Hitsaaminen

[Espejot]

Laitetaan pystyyn keskutelua hitsaamisesta, vieläpä asumisen ja rakentamisen puolelle.


Kävin joskus vuonna 16 luokkia hitsaamassa ja nyt menin uudestaan. Ajautuksen tig-luokat ja jos aikaa jää niin kaasulle sama homma. Huomasin kursislla että vanhoista taidoista on jotakin jäljellä. Ja sitten, onko täällä kohtalotovereita eli hitsauksesta kiinnostunmnieta? Hitsaussauman analysointi on kohtuullisen mielenkiintoista puuhaa jos tykkää luonnontieteistä.

 

[jmaja]

Aloin hitsaamaan kaasulla joskus n. 10 vuotiaana. Tuli tehtyä mm. 16" Joposta 26" "maastopyörä" 70-luvun lopulla ja rantakärry jollalle 80-luvulla. Tuskin tuli luokkalaatua. Jopon jatketut haarukat piti hitsata uudelleen monta kertaa ja tuossa rantakäyrryssä oli kolmion muotoon hitsattu vahvike neliöprofiilista. Jäähtyessä aina repesi yksi sauma.

18-v sitten tietysti pääsi autoa hitsaamaan, jotta sai katsastettua.

Tuli pitkä tauko ja kaasupullot ruostuivat pihalla tarkistamittomina ja tyhjinä. Vajaat 10 v sitten autoon tuli taas hitsaustarvetta. Harjoittelin vähän kaverin MIGillä ja ostin oman MIGin, joka tosin tuli ilman kaasupulloa ja täytelangalla. No saihan silläkin hitsattua ja pullo on jäänyt ostamatta. Paria eri autoa on tullut tuolla hitsattua, ei muuta.

Aikamoista kohellusta lähinnä ollut tuo, kun pihalla vaikeissa asennossa yrittää jotain saada aikaan. Välillä tulee ihan siistiä saumaa ja välillä reikiä tai kauhean näköistä kuraa. No saahan siitäkin rälläkällä siistiä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nykyisellään on mahdollisuus vain puikkohitsaukseen. TIGiä olen myös käyttänyt mutta nämä kaikki missä näitä suojakaasuja tarvitaan, ovat satunnaiselle harrastajalle vähän vaikeita.

 

[pökö]

Aika paljon tuli hitsattua nuorempana MIG,TIG,puikko menetelmillä. Työnkuva vuosien varrella muuttui ja hitsaukset jäi.
Kotoa löytyy kempin kannettava hitsikone kaukosäätimellä ja esabin mig.
Se pitää todeta että tuntuma katoaa kun on pitkiä taukoja, se kyllä palautuu aika nopeasti.

 

[jmaja]

mutta nämä kaikki missä näitä suojakaasuja tarvitaan

Tarkoitatko pullojen täyttöjä ja tarkistuksia? MIGiin ilmeisesti saisi palosammuttimesta väsättyä tuohon käyttöön edukkaan vaihtoehdon.

 

[Hempuli]

Mökin puikkomuuntajan laitoin eilen lihoiksi. Otin kaapelit talteen ja muuntaja menee kierrätykseen. Sillä tuli tehtyä soutupaatille kevyt traileri. On pysynyt kasassa monta vuotta,

Kotosalla on myös vanha puikkomuuntaja. Alle 2 mm rautaa en sillä saa yhteen liitettyä, mutta paksummat menee jotenkin, ellei jälki ole kenenkään nähtävissä. Lähinnä tuo on hätävara, jos pitää liimata rautaa yhteen.

Omaa työtä en sanoisi hitsaamiseksi. Sauma on sen näköistä kuraa, jossa määrä korvaa laadun. Nykyisin on helpompaa käydä hakemassa marketissa pullot ja viedä kamat siskonpoikien luokse parin kempin viereen.

 

[kotte]

Itseänikin on hitsauskipinä purrut, mutta harrastelupohjalta on jäänyt aina harmittamaan osaamiseen puute. Kaasuhitsaus on jäänyt vähiin, kun ei ole koskaan ollut asetyleenipulloa (propaanilla ja MAPP-tyylisillä kaasuilla on tullut kokeilluksi kovajuoton ohella ja jonkinmoisella tuurilla on onnistunutkin). MIG/MAGia tulee käytetyksi melko usein (rauta ja haponkestävät) ja puikoilla samaten paksumpia. TIGiä olen yrittänyt opiskella noille samoille materiaaleille ja lisäksi alumiinille.

 

[kotte]

Tarkoitatko pullojen täyttöjä ja tarkistuksia? MIGiin ilmeisesti saisi palosammuttimesta väsättyä tuohon käyttöön edukkaan vaihtoehdon.

Nykyisin suojakaasuja saa melko yksinkertaisesti samalla periaatteella kuin nestekaasua, eli ostetaan täysi pullo kaupasta ja uuden täyden saa kaupasta tilalle, kun palauttaa vanhan. Katsastuksista ei tarvitse huolehtia, vaan kuuluu täytön hintaan. Ovathan nuo täytöt aika arvoikkaita. Itse olen pitänyt vain argonia ja hiilidioksidia, vaikkakin happea ja jotakin rosterille parempaa suojakaasua kuin argon on tehnyt välillä mieli.

 

[iqo]

Työn puolesta hitsausasiat myös täällä jonkin verran tuttuja. Ei niinkään itse hitsaamisen, vaan laadunvalvonnan, standardien ja suunnittelun osalta. "Haaveena" ollut jonkinlaisen hitsausinsinööritutkinnon (IWE/IWT) suorittaminen, jos joskus olisi ylimääräistä aikaa ja jaksamista.

Hitsaus on toden totta siitä mielenkiintoinen laji, että toteutus ja ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Metallurgia menee ilmiöiden tutkimisessa ja selittämisessä atomitasolle asti ja on melko haastavaa opeteltavaa esim. peruskoulun kemian ja fysiikan taidoilla. Usein ei myös ymmärretä sitä, millaiset seuraukset hitsausvirheillä voi olla.

 

[pökö]

Puuilosta saa kaikensorttista pulloa

 

[jmaja]

Miten paljon MIGillä kaasua kuluu? Käyttö kun on ollut kovin vähäistä mulla ja tosiaan vain täytelankaa toistaiseksi. Taitaa olla siinäkin edelleen käytössä se laitteen mukana tullut rulla.

 

[kotte]

Miten paljon MIGillä kaasua kuluu? Käyttö kun on ollut kovin vähäistä mulla ja tosiaan vain täytelankaa toistaiseksi. Taitaa olla siinäkin edelleen käytössä se laitteen mukana tullut rulla.

Varmaan sitten suojakaasupullokin riittää elinikäksi. Aika monta tuntia saa hitsata yhtä mittaa ennen kuin pullo tyhjenee, mutta arvio on näppituntumalta. Painemittarista näkee, paljonko on jäljellä.

 

[Espejot]

Työn puolesta hitsausasiat myös täällä jonkin verran tuttuja. Ei niinkään itse hitsaamisen, vaan laadunvalvonnan, standardien ja suunnittelun osalta. "Haaveena" ollut jonkinlaisen hitsausinsinööritutkinnon (IWE/IWT) suorittaminen, jos joskus olisi ylimääräistä aikaa ja jaksamista.

Hitsaus on toden totta siitä mielenkiintoinen laji, että toteutus ja ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Metallurgia menee ilmiöiden tutkimisessa ja selittämisessä atomitasolle asti ja on melko haastavaa opeteltavaa esim. peruskoulun kemian ja fysiikan taidoilla. Usein ei myös ymmärretä sitä, millaiset seuraukset hitsausvirheillä voi olla.

Olen nyt tahkonut TIG:llä muutaman viikon mustaa putkea reilun 3mm seinämäpaksuudella. Ei ole suurta ongelmaa saada siistiä jälkeä mutta sisäpuolisen sauman saaminen hyväksi on hankalaa, tai vaati aika paljon kokeilua koska valmiita asetuksia ei ole antaa. Ongelma on miten saada klo kuuteen sisäpuolinen palko ja klo 12 palko niin että ei roiku kohtuuttoman paljon. Olen nyt kokeillut eri lisäainepaksuuksia (1,6-3mm) ja rakoa (1,6-2,4mm) ilman viistettä ja viisteen kanssa ja tullut siihen tulokseen että kun noi saa kondikseen niin lisäaineen syöttä suoraan juureen on se ratkaisun avain. Opetaja oli sitä mieltä että kaksi ratkaisua... juuripalko erikseen tai sitten yhdellä palolla agresiivinen lisäaineen syöttö.

 

[kotte]

Olen nyt kokeillut eri lisäainepaksuuksia (1,6-3mm) ja rakoa (1,6-2,4mm) ilman viistettä ja viisteen kanssa ja tullut siihen tulokseen että kun noi saa kondikseen niin lisäaineen syöttä suoraan juureen on se ratkaisun avain.

Siis viistettyyn vaihtoehtoonko viittaat? Tuntuu vaikelta uskoa, että voisi saada toimimaan ilman viistettä. Opettajan kaksipalkoinen ratkaisu vaikuttaa uskottavalta ilman jonglöörin taitoja. Itse on osaa tuota kunnolla.

 

[jmaja]

Painemittarista näkee, paljonko on jäljellä.

Ei kai CO2:sta?

 

[Espejot]

Siis viistettyyn vaihtoehtoonko viittaat? Tuntuu vaikelta uskoa, että voisi saada toimimaan ilman viistettä. Opettajan kaksipalkoinen ratkaisu vaikuttaa uskottavalta ilman jonglöörin taitoja. Itse on osaa tuota kunnolla.

Viittaan että seinämä viistetään esim 30asteen viisteellä. Itse käytän lisäksi rakoa. Edellisellä keralla tein monipalko kokeen mutta putken seinämä oli paksumpi. Nyt kokeillaan yskipalko tekniikkaa. Viiste helpottaa lisäaineen syöttämistä juureen tilanteessa missä lisäaine on aavistuksen ohkaisempi kuin rako. Syötän lisäainetta niin että lisäaine on hieman putken sisäpuolella. Olen kokeillut myös läpi syöttämistä juuripalon kohdalla mutta syöttäminen on vaikeampaa.

 

[kotte]

Ei kai CO2:sta?

Ei todellakaan, mutta pullon voi punnita. CO₂ vielä riittää paljon pitemmälle kuin muut suojakaasut juuri nestemäisen olomuodon takia. Sellaisella hiilihappojuoma-automaatin pikkupullollakin pärjää hitsauksessa ties kuinka kauan (en siis viittaa sentään sifonipulloon).

 

[kotte]

Itse käutän lisäksi rakoa.

Tuota hiukan aprikoin. TIGillähän voisi juuripalon tehdä kokonaan ilman lisäainettakin, kun työntää raon kiinni ja käyttää ulkopuolelta avarampaa viistettä. Tuolla tavoin uskoisi sisäpuolen muodostuvan sileimmäksi.

Noita ei ole tullut kokeilluksi, kun pitäisi tutkia ja harjoitella perusteellisesti ennen kuin edes yrittää varsinaisiin projektikohteisiin.

 

[pökö]

Opetaja oli sitä mieltä että kaksi ratkaisua... juuripalko erikseen tai sitten yhdellä palolla agresiivinen lisäaineen syöttö.

Työkseen hitsaavat tekevät tuon yhdellä palolla noilla seinämävahvuuksilla.

 

[Espejot]

Työkseen hitsaavat tekevät tuon yhdellä palolla noilla seinämävahvuuksilla.

Juu, näin on. Opetaja sanoi että toi on hankala paksuus, siinä rajalla. Tosin mustalle putkelle harvemmin tarvitaan luokkia ja jos tarvitaan niin silloin kyse on isomista paineista kuin mitä talotekniikassa tarvitaan ja seinät on paksumpia. TIG on mustalle putkelle lähinnä saneerauksissa (paloturvallisuus) tai konehuoneissa (yksi kone kaikkiin hommiin lämmitys/viilennys).

Tuota hiukan aprikoin. TIGillähän voisi juuripalon tehdä kokonaan ilman lisäainettakin, kun työntää raon kiinni ja käyttää ulkopuolelta avarampaa viistettä. Tuolla tavoin uskoisi sisäpuolen muodostuvan sileimmäksi.

Tässä onkin se ongelma... sileä pinta on virhealtis ja siksi sinne haetaan 1-2mm palkoa myös sisäpuolelle (musta putki). Minäkin. Palon paksuudelle on kaava (suoran yhtälö) joka muuttuu palon leveyden funktiona. Mitä leveämpi sauma niin sitä paksumpi palko vaaditaan.

 

[kotte]

Tässä onkin se ongelma... sileä pinta on virhealtis ja siksi sinne haetaan 1-2mm palkoa myös sisäpuolelle (musta putki).

Ideaalinen luokkahitsausnormit täyttävä putkiliitos on toki oma kategoriansa, mutta aika usein näkee kaukolämpöputkien hitsaajien toimivan niin, että leikaavat putken yläpuolelle loven toiseen putkeen tai jopa molempiin, jotta pääsevät hitsaamaan juuren putken alaosalle ulkoreunaan sisäpuolelta käsin ja hitsaus muuttuu pysty- ja jalkohitsauksen yhdistelmäksi. Vähäkaliberisille putkille tuo ei tietenkään ole käytännöllinen vaihtoehto.

 

[Adamooppeli]

Satunnaisesti nuorempana auto korjatessa vähän hitsannut halvalla Migillä. Hitsauskärpänen puraisi melkoisesti kesällä ja harkitsin vakavasti Esab Rebel EMP 205ic AC/DC laitteen hankintaa. Toistaiseksi Esab vielä kaupassa. Viimeisin kaasuhitsaus taisi olla kesällä kun vaihdoin yhdelle asukkaalle F370:een paisarin, kuivaimen ja matalapuolen pressostaatin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tarkoitatko pullojen täyttöjä ja tarkistuksia? MIGiin ilmeisesti saisi palosammuttimesta väsättyä tuohon käyttöön edukkaan vaihtoehdon.

No tavallaan koko tätä kaasuekosysteemiä.

Puikkokoneet eivät ole kalliita, säilyvät kylmässä ja ovat toimintavarmoja ja niillä voi hitsata eri aineita. Puikkojakin jo on runsaasti monenlaisia. Rauta- ja rosteripuikot myös säilyvät maailman tappiin. Puikko on oikeastaan aika korvaamaton, koska se on kuitenkin kohtuullisen nopea isompaankin hitsaukseen ja vaihtoehdoista paras paksuille raudoille - niin rosterille kuin mustallekin. Jopa peltiäkin voi joskus hitsata puikolla, jos taakse on mahdollista laittaa sauman tueksi esim. paksumpi rauta. Alumiini tai messinkikisko vielä parempi, kun ei tartu kiinni.

MIG ei ole kovin kiinnostava, koska se soveltuu hyvin lähinnä pellille ja sitä pellin hitsuuta nyt ei oikein ole. Paksumpiin rautoihin puikko on erittäin hyvä ja sauma myös tartuu ja tulee luja. MIGillä voi epäonnistuakin eli se nätti sauma ei välttämättä ole paksussa raudassa kiinni juuri mitenkään ja langan vaihto on aika työlästä aineen (rst/musta) mukaan.

TIG olisi kiinnostava, koska sillä saa siistin jäljen. Tarvitaan sitten jo mieluusti oikeastaan kaksi kaasua, jotka ovat molemmat kalliita ja niitä myös kuluu. Siksi olen koettanut pärjätä ilman kun selvää tarvettakaan ei oikein ole.

 

[kotte]

MIG ei ole kovin kiinnostava, koska se soveltuu hyvin lähinnä pellille ja sitä pellin hitsuuta nyt ei oikein ole.

Omasta mielestäni suojakaasulla toimiva MIG/MAG-hitsaus on nykyisin perusmenetelmä, jolla saa varmimmin kunnon sauman tarkoitukseen kuin tarkoitukseen. Puikko tietenkin toimii paksummilla aineilla (mutta puikot pitää säilyttää kuivassa ja tarvittaessa vielä kuivata erikseen). Vaihtovirtaan soveltuvat puikot ovat useampaa milliä ohuemmille aineille yksi murheenkryyni, kun mitään ei näe sulan kuonan peittäessä näkyvyyden, joten varsinaista kunnon saumaa on vaikea tehdä. Heftaus juuri ja juuri onnistuu.

TIG on paras menetelmä erityisesti pienten korjaushitsausten tekoon, mutta paljon MIG/MAG-hitsausta vaikeampaa.

 

[jamseil]

Lähinnä migillä tulee hitsailtua tai maghan se taitaa virallisesti olla kun co2 suojakaasuna. Pullona on pari CO2 sammuttimesta teetettyä pulloa, SodaStream pullonkin saa tarvittaessa liitettyä mittariin adapterilla varapulloksi.

Puikolla ja tigillä tulee tehtyä lähinnä jotain pieniä rst juttuja. Ei ole omaa tiggiä, niin se rajoittaa harrastusta. AC TIG olisi kiva, niin pääsisi harjoittelemaan alumiinia.

Oliko Espejotilla juurikaasu mukana noissa putki kokeiluissa? Voisi auttaa siihen vaalumiseen ja tulee muutenkin nätimpi sisäpuolesta.

 

[Espejot]

Oliko Espejotilla juurikaasu mukana noissa putki kokeiluissa? Voisi auttaa siihen vaalumiseen ja tulee muutenkin nätimpi sisäpuolesta.

Ei, mustalla aloitan. Siten varmaan pastalla ja lopuksi ehkä juurikaasulla, en tiedä mitä välineitä koulussa on.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Omasta mielestäni suojakaasulla toimiva MIG/MAG-hitsaus on nykyisin perusmenetelmä, jolla saa varmimmin kunnon sauman tarkoitukseen kuin tarkoitukseen.

No, onhan tuo omani nyt sentään tasasuuntaaja, parempi kuin pelkkä muuntaja. Taitaa soveltua 1,5 ... 5 mm puikoille. Ei ole kauankaan kun hitsasin paperin paksuista hienosta rosterilangasta tehtyä verkkoa mutta tietysti kahden sorvatun renkaan väliin ja viimeistelin sorvaamalla. 2 mm tai paksumpaa kyllä puikolla jo hitsaa, jos toinen puoli on paksumpi, kappaleet limittäin tai niin hyvin tehdyt ettei rakoa ole. Tarvittaessa voi pitää pieniä jäähdyttelytakoja eli eihän siitä nyt semmoinen oikein nätti tule.

Nuo lankaa sylkevät laitteethan ovat tehokkaita ja sopivat hyvin teolliseen hitsaamiseen ja eiköhän laivatkin noilla hitsata. Kotitarvekoneet toimivat yleensä Ø 0,8...1,2 mm langalla ja kyllä tämä on jo kovin rajoilla paksuihin rautoihin, kun lämpö ei sitä saumaa kunnolla sulata, pinta ei asetu ja melko vähäinenkin ruoste estää sen varsinaisen hitsautumisen vaikka se hitsi siihen näyttää leipoutuvan. Siinä onkin sitten oikein kunnon hitsausvirhe.

 

[Espejot]

Nuo lankaa sylkevät laitteethan ovat tehokkaita ja sopivat hyvin teolliseen hitsaamiseen ja eiköhän laivatkin noilla hitsata.

Puikolla 90%, näin minulle sanottiin. Kävin jossain vaiheessa haastatelussa jäänmurtajia tekemään mutta kun oli puikko hiommia niin en lähtenyt. Tosin se oli siis putkipuolelle että joo voi olla että rungot tehdään muulla systeemillä. Perustelu puikolle oli kaasun puute kun hommia tehdään rungon sisällä ja koneita joutuu roudaamaan. Ne jotka tietää oikeesti niin korjatkoon.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Pelkistävä juurikaasu kuuluu sitten putkien hitsaukseen. Tulee siisti ilman partaa. Se on ihan palavaa ja saattaa hiukan tussahtaakin, jos sopiva seos.

 

[pökö]

Paksut raudat hitsataan konepajoilla pääasiassa lankakoneilla. Vaikkapa 20-30 mm levyn saumat on lankakoneen jäljiltä todella hienot. Puikolla jos tuollaista koittaa niin menee puikkoja paketillinen jotta saa 10 senttiä saumaa

Ohueen peltiin saa kyllä saumaa kun ostaa siihen sopivia puikkoja. Jokapaikkaan käytettävää esabin OK48 puikkoa parempi on kylmempi ja helposti syttyvä (taitaa olla rutiilipuikko) OK46 jolla voi hitsata alamäkeenkin ilman että kuona valuu saumaan.
Puikkohitsaus on kyllä todella monipuolinen, puikkoja on sataa sorttia, alumiinillekin omansa.

 

[Sakarikk]

Kyllä kempin MinarcMic180 hitsaa jo aika paksua rautaa mutta suojakaasulla on eroa. Esim Misonilla voi hitsata paljon paksumpaa kuin hiilidioksilla.
Jos vaihtaa Misonin asetuksilla hiilidioksiiniin niin tuntuu että kone on rikki. Kyllä sillä hiilelläkin kotioloissa pärjää , on halvempaa mutta räiskii enemmän ja jälki huonompaa. Ei tarvi vuokrapulloa ja täyttö onnistuu heti.
Eipä juuri tee mieli tarttua puikkoon micin jälkeen.

 

[pökö]

Kyllä kempin MinarcMic180 hitsaa jo aika paksua

Mulla on esab 180A mig ja on sillä ihan kunnon rautoja hitsattu, hiilidioksidilla ei ole muistaakseni hitsattu ikinä.

 

[Sakarikk]

Mulla on esab 180A mig ja on sillä ihan kunnon rautoja hitsattu, hiilidioksidilla ei ole muistaakseni hitsattu ikinä.

Silloin kun piti oikeita töitä tehdä oli Mison, mutta nyt on mies ja kone eläkkeellä niin pärjätään hiilipullolla.

 

[kotte]

Kotitarvekoneet toimivat yleensä Ø 0,8...1,2 mm langalla ja kyllä tämä on jo kovin rajoilla paksuihin rautoihin, kun lämpö ei sitä saumaa kunnolla sulata, pinta ei asetu ja melko vähäinenkin ruoste estää sen varsinaisen hitsautumisen vaikka se hitsi siihen näyttää leipoutuvan.

Totta kai virta-arvot ja langansyöttö täytyy säätää materiaalin mukaan. Suurempi langansyöttö lisää virtaakin eikä noita voi erottaa, vaan molempia täytyy säätää.

 

[Hempuli]

Puikolla 90%, näin minulle sanottiin. Kävin jossain vaiheessa haastatelussa jäänmurtajia tekemään mutta kun oli puikko hiommia niin en lähtenyt.

Olen Meyerin telakan parin duunarin ehkä värittyneiden tarinoiden varassa, mutta puikoista puhuivat. Oma ymmärrys oli, että kaikesta hitsauksesta vain hyvin vähän on käsityötä, loput tekee robotit. Muisti tökkii, mutta aaninki on, jotta maksimissaan muutama prosentti.

Ja se puikkoihin liittyvä tarina: hitsattiin ontelopalkkia, jossa pää laitettiin yhdestä ontelon reiästä ja puikkokäsi toisesta. Normikypärä ei mahtunut reiästä, joten nahkakypärän kanssa touhuttiin. Sauma oli niin kaukana, että puikosta sai käytettyä vain reilut puolet ylettyäkseen.

Tarinan syy: jääneet puikonpäät kertyivät jalkoihin ja eikö siihen joku kukonkaula tule arvostelemaan, jotta onpa pitkiä pätkiä. Siihen asianomainen hitsaaja heitti takaisin, jotta päätä nyt, onko ne pitkiä vai pätkiä. Kun naputus ei laantunut, niin kypärä pois ja puikon ojennus kriitikolle, jotta näytäpä mallisuoritus. Sen jälkeen sai jatkaa rauhassa duunia.

Tarinan opetus: Kieli keskelle suuta silloin, kun yllä on kauluspaita ja haluaa neuvoa ammattilaista haalareissaan.

 

[kotte]

Jokapaikkaan käytettävää esabin OK48 puikkoa parempi on kylmempi ja helposti syttyvä (taitaa olla rutiilipuikko) OK46 jolla voi hitsata alamäkeenkin ilman että kuona valuu saumaan.

Emäksinen puikko kuten OK48 on "OK", mutta etenkin ohuet rutiilipuikot tyyppiä OK46 kehittävät uskomattomat määrät läpinäkymätöntä kuonaa, joka peittää railon niin, että hitsaaminen onnistuu lähinnä sokkona. Jos ura on valmisteltu kaikin osin huolellisesti, tuo voi silti toimia ja tietenkin heftit ovat oma lukunsa, kun kuonaa ei ehdi muodostua valtavia määriä. Emäksisillä puikolla hitsin näkee ja kuona juoksee pois näkymän tieltä, mutta toki pystysaumoja alas päin hitsattaessa väärään paikkaan, mistä saattaa aiheutua vaarallisia virheitä, vaikkakin tilanteen kehittymymistä pystyy seuraamaan, kun hitsin sentään näkee. Emäksisten puikkojen ongelmana on vaatimus kuivasta säilytyspaikasta ja puikkojen kuivaamisesta uunissa siltikin.

 

[pökö]

mutta etenkin ohuet rutiilipuikot tyyppiä OK46 kehittävät uskomattomat määrät läpinäkymätöntä kuonaa,

Nyt tulee kottelta täyttä puutaheinää ja mitä ilmeisimmin kokemusta asiasta ei ole.

 

[pökö]

Tuossa esabin oma mielipiden tuotteestaan.

OK 46.00

ESAB is committed to providing the highest level of customer service & support to help maximize your investment. Explore our wealth of product support resources.

esab.com

Kannattaa hitsata tuolla muutama paketillinen puikkoja niin voi mieli muuttua.
Minä olen hitsannut.

 

[Pasikookoo]

Miten paljon MIGillä kaasua kuluu? Käyttö kun on ollut kovin vähäistä mulla ja tosiaan vain täytelankaa toistaiseksi. Taitaa olla siinäkin edelleen käytössä se laitteen mukana tullut rulla.

Mag hitsauksessa jollain ø1mm umpilangalla pajalla pärjää noin 8ltr/min(pihalla enemmän) ja sitten isommilla täytelangoilla voi joutua käyttämään 15ltr/min. Seoskaasua siis...

 

[Pasikookoo]

Emäksinen puikko kuten OK48 on "OK", mutta etenkin ohuet rutiilipuikot tyyppiä OK46 kehittävät uskomattomat määrät läpinäkymätöntä kuonaa, joka peittää railon niin, että hitsaaminen onnistuu lähinnä sokkona. Jos ura on valmisteltu kaikin osin huolellisesti, tuo voi silti toimia ja tietenkin heftit ovat oma lukunsa, kun kuonaa ei ehdi muodostua valtavia määriä. Emäksisillä puikolla hitsin näkee ja kuona juoksee pois näkymän tieltä, mutta toki pystysaumoja alas päin hitsattaessa väärään paikkaan, mistä saattaa aiheutua vaarallisia virheitä, vaikkakin tilanteen kehittymymistä pystyy seuraamaan, kun hitsin sentään näkee. Emäksisten puikkojen ongelmana on vaatimus kuivasta säilytyspaikasta ja puikkojen kuivaamisesta uunissa siltikin.

Kokeilin ensimmäisen kerran 2mm rutiilipuikkoa tossa talvella, kun aurauskalustoa parantelin, palaa kuin sädetikku ja se kuonan käytös ihan ihmeellistä ja tekee reikiä tosi helposti ja isoja kuonasulkeumia. Ilmaiseksi kylläkin sain.