähde avautumaan tuo solmu.