Harkkosokkelin ulkopuolinen lisäeristys ja salaojituksen päivitys rinnetaloon

[Kellarinlämmittäjä]

En kyllä itse tuota pikeä raaputtaisi. Turhaa työtä. Jos se eristyslevy vielä tulee siihen kiinni, ei siitä ainakaan se seinä ulospäin kuiva. Liuotteellisella kylmäbitumilla jos sivelisi, se pinta tiivistyisi huokosista, jos siinä sellaisia on. Sellainen varmaan myös hyvin tarttuisi siihen olemassa olevaa bitumiin. Sittenhän se jo kestäisi lyhytaikaisesti vaikka tulvivaa vettä.

 

[Espejot]

Meillä on eriste sokkelin sisäpuolella, ulkopuolella patolevy ja routaeristys. Kyseessä rossipohja.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meillä on kellarin seinissä
-kipsilevy
-muovikalvo
-mineraalivilla puukoolauksella (4")
-Kevytsoraharkko
-Patolevy
-Täyttöhiekka (ylin 50 senttiä sepeliä)

Anturan päällä on bitumihuopa, pohjassa ei ole piirustuksissa mainintaa kapillaarikatkosta, eristeenä on kuitenkin eps lattian alla.

On tuo toiminut, mutta kosteusrasitusta ei varsinaisesti ole kuin joskus satunnaisesti pannuhuoneessa ja autotallissa. Tuo muovikalvo on mielestäni huono asia. Alipaineistus imanvaihdolla tuo selvän ilmavirran kaikista levytyksen rei'istä (raot, läpiviennit, naulan reiät, pistorasiat jne.). Kun kosteutta ei muuriin ilmeisesti paljon johdu, se vaikuttaa siinä määrin kuivana pysyneen, että puukoolaus ei ole lahonnut. Olen tuota tutkinut epäilyttävimmistä paikoista poraamalla pienen reiän. Lastut ovat olleet hyvin terveen tuoksuisia.

 

[kotte]

Meillä on eriste sokkelin sisäpuolella, ulkopuolella patolevy ja routaeristys. Kyseessä rossipohja.

Tuo alapohja ei sitten kaiketi ole käyttötilaa, vaan perinteinen rossipohjan alla oleva ryömintätila? Tuossa on hiukan toiset vaateet ja mahdolliset ongelmat kuin kellariin tehdyillä rakenteilla.

 

[kotte]

Meillä on kellarin seinissä
-kipsilevy
-muovikalvo
-mineraalivilla puukoolauksella (4")
-Kevytsoraharkko
-Patolevy
-Täyttöhiekka (ylin 50 senttiä sepeliä)

Anturan päällä on bitumihuopa, pohjassa ei ole piirustuksissa mainintaa kapillaarikatkosta, eristeenä on kuitenkin eps lattian alla.

Tuota muistuttava rakenne meilläkin oli paikoin kuivissa kellaritiloissa alun perin, mutta hommaa korjattiin vajaa 20 vuotta sitten lisäämällä eristettä ulkopuolelle. Koolaukset ja kaikki puurakenteet ovat tuossa riskeille alttiita. Onneksi ulkona taitaa olla kunnollista täyttöhiekkaa. Yläpuolinen eristys täyttöhiekan päällä vähentäisi riskejä. Muovin poistaminen ei välttämättä auta mitään, vaan voisi pahentaakin riskejä, kun sisältä pääsee lisää kosteutta tiivistymään patolevyn pintaa kastelemaan lisää harkkoja.

 

[kurre orava]

Tämäkin projekti nytkähti viikonloppuna hiukan eteenpäin, viikolla oli muita askareita kun tuli vaihdettua / päivitettyä osa talon patterista uusiin konvektiolevyllisiin K22 ja K11 mallisiin. Patterihommat kun tuuppaavat monesti olemaan sotkuisia niin piti käyttää tilanne hyödyksi kun vaimo oli edellisviikon kurssilla joten nuo sai vaihtaa kaikessa rauhassa ilman ylimääräistä työnjohtoa. Yllättävän paljon aikaa tuohonkin tuhraantui kun alkuperäiset on asennukset on tehtyä teräsputkea käyttäen niin modifiointi tuuppaa olemaan hiukan työlästä. 3 päivässä vaihtui 9 patteria ja 3 vielä vaihtamatta.

Nyt on joka tapauksessa eristelevyt sokkelissa, tai ainakin ensimmäinen kerros levyä. Kovametallikaapimella tuli sit kuitenkin kaavittua pois irtonaiset ja helposti irtoavat bitumit seinän yläosasta, alaosan kermin jätin suosiolla paikalleen.

Seuraava kysymys tuossa lienee nyt se että onko rahan ja vaivan väärti laittaa vielä toinen kerros foamia päälle niin kun kotte tuossa aiemmin mietti vai rupeanko täyttämään kaivantoa sepelillä? Eihän tuo nyt työnä ole mikään mahdoton ajatus laittaa vielä toinen kerros tuohon mutta kaivanto on niin kun näkyy kapea ja tuostahan se kapenee vielä entisestään jos tuohon lyödään toinen levy pintaan. Liikkumistila on sit aika kortilla sen jälkeen. Muutenkin rupeaa tuntumaan että kohtapuolin on tunnit täynnä tuossa kaivannossa, sen verran ikävät olosuhteet tuolla on töitä tehdä. Mutta, jos toisesta kerroksesta olisi selkeästi hyötyä niin tottahan nuo nyt mieluummin tässä vaiheessa laittaisi jos vaihtoehtona on se että tuon joutuu muuten mahdollisesti kaivamaan auki vielä uudemman kerran.

Muoks: muistui väärin mieleen nuo vaihdettujen pattereiden lukumäärä, niitä olikin vaihtunut 9 kpl 8 sijaan. 6 kpl K22 mallisia ja 3 kpl K11. Nuo yksilevyiset K11 malliset menivät enemmän tai vähemmän heittämällä vanhojen paikalle mutta nuo muut K22 malliset vaativat sitten jo hiukan enemmän työtä että ne sai sijoitettua vanhojen yksilehtisten tilalle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nätisti on levyt löytäneet paikoilleen. Ennen kuin laittaa toista kerrosta, varmistuisin että on tuo yksi kerros koko muurin ympäri. Kuinka tuo muurin yläosa. Kun kaivanto täyttyy tuleeko siihen myös eriste ?

 

[kurre orava]

Sokkelimuurin yläosa täytynee verhoilla jollain ohueammalla levyllä, tulisi muuten liian silmiinpistävä jos sokkeli on huomattavasti muuta seinää ulompana. Eli tuohon kohtaan tulee muuta osaa heikompi eristys, oli sitten alapuolella 10 tai 20 sentin kerros. Mietinnässä on vielä miten toteuttaa tuo siirto paksummasta kerroksesta ohuempaan ja millä sitten päällystää noita maan päälle jääviä levyjä. Yksi vaihtoehto tuossa mietinnässä oli että olisin jättänyt tuon yläkaistaleen eristämättä nyt tässä vaiheessa, mahtaakohan moisesta menettelystä olla muuta haittaa kun että yläosasta seinää vuotaa sitten enemän lämpöä? Tuo harkkoseinä on kuitenkin 30 paksu joten tasaa se kait jotenkin tuota tilannetta? Eteläseinällä tuota eristämätöntä seinäosaa on noin 15 cm, itäseinällä rinteen suuntaisesti sit aika paljon enemmän eli noin 60 cm. Mietin kyllä josko olisin jatkanut ylös asti mutta aika bunkkerimainen ilme olisi tullut ainakin itäseinälle jos ja kun ikkunat olisivat vielä nykyistä tilannetta 10 senttiä syvemmällä. Ja niin kun aiemmin totesin niin olisi sitten siinä tapauksessa sokkelin verhoilu tullut ulkoseinien verhoilua ulommaksi. Kaipa senkin olisi jollain listalla saanut ratkaistua jos sille linjalle olisi lähtenyt.

Käytettävissä olevaa aikaa ja kapasiteettia huomioiden en kaivanut auki koko talon ympärystä vaan lähinnä ne seinät joiden takana on kellarissa lämpimiä ja asuttuja tiloja. Tuolla eteläseinällä on vielä arviolta joku 8-10 metriä kaivamatonta, sen takana on öljysäiliön tila ja osa sitten vielä matalempa tilaa mikä aikanaan on jätetty louhimatta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täällä sanotaan näin:

"Haluttaessa patolevyn alle voidaan asentaa bitumikermieristys, joka osaltaan varmentaa kosteuden poissa pysymisen perusmuurista. Tätä tekniikkaa käytetään etenkin haastavissa olosuhteissa, jossa ns. "tuplavarmistus" on tarpeellista tehdä. "

Patolevyn asennus - Katso hinta ja vinkit | Urakkamaailma

Mikä ihmeen patolevy ja paljonko patolevyn asennus maksaa? Katso toteutuneita hintoja ja säästä rahaa maanrakennuksessa kilpailuttamalla urakkasi.

www.urakkamaailma.fi

 

[Mikki]

Bitumieristys ehkä varmentaa ulkopuolisen kosteuden pysymisen poissa perusmuurista... mutta se myös varmistaa sisäpuolisen kosteuden pysymisen perusmuurissa, ellei se kuivu sisälle.

Ei sitä kyllä pitäisi tarvita juuri muualla kuin kovan vesirasituksen rinnekohteissa, joissa tosin itse vesirasitus pitäisi saada hoidettua jotenkin muuten pois, kuin muutaman millin vesieristeellä.... joka sijaitsee paikassa jossa sen eristeen tarkistus ja korjaus on vähintäänkin työlästä.

 

[pökö]

Bitumieristys ehkä varmentaa ulkopuolisen kosteuden pysymisen poissa perusmuurista... mutta se myös varmistaa sisäpuolisen kosteuden pysymisen perusmuurissa, ellei se kuivu sisälle.

Minkä sisäpuolisen, mistä se tulee?

 

[Mikki]

Minkä sisäpuolisen, mistä se tulee?

Aika montaa "idioottivarmasti" vesieristettyä rakennetta kuivataan tälläkin hetkellä ympäri suomenmaan. Vesi on kiusallisen ovela materiaali löytämään tiensä sinne, mistä se ei pääse enää pois.

Ja vesi tulee kapillaarisesti, kun naapuri poraa itselleen maalämpökaivon ja työntää ahtopaineella mutaa sinne kalliisti ostettuun kapillaarisorakerrokseen talon alla. Muitakin vaihtoehtoja toki on.

 

[pökö]

Aika montaa "idioottivarmasti" vesieristettyä rakennetta kuivataan tälläkin hetkellä ympäri suomenmaan. Vesi on kiusallisen ovela materiaali löytämään tiensä sinne, mistä se ei pääse enää pois.

Ja vesi tulee kapillaarisesti, kun naapuri poraa itselleen maalämpökaivon ja työntää ahtopaineella mutaa sinne kalliisti ostettuun kapillaarisorakerrokseen talon alla. Muitakin vaihtoehtoja toki on.

???

Pitääkö väliseinätkin pietä tai patolevyttää?

Ei kai tuo aloittajan talo mikään mattopesula ole missä vesi lilluu lattialla.

 

[Mikki]

Turha tästä on kinata kun kaikkihan toimii jos olosuhteet on hyvät. On paljon valesokkelitaloja jotka on ihan terveitä.

Yleinen konsensus vain on nykyään, että höyrynvastus pitäisi pienentyä lämpimästä kylmään päin ja että kahta tiivistä kerrosta ei saisi olla päällekkäin.

Bitumi ulkopinnassa TOIMII varmaan useimmiten, mutta kyllä se ym. Periaatteiden vastainen on. Ja siksi ei sitä enää pientaloissa ainakaan suosita, pl. rinnekohteet

 

[pökö]

Periaatteiden vastainen on. Ja siksi ei sitä enää pientaloissa ainakaan suosita, pl. rinnekohteet

Enää? Ja rinnekohteisiin kelpaa?

Mutta ei tähän kohteeseen vaikka on esim finfoamin ohjeen mukainen systeemi?

Toivon että onnistut omassa kohteessasi.

 

[Mikki]

Patolevyllä onnistuu. Kiitos kannustuksesta

Eikä asia mihinkään siitä muutu, että tiivis pinta lämpimän rakenteen ulkopinnassa on lähtökohtaisesti epäilyttävä. Lateksilla monet rintsikkatalot lahotettiin. ”Mistä sinne seinään muka kosteutta tulee” voi toki kysyä tässäkin.

 

[kurre orava]

Kaipa tämä kohde kuitenkin rinnetaloksi luokitellaan kun tuo yläseinä eli eteläseinä on kuitenkin louhittu kallioon yli 2,5 metrin syvyyteen kun taas vastapuolella autotallin kohdalta se on maan sisällä enää hyvin vähän.

Hyvin tuosta kaivannosta tuntuu vesi kuitenkin häviävän, kovaankaan sateen jälkeen ei jää pohjalle mitään vettä näkyviin.

Ulkoseinästä on kaivettu auki punaisella viivoilla merkatut osuudet. Sisälämpötila pesutiloissa / kodinhoitohuoneessa nousivat ihan havaittavasti kun foamit tulivat seinälle et jotain vaikutusta noilla nyt joka tapauksessa on.

 

[kotte]

Minkä sisäpuolisen, mistä se tulee?

Vastakysymys: Miksi maan pinnan yläpuolisiin seiniin laitetaan höyrysulkuja? Miten ihmeessä rakennusfysiikka voisi muka muuttua, jos seinän takana on kylmähkö ja monesti kosteahko sora tms. tai joissakin tapauksissa vielä kylmempi ulkoilma, joka kastelee välistä seinän likomäräksi (kun sataa ja tuulee sopivasta suunnasta)?

Seinä kastuu aina sisältä ulos, jos sisällä asutaan (ts. haihdutetaan vettä eri tavoin) ja lämpötila sisäpuolella on hiukankaan korkeampi kuin seinän takana.

Onhan tuo ulkoseinän "bituminointi" tavallaan tullut monelle tutuksi kantapään kautta: Jos vedät tiviistä latexia puu-ulkoseinään, se mätänee. Jos vedät samaa tavaraa rapattuun pintaan, se rapautuu. Jos maalat tiiliseinän tuolla, tiilen pintakerros räjähtää irti talvella. Betonin kohdalla kaikki riippuu betonin laadusta (eli onko lisäaineistettu oikein ulko-olosuhteisiin). Maan alla on sen verran lämmintä, että jää ei yleensä pääse tekemään tuhojaan kivimateriaaleille eivätkä kivimateriaalit lahoa, vaikka materiaali sisältä päin kastuukin.

 

[pökö]

Vastakysymys: Miksi maan pinnan yläpuolisiin seiniin laitetaan höyrynsulkuja

Toinen vastakysymys.
-Miksi kivitalojen sisäseiniin ei laiteta höyrynsulkua?
-miksi lattian voi eristää ulkopuolelta

Jos kivitaloon tulee yläpohja ontelolaatoista tai paikalleen valettuna miksi höyrynsulku tehdään bitumihuovalla yläpuolelta eli ulkopuolelta?

 

[Mikki]

Pohjamaali + pari kerrosta pintamaalia on aika tehokas höyrynsulku. Kivitaloissakin näin tupataan tekemään. Ulkorappaus sitten onkin syytä olla ”hengittävä”. Näin seinä harvenee ulospäin oikeaoppisesti.

Lattian rakenne pitäisi sekin olla ulospäin harveneva. Tai sitten molempin suuntiin kuivuva. Näin parketin/laminaatin alle tulee kosteuden pysäyttävä muovi yleensä askeleristeen muodossa.

Laattalattioissa sitä ei tarvitse kun lattia kuivaa molempiin suuntiin.

Betoniyläpohjassa bitumointi tehdään oikeaoppisesti betonin päälle ja sen päälle eristeet... eli ulospäin harvenevasti.

 

[pökö]

Pohjamaali + pari kerrosta pintamaalia on aika tehokas höyrynsulku. Kivitaloissakin näin tupataan tekemään.

Tottakai seiniä maalataan mutta ei se höyrynsulku ole, muutenhan olisi seinä kahden sulun välissä kun on höyrynsulkumuovi takana

Laattalattioissa sitä ei tarvitse kun lattia kuivaa molempiin suuntiin.

Lattia kuivuu joka suuntaan mutta samasta aineesta tehty seinä ei?

Betoniyläpohjassa bitumointi tehdään oikeaoppisesti betonin päälle ja sen päälle eristeet... eli ulospäin harvenevasti

Eli kattoonkin voi bitumin laittaa ulkopuolelle mutta seinään ei mitenkään

 

[Mikki]

Huoh... vain ja ainoastaan siinä perusmuurissa bitumi on uloimpana. Muissa rakenteissa lämmöneriste on ulompana kuin se tiivis pinta.

Jos vedät lateksin kivitalon ulkoseinään (ulos), ropisee rappingit alas että heilahtaa.

Mitä tulee maalista höyrynsulkuna: kyllä... helposti tulee kaksi höyrynsulkua päällekkäin, mikä ei ole ihannetilanne. Mutta kerrokset ovat eristeiden lämpimällä puolella ja siksi rakenne toimii suhteellisen hyvin.

Sitäpaitsi meilläkin sisäkipsilevy on 20mm lattiasta ja katosta irti, takana on 47mm koolaukset ja 45mm eriste. Siis eriste on ”löysästi” levyn takana ja seinä tuulettuu ainakin hitusen sieltä maalipinnan ja hyörynsulun välistä.

Paitsi märkätiloissa homma ei toimi näin riittävästi. Siellä ei saa oikeasti olla kahta sulkua päällekkäin. Sen verran ongelmallinen rakenne on, että märkätilojen kosteusrasitus on liikaa tuolle 2mm ”raolle”

 

[pökö]

Huoh... vain ja ainoastaan siinä perusmuurissa bitumi on uloimpana. Muissa rakenteissa lämmöneriste on ulompana kuin se tiivis pinta.

Älä huokaile vaan keskity.

Etkö jo tajua että perusmuurissakin eriste on uloimpana. Näin se muuri on lämmin ja kaikki toimii.

 

[Tois puol jokke]

Vielä vääntäen livitalosta, jos on harkko jossa on uretaanit keskellä harkkoa. Liimattu pursotuksella yhteen ja lopuksi valettu betonit molemmin puolin. Silloinhan siinä on jo kosteus/höyrynsulku valmiina. Nyt kun vielä suditaan mössöt sisä- ja ehkä ulkopintaankin niin eikös se kosteus silloin jää sinne seinänsisälle

 

[Mikki]

Perusmuurissa bitumin ulkopuolella ei vanhemmissa taloissa eristeitä kyllä ollut. Juuri saneerauksissa niitä eristeitä lisätään sinne ulkopuolelle. Eli bitumi siirretään oikeampaan paikkaan.

Uudiskohteessa jossa eriste on harkon sisällä yhtenäisesti, toimii patolevy oikein hyvin ulkopinnassa. Bitumi sinne on tyhmä ratkaisu.

 

[pökö]

Perusmuurissa bitumin ulkopuolella ei vanhemmissa taloissa eristeitä kyllä ollut. Juuri saneerauksissa niitä eristeitä lisätään sinne ulkopuolelle. Eli bitumi siirretään oikeampaan paikkaan.

Kyllä, tästähän ole kokoajan puhunut. Bitumi ja eriste ulos ja rakenne lämpimäksi

 

[Jolberious]

Mitä rakennusmääräyskokoelma sanoo näistä rakenteista? Kai jossakin on mustaa valkoisella, että näin homma tehdään tämän hetken tiedon mukaan oikein?

 

[pökö]

Uudiskohteessa jossa eriste on harkon sisällä yhtenäisesti, toimii patolevy oikein hyvin ulkopinnassa. Bitumi sinne on tyhmä ratkaisu

Tämmöisellä vettä imevällä lecapapuharkko-systeemillä ei ole pitkä elinikä maan alla vaikka miten tekisi.

 

[Mikki]

Leca-harkot toimii oikein hyvin maan alla, kun ne suojaa patolevyllä ja huolehtii että sokkelin pinnoitus ”hengitttää”.

Löytyykö täältä KETÄÄN 2000-luvulla rakentanutta, joka olisi laittanut perusmuuriinsa jotain muuta kuin patolevyn? Anturaviisteen päälle bitumia on toki laitettu.

 

[pökö]

Mitä rakennusmääräyskokoelma sanoo näistä rakenteista? Kai jossakin on mustaa valkoisella, että näin homma tehdään tämän hetken tiedon mukaan oikein?

En tiedä mitä sanoo, joku vois tarkistaa.

En ole tämän alan ammattilainen mutta olen sitä 15 vuotta vierestä (kirjaimellisesti) seurannut päivittäin ja aina maanalaisiin lämpimiin tiloihin on laitettu seiniin pikihuopa ja siihen vähintään 20 cm stryrox tai vastaava (ilman patolevuä) joka nousee metrin maanpinnan päälle ja muuttuu villaksi ja jatkuu villana tai eristettyinä elementtiseininä ylös asti jos ei muurata.
Näin siis rakennusliikkeestä huolimatta, voi olla että kaikki tekee väärin mutta näin on tehty ja ilmeisesti myös suunniteltu ja hyväksytty.

 

[Mikki]

Tuohan on ihan kelpo ratkaisu: Bitumi ei ole uloimpana ja eristekerros jatkuu yhtenäisenä ylös asti. Uloin pinta pitää ”hengittää” tai tuulettua kuitenkin tuossakin.

Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin jos keskusteluun otetaan kerrostalorakentamiset mukaan. Palsta on yksityishenkilöiden ratkaisuihin keskittynyt.

 

[pökö]

Leca-harkot toimii oikein hyvin maan alla, kun ne suojaa patolevyllä ja huolehtii että sokkelin pinnoitus ”hengitttää”.

Sulla Leca-harkot?

 

[pökö]

Tuohan on ihan kelpo ratkaisu: Bitumi ei ole uloimpana ja eristekerros jatkuu yhtenäisenä ylös asti. Uloin pinta pitää ”hengittää” tai tuulettua kuitenkin tuossakin.

Ei se ole pelkkä kerrostaloratkaisu.
Noin se menee 1 kerroksisessakin.

 

[vwg4]

Mitä rakennusmääräyskokoelma sanoo näistä rakenteista? Kai jossakin on mustaa valkoisella, että näin homma tehdään tämän hetken tiedon mukaan oikein?

Ei ainakaan perus maanpäälliselle perustukselle ole. Eli patolevyt(tai vastaavat) ei ole pakolliset. (jos olis niin meilläkin ne olis )

Tuskinpa sitten kellarillekaan.

 

[Mikki]

Meillä on valubetonisokkeli. Yhtä teräsbetonipalkkia koko höskä.

On ulkopuolelta eristettyjä omakotitaloja jonkun verran tehty. Mutta harvassa on. Ammattirakentamisessa tuo lienee suositumpaa kun rungot tehdään isoista elementeistä, eikä pikkupalikoista.

Mutta en tiedä onko kukaan oikeastaan nyt eri mieltä mistään.... bitumin voi laittaa maan alle, kunhan eristeet on sen ulkopuolella. Jos eristeet on perusmuurin sisällä, kuten pientaloissa, ei bitumilla perusmuuria kannata tiivistää.

Tiiviit pinnat aina mahdollisimman lähelle sisäpintaa: se taitaa olla rakennustekninen konsensus nykyään. TAI sitten huolellisesti molempiin suuntiin hengittäväksi tehty rakenne.

 

[pökö]

On ulkopuolelta eristettyjä omakotitaloja jonkun verran tehty. Mutta harvassa on.

Kaikki on ulkopuolelta eristetty, eristeen vaan peittää ulkovuoraus.

 

[Mikki]

Määritelmänä tarkoitan kantavan rungon sijaintia eristeisiin nähden. Puutalossa eristeet on samalla tasolla kantavan rungon kanssa. Eikä perusmuurin eristeet näissä ole ”koskaan” ulkopinnassa.

Eristeharkkotalossa, tyyliin ”Lammi”, osa kantavasta rungosta on eristeiden ulkopuolella. Eli harvassa on pientalot, joissa eriste olisi anturasta vesikattoon kantavien rakenteiden ulkopuolella.

Näitäkin toki on... eli EPS-harkkotalot täyttävät tämän määritelmän. Niissä eriste on kantavan betonirungon ulkopuolella anturasta vesikattoon.

 

[pökö]

Määritelmänä tarkoitan kantavan rungon sijaintia eristeisiin nähden. Puutalossa eristeet on samalla tasolla kantavan rungon kanssa. Eikä perusmuurin eristeet näissä ole ”koskaan” ulkopinnassa.

Mutta aina eriste on sisäpinnan ulkopuolella

 

[kotte]

Toinen vastakysymys.
-Miksi kivitalojen sisäseiniin ei laiteta höyrynsulkua?
-miksi lattian voi eristää ulkopuolelta

Jos kivitaloon tulee yläpohja ontelolaatoista tai paikalleen valettuna miksi höyrynsulku tehdään bitumihuovalla yläpuolelta eli ulkopuolelta?

Kommentoin vielä tätä (sen jälkeen keskustelu meni niin monimuotoiseksi, ettei aika riitä edes sanotun ymmärtämiseen saati kommentointiin):

- Kuten jo todettiin, riittää, että kosteus pääsee poistumaan kylmään suuntaan ja jos on höyryn läpäisyä estävä kerros, se on lämpimäläl puolella ja mielellään mahdollisimman lähellä lämpimintä ilmatilaa -- asennusmahdollisuuksien rajoissa. Tasalaatuinen aine kuten betoni johtaa kosteuden pääosin suuntaan lämpimästä kylmään, jolloin mahdollinen materiaalin kosteus kuivuu lämpimästä kylmään. Lattia on hiukan poikkeuksellinen tapaus syystä, että sellainen maa, jossa ei virtaa vettä on itse asiassa jo eriste sinällään (esimerkiksi 6km:n syvyydessä maa on 100 asteista, mutta eipä tunnu pinnalle). Tuonne on myös saatava kaasueriste (radon ja huonolaatuinen ilma) ja rakenteenon oltava toteuttamiskelpoinen. Mitä syvemmällä kaasueriste on, sitä vaikeammat ovat sitten mahdollisen vesivuodon jälkiseuraukset. Ontelolaatta tuulettuvalla alapohjallahan ilman kaasu- ja höyrysulkuja olisi tässä suhteessa yleensä helpoin kunnostaa.

Tuo yläpohjan ontelolaattaratkaisu on pakon sanelema sisäpuolen kattovarustusasennusten takia. Ontelolaattojen alapintaan on mahdotonta saada tiviistä höyrysulkua kestävästi. Ontelolaatat ovat aika tiiviitä muutenkin itse betonin osalta (olen nähnyt, kun rakennusaikaista vettä lasketaan onteloista litrakaupalla vielä vuosia rakennuksen käyttöönoton jälkeen). Raot vuotavat, mutta koko kantava rakenne on silti lämpimällä puolella ja bitumieristeen yläpuolinen eriste on hyvin paksu ja poikkeuksetta hyvin ulkoilmaan ao. ilmanvaihtokanavien kautta tuulettuva (jottei vesi tiivisty vesikatteen alapintaan).

Nuo pietyn solkkelin ongelmat mielestäni liittyvät lähinnä sokkelin ja ulkoseinän väliselle alueelle: jos vedät bitumia niin korkealle, että auttaa pahiten ulkopuolelta tulevaa kosteutta vastaan (käytännössä maan pinnan lähellä), se aiheuttaa jo ongelmia seinärakenteelle (piilosokkelirakenne muodossa jos toisessa). Ja kuten olen aikaisemmin todennut, piki tai jokin vastaava eriste on tarpeen anturan päälle ja siitä hiukan ylöspäin, jottei tiivistyvä ja tippuva vesi kastele muuria uudelleen. Perinteinen kylmä korkealle ulottuva sokkeli on joka tapauksessa aina märkä ja siinä oleva eristys on vain roudan leviämisen estämiseksi, joten sellaisen voi aivan hyvin pietä ulkopuolelta vaikka anturasta selvästi maan pintaa ylemmäksi asti.

 

[kurre orava]

Tuli viikonloppuna puuhailtua sokkelin kaivannon kanssa, perjantaina pihaan tuotiin 40 tonnia soraa ja lauantaina sekä sunnuntaina kärräsin tuosta arviolta 35 tonnia, osa suoraan kaivantoon ja osa yläpihalle odottamaan että saan kipatut sorat muotoiltua ja vaakafoamit laitettua tuonne kaivantoon. Yksi uusi sadevesilinjakin löysi paikkaansa mutta ennen kun sen ottaa käyttöön niin täytyy tehdä pienimuotoiset louhintatyöt purkupäässä.

Nykyään kun talkoot eivät ole enää oikein muodissa ja tuo oma ystäväpiirikin on suhteellisen suppea ja nekin harvat kaverit yleensä vielä aika kiireisiä niin piti keksiä tuohon joku apuväline millä nuo sorat sai tuonne ylärinteeseen vietyä. Ei innostanut ajatus satojen kottikärryen kuormaamisesta ja tuuppimisesta ylärinteeseen. Kallioinen Rentillä oli valikoimassaan kumitelainen itsekuormaava minidumpperi, tuo oli hommaan aika soiva peli. Ainoa ongelma oikeastaan oli tuo rinteen jyrkkyys mitä tuonne talon taakse vie, märällä kelillä dumpperi ei noussut enää rinnettä ylös vaan jäi sutimaan. Olin jo aiemmin tehnyt kaivurille reilu 5 metrinen ramppi millä sain hiukan loivennettua tuota nousua mutta silti kitka ei märällä enää riittänyt.

Mutta joka tapauksessa ja sateista huolimatta siirtyi sorat, huomenna saa palauttaa tuon moottorikottikärryn vuokraamoon.