Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Tästä katkokäynnistä muutama sana. Foorumilla on synnytetty mielestäni harhaa siitä että katkokäynti olisi jokin "turmiollinen" COP alentava ominaisuus ja vastaavasti ilp joka toimii hyvin pienellä ottoteholla, omaisi ominaisuuden joka on vailla vertaa.

Joo, suurella osalla pumpuista näyttää oleva taipumus pätkäkatkokäyntiin. Jostakin ihmeen syystä tämä halutaan feidata vaikka asialla ei olekaan taloudelista merkitystä.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tutkailin tuota mikä aiheuttaa tuon sahaavan ottotehon ja siitä seuraavan sahaavan puhalluslämpötilan ja antotehon viime yön aikana. Se johtuukin näköjään omista virityksistä ja tuossa room temp. sensoria korvaavassa säädössä on näköjään liian suuri resistanssiporras kun huonelämpötila liksuttaa yli tai alle asetusarvon ja tuo korostuu nyt pienemmällä lämmön tarpeella. Tähän pitää kehittää jokin parin kolmen kymmenysasteen "kuollut alue" jolloin säätö ei tee mitään. Ei tätä sisäilmassa käytännössä huomaa mutta näin käyrästä se käy paremmin selville.
Smiley211004
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
Joo, suurella osalla pumpuista näyttää oleva taipumus pätkäkatkokäyntiin. Jostakin ihmeen syystä tämä halutaan feidata vaikka asialla ei olekaan taloudelista merkitystä.

Invertteripumppu pyrkii yleensä säätämään tehonsa niin, että pysytään noin +- 0.5 asteen tarkkuudella pyydetyssä lämpötilassa.

Mitä pumpun sitten pitäisi tehdä tilanteessa jossa minimiteho on liikaa ja kokonaan pysähtyminen liian vähän? Mun kaikki kolme pumppuani ratkaisevat ongelman käymällä katkokäyntiä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Toni sanoi:
Mitä pumpun sitten pitäisi tehdä tilanteessa jossa minimiteho on liikaa ja kokonaan pysähtyminen liian vähän? Mun kaikki kolme pumppuani ratkaisevat ongelman käymällä katkokäyntiä.

Pidentää sekä päälläolo- ja sammuksissaoloaikaa. Pumppuihin ei luulisi olevan vaikeat lisätä asteminuutti toimintoa.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Eli suomeksi sanottuna ampua yli tuosta +- 0.5 astetta alueesta.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Toni sanoi:
Eli suomeksi sanottuna ampua yli tuosta +- 0.5 astetta alueesta.

Rippuu kaiketi pumpusta ja asennuspaikasta. Mutta asteminuuttisäädöllä saataisiin joustavuutta lisää.
Kaiken kaikiaan en ole törmännyt yhteenkään ILP tai VILP missä katkokäyntiä varten olisi omat säädöt.
Olemassa olevat toteutukset tuntuvat sijoittuvat surkean ja tosi surkean välimaastoon.

Omalla koodamisella tuosta pääsee eroon jos vain aikaa ja halua on... nostaa vaan pumpun "hintaa" kohtuuttomasti.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
Rippuu kaiketi pumpusta ja asennuspaikasta. Mutta asteminuuttisäädöllä saataisiin joustavuutta lisää.
Kaiken kaikiaan en ole törmännyt yhteenkään ILP tai VILP missä katkokäyntiä varten olisi omat säädöt.
Olemassa olevat toteutukset tuntuvat sijoittuvat surkean ja tosi surkean välimaastoon.

Omalla koodamisella tuosta pääsee eroon jos vain aikaa ja halua on... nostaa vaan pumpun "hintaa" kohtuuttomasti.

Eise noissa vanhoissa Sanyoissa / Argoissa paskemmin toimi, säätää antotehoa ihan saumattomasti alaspäin. Eri asia sitten on se, että jatkuvalla 250W ottoteholla antotehokin on jo aika pieni, ja siitäkun vielä vähentää on lämmittely muuten vähän turhaa. Pumppu ei näytä menevän alle 100W keskimääräisen ottotehon, eli sen harvempaan se ei katko. Noissa uudemmissa pumpuissa on vähän sitten laiskoteltu softan kanssa, jostain varmaan saa valmista kiinalaista ohjainta eivätkä puodit viitsi enää näitä koodailla.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
Rippuu kaiketi pumpusta ja asennuspaikasta. Mutta asteminuuttisäädöllä saataisiin joustavuutta lisää.
Kaiken kaikiaan en ole törmännyt yhteenkään ILP tai VILP missä katkokäyntiä varten olisi omat säädöt.
Olemassa olevat toteutukset tuntuvat sijoittuvat surkean ja tosi surkean välimaastoon.

Omalla koodamisella tuosta pääsee eroon jos vain aikaa ja halua on... nostaa vaan pumpun "hintaa" kohtuuttomasti.

Minulle tämä ilp:n peukalointi on ollut mielenkiintoinen alue ja jatkuu edelleen. Tuossa Espejot viittaa hintaan jos ilp:n ominaisuuksia yrittää parantaa. Täytyy muistaa se että kohdallani lähtötaso oli kustannuksiltaan hyvin alhainen ja kustannuslisä jonka jouduin laittamaan lisää olemassaolevaan taloautomaatioon on kuitenkin tasoa joka on vieläkin, ilp:t mukaanlukien selvästi alle sen jos olisin hankkinut jotkut kalliit pumput.

Tämänhetkisellä konseptilla saan ilp:n periaatteessa käyttäytymään säätöjen osalta lähes kuinka haluan. Vaikeutena näissä on vain se että virittely on tosi aikaa vievää puuhaa kun nämä sääolosuhteet ovat niin vaihtelevat. Rehellisyyden nimissä tähän on sisältynyt myös epäonnistumisia joista on kuitenkin jotain opittu.

Tästä muistuu mieleen 1960 luvulta koneopin kurssilta luennoitsijan tokaisu, "Ihminen oppii oppimalla ja tekemällä virheitä ja tämä kurssi näyttää keskittyvän virheistä oppimiseen." Smiley211007

Ai niin, tuolla aiemmin totesin että säädössä on sahaavaa ominaisuutta. Säätöohjelmaa tarkastellessa, tähän olikin valmiina parametri ja se oli nyt vain "unohtunut " helmikuun pakkasilta väärään arvoon. Katsotaan korjautuuko. :cool:
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Minulle tämä ilp:n peukalointi on ollut mielenkiintoinen alue ja jatkuu edelleen. Tuossa Espejot viittaa hintaan jos ilp:n ominaisuuksia yrittää parantaa. Täytyy muistaa se että kohdallani lähtötaso oli kustannuksiltaan hyvin alhainen ja kustannuslisä jonka jouduin laittamaan lisää olemassaolevaan taloautomaatioon on kuitenkin tasoa joka on vieläkin, ilp:t mukaanlukien selvästi alle sen jos olisin hankkinut jotkut kalliit pumput.

Kas kummaa, meillä menee juuri toisin päin ;D virityksiin menee niin kauan aikaa ja säästöt pieniä että eipä näpertely juuri taloudelliseti kannata.
Mielenkiintoa en kiellä, talousvaikutukset kylläkin.
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Kirjoittelin tuolla edellä että ilp:n säätöohjelmassa on aihetta korjaamiseen "sahaamisen" johdosta. Pientä korjausta tein ohjelmaan ja tuossa liitteessä on esitetty nyt lähes parin päivän ajan ilp:n toimintaa. Viime yönä oli pari omituista hyvin lyhyttä sulatusta jolle en keksi selitystä mutta ei johtune omista virityksistä vaan ilp:n oma automatiikka lienee sen aiheuttanut. Tällä ei ole käytännön merkitystä. Tein myös pienen lisäyksen. Nyt tarvittaessa aikaohjelma pudottaa asetusarvoa päivän ajaksi ja nostaa sen taas yön ajaksi. Päivällä asetusarvo on nyt kokeeksi 21.7 astetta ja yöllä tasan 22 astetta. Auringon vaikutus alkaa näkyä ilp:n toiminnassa päiväsaikaan yhä selvemmin, tosin melko voimakas tuuli on vastaavasti jäähdyttänyt tupaa.

Jahka saan tarpeeksi kokemusta kasaan, tarkoitukseni on laatia ohjetta jolla hyvin yksinkertaisin toimenpitein voi tehostaa samantapaisten ilp.n toimintaa kuin omani. Osa on jo tuttua " antureiden huijausta" mutta uskoisin että pientä lisääkin saattaa löytyä.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.13032012.png
    Midea.13032012.png
    99 KB · Katsottu: 382

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Empä saanut tuota säätöä ihan mieleiseksi vaikkei siinä sinänsä vikaa olekaan. Ideahan tuossa säädössä on ohjata ilp tehoa ja puhallusilman lämpötilaa sisälämpötilan perusteella jota sitten korjataan tarvittaessa erinäisin virityksin. Seuraavaksi aionkin lähestyä asiaa aivan uudesta suunnasta. Tässä on työn alla ohjelma jossa ilp:n tehonsäätö perustuukin ulkoilman lämpötilan muutokseen, aivankuin patteriverkonkin lämpötilan säätö ja tarvittavat hienosäädot esimerkiksi sisälämpötilan muutokset.
toteutetaan tuon säätökäyrän suuntaissiirron avulla,

Tuossa alla on pari kuvaa jossa ei nyt ole sinänsä mitään ihmellistä ehkä kuitenkin se että ilman kosteus muuttui hyvin nopeasti kosteaksi ja sulatustiheys sen mukaisesti tiheämmäksi. Tuosta yhden sulatusjakson kuvasta näkyy kuinka sulatuksen ohjaus toimii.

Siinä ulkolämpötilan ja höyryntimen lämpötilaero ohjaa höyrystimen termistorin rinnalle kytkettyä rinnakkaisvastusta ja kun säätö saavuttaa 200 kohm rajan ( höyrystin tukossa), rinnakytkentä katkeaa ja sulatus on nyt pelkästään ilp:n oman automatiikan ohjauksessa ja sulatus käynnistyykin n 15 min kuluttua. Tuosta puhallusilman varsin nopeasta laskusta näkee myös sen sulatustarpeen. Tuo lämpötilaero ulkolämpötilan ja höyrystimen välillä on määräytynyt kokemusperäisesti noin 12 asteeksi jolla turvataan se ettei kenno huurru liikaa ja kenno kerkiää sulaa sulatussyklin aikana ja toisaalta käyntiaika olisi mahdollisimman pitkä. Pienentämällä tuota 200 Kohm rajaa, ilp: n sulatusväli pitee ja höyrystin tukeuttuu enemmän.

Tuosta sulatuksen jälkeisestä ulkolämpötilan ja höyrystimen välisestä lämpötilaerosta näkee tuohon sulatusta edeltävään tilanteeseen verrattuna että sulatuksesta on ollut hyötyä kun lämpötilaero on hyvin pieni.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea150312.png
    Midea150312.png
    152,4 KB · Katsottu: 381
  • Midea160312.hh.png
    Midea160312.hh.png
    71,9 KB · Katsottu: 367

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Oheisessa kuvassa näkyy nyt aivan selvästi mikä merkitys on aurinkoisella säällä (pitkiä huileja) ja pilvisellä säällä (vähän huileja ja lähes koko ajan käytiä) jo maaliskuussa. Valitettavasti minulla ei ole vielä kosteusmittausta mutta höyrystimen lämpötilasta/ kuurautumisesta voisi päätellä että kovasti on ollut kosteaa ilmaa ainakin silloin kun ollut lämmöntarvetta. Muuta lämmitystä, siis patterilämmitystä ei ole ollut aikoihin käytössä.

Eipä ole tarvinnut läppiä käännellä, eikä rämplätä muutoinkaan enää säätöjen kanssa. Mutta niinkuin edellä totesin, kehitystyö jatkuu.

Smiley211007
 

Liitteet

  • Midea.18032012.png
    Midea.18032012.png
    149,3 KB · Katsottu: 373

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Eilen oli toistaiseksi maaliskuun lämpimin päivä ja tuossa alla ilp:n toimintaa tuolloin. Toiminassa ei mitään erikoista aiempaan. No on siinä pari asiaa.

Se punainen nuoli osoittaa höyrystimen - ja ulkolämpötilan eroa ja siitä voi päätellä tuota että jonkilainen vapaakierto on kylmäpiirissä ilp:n seisoessa koska höyrystimen ylaosa on noin 8 astetta lämpimämpi kuin ulkoilma ja tuon lämmön täytyy siirtyä sisältä ulos.

Violetti nuoli taas osoittaa ulkolämpötilan ja höyrystimen alaosan lämpötilaeroa joka on nyt noin 15 astetta jolloin sulatus käynnistyy. Tämä ero oli aiemmin aseteltu 12 asteeseen. Muistakin mitatuista arvoista näkee että höyrystin on ollut aivan tukossa ja sulatus on ollut tarpeellinen. Samon näkee sen että sulatusaika on riittänyt sulattamaan höyrystimen.

On tuossa sellainenkin seikka että hetkellisen COP ja kumulatiivisen COP ero on nyt huomattavan suuri ja johtuu siitä että kk alusta lähtien näiden hyvä COP: sten päivien suhteellinen osuus koko ajasta jää koko ajan pienemmäksi. Tällä tarkoitan sitä ettei seisonta- aika sanottavasti heikennä COP koska tyhjäkäntiteho on aika pieni, n. 50.. 60 W ja se tulee sisäyksikön puhaltimen, automatiikan ja kompressorilämmittimen tehosta.

Rakennuksen lämmityksen taloudellisuutta tarkasteltaessa avainasemassa on se että että talvella kun ei ole auringon lämmitysvaikutusta, muu lämmitys tule mukaan vasta silloin kun ilp:n teho ei enää yksin riitä. Vastaavasti kun aurinko alkaa lämmittämään päiväsaikaan, ilp: n automatiikan pitää osata pysäyttää ilp kun asetettu sisälämpötila on saavutettu.

Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea.210312.png
    Midea.210312.png
    118,8 KB · Katsottu: 366

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä alla jatkoa tuohon vastauksen 53 liitteeseen. Eipä siinä ole paljon kommentoitavaa. Ulkolämpötilan noususta ja auringon vaikutuksesta johtuen käyntiajat ovat lyhentyneet. Muuta lämmitystä ei ole ollut käytössä. Kuva puhukoon puolestaan. Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.230312.png
    Midea.230312.png
    97,8 KB · Katsottu: 363

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä normaalista poikkeavia tapahtumia joita ei ilman mittauksia tulisi esiin. Ensin siinä vasemmalla on hyvin pitkä käynti minimiteholla jota seurasi höyrystimen kuurautuminen ja hyvin pitkä ja harvinaisen kauan kestänyt sulatusjakso. Seraavaksi siinä keskellä on erilaisia puhalluslämpötiloja sulatuksen jälkeen. Erilaisuudet johtuvat höystimen erilaisista kuurautumisasteista ja huonelämpötilan ja asetusarvon eroavaisuuksista. Oikealla on tuollainen aluksi sahaava käyrän osa ja tämä johtuu siitä että säätö tapahtuu Pipe temp. anturin ja sen rinnakkaisvastuksen (huijausvastuksen) säädön perusteella joka pyrkii rajoittamaan puhalluslämpötilan vähän alle 50 asteeseen niin kauan kuin huonelämpötila on alle asetusarvon. Kun huonelämpötila on yli asetusarvon, säätö ohjaan ilp:n minimiteholle ja kun huonelämpötila on n 0.3 astetta yli asetusarvon, ilp pysähtyy. Vastaavasti jos huonelämpötila alkaa laskemaan, ilp käynnistyy vasta kun mennään alle asetusarvon. Asetusarvo on 21.8 astetta yöaikaan ja 21.5 astetta päiväaikaan ja on aikaohjelman perässä mutta tuossa sitä on hoideltu nyt myös käsin.

Näkyy tuossa myös sattumoisin se kuinka kumulatiivinen COP liksuttaa 3.1 ja 3.2 välillä.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.240312.png
    Midea.240312.png
    155,9 KB · Katsottu: 373

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tuossa krafiikkaa tältä ja eiliseltä päivältä. Ei sinänsä mitään uutta. No senverran että kuvissa on nyt mukana pohjan sulanapitovastuksen toiminta. Tuolla toisaalla oli puhetta tästä pohjavastuksen kytkeytymisestä ennen sulatuksen alkamista ja tein pienen ohjelmamuutoksen jolla pohjavastus kytkeytyy nyt ennen sulatuksen alkamista.

Ohjelmarivi joka tekee tämän on:

400 $132.SB:=(Tu<3)*((Tu-To)>12) or Fv=1 or VIP4.VP;-- Pohjan sulatusvastus
jossa:

$132.SB on ohjausmodulinpiste joka ohjaa vastuksen relettä, Tu on ulkolämpötila, To on höyrystimen alaosan lämpötila, Fv= on 4-tieventiili(n) tilatieto ja VIP4.VP on virtuaalipiste ts käsikäyttö.

Toiminta: jos ulkolämpötila Tu on alle +3 astetta, lausekkeen arvo on 1 ja jos höyrystimen ja ulkolämpötilan ero on suurempi kuin 12 astetta, lausekkeen arvo on 1 ja tästä saadaan 1*1 =1 jolloin pisteen $132.SB arvo on 1 ja rele vetää ja vastus on päällä. Tämän lisäksi jos 4- tieventtiilli on jäähdytysasennossa niin rele vetää ja vastus on päällä. Samoin jos näppäimistöltä on asetettu VIP4.VP arvoksi 1 niin rele vetää ja pohjan vastus on päällä. Tähän saattaa tulla vielä muutoksia mm nuo ohjelmassa olevat arvot 3 astetta ja 12 astetta on todennäköisesti parempi tehdä muuttujiksi, jolloin ohjelmaa ei tarvitse pysäyttää, vaan arvoja voi tuolloin muuttaa tarvittaessa "lennossa". Samoin tuon 4-tieventiilin toimintaan perustuva ohjaus pitää muuttaa ennen kesää sellaiseksi ettei vastus mene päälle jos on jäähdytys käytössä.

Senverran täsmennystä että tuossa kuvassa tuon 12 asteen lämpötilaeron asemesta ohjelmassa oli vielä arvo 9 astetta ja kuvan perusteella näytti siltä että vastus oli mielestäni osan aikaa turhaan päällä. Sulatus alkaa kun tuo em ulkolämpötilan ja höyrystimen välinen lämpötilaero on n. 15 astetta.


Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.290312.png
    Midea.290312.png
    162,5 KB · Katsottu: 367

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Edellä on pitkin matkaa selostettu kahdesta toisen ilp:n toimintaa ja siihen tehtyjä virityksiä. Nyt kun lämmityskausi on kallistumassa kohti kesää, on paikallaan katsoa missä mennään energian kulutuksessa noin laajemmin. Tuosta ylemmästä kuvasta selviää lähes kaikki oleellinen.

Muutama seikka jotka ovat itseäni jonkinverran askarruttaneet. Yksi on tuo miksi ostetun lämmitysenergian kulutus on jysähtänyt tuohon 15.000 kWh/a tasoon vaikka astepäiväluku on laskenut eli lämmitystarve on teoreettisesti vähentynyt. Ja toinen on se että ilp:n käyttämän sähkön kulutus on laskenut ja kolmantena tästä johdannaisena että lämmityssähkön osuus on laskenut vain lievästi. Polttoöljyä kului alle 300 litraa/a (12 kk roll) joten sähköllä ja ilp: llä on käytännössä lämmitelty pidemmän aikaa.

Selitystä löytynee noihin em tuosta alemmasta kuvasta josta käy ilmi se että myös säästöpotentiaali on laskenut. Näiden ilp:n säätöjä olisi ollut mielenkiintoista todeta selvemmin mutta pahaksi onneksi tähän samaan aikaan tuli sinänsä positiivinen, tämä em ulkolämpötilan voimakas muutos joka muuten näkyy selvästi tuossa ylemmässä kuvassa. Nyt ollaan muuten jo astepäiväluvullla tarkasteltaessa lämpimämmällä sääjaksolla mitä vuosina 2007 ja 2008.

Näyttää vahvasti siltä että näillä nykyisillä lp:llä mennään vielä 1 vuosi ja kun ilp:t ovat säästäneet tähän mennessä yli 40.000 kWh lämmitysenergiaa niin tällä vauhdilla n. 55.000 kWh saattaa olla se lopullinen saldo ja vaatimattomasti sanottuna pidän sitä alle 1.200 Eur vehkeillä hyvänä tuloksena.

Tuota olen edelleen miettinnyt että laittaisinko pienen VILP:n ja seuraan edelleen mielenkiinnolla mm Repomiehen, Tonin ja viimeisimpänä PetriK:n projekteja.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Energiat.0312.png
    Energiat.0312.png
    103,6 KB · Katsottu: 365
  • Tunnuslukuja.0312.png
    Tunnuslukuja.0312.png
    40,7 KB · Katsottu: 366

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Ajattelin jo lopetella tätä siivua ja siirtyä kesäaikaan mutta kun olen seuraillut tuota RAFUn kivistä taivalta niin ihan vertailun vuosi tässä liitteessa on ilp:n toimintaa parilta päivältä.

Muutama seikka.

Siinä on yksi (tarpeeton) sulatus ja se johtui pienestä ohjelmavirheestä. Nimittäin tuolle sulatukselle on myös aikalaskuri ja ulkolämpötila- arvo joka pysäyttää tämän aikalaskennan oli jäänyt vahingossa pois kun tein näitä ulkolämpötilaan perustuvia ilp:n teho- ohjauksia.

Tuo sahaava jakso näyttää äkkiseltään "pahalta" mutta aikaskaala on jo aika tiheä ja itse sahaus johtuu siitä että tehonsäätö tapahtuu tuossa kohtaa pipe temp. sensorin+ sen rinnakkaisvastuksen perusteella ja se on MIdeassa P- säädön kaltainen.

Tuo sahaava het-COP arvo taas johtuu siitä että laskurin pulsseja tulee minimiteholla niukalti ja jos ne sattuvat ohjelmaluupin aikana "hassuun" kohtaan niin ohjelma vain laskee sen noin. Todellisuudessa se ei ole noin sahaava.

Eipä tuossa itse kuvassa muuta, hyvin toimii näinkin. Tässä on ollut muita kiireitä ja tuo ulkolämpötilamuutokseen perustuva ilp:n tehonsäätö on edelleen työn alla mutta eiköhän se siitä valmistune ennen kesää.

Smiley211004
 

Liitteet

  • midea.090412.png
    midea.090412.png
    107,9 KB · Katsottu: 360

RAFU

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Ajattelin jo lopetella tätä siivua ja siirtyä kesäaikaan mutta kun olen seuraillut tuota RAFUn kivistä taivalta niin ihan vertailun vuosi tässä liitteessa on ilp:n toimintaa parilta päivältä.
Aivan samaa olen ajatellut, kivikoista en tiedä mielenkiintoista ja välillä yllättävääkin tuo loggaaminen on ollut. Paremmin automatisoidut graafit helpottavat kummasti. Tehomittaus minullakin vielä lopullisesti ratkaisematta. Sääasemanikin, IUUSIMAA3 on taas toiminut moitteettomast parin viikon huoltokatkon jälkeen. Terveisä sinulle täältä kaukaa Vihdistä. ;)
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä vielä kuvaa kuinka paljon voi ulkoilmaolosuhteenmuutokset vaikuttavat ilp:n (siis tarkasti määritykseltään huoneilmastointilaitteen) Midean toimintaan. Foorumilla on käyty depattia siitä mikä on ilmalämpöpumppu ja mikä on huoneen ilmastointilaite. Nämähän ovat käytännössä yksi ja sama asia noin laitteena mutta laiteluokkana ilmalämpöpumppua koskisi kylmäalan säädökset ja laiteluokkana huoneilmastointilaitteen saisi ottaa käyttöön asenusohjetta- ja ensi vuoden alusta alkaen lisäksi laitteen merkintöjä noudattaen ja jos siinä on CE merkintä. Tämä tässä pienenä tarkennuksena. Myöhemmin jatkan tuota ilmalämpöpumppu- huoneilmastointilaite teemaa toisaalla. Smiley211007

Muutama sana kuvasta.
Kuvasta käy jälleen hyvin selville se että ulkoilmaolosuhteet vaikuttavat huomattavasti ilp:n käyntiin pienilläkin ulkoilmalämpötilaeroilla- pilvisellä- aurinkoisella säällä. Viime yönä oltiin lähellä nollaa ja ilman on täytynyt olla hyvin kosteaa koska sulatuksia on ollut vajaan parin tunnin välein ja ne ovat olleet tarpeen koska tuo ulkoilman ja höyrystimen välinen lämpötilaero alkoi olla siinä 13..15 asteen kieppeillä jolloin sulatuksien pitääkin käynnistyä.

Kuvasta ei käy oikein hyvin selville se että aikaohjelma muuttaa säädön asetusarvoa klo 8 (21.5 oC) ja klo 18 (21.9). Näinkin pieni ero vaikuttaa siihen että päivällä mahdollistuu pitkät huilijaksot mutta huonelämpötila pysyy kuitenkin varsin tasaisena. Hetkelliset COP ovat varsin hyviä ja etenkin silloin kun ilp käy tasaseen minimiteholla. Eikä tuo kumulatiivinen COP ole myöskään huono. Tästä nähdään myös se kuinka suuri ero on hetkellisen COP:n ja kumulatiivisen COP:n välillä ja kuinka "metsään" voi mennä jos ilp:n toimintaa arvioi pelkästään jotain yksittäistä hetkellistä COP:a tuijottamalla.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.140412.png
    Midea.140412.png
    119,1 KB · Katsottu: 386

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä kuva eilisillalta ja tältä päivältä. Siinä ylemmässä kuvassa on violetti viiva joka on se taloautomaation säätämä Room Temp. sensorin arvo joka ohjaa käytännössä ilp:n tehonsäätöä. Sen arvo määräytyy vielä toistaiseksi kahden sisälämpötila- anturin lämpötilatiedon perusteella.

Siinä kahdeksan kieppeillä on jännä tilanne. Vehje on ikäänkuin sulattanut ja jäänyt samantien katkolle. Tämä on ilp:n oman automatiikan aikaansaannos jolle en osaa sanoa järkevää selitystä. Jaa no, onhan siinä se että aikaohjelma muuttaa sitä lämpötilasäädön asetusarvoa klo 8 21.9 asteesta 21.5 asteeseen muutta ei sen kyllä pitäisi tuota aiheuttaa. Muutoin säätötoiminta on ok.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.15042012.png
    Midea.15042012.png
    91,2 KB · Katsottu: 394

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä ehkä viimeisiä mittauksia tältä lämmityskaudelta. Kaikki toimii edelleen niinkuin on suunniteltu ja niinkuin pitääkin. Dataa on kertynyt viime syksyn, talven ja kevään aikana huomattavan paljon kun nimittäin mittausväli on pääsääntöisesti ollut 1 min. Kuukaudessa on joko 720- tai 744 tuntia ja tunnissa on 60 min eli likemmäs 300.000 riviä on tallessa erilaista "rojua", joista vain hyvin pieni osa on ollut esillä.

Sellainen täsmennys että tila jota tämä ilp ei kun huoneilmastointilaite lämmittää, on talon yläkerta joka on ulkomitoiltaan 152 m2 ja olikohan se nyt huoneistoala nimeltään joka mitataan sisämitoin, niin se on 139 m2.

Toinen huoneilmastointilaite lämmittää alakertaa joka on ulkomitoin 148 m2 ja sisämitoin jotakuinkin 127 m2. Tuo pieni ero neliöissä rakennusluvan 261 m2 johtuu muistaakseni rapun neliöistä ja piipun alasta ja mahdollisesti öljysäiliöhuoneesta.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.230412.png
    Midea.230412.png
    89 KB · Katsottu: 397

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tässä vielä pari kuvaa. Tuossa ylimmäisessä ei ole juuri uutta. Sen ajan mitä ilp käy, se käy vakaasti ja hyvällä COP: lla.

Alemmassa kuvassa on karkeasti esitetty miten säätöjen vaikutus näkyy kraafisessa muodossa. Sillä tehokärällä ei ole muuta tekemistä kuvassa kuin osoittaa milloin ilp on käynnistynyt ja milloin se pysähtyy. Tuo room tem sensor on itseasiassa väärä termi mutta se tarkoittaa käytännössä sitä millaista resistanssiarvoa taloautomaatio laskee jä säätää ilp :lle. Tuo resistanssiarvo määräytyy huonelämpötilojen keskiarvon perusteella ja sillä perusteella kuinka paljon tuo keskiarvolämpötila poikkeaa kulloisestakin aikaohjelman mukaisesta asetusarvosta ja myös osittain ulkolämpötilasta. Mitä suurempi on poikkeama, sitä suurempi on vastusarvo ja sitä suurempi on ilp:n ottoteho ja tietenkin myös antoteho. Kuvassa poikkeama on pieni ja ilp käy vain minimiteholla.

Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea.270412.2.png
    Midea.270412.2.png
    53,5 KB · Katsottu: 405
  • Midea. 270412.1.png
    Midea. 270412.1.png
    104,3 KB · Katsottu: 403

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Katselin noita edellispäivien lokitiedostoja ja viime yö näytti olleen melko kylmä. Ulko lt oli lähellä nollaa useamman tunnin ja Midea kävi yhteen pötköön kuutisen tuntia. Tuo Het- COP arvon heittely ei ole tuollaista todellisuudessa. Tärkein seikka on tuo puhallusilman lt tasaisuus. Tuo HET-COP heittely johtuu siitä että pulsseja tulee aika harvaan minimiteholla. Todellisuus kulkee siinä vaihteluvälin keskivaiheilla. Toiminta on edelleen vakaata ja COP hyvällä tasolla. Pienet tehopiikit silloin tällöin koneen seistessä ovat sy puhaltimen tehosta ja automatiikasta johtuvia.Nämä eivät sanottavasti heikennä COP arvoja. Pohjan sulanapivastus ja kompressorin lämmitin ovat poiskytkeytyneet.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.130512 .png
    Midea.130512 .png
    91,5 KB · Katsottu: 414

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Yleistä
Aika on vierähtänyt ja nyt on alkamassa uusi lämmityskausi. Mideat on testattu ja toimivat. Alla on muutama kuva jotka kertovat tähänastisen kehityksen ja alun seuraavalle lämmityskaudelle. Muutosta edellisvuosiin on sen verran että mukana nyt kesällä viritetty pienitehoinen DIY vilp.

Asuinrakennuksen energian kulutuksen kehitys
Kuvasta on nähtävissä mistä on lähdetty ja missä ollaan nyt. Kuvan tarkoitus on myös esimerkkimäinen josta voi todeta laajemmin ennen lämmityslaitemuutoksia oleva energian kulutusrakenne jotta voisi myöhemmin arvioida kuinka hyvin tai huonosti toteutetut muutokset vaikuttavat energian kulutuksen kehitykseen tulevaisuudessa.

Eri huoneilmastoitilaitteiden vertailua

Tämän kuvan tarkoituksena on osoittaa kuinka suuri merkitys on hankintahinnalla lämmitysenergian yksikköhinnan muodostumisessa. Käyrien arvot eivät ole absoluuttinen totuus koska esimerkiksi muiden kuin asennetun huoneilmastointilaitteiden kestävyydestä ja suorituskyvystä ei ole mitattua näyttöä. IVT:n ja Toshiban suorituskykynä on käytetty samoja arvoja kuin Midealla on saavutettu ja Mitsubishien on oletettu yltävän 10 % parempaan suorituskykyyn mitä Mideat.

Vuonna 2009 olisin ehkä ostanut jonkun noista kolmesta mutta kun eivät myyneet pelkkiä laitteita ilman asennusta niin jäivät hankkimatta koska laskelmat jo tuolloin osoittivat että noilla hinnoilla hankinta ei ole taloudellisesti järkevä ja monenlaisten selvittelyjen jälkeen päädyin näihin Midean valmistamiin huoneilmastointilaitteisiin. Hankinta on ollut erittäin kannattava sillä jo noin vuoden päästä lämmön keskihinta alitti silloisen sähkön yksikköhinnan 10 c/kWh ja kuten kuvasta nähdään, noilla muilla huideltaisiin nyt vähän alle 15 c/ kWh lämmön keskihinnassa. Sähkön keskihinta on nyt noin 12 c/ kWh ja todennäköisesti näillä viimemainituilla huoneilmastointilaitteilla ja sähkölämmityksellä tuotetun lämmön keskihinta olisi tullut saavuttamaan sähkön keskihinnan tason n 4.. 5 vuoden päästä ja vasta sen jälkeen alkaisi näillä se taloudellinen säästö. Tuossa kuvassa oli mukana myös MLP vastaava käppyrä mutta se oli kuvan oikeassa yläkylmassa pienenä pätkänä ja tuo vastaava lämmön keskihinta taisi olla reippaasti yli 30 c/kWh. Jätin sen pois.

CO2 päästöt
Tämä on tällä foorumilla yllättävän vähän käsitelty aihe vaikka ympäristön pilaantuminen -suojelu ja päästöt ovat keskeisessä asemassa energian tuotannossa ja kulutuksessa. Mieleen on jäänyt omien lisäksi oikeastaan vain kaksi puheenvuoroa.

Teukka on todennut jotain tähän suuntaan että "(ilma)lämpöpumppujen sisältämän kylmäaineen aiheuttama vuoto(riski) on hyttysen paska verrattuna siihen miten lämpöpumpuilla voidaan pienentää muiden lämmitysmuotojen aiheuttamia päästöjä".
Freeze on taas todennut jossain vaiheessa jotain tähän suuntaan että "Tukesin rekisteriin kuulumattomat ilp amatöörit aiheuttavat suurempia päästöjä(riskejä) kuin ammattilaiset ja ovat suuri uhka ympäristölle".
Kuriositeettina tähän että Tilastokeskuksen mukaan erilaisten F- kaasujen päästöt ovat noin 1.2 milj. tonnia CO2- ekv: si muutettuna. Ketkähän ovat käytännössä näiden päästöjen takana?
http://www.stat.fi/til/khki/2010/khki_2010_2012-04-26_tie_001_fi.html

Tuo alla oleva kuva on laadittu toteutuneiden kulutusten perusteella tämän ohjeen mukaan ja tuo teoreettinen sähkön päästövaikutus 200 kg CO2/MWh on sikäli virheellinen että olen pyrkinyt ostamaan ”vesisähköä” ja nytkin on käytössä ”täysvesi- tariffi” .
http://www.motiva.fi/files/209/Laskentaohje_CO2_kohde_040622.pdf

Jos nuo kaavat sattuvat olemaan oikein niin näyttäisi siltä että vaikka joka vuosi nämä huoneilmastointilaitteet vuotaisivat kylmäaineesta tyhjäksi niin silti oltaisiin samalla käyrällä kokonaispäästöjen kanssa, joten Teukka on ollut oikeassa. MOT. Smiley211007
 

Liitteet

  • Kulutusjakautuman kehitys.20062012.png
    Kulutusjakautuman kehitys.20062012.png
    124 KB · Katsottu: 422
  • Hilpvertailu.png
    Hilpvertailu.png
    68,6 KB · Katsottu: 425
  • CO2.paastovertailu.png
    CO2.paastovertailu.png
    83,9 KB · Katsottu: 402

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Mideat puhdistettu ja käyty läpi tässä syyskuun aikana, säätöohjelmaa pikkasen "viilattu" ja tuosta liitteestä näkyy nyt toimintaa eiliseltä ja tältä päivältä. Kosteaa ja tuulta on ollut. Sisälämpötila Midean varassa 22 astetta ja vähän päälle. Kuvasta näkyy hyvin kun katkon jälkeen Midea käynnistyy juohevasti ja jää käymään minimiteholle ilman minkäänlaista huojuntaa. Tuo Het- COP hyppely johtuu vain siitä että minimiteholla pulsseja on niin vähän laskentaluupin aikana.

Laskentaohjelma antaa hetkelliseksi COP: si kovia arvoja. Olkoonpa niissä virhettä tai ei niin silti näiden Mideoiden toiminta on tänä kolmena vuotena ylittänyt kaikki odotukset ja ovat todellisuudessa olleet aivat toista luokkaa mitä foorumin kk- smurffit ovat maalailleet uhkakuvina näistä edullisista Kiinassa valmistetuista huoneilmastointilaitteista. Esim "Ei kannata ostaa Kiinan paskoja, ei ne mitään kestä eikä ne mitään lämmitä. Osta vaan ammattilaiselta laadukas (Ehkä Kiinassa valmistettu) pumppu". Johon Joppe R kuiskaa sivusta "sikahintaan hys". ;D

Kolme vuotta takaperin ajattelin jos kestävät kolme vuotta niin hyvä ja siirrän ne tuonne talousrakennukseen jos ovat kunnossa. Tämän neljännen lämmityskauden mennään kuitenkin vielä näin ja katsotaan mitä tehdä ensi vuonna.
Senverran kuitenkin olen oppinut että mitään kalliita rimpuloita en osta. Se on jämpti se. Smiley211007

Talousrakennuksen ylläpitolämmitys hoitunee pikku DIY Vilpillä josta on ollut toisaalla puhe.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.250912.png
    Midea.250912.png
    83,3 KB · Katsottu: 421

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Kolme vuotta takaperin ajattelin jos kestävät kolme vuotta niin hyvä ja siirrän ne tuonne talousrakennukseen jos ovat kunnossa. Tämän neljännen lämmityskauden mennään kuitenkin vielä näin ja katsotaan mitä tehdä ensi vuonna.
Vuoden päästä mietit taas samoja asioita, siirtäiskö talorakennukseen vai koittaisko vielä vuoden... ;)
Ja taas vuoden päästä sama juttu ja taas vuoden päästää... ja niin edelleen.
Midean Hilpit saattaa lämmittää vielä perikuntaakin joten paree kun putsailet vain vehkeet joka syksy etkä mieti siirtoja ;)
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

pökö sanoi:
Vuoden päästä mietit taas samoja asioita, siirtäiskö talorakennukseen vai koittaisko vielä vuoden... ;)
Ja taas vuoden päästä sama juttu ja taas vuoden päästää... ja niin edelleen.
Midean Hilpit saattaa lämmittää vielä perikuntaakin joten paree kun putsailet vain vehkeet joka syksy etkä mieti siirtoja ;)

Mikään ei ole ikuista paitsi James Bondin timantit. Perikunnan kiusaksi ei ole tarkoitus virityksiä jättää tai no.... Smiley211007

Tuolla toisaalla olen kertoillut pienestä DIY Vilp projektista ja on sillä olevinaan vaikutusta myös näiden Midean valmisteiden käyttöön. Toisesta, alakerran koneesta on on ollut sähköt pois keväästä lähtien kun Vilp on hoitanut joko suoraan tai välillisesti erilaisten häviöiden muodossa alakerran lämmityksen ja yläkerran lämmitystä on Vilp hoitanut osittain patteriverkkon kautta. Tästä on seurannut se että yläkerran Midean käyntikerrat ovat jonkinverran harventuneet.

Ohessa on edellispäivältä krafiikkaa yläkerran, erittäin edullisen Midean valmisteen toiminnasta. Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.151012.png
    Midea.151012.png
    100,9 KB · Katsottu: 407

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tämä Midea case on jäänyt DIY Vilpin varjoon. Eipä tuossa mitään ihmeellistä. Harvakseltaan muutama tarpeellinen sulatus. Liitteessä kuvaa nollakelin toiminnasta. Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea301012.png
    Midea301012.png
    130,5 KB · Katsottu: 390

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Tosiaan tämä Midean säätöohjelma on jäänyt Diy Vilpin varjoon. Eilen ja toissapäivänä kuitenkin koitin pienentää tuota pientä heiluntaa tuossa puhallusilmassa ja siten myös antotehossa ja ottotehossa. Ulkolämpötila ja tuulisuus pitivät Midean koko ajan käynnissä vaikka yleensä noilla ulkolämpötiloilla on jo katkokäyntiä. Kuvassa noin klo 14 katko oli tosin hyvin lähellä koska katko alkaa kun TA:n laskema Room temp. arvo on n. 8.4 Kohm ja alle sen ( ja käynti alkaa kun samainen arvo on 9 Kohmin luokkaa.)

Syy miksi nuo em heittelevät jokin verran, johtuu tuosta Room temp sensorin arvosta (9.9.. 9.1 Kohm) jonka TA laskee ja säätää huoneilman lämpötilan perusteella. Siinä on sellainen juttu kun huoneilma saavuttaa ja ylittää asetusarvon esim 22 astetta niin säätö vie hyvin nopeasti käynnin minimiteholle ja jos ylitys on asetusarvosta n. 0.4 astetta niin mennään jo katkolle ja vastaavasti jos Midea toimii alle asetusarvon niin säätö pyrkii nostamaan tehoa jota kuitenkin rajoiteteaan ohjelmallisesti "ryntäyksen" välttämiseksi joka on tyypillistä Midean alkuperäiselle, omalle säätöalgoritmille. Nyt vain satuttiin (kuvassa) olemaan sisä- ulkolämpötilaolosuhteissa jossa säätö liksutti molemminpuolin asetusarvoa ja tuo eroalue n. 600 ohm tuossa Room temp. arvossa oli näissä olosuhteissa liikaa. Ennen edellistä korjausta ero oli 1 Kohm luokkaa. Tähän pitää vielä kehittää jotain, vaikkapa tuohon asetusarvon molemmin puolin 0.1 asteen "kuollut alue" jolloin säätö ei tee mitään. Tainnut olla mielessä aiemminkin mutta jäänyt tekemättä. Smiley211006 Tosin ei se COP: n juuri vaikuta eikä tuota juuri huomaa muuten kuin juuri kuvasta. Ottotehokin vaihtelee (kuvassa) näissä olosuhteissa 500W ja 600 W välillä joka tarkoittaa Mideassa yhtä ja kahta nopeuspalkkia.

Muutoin toiminta mm sulatusten osalta on ihan ok.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.071112 .png
    Midea.071112 .png
    106,9 KB · Katsottu: 406

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Pitipä keskittyä vaihteeksi Midean ohjelman rukkaamiseen. Oheinen kuva kertoo sen vaikutusta. Kuvan vasen reuna on aiempaa perua ja 08.11 noin klo 20..21 tein muutosta ohjelmaan joka ei täysin onnistunut ja seurauksena yön ja seuraavan päivä noin klo 15 asti Midea kävi lähes vakioteholla sulatuksia lukuunottamatta johtuen siitä että Room temp. vastuksen arvo tuli ohjelman korjauksen johdosta liian suureksi ja jäi jökottämään säädön max arvoonsa. Noin klo 15.. 16 korjasin tätä ja nyt näyttää menevän niinkuin pitääkin. Toki ulkolämpötilakin muuttui tänä aikana ja on silläkin vaikutusta joten pitää seurata tarkemmin ohjelmamuutosten toimivuutta.

Tämä Room temp. vastuksen arvo muuttuu hyvin pienestä huonelämpötilan muutoksesta ja tämä 0.1... 0.3 asteen huonelämpötilamuutos ei valitettavasti erotu kuvista.

Tämä on vain osoituksena siitä että todennäköisesti merkistä riippumatta tämän Room Temp sensorin väärällä tai oikella sijoituksella on ratkaiseva vaikutus pumpun käyttäytymiseen ja manipuloimalla tätä Room temp sensoria tavalla tai toisella, voi saada "ihmeitä" aikaan.

Tuo lievästi sahaava ottoteho, antoteho ja puhalluslämpötila johtuvat siitä että Midea rajoittaa puhallusilman (ts kylmämaineen nousun johonkin tiettyyn lämpötilaan) yli 55 asteen ja tiputtaa tuon johdosta tehoa pykälän jolloin puhallusilma laskee tuonne vähän päälle 50 asteeseen ja nostaa tämän jälkeen taas tehoa ja tästä siis sahaava liike. Tämä on Midean ohjelman ominaisuus jolle ei voi kovin helposti tehdä mitään eikä kannata tehdä mitään.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.081112.png
    Midea.081112.png
    123,9 KB · Katsottu: 376

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Säätöä
Pientä edistystä Midean säädön hiomisessa. Jossain vaiheessa oli kuitenkin päässyt livahtamaan aikapaha moka joka on nyt korjattu. Aiemmin on selitetty että Taloautomaatio (TA) laskee tämän Room temp arvon huonelämpötilan perusteella ja kun oloarvo eli huonelämpötila on yli asetusarvon niin säätö pyrkii pienentämään Roon temp. sensorin (RTS) arvoa (samalla tehoa) ja kun se saa arvon noin 8.3 kohm, laite pysähtyy. Tämä puoli toimii oikein. Toinen säätö astuu kuvaan kun oloarvo on alle asetusarvon. Tällöin pitäisi säädön alkaa kasvattamaan RTS:n arvoa ja tehon pitäisi alkaa kasvaa. Näin periaatteessa tapahtuukin mutta säätimen ulostulolle on max ja min arvot jotka ovat ulkolämpötilan mukaan liukuvia ja nyt tuo säätö menikin tuon liukuvan max rajan mukaan eikä varsinaisen säätökäyrän mukaan ja tämä johtui siitä että toimilaitteen suunta oli jossain vaiheessa viikolla lipsahtanut vääräksi (ohjelmassa 0 ja 1 vaihtaneet paikkaa). No tämä on vähän vaikea selittää mutta ohessa kuitenkin vielä kuvaa korjaamattomasta tilanteesta joka sinällään näyttää että laite toimii ihan hyvin muuta toivon mukaan jatkossa vielä paremmin.

Tuo sulatuksen jälkeinen tehopiikki on ollut jossain vaiheessa loivempi ja saattaa nyt korjautua. Toisaalta ihmetyttää kun sama ei tule esiin katkokäynnin jälkeen jolloin käynnistyminen ja käynti ovat ok.

Nuo sulatukset tuossa kuvan vasemmassa reunassa ovat noin 1 tunnin 10 min välein. Keli on ollut aikalailla kosteaa kun kaikkien ulkoyksikköjen alle paljuun kertyy paljon vettä/jäätä.

Taaksepäin tarkastelua

Mideat ( 2 kpl ) maksoivat aikanaan alle 1.200 € ja tälle jota tässä tarkemmin selostan, laitoin n vuosi takaperin laitteen oman Room Temp. sensorin tilalle Taloautomaation (TA) ohjaaman sensorin jota ohjaa käytännössä pari huonelämpötila- anturia. Sulatustakin on jokunverran rukattu.

Molemmat Mideat tai ainakin tämän jota tässä tarkemmin selostan, olin aikeissa vaihtaa isotehoisempaan mutta vaihtamatta jäi (taisi olla kotten kannustuksesta). Molemmat yhteensä ovat tähän mennessä säästäneet lämpöenergiaa
vielä jonkunverran alle 50.000 kWh mutta on kuitenkin saavutus johon voi olla vain tyytyväinen.

Eteenpäin tarkastelua
Viimeistään ensi kesänä aion uusia ainakin tämän jota tässä olen tarkemmin selostanut. Mihinkään kalliseen "merkkipumppuun" en aio sortua koska niiden todellinen takaisinmaksuaika on toivottoman pitkä ja se pitkän aikavälin "parempi" lämmöntuottokyky on hyvin marginaalista luokkaa verrattuna esim tähän nykyiseenkin Ḿideaan ja rasitteena ovat kaikenlaiset takuuehdot jotka ovat esteenä laitteen "kehittämiselle".

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.101112.png
    Midea.101112.png
    117,9 KB · Katsottu: 389

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Hienosäätöä
Oheisessa kuvassa on nyt näyte kuinka Midea toimii mielestäni lähes optimaalisesti otto minimiteholla ja hyvällä Cop: lla. Tosin ollaan ulkolämpötila- alueella jossa ei esiinny enää sulatuksia mutta kuintenkin alueella jota on hyvin paljon vuoden aikana.

Tuo Room temp. sensor on aivan avainasemassa tehonsäädössä. Kuvasta nähdään että katko alkaa kun sen arvo on laskenut noin 8.2 Kohm: n tasolle ja laite käynnistyy kun arvo on noussut n. 9.2 Kohm. Tämä vastaa huonelämpötiloissa
sitä kun huonelämpötila on laskenut asetusarvoon 22 astetta jolloin laite käynnistyy ja vastaavasti kun huonelämpötila on noussut 22.3 asteeseen, laite pysähtyy. Tätä 0.3 asteen hystereesiä ei juuri käytännössä huomaa eikä juuri kuvastakaan. Laite puhaltelee vakio II nopeudella ja lämpö leviää sopivasti "joka soppeen" mihin on tarkoituskin.

Nyt vain pitää odotella kylmempiä kelejä ja katsoa kuinka hyvin silloin hienosäädöt toimivat.

Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea.111112.png
    Midea.111112.png
    103,1 KB · Katsottu: 379

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Hienosäätöä edelleen
Oheisena krafiikkaa edellisen jatkoksi. Tuolle sulatuksen jälkeiselle piikille on juuri tällä kelillä, lähellä nollaa, vaikea tehdä mitään koska sille on on aivan looginen selitys. Kuva antaa osittain väärän kuvan asiasta, ikäänkuin se aika olisi vain hetki. Todellisuudessa aika on siinä 10.. 15 min luokkaa ja suurimmalta osin tuo johtuu myös Midean omasta automatiikasta jonne on vain ohjelmoitu tuollainen. Oma viritys ei tuota aiheuta koska RTS:n arvo ei muutu molemmin puolin sulatusta. Het- COP arvokaan ei tuossa näytä mitenkään huonolta. Toisena ominaisuutena joka on ollut aiemminkin esillä on tuo että Midean oma automatiikka joka alkaa rajoittaa ottotehoa kun puhalluslämpötila (todellisuudessa kulmäaineen lämpötila X) alkaa nousta yli 54 asteen. Tällekään ei ole syytä tehdä mitään vaan todeta näin se asia vaan on. Sulatus toimii aivan kuin sen pitääkin.

Eipä tuossa ole muuta tehtävissä kuin seurailla. Tässä sivussa on myös viritelty tuota Diy Vilpin ohjelmaa ja se näyttäisi nyt toimin ihan hyvin mutta siitä tarkemmin tuonnempana toisessa yhteydessä.

Smiley211004
 

Liitteet

  • Midea.121112.png
    Midea.121112.png
    114,6 KB · Katsottu: 391

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Hienosäätöä edelleen
Tuossa kuvassa eilen klo 9 ja 13 välillä on heilahteluja jotka johtuivat erilaisista kokeiluista ja parametrien muutoksista. Pieni kertaus periaatteista lienee paikallaan. Midean omaa automatiikkaa ohjaa osittain Taloautomaation (TA) ohjelma joka käytännössä kohdistuu alkuperäisen Room temp. sensorin korvaaman TA: n ohjaaman RTS: n säätöön. Tällä päästään vaikuttamaan monella tapaa Midean toimintaan. Esim.

- monipuoliset aikaohjaukset, lämpötilan pudotukset jne
- lämpötilan säätö 0.1 asteen resoluutiolla
- lämpötilan ohjaus ulkoisesti vaikkapa kuten nyt tietokoneelta
- voidaan integroida muuhun lämmitykseen

Katkokäynti
Kuvassa on tyypillistä katkokäyntiä. Olennaista tässä on se että katkot ovat sopivin välein jottei vaikutusta huomaa sisälämpötilassa ja toisaalta se että hyvä Het- COP saavuttuu nopeasti. Katkon aikana ottoteho on vain 20 W luokkaa.

Ongelma
Kuvan vasemmasta reunasta näkee että imuilma nousee aikalailla korkeaksi ja tämä vaikuttaa siihen että puhalluilmakin nousee tasolle jolloin Midean automatiikka alkaa laskemaan tehoa. Midean puhallusilman ohjaus on huono ja vaatisi ilmeisesti pahvista tai muovista lisäohjaussiivekkeet jolla estettäisiin puhalluilman kiertyminen imuilman sekaan. Pitänee tämäkin vielä kokeilla.

Muuta
Kuvasta käy myös sellaisen seikka selville että jonkilainen kylmäprosessi on käynnissä myös laitteen seistessä ja se näkee tuota oranssista käyrästä (hörystimen lt) jonka lt nousee huomattavasti korkeammaksi mitä ulkolämpötila.

Kämmi
Huomasin juuri että siinä alemmassa kuvassa, selityksessä ottoteho ja antoteho ovat ristissä. :-[
Smiley211001
 

Liitteet

  • Midea.141112.png
    Midea.141112.png
    117,9 KB · Katsottu: 383

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Katkokäynti
Kuvassa on tyypillistä katkokäyntiä. Olennaista tässä on se että katkot ovat sopivin välein jottei vaikutusta huomaa sisälämpötilassa ja toisaalta se että hyvä Het- COP saavuttuu nopeasti. Katkon aikana ottoteho on vain 20 W luokkaa.

COP tipahtaa noin vajaalla yhdellä katkokäynnin seurauksena?

Näin ainakin tulkitsen HEAT COP versus kumulatiivinen COP, vai luenko graaffia väärin...
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
COP tipahtaa noin vajaalla yhdellä katkokäynnin seurauksena?

Näin ainakin tulkitsen HEAT COP versus kumulatiivinen COP, vai luenko graaffia väärin...

Luet väärin! Tuo Kumulatiivinen Cop (Kum-Cop) on kuukauden alusta oleva Cop ja se kertoo lähinnä historiasta eli yleensä kylmemmistä tai lämpimämmistä ulkolämpötilajaksoista jotka joko laskevat tai nostavat tuota Kumulatiivista COP arvoa. Toki siihen vaikuttaa pienellä siivulla myös seisonta- ajan sähkön kulutus, sulatusaika jne .

Oletetaan että laite käy tunnin 0.5 kW ottoteholla ja Hetkellinen- COP on 5 ja seisoo tunnin 20 W lepoteholla jolloin saadaan suuruuluokkana kahden tunnin ajan COP johon sisältyy seisonta-ajan sähkön kulutus.

Cop2h= 2500Wh/(500Wh+20Wh)= 4.8

Tästä nähdään että pieni lepoteho pudottaa Cop: a vain 0.2 Cop- yksikköä mutta jos mukana olisi lisäksi 85 W pohjapellin sulatusvastus ja 40 W kompuralämmitin niin tilanne huononisi ... no laskekaa itse. Smiley211007

:cool:
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
Cop2h= 2500Wh/(500Wh+20Wh)= 4.8

Tästä nähdään että pieni lepoteho pudottaa Cop: a vain 0.2 Cop- yksikköä mutta jos mukana olisi lisäksi 85 W pohjapellin sulatusvastus ja 40 W kompuralämmitin niin tilanne huononisi ... no laskekaa itse. Smiley211007

:cool:

Joo, toi on todellakin puhdasta laskemista, siihen ei mittaustuloksia edes tarvita ;D
Eli ton katkokäynnin todellinen vaikutus tarkastelujakson kumulatiiviseen COP jää aivoimeksi...
 

SON

Vakionaama
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

Espejot sanoi:
Joo, toi on todellakin puhdasta laskemista, siihen ei mittaustuloksia edes tarvita ;D
Eli ton katkokäynnin todellinen vaikutus tarkastelujakson kumulatiiviseen COP jää aivoimeksi...

No se Cop:a heikentävä vaikutus on kuitenkin hyvin pieni koska se lepeteho on niin pieni ja kun Het-Cop ponkasee heti käynnistyttyään hyväksi. Oleellistahan tässä oli vetää Espejotti ylös "väärinymmärryksen suosta" ;D
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Hilp MSC-12HRDN1 (valm. Midea) mittauksia 261 m2 ok- talossa. Etelä Suomi.

SON sanoi:
No se Cop:a heikentävä vaikutus on kuitenkin hyvin pieni koska se lepeteho on niin pieni ja kun Het-Cop ponkasee heti käynnistyttyään hyväksi. Oleellistahan tässä oli vetää Espejotti ylös "väärinymmärryksen suosta" ;D

Minun ymmärkseni perustuu vain toisten mittauksiin ja niistä tehtyihin laskelmiin... esim Jantin. Eli en pane pahaksesi jos laajennat ymmärrystäni lisäämällä kaava joka laskee mittausjakson COP ... näin päästään pähkäilemään asiaa ihan todelisuuden pohjalta :-* nyt tää on vain tämmöistä Hitchcockmaista jännitysdraamaa missä katsojaa pidetään jännityksessä loppuun asti ilman että arvoitus ratkeaa ;D
 
Ylös Bottom