Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Y
Yoman
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
maalikon silmin:
Energiaa ei oteta ulko eikä sisäilmasta koska tuuletimet on kiinni. Kompuralle syötetään sähköä ... ööö 5 min ajan mutta tällä ei pitkälle pötkitä. Kaiken järjen mukaan loppuosa sulatukseen tarvitavasta energiasta on olemassa systeemissä itsessään ja se vain uudelleen ohjataa ulkoyksikön kennon sulatukseen... (?)
Koska en tunne kylmätekniikkaa kovin hyvin, yritän varovasti
ottaa kantaa asiaan. Olen samaa mieltä, että lämpöä otetaan vääjäämättä järjestelmästä itsestään sulatuksen aikana. Tämän vuoksihan sisäyksikön luukut menevät kiinni, ettei kylmenevä kenno aiheuta vedon tunnetta ??? Täytyy myös muistaa yksi tärkeä seikka...kompressoriin ajetaan sähköä (=energiaa), mikä ei luonnon lakien mukaan voi hävitä minnekään, vaan muuttaa olomuotoaan. Myös tätä energiaa siirtyy sulatukseen. Sitten on vielä tuo hifistelypuoli. Miten lämpöä siirtyy sulatuksen aikana, mistä ja mihin, onkin jo sitten eri juttu. Hydrauliikkapuolelta tuon pystyisin päättelemään ja perustelemaan, mutta kylmäpuolelta en. Mutta kaiken kaikkiaan sitä energiaa siirretään vähän joka paikasta sulatukseen, näin luonnon lakien perusteella
Oikeudet pidätetään ja vastuusta paetaan.
maalikon silmin:
Energiaa ei oteta ulko eikä sisäilmasta koska tuuletimet on kiinni. Kompuralle syötetään sähköä ... ööö 5 min ajan mutta tällä ei pitkälle pötkitä. Kaiken järjen mukaan loppuosa sulatukseen tarvitavasta energiasta on olemassa systeemissä itsessään ja se vain uudelleen ohjataa ulkoyksikön kennon sulatukseen... (?)
Koska en tunne kylmätekniikkaa kovin hyvin, yritän varovasti
ottaa kantaa asiaan. Olen samaa mieltä, että lämpöä otetaan vääjäämättä järjestelmästä itsestään sulatuksen aikana. Tämän vuoksihan sisäyksikön luukut menevät kiinni, ettei kylmenevä kenno aiheuta vedon tunnetta ??? Täytyy myös muistaa yksi tärkeä seikka...kompressoriin ajetaan sähköä (=energiaa), mikä ei luonnon lakien mukaan voi hävitä minnekään, vaan muuttaa olomuotoaan. Myös tätä energiaa siirtyy sulatukseen. Sitten on vielä tuo hifistelypuoli. Miten lämpöä siirtyy sulatuksen aikana, mistä ja mihin, onkin jo sitten eri juttu. Hydrauliikkapuolelta tuon pystyisin päättelemään ja perustelemaan, mutta kylmäpuolelta en. Mutta kaiken kaikkiaan sitä energiaa siirretään vähän joka paikasta sulatukseen, näin luonnon lakien perusteella Oikeudet pidätetään ja vastuusta paetaan.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Argoni sulatus ottaa verkosta siinä 800W muutaman minuutin (2- ajan, riippuen jäistä. Minkämoinen määrä energiaa sitten päätyy ulkokennoon on hankalampi mitata, mutta COP putoaa hankalimmilla keleillä ( 100% kosteus nollassa ) kokonaisen numeron jos koneesta ottaa suuria tehoja: sulatus lähtee 30min välein ja kenno on siihen mennessä mennyt paksuun töhnään.
Tämä pudotus on mitattu niin, että laitteen antama energia ja laitteen ottama energia on mitattu muutaman sulatusjakson yli. Laitteen sisäilmasta ottamaa energiaa ei ole mukana, koska oravanpyörästä mitattu ilmavirtaus kennon läpi näyttää sulatuksen aikana nollaa. Kyllä kennon vetäminen -20C silti varmaan jotain huomeestakin ottaa, 40C lämpötilaerolla ilma liikkuu itsenseenkin aika hyvin.
Espejot sanoi:
Argoni sulatus ottaa verkosta siinä 800W muutaman minuutin (2-
ajan, riippuen jäistä. Minkämoinen määrä energiaa sitten päätyy ulkokennoon on hankalampi mitata, mutta COP putoaa hankalimmilla keleillä ( 100% kosteus nollassa ) kokonaisen numeron jos koneesta ottaa suuria tehoja: sulatus lähtee 30min välein ja kenno on siihen mennessä mennyt paksuun töhnään. Tämä pudotus on mitattu niin, että laitteen antama energia ja laitteen ottama energia on mitattu muutaman sulatusjakson yli. Laitteen sisäilmasta ottamaa energiaa ei ole mukana, koska oravanpyörästä mitattu ilmavirtaus kennon läpi näyttää sulatuksen aikana nollaa. Kyllä kennon vetäminen -20C silti varmaan jotain huomeestakin ottaa, 40C lämpötilaerolla ilma liikkuu itsenseenkin aika hyvin.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ei liene tarpeenkaan tietää miten lämpö loppujen lopuksi siirtyy ja minne. Sulatuksen energiankulutuksen karkea arviointi onnistunee jos pumpun syötössä on riittävän nopeasti toimiva energiamittari (itselläni 1 pulssi/100Wh eli ei onnistu). Se sähkömäärä joka kuluu sulatuksen alkamisesta siihen kun laite taas alkaa puhaltaa lämmintä (sisäkenno on lämmennyt tarpeeksi) menee kaikki sulatukseen, tavalla tai toisella. Osa siitä menee itse sulatustapahtumaan, osa laitteiston "raudan" lämpösisällön palauttamiseen takaisin sulatusta edeltävään tilaan. Toki vielä sen jälkeenkin kun puhallus alkaa, osa sähköstä menee epäsuorasti sulatukseen, koska järjestelmä ei ole tässä vaiheessa vielä palannut täysin lämmitystilanteen tasapainotilaan. Tämän mittaaminen onkin jo hankalampaa. Sitten on vielä sisätilojen jäähtyminen sulatuksen vaikutuksesta (pakastunut sisäkenno viilentää) joka ei liene kovin merkittävä (?) prosentuaalisesti koko paketissa.
Yoman sanoi:Miten lämpöä siirtyy sulatuksen aikana, mistä ja mihin, onkin jo sitten eri juttu. Hydrauliikkapuolelta tuon pystyisin päättelemään ja perustelemaan, mutta kylmäpuolelta en. Mutta kaiken kaikkiaan sitä energiaa siirretään vähän joka paikasta sulatukseen, näin luonnon lakien perusteella
Ei liene tarpeenkaan tietää miten lämpö loppujen lopuksi siirtyy ja minne. Sulatuksen energiankulutuksen karkea arviointi onnistunee jos pumpun syötössä on riittävän nopeasti toimiva energiamittari (itselläni 1 pulssi/100Wh eli ei onnistu). Se sähkömäärä joka kuluu sulatuksen alkamisesta siihen kun laite taas alkaa puhaltaa lämmintä (sisäkenno on lämmennyt tarpeeksi) menee kaikki sulatukseen, tavalla tai toisella. Osa siitä menee itse sulatustapahtumaan, osa laitteiston "raudan" lämpösisällön palauttamiseen takaisin sulatusta edeltävään tilaan. Toki vielä sen jälkeenkin kun puhallus alkaa, osa sähköstä menee epäsuorasti sulatukseen, koska järjestelmä ei ole tässä vaiheessa vielä palannut täysin lämmitystilanteen tasapainotilaan. Tämän mittaaminen onkin jo hankalampaa. Sitten on vielä sisätilojen jäähtyminen sulatuksen vaikutuksesta (pakastunut sisäkenno viilentää) joka ei liene kovin merkittävä (?) prosentuaalisesti koko paketissa.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ulkoyksikön kenno painaa noin 20kg.
Lämpötilan muutos on yli 20-astetta, koska sulamistapahtuma on nopea =>80Wh
Litran veden sulattamienen => 100Wh
Pohjan sulanapitovastus 90W on päällä vain sulatuksen (10min) aikana => 15Wh
Tästä tulee yhteensä noin =200Wh/sulatustapahtuma.
Sulatustapahtumia vois olla talven aikana 1000kpl?
=> 200kWh/a => 20€/a
Espejot sanoi:
Ulkoyksikön kenno painaa noin 20kg.
Lämpötilan muutos on yli 20-astetta, koska sulamistapahtuma on nopea =>80Wh
Litran veden sulattamienen => 100Wh
Pohjan sulanapitovastus 90W on päällä vain sulatuksen (10min) aikana => 15Wh
Tästä tulee yhteensä noin =200Wh/sulatustapahtuma.
Sulatustapahtumia vois olla talven aikana 1000kpl?
=> 200kWh/a => 20€/a
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Onpas lyhyt talvi. Normaali sulatusväli tällä omalla etelän hetelmällä on noin 40 minuuttia -> pahimmillaan n. 35 sulatusta/vrk eli tonni tulee täyteen kuukaudessa. No ei toki ihan aina noin usein sulata mutta useimmiten.
Tuosta sisäilman viilenemisestä sulatuksen aikana vielä: sen vaikutus varmaan vaihtelee pumppumerkeittäin. Ainakaan näissä vanhemmissa Sanyo-sukuisissa puhalluksen suuntausläppä ei mene kiinniasentoon sulatuksen ajaksi, ja vaikka menisikin niin läppä peittää vain osan puhallusaukosta joten kylmä ilmavirta sieltä tulisi silti. Toisissa taas läppä menee kiinni ja peittää koko puhallusaukon -> konvektiovirtaus estyy -> jäähdytysvaikutus pienempi.
ekis sanoi:Sulatustapahtumia vois olla talven aikana 1000kpl?
=> 200kWh/a => 20€/a
Onpas lyhyt talvi.
Normaali sulatusväli tällä omalla etelän hetelmällä on noin 40 minuuttia -> pahimmillaan n. 35 sulatusta/vrk eli tonni tulee täyteen kuukaudessa. No ei toki ihan aina noin usein sulata mutta useimmiten.Tuosta sisäilman viilenemisestä sulatuksen aikana vielä: sen vaikutus varmaan vaihtelee pumppumerkeittäin. Ainakaan näissä vanhemmissa Sanyo-sukuisissa puhalluksen suuntausläppä ei mene kiinniasentoon sulatuksen ajaksi, ja vaikka menisikin niin läppä peittää vain osan puhallusaukosta joten kylmä ilmavirta sieltä tulisi silti. Toisissa taas läppä menee kiinni ja peittää koko puhallusaukon -> konvektiovirtaus estyy -> jäähdytysvaikutus pienempi.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Hämmennänpä vielä vähän tätä soppaa. Itselläni on Sanyon pumppu, eikä siinä sulatuksen aikana sisäyksikkö kylmene, ei kyllä pyöri puhallinkaan. Eikä ole ulkoyksikön pohjan lämmitysvastustakaan, eikä ole sitä tarvinnut. En tiedä millä lämmöllä se ulkoyksikön sulattaa, mutta hyvin on 7 vuotta sulattanut.
Hämmennänpä vielä vähän tätä soppaa. Itselläni on Sanyon pumppu, eikä siinä sulatuksen aikana sisäyksikkö kylmene, ei kyllä pyöri puhallinkaan. Eikä ole ulkoyksikön pohjan lämmitysvastustakaan, eikä ole sitä tarvinnut. En tiedä millä lämmöllä se ulkoyksikön sulattaa, mutta hyvin on 7 vuotta sulattanut.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ajattelen asiaa kahdelta kantilta 1) sulatustaphtuma ja sen energiantarve 2) sulatustiheys ( l. sulatuksen älykkyys)
Nyt näyttää silti että itse sulatutapahtuma ei vie kovinkaan paljon energiaa ... toki alustava hajonta on kova ... sinun 800W ekkiksen 200W.
Lisäksi näyttää siltä että pääosa sulatuksen vaatimasta energiasta tehdään kompuralla eli yli kahden hyötysuhteella. Ehkä suunnitelun pakkuja kannattaisi lisätä sulatuksen ohjaukseen eikä niinkään itse sulatustapahtumaan.
VesA sanoi:Espejot sanoi:
Argoni sulatus ottaa verkosta siinä 800W muutaman minuutin (2-
Tämä pudotus on mitattu niin, että laitteen antama energia ja laitteen ottama energia on mitattu muutaman sulatusjakson yli. Laitteen sisäilmasta ottamaa energiaa ei ole mukana, koska oravanpyörästä mitattu ilmavirtaus kennon läpi näyttää sulatuksen aikana nollaa. Kyllä kennon vetäminen -20C silti varmaan jotain huomeestakin ottaa, 40C lämpötilaerolla ilma liikkuu itsenseenkin aika hyvin.
Ajattelen asiaa kahdelta kantilta 1) sulatustaphtuma ja sen energiantarve 2) sulatustiheys ( l. sulatuksen älykkyys)
Nyt näyttää silti että itse sulatutapahtuma ei vie kovinkaan paljon energiaa ... toki alustava hajonta on kova ... sinun 800W ekkiksen 200W.
Lisäksi näyttää siltä että pääosa sulatuksen vaatimasta energiasta tehdään kompuralla eli yli kahden hyötysuhteella. Ehkä suunnitelun pakkuja kannattaisi lisätä sulatuksen ohjaukseen eikä niinkään itse sulatustapahtumaan.
Y
Yoman
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Pitäisi edelleenkin jotenkin pystyä siis arvioimaan tuon kuumaputkisulatuksen energiankulutus vs perinteinen sulatustapahtuma. Jotenkin tuntuisi, että suurin hyöty tulee siitä, että kone ei pysähtele?
tet sanoi:Yoman sanoi:Miten lämpöä siirtyy sulatuksen aikana, mistä ja mihin, onkin jo sitten eri juttu. Hydrauliikkapuolelta tuon pystyisin päättelemään ja perustelemaan, mutta kylmäpuolelta en. Mutta kaiken kaikkiaan sitä energiaa siirretään vähän joka paikasta sulatukseen, näin luonnon lakien perusteella
Ei liene tarpeenkaan tietää miten lämpö loppujen lopuksi siirtyy ja minne. Sulatuksen energiankulutuksen karkea arviointi onnistunee jos pumpun syötössä on riittävän nopeasti toimiva energiamittari (itselläni 1 pulssi/100Wh eli ei onnistu). Se sähkömäärä joka kuluu sulatuksen alkamisesta siihen kun laite taas alkaa puhaltaa lämmintä (sisäkenno on lämmennyt tarpeeksi) menee kaikki sulatukseen, tavalla tai toisella. Osa siitä menee itse sulatustapahtumaan, osa laitteiston "raudan" lämpösisällön palauttamiseen takaisin sulatusta edeltävään tilaan. Toki vielä sen jälkeenkin kun puhallus alkaa, osa sähköstä menee epäsuorasti sulatukseen, koska järjestelmä ei ole tässä vaiheessa vielä palannut täysin lämmitystilanteen tasapainotilaan. Tämän mittaaminen onkin jo hankalampaa. Sitten on vielä sisätilojen jäähtyminen sulatuksen vaikutuksesta (pakastunut sisäkenno viilentää) joka ei liene kovin merkittävä (?) prosentuaalisesti koko paketissa.
Pitäisi edelleenkin jotenkin pystyä siis arvioimaan tuon kuumaputkisulatuksen energiankulutus vs perinteinen sulatustapahtuma. Jotenkin tuntuisi, että suurin hyöty tulee siitä, että kone ei pysähtele?
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Oma arvio on tuo 200Wh, joka vaaditaan 1kg jään sulattamiseen 20kg kennosta.
Sulatuksen aikana voidaan toki ottaa verkosta paljonkin tehoa.
Oikeastaan mitä enemmän tehoa otetaan sitä nopeampi sulatus.
Jos tuo 200Wh tehdään kompuralla niinkuin espejot tuossa kirjoitti COP2:lla se puolittuu = 100Wh
FD25:sen sulatusväli on yleensä ~2h
Espejot sanoi:
Oma arvio on tuo 200Wh, joka vaaditaan 1kg jään sulattamiseen 20kg kennosta.
Sulatuksen aikana voidaan toki ottaa verkosta paljonkin tehoa.
Oikeastaan mitä enemmän tehoa otetaan sitä nopeampi sulatus.
Jos tuo 200Wh tehdään kompuralla niinkuin espejot tuossa kirjoitti COP2:lla se puolittuu = 100Wh
FD25:sen sulatusväli on yleensä ~2h
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ei pelkkä sulatusaika ja sulatustiheys kerro paljon energiaa menee sulatukseen.
Pitää tietää myös kennonpaino ja jäänmassa.
Jos sulatus tapahtuu siten, että kennossa ei ole jäätä lainkaan kenno lämpenee enemmän ja tämä lämpö saadaan ainakin osittain talteen kun pumppu lähtee taas lämmittämään? Suurin hukkaan menevä energia menee käytännössä tuon jään sulattamiseen, muu energia jää kennoon?
Lähteekö ulkoyksikön puhallin heti sulatuksen jälkeen pyörimään? Vai vasta tietyn ajan kuluttua?
tet sanoi:Onpas lyhyt talvi.ekis sanoi:Sulatustapahtumia vois olla talven aikana 1000kpl?
=> 200kWh/a => 20€/a
Ei pelkkä sulatusaika ja sulatustiheys kerro paljon energiaa menee sulatukseen.
Pitää tietää myös kennonpaino ja jäänmassa.
Jos sulatus tapahtuu siten, että kennossa ei ole jäätä lainkaan kenno lämpenee enemmän ja tämä lämpö saadaan ainakin osittain talteen kun pumppu lähtee taas lämmittämään? Suurin hukkaan menevä energia menee käytännössä tuon jään sulattamiseen, muu energia jää kennoon?
Lähteekö ulkoyksikön puhallin heti sulatuksen jälkeen pyörimään? Vai vasta tietyn ajan kuluttua?
Tois puol jokke
Vakionaama
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
pitikö tuo hitacci sitä korinaa sulattaessa kuten useimmat muut tekee? vai onko hiljainen ns. makuuhuonemalli?
pitikö tuo hitacci sitä korinaa sulattaessa kuten useimmat muut tekee? vai onko hiljainen ns. makuuhuonemalli?
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Mittausten mukaan tuo Argo ottaa varsinaisen sulatuksen aikana verkosta 20-100Wh. Erilämpöisten metallinpalojen energiaa taidetaan pumppailla osittain eestaas, kaikki ei mene harakalle.
Ulkoyksikön kenno hukkaa aika tehokkaasti lämpöä vaikkei potkuri pyörisikään, nuo Argot ajelevat sopivilla keleillä potkuri pysäytettynä jos kennon teho riittää sellaisenaan.
Suurin hukka on silti kyllä sulatuksen aikana menetetty tuotto, seuraavaksi tulee sulatukseen kulutettu sähkö. Ja sitten joku hetki vähän huonoa toimintaa ennenkuin laite stabiloituu... ei näitä valitettavasti voi laskea tieteellisesti jääpaloista, senverran summittain vehkeet pelaavat.
ekis sanoi:
Mittausten mukaan tuo Argo ottaa varsinaisen sulatuksen aikana verkosta 20-100Wh. Erilämpöisten metallinpalojen energiaa taidetaan pumppailla osittain eestaas, kaikki ei mene harakalle.
Ulkoyksikön kenno hukkaa aika tehokkaasti lämpöä vaikkei potkuri pyörisikään, nuo Argot ajelevat sopivilla keleillä potkuri pysäytettynä jos kennon teho riittää sellaisenaan.
Suurin hukka on silti kyllä sulatuksen aikana menetetty tuotto, seuraavaksi tulee sulatukseen kulutettu sähkö. Ja sitten joku hetki vähän huonoa toimintaa ennenkuin laite stabiloituu... ei näitä valitettavasti voi laskea tieteellisesti jääpaloista, senverran summittain vehkeet pelaavat.
- Keskustelun aloittaja
- #54
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Sulatuksen jälkeen lähtee ulkoyksikön puhallin pyörimään. Tämä ulkoyksikön kennon kuivaus kestää 30s jonka jälkeen kompressori käynnistyy.
=> Kyllä lähes kaikki ulkoyksikön kennoon pumpatusta lämmöstä menee harkoille.
Pitää muistaa että ulkoilmastahan ei saada tipaakaan energiaa irti ennen kuin ulkoyksikön kenno on taas ulkoilmaa kylmempi.
Tuolta mun loggausketjustani löytyy energiamittauksia sulatusjakson aikana verkkosta otettusta energiasta.
Sulatuksen jälkeen lähtee ulkoyksikön puhallin pyörimään. Tämä ulkoyksikön kennon kuivaus kestää 30s jonka jälkeen kompressori käynnistyy.
=> Kyllä lähes kaikki ulkoyksikön kennoon pumpatusta lämmöstä menee harkoille.
Pitää muistaa että ulkoilmastahan ei saada tipaakaan energiaa irti ennen kuin ulkoyksikön kenno on taas ulkoilmaa kylmempi.
Tuolta mun loggausketjustani löytyy energiamittauksia sulatusjakson aikana verkkosta otettusta energiasta.
V
vth-kylmä
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Ei tähän ehkä kannattaisi yrittää vastata, mutta teepä sellainen ajatuskoe, että asennat sisäyksikön saunaan, laitat saunan lämpiämään ja upotat termostaatin anturin jääpalalasiin (vaikka grogi-sellaiseen) -- jotta kone suostuu käymään lämmitysmoodissa. Pysyyköhän kompressorin lämpötila ennallaan, laskee vai nousee?
Vastaavasti, jos asetat sisäyksikön jäähdytyskellariiin ja lämmität vastaavasti anturia (jotta teho pysyy kurissa)? Miten käy kompressorin lämpötilalle?
Pienemmällä vaihteluvälillä muutokset ovat pienempiä, mutta kumminkin samasuuntaisia, kuin edellä. Voit myös kokeilla suoraan viemällä pakastimen lämpimään saunaan vs. kylmäkellariin ja kokeilla kompressorin lämpötilaa eri tilanteissa (asetelmahan on prikulleen sama).
[/quote]jos sisäyksikkö on saunassa (kuumassa) ja lämmitys päällä jolloin kylmäaineen pitäisi siellä lauhtua eli kuuma neste/kaasu menne ulos paisuntaventtilin/kapillaarin kautta höyrystimeen josta kylmä imukaasu jatkaa kompressorille .Tässä tapauksessa ulkoilman lämpötilalla
on merkitystä kompressorin lämpötilaan huomaa ulkoyksikön tilavuus on kaksikertaa suurempi kuin sisäyksikön.
vastaus kellari olosuhteissa on myös ulkoyksikön ympäristön lämpötilaalla merkitystä.
nämä sinun esimerkit ovat kaukaa haettuja.Huomaan ettet tiedä kylmäkierrosta ja kylmätekniikasta paljon.jos ulkoyksikköä aletaan lämmittämään ei se kaasu mene suoraan kompressorille.
Ei tähän ehkä kannattaisi yrittää vastata, mutta teepä sellainen ajatuskoe, että asennat sisäyksikön saunaan, laitat saunan lämpiämään ja upotat termostaatin anturin jääpalalasiin (vaikka grogi-sellaiseen) -- jotta kone suostuu käymään lämmitysmoodissa. Pysyyköhän kompressorin lämpötila ennallaan, laskee vai nousee?
Vastaavasti, jos asetat sisäyksikön jäähdytyskellariiin ja lämmität vastaavasti anturia (jotta teho pysyy kurissa)? Miten käy kompressorin lämpötilalle?
Pienemmällä vaihteluvälillä muutokset ovat pienempiä, mutta kumminkin samasuuntaisia, kuin edellä. Voit myös kokeilla suoraan viemällä pakastimen lämpimään saunaan vs. kylmäkellariin ja kokeilla kompressorin lämpötilaa eri tilanteissa (asetelmahan on prikulleen sama).
[/quote]jos sisäyksikkö on saunassa (kuumassa) ja lämmitys päällä jolloin kylmäaineen pitäisi siellä lauhtua eli kuuma neste/kaasu menne ulos paisuntaventtilin/kapillaarin kautta höyrystimeen josta kylmä imukaasu jatkaa kompressorille .Tässä tapauksessa ulkoilman lämpötilalla
on merkitystä kompressorin lämpötilaan huomaa ulkoyksikön tilavuus on kaksikertaa suurempi kuin sisäyksikön.
vastaus kellari olosuhteissa on myös ulkoyksikön ympäristön lämpötilaalla merkitystä.
nämä sinun esimerkit ovat kaukaa haettuja.Huomaan ettet tiedä kylmäkierrosta ja kylmätekniikasta paljon.jos ulkoyksikköä aletaan lämmittämään ei se kaasu mene suoraan kompressorille.
T
teukka
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Olen joskus kommentoinut tuolla sulatuskuvalla näitä ikuisia sulatusjuttuja. Laitteet tietekin kehittyvät, mutta tuossa on kuitenkin selkeästi mitattu sulatustapahtuma. Mittaus tapahtunut noin sekunnin välein.
Punainen on ottoteho (kW) ja asteikko vasemmalla. Vaaka-akseli on sekunteja. Siitä voi kukin arvioida sulatukseen käytetyn energian.
Olen joskus kommentoinut tuolla sulatuskuvalla näitä ikuisia sulatusjuttuja. Laitteet tietekin kehittyvät, mutta tuossa on kuitenkin selkeästi mitattu sulatustapahtuma. Mittaus tapahtunut noin sekunnin välein.
Punainen on ottoteho (kW) ja asteikko vasemmalla. Vaaka-akseli on sekunteja. Siitä voi kukin arvioida sulatukseen käytetyn energian.
Liitteet
T
teukka
Vieras
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Niinhän se näyttää (100 Wh). Lisäksi kompura näyttää pysähtyvän varsinaisen sulatuksen alussa ja lopussa. Varsinainen sulatusjakso näyttää olevan kompuran kannalta lyhyempi kuin varsinaisen toiminnan eli sisäpuhallluksen kannalta. Sisäpuhaltimen pysähtymistä ja käynnistymistä ei kuvasta voi tarkkaan tietää - pitää vain arvailla. Ulkopuhalluksen vaiheet näkyvät.
Niinhän se näyttää (100 Wh). Lisäksi kompura näyttää pysähtyvän varsinaisen sulatuksen alussa ja lopussa. Varsinainen sulatusjakso näyttää olevan kompuran kannalta lyhyempi kuin varsinaisen toiminnan eli sisäpuhallluksen kannalta. Sisäpuhaltimen pysähtymistä ja käynnistymistä ei kuvasta voi tarkkaan tietää - pitää vain arvailla. Ulkopuhalluksen vaiheet näkyvät.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Mikä Sanyo-malli on kyseessä? :-\ Mallissa 96EHDXN ei sisäyksikkö kylmene koska se kierrättää suoraan kompurasta kaasua takaisin höyrystimelle. Se vaan ei tainnut olla markkinoilla vielä 2003, ostin oman pumppuni kesällä 2006 ja tuota EHDXN-mallia ruvettiin mainostamaan mielestäni vasta sen jälkeen.
kohanon sanoi:
Mikä Sanyo-malli on kyseessä? :-\ Mallissa 96EHDXN ei sisäyksikkö kylmene koska se kierrättää suoraan kompurasta kaasua takaisin höyrystimelle. Se vaan ei tainnut olla markkinoilla vielä 2003, ostin oman pumppuni kesällä 2006 ja tuota EHDXN-mallia ruvettiin mainostamaan mielestäni vasta sen jälkeen.
- Keskustelun aloittaja
- #62
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Kyseessä on (ns. Shiki Sai Kan -mallit) SAP-K/CRV94EHDXN ja SAP-K/CRV124EHDXN mallit.
Uudemmissa 96 malleissa (Mini Shiki Sai Kan) ei tietääkseni ole tuota käytössä. Ei ole ainakaan mainostettu.
tet sanoi:
Kyseessä on (ns. Shiki Sai Kan -mallit) SAP-K/CRV94EHDXN ja SAP-K/CRV124EHDXN mallit.
Uudemmissa 96 malleissa (Mini Shiki Sai Kan) ei tietääkseni ole tuota käytössä. Ei ole ainakaan mainostettu.
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
:-[ Ääh, muisti teki tepposet. Juurikin noista 94-malleista oli kyse eikä 96.
Service manuaalin kaaviosta päätellen myös 91EH-mallissa oli tuo sama systeemi kuin 94/124-malleissa (ks. liite,mankkuventtiili kompuran ja ulkokennon välissä). Sehän onkin jo foorumilla todettu, että tuo 91EH oli aikaansa edellä.
janti sanoi:Kyseessä on (ns. Shiki Sai Kan -mallit) SAP-K/CRV94EHDXN ja SAP-K/CRV124EHDXN mallit.
Uudemmissa 96 malleissa (Mini Shiki Sai Kan) ei tietääkseni ole tuota käytössä. Ei ole ainakaan mainostettu.
:-[ Ääh, muisti teki tepposet. Juurikin noista 94-malleista oli kyse eikä 96.
kohanon sanoi:
Service manuaalin kaaviosta päätellen myös 91EH-mallissa oli tuo sama systeemi kuin 94/124-malleissa (ks. liite,mankkuventtiili kompuran ja ulkokennon välissä). Sehän onkin jo foorumilla todettu, että tuo 91EH oli aikaansa edellä.
Liitteet
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Teukalla on melkein samanlainen vekotin kuin minulla. Löysin tämmöisen kuvan:
teukka sanoi:Olen joskus kommentoinut tuolla sulatuskuvalla näitä ikuisia sulatusjuttuja. Laitteet tietekin kehittyvät, mutta tuossa on kuitenkin selkeästi mitattu sulatustapahtuma. Mittaus tapahtunut noin sekunnin välein.
Punainen on ottoteho (kW) ja asteikko vasemmalla. Vaaka-akseli on sekunteja. Siitä voi kukin arvioida sulatukseen käytetyn energian.
Teukalla on melkein samanlainen vekotin kuin minulla. Löysin tämmöisen kuvan:
Liitteet
Vs: Hitachi Premium ja kuumaputkisulatus
Kun muuten tuota 91EH:n kaaviota katselee, tulee väistämättä mieleen, että sulatusventtiilin avautuessa kaikki höyrystimessä oleva nestemäinen kylmäaine pärskytetään kompressoriin, ellei EEV:tä sitten kierretä aivan kiinni jonkin verran ennen tätä (jolloin höyrystin voidaan pumpata kuivaksi). Joka tapauksessa sisäyksikössä oleva neste ryöpsähtää väärinpäin tätä huomattavasti kylmempään höyrystimeen kuumakaasun seassa, kun venttiili avataan (en näe mitään suuntaventtiileitä, eikä tämä onnistu ilman lisämagneettiventtiileitä, jos kone kerran sopii sekä jäähdytykseen että lämmitykseen, kuten kaavio vihjaa).
Kuinkahan tämä puoli on ratkaistu käytännössä? Jos nimittäin nestettä pääsee huomattavasti kompressoriin, sulatusenergia tulee sitten alkuun lähes kokonaan tämän jäähdyttämisestä (eli kyseessä on pumppukiertoinen Heat Pipe), kunnes kompressori on jäähtynyt höyrystimen lämpötilaan.
Kun muuten tuota 91EH:n kaaviota katselee, tulee väistämättä mieleen, että sulatusventtiilin avautuessa kaikki höyrystimessä oleva nestemäinen kylmäaine pärskytetään kompressoriin, ellei EEV:tä sitten kierretä aivan kiinni jonkin verran ennen tätä (jolloin höyrystin voidaan pumpata kuivaksi). Joka tapauksessa sisäyksikössä oleva neste ryöpsähtää väärinpäin tätä huomattavasti kylmempään höyrystimeen kuumakaasun seassa, kun venttiili avataan (en näe mitään suuntaventtiileitä, eikä tämä onnistu ilman lisämagneettiventtiileitä, jos kone kerran sopii sekä jäähdytykseen että lämmitykseen, kuten kaavio vihjaa).
Kuinkahan tämä puoli on ratkaistu käytännössä? Jos nimittäin nestettä pääsee huomattavasti kompressoriin, sulatusenergia tulee sitten alkuun lähes kokonaan tämän jäähdyttämisestä (eli kyseessä on pumppukiertoinen Heat Pipe), kunnes kompressori on jäähtynyt höyrystimen lämpötilaan.
