Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jos tuossa coppelo käyrässä on sulatukset mukana niin eikö COPin pitäisi mennä myös negatiiviseksi?kurre orava sanoi:Heitän oman lusikkaani soppaan, liitteenä meidän ES:n toteutunut cop 7 vrk ajalta. Minimi 0,26 ja huiput 3,74 keskiarvo 2,80.
Tuossa 2,80 ssa pitäisi olla nyt myös sulatusten vaatima energia mukana, nykysysteemi kun huomioi myös sulatuksiin käytetyn energian.
Varaaja säädetty noin 30 asteeseen. Aika merkittävästi heikkenee tuo coppi jos varaajan lämpötilan nostaa esimerkiksi 35 asteeseen. 45 asteista vettä jos tekee niin tuo coppi hiipuu jo lähemmäs kahta. Nyt ollut tosin kosteat nollakelit joten copitkin kärsivät, jos hiukan lämpenee ja kuivuu niin pääsee helposti yli 3:n.
Jos COP on sulatuksen ainakana esim 0,26 niin pystyisit lämmittään vaikka kämpän niin että pumppu olisi kokoajan sulatuksella. Tietty jokaista sisälle saatua wattituntia kohden kuluisi lähes neljä wattituntia. Hommahan ei tietenkään niin suju vaan kämppää vain viilennettäisiin samaan aikaan kuin kuluisi sähköä. Perjaatteessa voisi ajatella COPin olevan nolla, mutta kyllä se laskennallisesti on negatiivinen.kurre orava sanoi:Coppi ei mene negatiiviseksi. Hyvin pieneksi saattaa tosin mennä, tai siinä uskossa ainakin olen. Alle 1 coppihan on oikeastaan negatiivinen eli tehoa menee enemmän kun tuotetaan.
Tehokäyrä sen sijaan menee kyllä negatiiviseksi sulatusten aikana
Hiukan asiaan pohdittuani olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä että laskennallisesti tuo coppi pitäisi käydä pakkasella. Sitä se ei tuossa tulosteessa kuitenkaan tee. Joko tuossa E-loggerin ohjelmistossa on jokin bugi tai sit tuossa käytetään jonkinlaisia "keskivertoarvoja", tuo sulatussyklihan on suhteellisen lyhytkestoinen piikki. Tuo coppikäyrästö perustuu siis puhtaasti käytettyyn sähköön suhteessa tuotettuun energiaan.ilpo_ sanoi:Jos COP on sulatuksen ainakana esim 0,26 niin pystyisit lämmittään vaikka kämpän niin että pumppu olisi kokoajan sulatuksella. Tietty jokaista sisälle saatua wattituntia kohden kuluisi lähes neljä wattituntia. Hommahan ei tietenkään niin suju vaan kämppää vain viilennettäisiin samaan aikaan kuin kuluisi sähköä. Perjaatteessa voisi ajatella COPin olevan nolla, mutta kyllä se laskennallisesti on negatiivinen.
kaihakki sanoi:Viimeisessä Rakennusmaailma-lehdessä oli VILP-testi. Ohessa kuva laitteiden cop-arvoista.
Tuossahan nuo ovat 2,5 - 3,5 välillä kun ollaan pikkusen plussalla. Eli ei tuo Ultin cop-arvo kaukana ole.
Honkalämpö sanoi:Sellainen havainto, Ulti 5500 ottaa 15/90W standby tilassa ja 5000EEV jatkuvasti 184W, normal??
Sn verran on nyt uutta infoa, että meidän 5000EEV:n teho ja cop kasvoivat huomattavasti viime syksynä, kun vaihdettiin uusi paisari. Reistaili edellisenä vuotena. Tässä selitystä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21509.0Honkalämpö sanoi:Minä nyt kuitenkin jatkan tarpomista sen asian selvittämiseksi miks tää 5000EEV "ei nyt skulaa" kuten 5500E.
Täältä palstalta saadut vinkit auttaa etsinnöissä, kyllä useamassa päässä aina enempi järkeä on.
Ollaan kuitenkin sekin aika pois pahuudenteosta.
Eikö joustavin ja idioottivarmin tapa olisi liittää kriittiset laitteet pistotulpalla, jolloin tarvittaessa sähköä saa mistä vain? Joidenkin laitteiden kytkeminen schuko-pistokkeella ei oikein loksahda kohdalleen (esim. öljypoltin?), mutta voisikohan tuossa tapauksessa käyttää "laillisesti" esim. polaarista 1-vaiheista CEE-"asuntovaunu"-pistoketta ja -pistorasiaa, jolloin laitetta voi käyttää generaattorista sopivan välijohdon avulla (generaattorihan vastaa sähköisesti potentiaalivapaata suojaeristysmuuntajaa)? Pistorasiat ja pistokejohto pitäisi kaiketi varustaa käyttötarkoituksen ilmaisevalla laatalla, mikäli homma on muuten hyväksyttävissä(?). Oma lukunsa on, miten hätävirtaa voi johtaa huoneeseen muualta (tarvittaisiin ehkä jokin läpällinen luukku, josta johdon voi pujottaa).Honkalämpö sanoi:Mutta ikuisuuskysymys, jota lienen aiemminkin arvuutellut. Eli miten tehdä/teettää toimiva/turvallinen kytkentä jonka voi tarvittaessa ottaa käytttöön. Käytännössähän omalla kohdalla ensisijaisesti 230V tarvitsee öljypoltin ja kiertovesipumppu.
Kytkentäohjeessa sanotaan esim. N ja vaihe ja käsketään käyttää kiinteää liitäntää. Mitä tuo sitten tarkoittaneekin? Toki esim. sytysmuuntaja on tyypillisesti eristetyllä toisiolla, eli ei pitäisi kaiketi mistään suoraa maahan vuotaa.Scroll sanoi:Miksei öljypoltinta muka voi laittaa maadoitetulle pistotulpalle?
Honkalämpö sanoi:Vaara ohi merkki vihelletty. Tällä kertaa ja vain tässä osassa kaupunkia.
Katselin jonkun linkin takaa generaattorikytkentöjä-keskusteluja. Tuttuun tapaan, muutamia asiallisen oloisia alkuun ja sen jälkeen alkaa nokittelu aktivistien kesken... ilman vastauksia alkukysymyksiin.
Onnexi tällä palstalla en tätä ilmiötä ole havainnut lukemissani viesteissä.
Mutta lähtökohtana siellä oli koko talon liittymän vaihto genikselle ja sen toteutus. Valtak verkon erottaminen pistokkein/pääkytkimellä tai vaihtokytkimellä jne.
Siinä varmasti vaaransa ja lupia/osaamista pitää olla.
Minun ikuisuuskysymys on luokkaa, voiko fööniä pyörittää pannuhuoneessa ulko-oven takana olevalla geniksellä?
Aivan oikein... ongelmana on se, sekä pumppu että poltin ovat metalli runkoisia ja yhdistyneet maadoitettuun putkiverkkoon ja isänmaahan. Varmaan ko. laitteiden speksien selvitys kertoisi sisäisen kytkennän, pitää vaan olla "lukutaitoa/tulkintaa".
Aihe itsessään on todella ajankohtainen ja joku muukin luultavasti miettii pitäisikö tehrä jotain...?
Mahtaako jostain löytyä perusteltuja malliratkaisuja, ennen seuraavaa myräkkää?
Scroll sanoi:Kaapilta taloon tulee minimissään 4 johtoa (3 vaihetta ja nolla), mutta uusissa asennuksissa 4+1 (AXMK + 16 Cu) tai jopa 5+1 (MCMK kaapelilla + 16 millinen Cu).
Pitäisi olla, mutta toimivatko ne maadoitukset, on eri asia.